Lasten kaupunkiympäristössä viisasten kiveä etsimässä

Kirjallisuusarvostelu

Akateemiset mallit yritysten oppimisympäristöissä

Tiivistelmä: Mallit yritysten oppimisympäristöissä : akateemisten mallien kehittäjien ja yritysten tiimiorganisaatioiden yhteistyön haasteet ja mahdollisuudet

Naiskirjoituksen oma huone

Kirjallisuusarvostelu

Tuning cell motility : roles of nestin and vimentin in cancer cell invasion and motility

The cytoskeleton is a key feature of both prokaryotic and eukaryotic cells. Itis comprised of three protein families, one of which is the intermediate filaments (IFs). Of these, the IFs are the largest and most diverse. The IFs are expressed throughout life, and are involved in the regulation of cell differentiation, homeostasis, ageing and pathogenesis. The IFs not only provide structural integrity to the cell, they are also involved in a range of cellular functions from organelle trafficking and cell migration to signalling transduction. The IFs are highly dynamic proteins, able to respond and adapt their network rapidly in response to intra- and extra- cellular cues. Consequently they interact with a whole host of cellular signalling proteins, regulating function, and activity, and cellular localisation. While the function of some of the better-known IFs such as the keratins is well studied, the understanding of the function of two IFs, nestin and vimentin, is poor. Nestin is well known as a marker of differentiation and is expressed in some cancers. In cancer, nestin is primarily described as is a promoter of cell motility, however, how it fulfils this role remains undefined. Vimentin too is expressed in cancer, and is known to promote cell motility and is used as a marker for epithelial to mesenchymal transition (EMT). It is only in the last decade that studies have addressed the role that vimentin plays in cell motility and EMT. This work provides novel insight into how the IFs, nestin and vimentin regulate cell motility and invasion. In particular we show that nestin regulates the cellular localisation and organisation of two key facilitators of cell migration, focal adhesion kinase and integrins. We identify nestin as a regulator of extracellular matrix degradation and integrin-mediated cell invasion. Two further studies address the specific regulation of vimentin by phosphorylation. A detailed characterisation study identified key phosphorylation sites on vimentin, which are critical for proper organisation of the vimentin network. Furthermore, we show that the bioactive sphingolipids are vimentin network regulators. Specifically, the sphingolipids induced RhoA kinasedependent (ROCK) phosphorylation at vimentin S71, which lead to filament reorganisation and inhibition of cell migration. Together these studies shed new light into the regulation of nestin and vimentin during cell motility.

School Bullies’ Quest for Power: Implications for Group Dynamics and Intervention

Bullying is characterized by an inequality of power between perpetrator and target. Findings that bullies can be highly popular have helped redefine the old conception of the maladjusted school bully into a powerful individual exerting influence on his peers from the top of the peer status hierarchy. Study I is a conceptual paper that explores the conditions under which a skillful, socially powerful bully can use the peer group as a means of aggression and suggests that low cohesion and low quality of friendships make groups easier to manipulate. School bullies’ high popularity should be a major obstacle for antibullying efforts, as bullies are unlikely to cease negative actions that are rewarding, and their powerful position could discourage bystanders from interfering. Using data from the Finnish program KiVa, Study II supported the hypothesis that antibullying interventions are less effective with popular bullies in comparison to their unpopular counterparts. In order to design interventions that can address the positive link between popularity and aggression, it is necessary to determine in which contexts bullies achieve higher status. Using an American sample, Study III examined the effects of five classroom features on the social status that peers accord to aggressive children, including classroom status hierarchy, academic level and grade level, controlling for classroom mean levels of aggression and ethnic distribution. Aggressive children were more popular and better liked in fifth grade relative to fourth grade and in classrooms of higher status hierarchy. Surprisingly, the natural emergence of status hierarchies in children’s peer groups has long been assumed to minimize aggression. Whether status hierarchies hinder or promote bullying is a controversial question in the peer relations’ literature. Study IV aimed at clarifying this debate by testing the effects of the degree of classroom status hierarchy on bullying. Higher hierarchy was concrrently associated with bullying and predictive of higher bullying six months later. As bullies’ quest for power is increasingly acknowledged, some researchers suggest teaching bullies to attain the elevated status they yearn for through prosocial acts. Study V cautions against such solutions by reviewing evidence that prosocial behaviors enacted with the intention of controlling others can be as harmful as aggression.

