Designing gamification for collaborative learning in group work

Computer Supported Collaborative Learning (CSCL) is a teaching and learning approach which is widely adopted. However there are still some problems can be found when CSCL takes place. Studies show that using game-like mechanics can increase motivation, engagement, as well as modelling behaviors of players. Gamification is a rapid growing trend by applying the same mechanics. It refers to use game design elements in non-game contexts. This thesis is about combining gamification concept and computer supported collaborative learning together in software engineering education field. And finally a gamified prototype system is designed.

Elicitation of Customer Requirements with Group Methods in Software Engineering

Vaatimusmäärittely on tärkeä vaihe ohjelmistotuotannossa, koska virheelliset ja puutteelliset asiakasvaatimukset vaikuttavat huomattavasti asiakkaan tyytymättömyyteen ohjelmistotuotteessa. Ohjelmistoinsinöörit käyttävät useita erilaisia menetelmiä ja tekniikoita asiakasvaatimusten kartoittamiseen. Erilaisia tekniikoita asiakasvaatimusten keräämiseen on olemassa valtava määrä.Diplomityön tavoitteena oli parantaa asiakasvaatimusten keräämisprosessia ohjelmistoprojekteissa. Asiakasvaatimusten kartoittamiseen käytettävien tekniikoiden arvioinnin perusteella kehitettiin parannettu asiakasvaatimusten keräämisprosessi. Kehitetyn prosessin testaamiseksi ja parantamiseksi järjestettiin ryhmätyöistuntoja liittyen todellisiin ohjelmistokehitysprojekteihin. Tuloksena vaatimusten kerääminen eri sidosryhmiltä nopeutui ja tehostui. Prosessi auttoi muodostamaan yleisen kuvan kehitettävästä ohjelmistosta, prosessin avulla löydettiin paljon ideoita ja prosessi tehosti ideoiden analysointia ja priorisointia. Prosessin suurin kehityskohde oli fasilitaattorin ja osallistujien valmistautumisessa ryhmätyöistuntoihin etukäteen.

Sähkösuunnittelun projektityön hallinta ja kehittäminen - Management and development of project work in electrical

Työssä on tutkittu sähkösuunnittelun projektityön hallintaa ja kehittämistä. Tavoitteena oli löytää ongelmia ja pyrkiä korjaamaan niitä, jotta suunnittelu olisi mahdollisimman toimivaa. Tutkimus perustuu kirjallisuuteen ja haastatteluihin. Työssä perehdytään kirjallisuuden avulla projektin peruskäsitteisiin ja hallintaan sekä sähkösuunnittelun projektin yleiseen toteutukseen. Haastattelujen avulla on selvitetty tämän hetkistä tilannetta sähkösuunnitteluprojektin hallinnasta ja siihen liittyvistä ongelmista Pöyryn Kouvolan konttorissa. Työn tuloksena on selvitetty merkittävimpiä ongelmia, jotka esiintyvät sähkösuunnitteluprojektissa. Työ keskittyy pääosin sähkösuunnitteluprojektin hallinnallisiin ongelmiin ja niiden toteutukseen. Kirjallisuuden ja haastattelujen pohjalta on koottu ohjeita sähkösuunnittelun projektinhallintaan

Games in Education and Process Development

The aim of the thesis is to devise a framework for analyzing simulation games, in particular introductory supply chain simulation games which are used in education and process development. The framework is then applied to three case examples which are introductory supply chain simulation games used at Lappeenranta University of Technology. The theoretical part of the thesis studies simulation games in the context of education and training as well as of process management. Simulation games can be seen as learning processes which comprise of briefing, micro cycle, and debriefing which includes observation and reflection as well as conceptualization. The micro cycle, i.e. the game itself, is defined through elements and characteristics. Both briefing and debriefing ought to support the micro cycle. The whole learning process needs to support learning objectives of the simulation game. Based on the analysis of the case simulation games, suggestions on how to boost the debriefing and promote long term effects of the games are made. In addition, a framework is suggested to be used in designing simulation games and characteristics of introductory supply chain simulation games are defined. They are designed for general purposes, are simple and operated manually, are multifunctional interplays, and last about 2.5 4 hours. Participants co operate during a game run and competition arises between different runs or game sessions.

