Customer References as Marketing Practice in Company Web sites - Content and Discourse Analysis

Työn tarkoituksena oli tutkia sisältö- ja diskurssianalyysin avulla kuinka yritykset viestivät asiakasreferenssejä verkkosivuillaan. Työssä keskityttiin tutkimaan yritysten referenssikuvausten teemoja ja diskursseja, sekä sitä kuinka referenssisuhde rakentuu diskursiivisesti referenssikuvauksissa. Tutkimukseen valittiin kolme suomalaista ICT-alan yritystä: Nokia, TietoEnator ja F-Secure. Aineisto koostuu 140:stä yritysten WWW-sivuilta kerätystä referenssikuvauksesta. Sisältöanalyysin tuloksena havaittiin, että referenssikuvaukset keskittyvät kuvaamaan yksittäisiä tuote- tai projektitoimituksia referenssiasiakkaille kyseisten asiakassuhteiden valossa. Analyysin tuloksena tunnistettiin kolme diskurssia: hyötydiskurssi, sitoutumisen diskurssi sekä teknologisen eksperttiyden diskurssi. Diskurssit paljastavat referenssikuvausten retoriset keinot ja konstruoivat referenssisuhteen ja toimittajan subjektiposition eri näkökulmista. Pääpaino referenssikuvauksissa on toimittajan ratkaisun tuomissa hyödyissä. Diskurssit tuottavat referenssisuhteesta kuvan hyötyjä tuovana ja läheisenä asiakassuhteena, joka tarjoaa väylän ulkopuolisiin kyvykkyyksiin ja teknologioihin. Toimittaja esitetään referenssikuvauksissa diskurssista riippuen hyötyjen tuojana, luotettavana partnerina sekä kokeneena eksperttinä. Referenssiasiakas sen sijaan esitetään vain yhdestä näkökulmasta stereotyyppisesti tärkeänä ja tyytyväisenä asiakkaana.

Mapping out customer segments and marketing channels in the Finnish Homelift market

Työn tavoitteena oli saada selville ketkä ovat uuden tuotteen, eli kotihissin asiakkaat. Mitkä ovat tuotteen mahdollisuudet Suomen markkinoilla ja onko markkinoilla odotettavissa kasvua, sekä miten tähän mahdolliseen kasvuun päästäisiin käsiksi. Kotihissin ominaisuudet vaikuttavat siihen, että se on tarkoitettu asennettavaksi yksityisiin pientaloihin. Uuden tuotteen ansiosta KONE voi liittää nykyiseen vahvaan toimialaansa, eli kerrostaloihin, uuden aluevaltauksen; Pientalot. Tämä 'laajentuminen' tuo mukanaan kuluttajamarkkinoiden haasteet. Markkinatilanteen selvittämiseen käyttin jo olemassa olevaa tietoa hyväkseni; sanomalehdistä markkinatutkimuksiin. Asiakasryhmät kartoitin tutustumalla messutapahtumissa saatuihin kontakteihin. Päätutkimusmenetelmänä käytin haastatteluja. Niihin osallistui kaikkiaan 14 vastaajaa. He vasatsivat kysymyksiin ostomotiiveista ja tuotteesta. Eräs haastattelujen tärkeimmistä teemoista liittyi yhteydenpito- ja jakelukanaviin, joista 12 vastaajaa antoivat mielipiteitään. Työni tulokset viittaavat siihen, että markkinatilanne näyttää positiiviselta KONEen kannalta. Tutkimuksesta sain selville kotihissin asiakassegmentit ja myös miten nämä potentiaaliset asiakkaat saadaan tehokkaimmin tavoitettua.

Analysing the competitive advantage of Internet based marketing research company starting in Finland

The purpose of this master's thesis was to analyse a competitive advantage of an Internet based marketing research company based on a competitive strategy oriented way. First Internet panel was compared to mostly used marketing research method, telephone interview. Secondly fourteen potential clients were interviewed personally. Intention was to find out what the potential clients thinkabout Zapera Finland Ltd and what kind of competitive strategy could be chosen considering costs, product differentiation, competition, research method, segmentation of business line and substitution. Finally the interviews were analysed and some strategic suggestions were made based on the competitive advatage(s). Conclusion was that Zapera Finland Ltd can choose a competitive strategy based on both the cost advantage and the product differentiation in a narrow competition scope.

