Games in Education and Process Development

The aim of the thesis is to devise a framework for analyzing simulation games, in particular introductory supply chain simulation games which are used in education and process development. The framework is then applied to three case examples which are introductory supply chain simulation games used at Lappeenranta University of Technology. The theoretical part of the thesis studies simulation games in the context of education and training as well as of process management. Simulation games can be seen as learning processes which comprise of briefing, micro cycle, and debriefing which includes observation and reflection as well as conceptualization. The micro cycle, i.e. the game itself, is defined through elements and characteristics. Both briefing and debriefing ought to support the micro cycle. The whole learning process needs to support learning objectives of the simulation game. Based on the analysis of the case simulation games, suggestions on how to boost the debriefing and promote long term effects of the games are made. In addition, a framework is suggested to be used in designing simulation games and characteristics of introductory supply chain simulation games are defined. They are designed for general purposes, are simple and operated manually, are multifunctional interplays, and last about 2.5 4 hours. Participants co operate during a game run and competition arises between different runs or game sessions.

Työn tavoitteena on luoda viitekehys simulaatiopelien analysointiin. Erityisesti viitekehyksellä tulee voida analysoida johdantona toimivia toimitusketjusimulaatiopeleja, joita käytetään koulutuksessa ja prosessien kehittämisessä. Viitekehystä sovelletaan kolmeen esimerkkitapaukseen, jotka ovat Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa käytössä olevia, johdantona toimivia toimitusketjusimulaatiopelejä. Työn teoreettisessa osassa tutkitaan simulaatiopelejä koulutuksessa ja valmennuksessa sekä prosessien kehittämisessä. Simulaatiopelit voidaan nähdä oppimisprosesseina, jotka koostuvat ohjeistuksesta, mikrosyklistä ja jälkipuinnista, joka sisältää havainnoinnin ja reflektoinnin sekä ilmiöiden käsitteellistämisen. Mikrosykli, eli peli itse, määritellään elementtien ja ominaispiirteiden kautta. Sekä ohjeistuksen että jälkipuinnin tulisi tukea mikrosykliä. Koko oppimisprosessin täytyy tukea simulaatiopelin oppimistavoitteita. Tapaussimulaatiopelien analysoinnin pohjalta annetaan ehdotuksia jälkipuinnin edistämiseksi ja simulaatiopelien pitkäntähtäimen tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi esitetään viitekehystä simulaatiopelien suunnitteluun ja määritetään johdantona toimivien toimitusketjusimulaatiopelien ominaispiirteet. Ne on suunniteltu yleisiin tarkoituksiin. Ne ovat yksinkertaisia, manuaalisesti operoitavia, usean funktion valista vuorovaikutusta kuvaavia pelejä, jotka ovat kestoltaan noin 2,5 4 tuntia. Osallistujat tekevät yhteistyötä pelikierroksen aikana, mutta kilpailua voi syntyä eri kierrosten tai eri pelisessioiden välille.