Power of Photos and Video in Education

Konferenssiesitelmä: PHOTOGRAPHY NEXT International Conference at Moderna museet and Nordiska Museet, Stockholm, 4-5 February, 2010

Mission and development : Finnish Pentecostal, Lutheran and Orthodox mission agencies in development work in Kenya 1948 - 1989

År 1974 började den finska regeringen kanalisera pengar för utvecklingssamarbete genom medborgarorganisationer. Tre år senare och fram till år 1988 beviljade regeringen ett speciellt anslag specifikt för missionsorganisationers utvecklingsprojekt. De finska pingstvännerna, lutheranerna och de ortodoxa utvidgade samtliga sitt sociala arbete i Kenya med statens stöd. Deras projekt var likadana: alla byggde läroanstalter, utvecklade Kenyas hälsoservice och sysselsatte kenyaner. Olikheterna mellan pingstvännerna, lutheranerna och de ortodoxa blev tydliga genom diverse problem som de mötte inom ramen för utvecklingssamarbetet. Den finska pingströrelsen bestod av självständiga församlingar, och pingstvännerna måste omvandla sin takorganisation, Suomen Vapaa Ulkolähetys, så att utvecklingsprojekt blev en viktig gren av dess verksamhet. Lutheranerna som till en början hade sänt missionärer för att arbeta i den kenyanska kyrkans tjänst började i medlet av 1970-talet i ökande grad bygga sociala anstalter med statens pengar. Ett problem var att statens stöd varade endast för en begränsad tid och att den lutherska kyrkan i Kenya inte hade råd att överta dessa anstalter och täcka deras löpande kostnader i framtiden. De finska ortodoxa, för sin del, igångsatte sociala projekt i samarbete med de ortodoxa i Kenya. Under några år fick de dock lära sig att de inte kunde driva självständiga utvecklingsprojekt i Patriarkens i Alexandria maktsfär. Den finska ortodoxa missionen blev tvungen att underkasta sig ärkebiskopen i Nairobi. År för år beviljade den finska regeringen större anslag för missionsorganisationernas utvecklingsprojekt och statens ansvar för kostnaderna ökade från 50% till 60% år 1984. Intressant nog mottog både lutheranerna och de ortodoxa mindre statliga pengar för utvecklingssamarbete år 1989 än 1984. Däremot växte pingstvännernas utvecklingssamarbete i Kenya under hela 1980-talet. Eftersom pingstvännerna inte ville använda sina medlemmarnas pengar (som var avsedda för missionsverksamhet) till sociala projekt täckte de sin andel i utvecklingskostnaderna med pengar från utanförstående. Pingstvännerna utvecklade en omfatttande komersiell och även industriell verksamhet för att samla in pengar för sina utvecklingsprojekt.

Social work in Palestine : part 2 : case management

Arabiankielinen

Thoughts on work-in-progress crowdsourcing metrics of digital collections

The presentation consists of work-in-progress metrics of #digitalkoot, the crowdsourcing project launched by National Library of Finland