Developing a web portal for managing marketing campaign information

Diplomityö liittyy Accenturen projektiin, jossa kehitettiin asiakkaalle CMS Web-portaali, jonka tarkoitus on tarjota mekanismi tuote- ja kampanjainformaation luontiin ja hallintaan sekä hallita niihin liittyviä budjettiprosesseja yrityksen Intranetissä. Työn tavoitteena on kuvata CMS-portaalin kehitysprosessia ja koota projektin aikana saadut opit ja parannusehdotukset. Tavoitteena on myös esittää ideoita havaittujen ongelmien ehkäisemiseksi tulevissa projekteissa. Portaalin kehitysprojektinsuurimmat haasteet liittyivät tietojärjestelmien kehitysympäristöihin, portaali- ja sisällönhallintapuolen yhdistämiseen sekä tiimikehitykseen. Kun portaaliprojekti tehdään asiakkaan tiloissa, ei täyttä kontrollia kehitysympäristöistä voi saada. Jos kehitysympäristöjen kanssa on ongelmia, niistä on syytä kommunikoida selkeästi ja ammattimaisesti asiakkaan kehitysympäristöistä vastaavalle taholle. Yhteistyö ja hyvät henkilökohtaiset suhteet asiakkaan kanssaovat tärkeitä. Jos portaalin sisällönhallintatarpeet eivät ole erittäin rajoittuneet, on suositeltavaa käyttää erillistä sisällönhallintaohjelmistoa portaalin sisällön hallitsemiseksi. Pienemmillekin projekteille tämä mahdollistaa paremmat laajennusmahdollisuudet. Portaali- ja sisällönhallintapuolenyhdistäminen kannattaa tehdä ohjelmistojen tarjoajien ohjeiden mukaan ja yleisiä menettelytapoja noudattaen. Yleisillä menettelytavoilla tarkoitetaan portaalinja sisällönhallinnan yhdistämisessä sitä, että portaali vastaanottaa sisältöä sisällönhallintajärjestelmältä, mutta kaikki sisällön muokkaustoimenpiteet tehdään sisällönhallintajärjestelmän käyttöliittymän kautta. Jos mukautettuja menettelytapoja on käytettävä, näiden kehittämiselle on varattava niiden vaatima aika. Tällöin Web-palveluiden käyttöä kannattaa harkita, koska Web-palvelut auttavat ohjelmistojen yhdistämisessä etenkin, kun yhdistäminen tehdään mukautetusti. Kun portaali tehdään käyttäen tiimikehitystyötä, on käytettävä myös versionhallintajärjestelmää, jolla estetään päällekkäisten muutosten mahdollisuus. Kehitysprosessin yhdenmukaistamiseksi on erittäin suositeltavaa tehdä yleinen kehitysohjedokumentti. Lisäksi on huolehdittava siitä, että kaikki kehittäjät noudattavat yleisiä kehitysohjeita, jotta yhdenmukaisuuden mukanaan tuomat edut saavutetaan mahdollisimman hyvin.

Mobile music marketing: willingness towards mobile music recommendations and viral marketing

Matkapuhelimet ovat uusia markkinointikanavia, joiden avulla ihmiset voidaan tavoittaa melkein missä ja milloin vain. Mobiilimarkkinoinnin avulla on mahdollista lähettää henkilökohtaisia mainosviestejä tai tarjota kullekin parhaiten sopivia palveluja. Viraalimarkkinointia voidaan käyttää apuna viestien levittämisessä, aivan kuten internetmainonnassa. Tässä tutkimuksessa on keskitytty matkapuhelimiin lähetettäviin musiikkisuosituksiin sekä siihen miten ihmiset suhtautuvat niihin ja olisivatko he valmiita lähettämään viestejä edelleen kavereilleen. Mobiilimusiikkikysely tehtiin, jotta saataisiin selville asiakkaiden halukkuutta vastaanottaa musiikkisuosituksia matkapuhelimiin, sekä heidän halukkuuttaan viraalimarkkinointia kohtaan. Kyselyyn vastasi kaiken kaikkiaan lähes1300 opiskelijaa. Kyselyn tulokset osoittavat, että lisätutkimusta tulisi tehdä alle 18-vuotiaiden matkapuhelimenkäyttäjien joukossa. Tutkimuksen perusteella löydettiin tekijöitä, jotka vaikuttavat opiskelijoiden halukkuuteen vastaanottaa musiikkisuosituksia matkapuhelimiinsa sekä heidän halukkuuttaan viraalimarkkinointiin.