Avalon Media System project update: a Hydra solution for digital audio and video access

Presentation at Open Repositories 2014, Helsinki, Finland, June 9-13, 2014

Avalon Media System demonstration

Poster at Open Repositories 2014, Helsinki, Finland, June 9-13, 2014

Panel: Leveraging Agile & Resourcing for Success - Hydramata, Avalon, Fedora 4 and Islandora

Panel at Open Repositories 2014, Helsinki, Finland, June 9-13, 2014

Reusing repository technology for Cultural Heritage and Special Collections

Presentation at Open Repositories 2014, Helsinki, Finland, June 9-13, 2014

[Kirja-arvostelu]

Kirjallisuusarvostelu

Syntaktisk komplexitet och korrekthet – en studie av syntaktiskt komplexa strukturer i finska gymnasisters skrivna L2 svenska

Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia syntaktista kompleksisuutta ja kompleksisten rakenteiden oikeellisuutta sekä näiden aspektien suhdetta suomenkielisten lukiolaisten kirjoitetussa oppijankielessä sekä ryhmä- että yksilötasolla. Lisäksi tarkoituksena on tutkia, miten syntaktinen kompleksisuus, oikeellisuus ja näiden välinen suhde kehittyy Eurooppalaiseen viitekehykseen perustuvien taitotasojen välillä ja yksilötasolla. Oppijankielen rakennetta lähestytään CAF-teorian (kompleksisuus, tarkkuus ja sujuvuus) näkökulmasta. CAF-hypoteesien mukaan oppijankieli kehittyy sekä kompleksisuuden että oikeellisuuden osalta oppijankielen yleisen taitotason kehittyessä. Kompleksisuuden ja oikeellisuuden välistä suhdetta tarkastellaan sekä Trade-Off-teorian (Skehan 1998) että kognitioteorian (Robinson 2001) avulla. Teoreettiseen viitekehykseen kuuluvat myös Dynamic Systems -teoria (esim. Larsen-Freeman 2006) ja prosessoitavuusteoria (Pienemann 1998). Näitä hypoteeseja ja teorioita tarkastellaan sekä kvantitatiivisesti että kvalitatiivisesti. Kvalitatiiviseen analyysiin sisältyy tapaustutkimus, jossa kuuden koehenkilön tekstejä tarkastellaan oppijatyyppikategorisoinnin avulla (Norrby & Håkansson 2007). Aiemman tutkimuksen pohjalta (Wolfe-Quintero, Inagaki & Kim 1998, Bergman & Abrahamsson 2004) valittiin seuraavat mittarityypit kompleksisuudelle: tuotosyksiköiden keskimääräinen pituus, suhdelukuihin perustuva kompleksisuus ja ns. topikalisoitujen rakenteiden määrä. Oikeellisuutta mitataan virheettömien lauseiden, sivulauseiden ja topikalisoitujen rakenteiden avulla. Tutkimuksessa tutkitaan 46 lukiolaisen kolmella materiaalinkeräyskierroksella kirjoittamia mielipidetekstejä. Analysoitavien tekstien kokonaismäärä on täten 138. Käytetty materiaali on osa Topling-projektia, jonka yhteydessä tekstit on arvioitu Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasojen mukaan. Tässä tutkielmassa analysoitavat tekstit sijoittuvat taitotasoille A1, A2 ja B1. Kvantitatiivinen analyysi osoitti merkittävän yhteyden taitotason ja kompleksisuuden välille. Myös vertailu kolmen aineistonkeruukierroksen välillä osoitti tilastollisesti merkitsevää kehitystä lähes kaikkien kompleksisuusmittareiden osalta. Oikeellisuusaspektin tilastollinen analyysi puolestaan osoitti, ettei taitotaso korreloi oikeellisuuden kanssa. Ainoan tilastollisesti merkitsevän eron aineistonkeruukierrosten välille näyttää mittari EFC/C, mutta ero on negatiivinen. Toisin sanoen virheettömien lauseiden osuus väheni kierrosten välillä. Nämä havainnot kompleksisuudesta ja oikeellisuudesta viittaavat trade-off-vaikutukseen aspektien välillä. Tilastollinen analyysi ei kuitenkaan osoittanut, että aspektien välillä olisi lineaarista suhdetta. Kvalitatiivinen analyysi osoitti, että koehenkilöiden tapa käsitellä informaatiota teksteissään vaikuttaa kompleksisuuden ja oikeellisuuden väliseen suhteeseen, ja että tämä suhde on luonteeltaan dynaaminen. Tutkielman keskeisimmät tulokset osoittavat, että kompleksisuuden ja oikeellisuuden välinen suhde vaihtelee sekä koehenkilöiden että koehenkilön eri tekstien välillä. Lisäksi tulokset osoittavat, että komponenttien välinen suhde voi olla luonteeltaan sekä kilpailevaa (Trade-Off-teoria) että tasapuolista (kognitioteoria).