Ryhmätyömenetelmät logistiikan strategisessa päätöksenteossa

Työ käsittelee strategisen päätöksenteon menetelmiä sekä ryhmien päätöksentekoprosessin tukemista ja organisointia. Lähtökohtana työssä oli tarve kehittää konkreettisia menetelmiä ja tekniikoitalogistiikan strategisten päätöksentekoryhmien toiminnan tukemiseksi. Päätavoitteena työssä oli selvittää, mitkä ovat päätöksentekoryhmien suurimmat ongelmat jahaasteet päätöksentekoprosessin eri vaiheissa. Tämän pohjalta tavoitteena oli ideoida, kuinka päätöksentekoryhmiä ja niiden toimintaa noissa haasteissa voidaanparhaiten tukea erilaisten apumenetelmien ja tekniikoiden avulla. Kirjallisuuskatsauksessa perehdytään strategisten päätösten luokittelutapoihin, päätöksentekoprosessin luonteeseen, ryhmätyöskentelyn merkitykseen päätöksenteossa sekä erilaisiin ryhmäpäätöksentekotekniikoihin. Näiden pohjalta työssä on mietitty, missä asioissa ja päätöksentekoprosessin vaiheissa ryhmät kaipaavat eniten tukea ja mihin olemassa olevilla tekniikoilla ja menetelmillä ei ole pystytty täysin vastaamaan. Näihin avoimiin alueisiin työssä on pyritty kehittämään menetelmiä ja tekniikoita. Menetelmät antavat tukea erityisesti päätöksentekoprosessin vaiheistamiseen, oikeiden asioiden esille nostamiseen sekä keskustelun ja ryhmän muun toiminnan organisointiin. Työssä on esitelty myös muutama mielenkiintoinen ja lupaavajatkotutkimuskohde aihealueelta.

Entrepreneurship Education in Basic and Upper Secondary Education – Measurement and Empirical Evidence

The starting point of this study is to direct more attention to the teacher and those entrepreneurship education practices taking place in formal school to find out solutions for more effective promotion of entrepreneurship education. For this objective, the strategy-level aims of entrepreneurship education need to be operationalised into measurable and understandable teacher-level practices. Furthermore, to enable the effective development of entrepreneurship education in basic and upper secondary level education, more knowledge is needed of the state of affairs of entrepreneurship education in teaching. The purpose of the study is to increase the level of understanding of teachers’ entrepreneurship education practices, and through this to develop entrepreneurship education. This study builds on the literature on entrepreneurship education and especially those elements referring to the aims, resources, benefits, methods, and practises of entrepreneurship education. The study comprises five articles highlighting teachers’ role in entrepreneurship education. In the first article the concept of entrepreneurship and the teachers role in reflection upon his/hers approaches to entrepreneurship education are considered. The second article provides a detailed analysis of the process of developing a measurement tool to depict the teachers’ activities in entrepreneurship education. The next three articles highlight the teachers’ role in directing the entrepreneurship education in basic and upper secondary level education. Furthermore, they analyse the relationship between the entrepreneurship education practises and the teachers’ background characteristics. The results of the study suggest a wide range of conclusions and implications. First, in spite of many outspoken aims connected to entrepreneurship education, teachers have not set any aims for themselves. Additionally, aims and results seem to mix. However, it is possible to develop teachers’ target orientation by supporting their reflection skills, and through measurement and evaluation increase their understanding of their own practices. Second, applying a participatory action process it is possible to operationalise teachers’entrepreneurship education practices. It is central to include the practitioners’ perspective in the development of measures to make sure that the concepts and aims of entrepreneurship education are understood. Third, teachers’ demographic or tenure-related background characteristics do not affect their entrepreneurship education practices, but their training related to entrepreneurship education, participation in different school-level or regional planning, and their own capabilities support entrepreneurship education. Fourth, a large number of methods are applied to entrepreneurship education, and the most often used methods were different kinds of discussions, which seem to be an easy, low-threshold way for teachers to include entrepreneurship education regularly in their teaching. Field trips to business enterprises or inviting entrepreneurs to present their work in schools are used fairly seldom. Interestingly, visits outside the school are more common than visitors invited to the school. In line, most of the entrepreneurship education practices take place in a classroom. Therefore it seems to be useful to create and encourage teachers towards more in-depth cooperation with companies (e.g. via joint projects) and to network systematically. Finally, there are plenty of resources available for entrepreneurship education, such as ready-made materials, external stakeholders, support organisations, and learning games, but teachers have utilized them only marginally.