Distribution systems of the food sector in Russia: the perspective of Finnish food industry

Finnish food producers' trade with Russia has experienced profound changes since the collapse of the Soviet Union. Simultaneously, the distribution systems of foodstuffs have changed remarkably. This study sheds some light into these changes and analyses the current situation in distribution systems of foodstuffs in Russia. In addition, the study discusses the possibilities of Finnish food producers to get more of their products to the shelves of Russian food retail stores. Before the 1998 financial crisis, the import of foreign foodstuffs was booming in Russia due to the overvalued rouble. As a result of the financial crisis, food import collapsed. The export of Finnish foodstuffs to Russia has been slowly recovering during the past few years, but in the most important product categories the pre-crisis levels have so far not been reached and maybe will not be reached. In certain product categories the growth has been only marginal. It seems that starting localproduction will become increasingly important in the future. This is further encouraged by the fact that Russian consumers favour domestic food products. Russian consumers are very price conscious and demand quality in food products. The perceived price-quality ratio is an important criterion in the purchase decision.The majority of foodstuff retail is still conducted via unorganised forms of trade (e.g. kiosks and marketplaces) but modern retail chains are developing at a fast pace in Russia. They are also expected to dominate the retail trade in foodstuffs over the unorganised forms of trade in the future. This will change the distribution systems as well. The retail chains are trying to shorten the distribution chain, similarly to what has been seen in the Western countries. This together with the strengthening of retail chains is likely to shrink the role of wholesalers, as the chains increasingly want to work directly with the producers. Many large retail chains are acquiring or have already acquired a distribution centre or centres in order to boost efficiency and control the flow of products. The strengthening of the retail chains also gives them power in negotiations, which the producers and distributors have to adjust to. For example store entry fees and retail chains' own private label products pose challenges to the food producers. In the food production sector the competition is fierce, as large Russianand foreign producers want to ensure their piece of the market. The largest producers utilise their size: they invest in big marketing campaigns and are willing to pay high entry fees to retail chains in order to secure a place on the store shelves and to build a strong brand in Russia. This complicates the situation from the viewpoint of small producers. Currently, the most popular type of distribution system among the interviewed Finnish food producers is based on a network of local distributors. There is, however, a strong consensus on the importanceof starting local production in order to be a serious actor in Russia in the future. Factors that hinder the starting of local production include the lack of local infrastructure and qualified staff, and the low risk tolerance of Finnish firms. Major barriers for entry in Russia are the actions of authorities, fierce competition, fragmented market and Finnish producers' heavy production costs. The suggested strategies for increasing the market share include focusing geographically or segment-wise, introducing new products, starting local production, andcooperation between Finnish producers. Smallness was one reason why Finnish producers had to cut down their operations in Russia due to the 1998 crisis. Smaller producers had fewer resources to tolerate losses during the period of crisis. Smallness is reflected also on trade negotiations with retail chains and distributors. It makes it harder to cope with the store entry fees and to differentiatefrom the mass of products propped up by expensive advertising. Finally, it makes it harder for Finnish producers to start or expand local production, as it is more difficult for a small producer to get financing and to tolerate the increased risks. Compensating for the smallness might become the crucial factor determining the future success of Finnish food producers in the Russian market.

Database Rights in Safe European Home: The Path to More Rigorous Protection of Information

1. Introduction "The one that has compiled ... a database, the collection, securing the validity or presentation of which has required an essential investment, has the sole right to control the content over the whole work or over either a qualitatively or quantitatively substantial part of the work both by means of reproduction and by making them available to the public", Finnish Copyright Act, section 49.1 These are the laconic words that implemented the much-awaited and hotly debated European Community Directive on the legal protection of databases,2 the EDD, into Finnish Copyright legislation in 1998. Now in the year 2005, after more than half a decade of the domestic implementation it is yet uncertain as to the proper meaning and construction of the convoluted qualitative criteria the current legislation employs as a prerequisite for the database protection both in Finland and within the European Union. Further, this opaque Pan-European instrument has the potential of bringing about a number of far-reaching economic and cultural ramifications, which have remained largely uncharted or unobserved. Thus the task of understanding this particular and currently peculiarly European new intellectual property regime is twofold: first, to understand the mechanics and functioning of the EDD and second, to realise the potential and risks inherent in the new legislation in economic, cultural and societal dimensions. 2. Subject-matter of the study: basic issues The first part of the task mentioned above is straightforward: questions such as what is meant by the key concepts triggering the functioning of the EDD such as presentation of independent information, what constitutes an essential investment in acquiring data and when the reproduction of a given database reaches either qualitatively or quantitatively the threshold of substantiality before the right-holder of a database can avail himself of the remedies provided by the statutory framework remain unclear and call for a careful analysis. As for second task, it is already obvious that the practical importance of the legal protection providedby the database right is in the rapid increase. The accelerating transformationof information into digital form is an existing fact, not merely a reflection of a shape of things to come in the future. To take a simple example, the digitisation of a map, traditionally in paper format and protected by copyright, can provide the consumer a markedly easier and faster access to the wanted material and the price can be, depending on the current state of the marketplace, cheaper than that of the traditional form or even free by means of public lending libraries providing access to the information online. This also renders it possible for authors and publishers to make available and sell their products to markedly larger, international markets while the production and distribution costs can be kept at minimum due to the new electronic production, marketing and distributionmechanisms to mention a few. The troublesome side is for authors and publishers the vastly enhanced potential for illegal copying by electronic means, producing numerous virtually identical copies at speed. The fear of illegal copying canlead to stark technical protection that in turn can dampen down the demand for information goods and services and furthermore, efficiently hamper the right of access to the materials available lawfully in electronic form and thus weaken the possibility of access to information, education and the cultural heritage of anation or nations, a condition precedent for a functioning democracy. 3. Particular issues in Digital Economy and Information Networks All what is said above applies a fortiori to the databases. As a result of the ubiquity of the Internet and the pending breakthrough of Mobile Internet, peer-to-peer Networks, Localand Wide Local Area Networks, a rapidly increasing amount of information not protected by traditional copyright, such as various lists, catalogues and tables,3previously protected partially by the old section 49 of the Finnish Copyright act are available free or for consideration in the Internet, and by the same token importantly, numerous databases are collected in order to enable the marketing, tendering and selling products and services in above mentioned networks. Databases and the information embedded therein constitutes a pivotal element in virtually any commercial operation including product and service development, scientific research and education. A poignant but not instantaneously an obvious example of this is a database consisting of physical coordinates of a certain selected group of customers for marketing purposes through cellular phones, laptops and several handheld or vehicle-based devices connected online. These practical needs call for answer to a plethora of questions already outlined above: Has thecollection and securing the validity of this information required an essential input? What qualifies as a quantitatively or qualitatively significant investment? According to the Directive, the database comprises works, information and other independent materials, which are arranged in systematic or methodical way andare individually accessible by electronic or other means. Under what circumstances then, are the materials regarded as arranged in systematic or methodical way? Only when the protected elements of a database are established, the question concerning the scope of protection becomes acute. In digital context, the traditional notions of reproduction and making available to the public of digital materials seem to fit ill or lead into interpretations that are at variance with analogous domain as regards the lawful and illegal uses of information. This may well interfere with or rework the way in which the commercial and other operators have to establish themselves and function in the existing value networks of information products and services. 4. International sphere After the expiry of the implementation period for the European Community Directive on legal protection of databases, the goals of the Directive must have been consolidated into the domestic legislations of the current twenty-five Member States within the European Union. On one hand, these fundamental questions readily imply that the problemsrelated to correct construction of the Directive underlying the domestic legislation transpire the national boundaries. On the other hand, the disputes arisingon account of the implementation and interpretation of the Directive on the European level attract significance domestically. Consequently, the guidelines on correct interpretation of the Directive importing the practical, business-oriented solutions may well have application on European level. This underlines the exigency for a thorough analysis on the implications of the meaning and potential scope of Database protection in Finland and the European Union. This position hasto be contrasted with the larger, international sphere, which in early 2005 does differ markedly from European Union stance, directly having a negative effect on international trade particularly in digital content. A particular case in point is the USA, a database producer primus inter pares, not at least yet having aSui Generis database regime or its kin, while both the political and academic discourse on the matter abounds. 5. The objectives of the study The above mentioned background with its several open issues calls for the detailed study of thefollowing questions: -What is a database-at-law and when is a database protected by intellectual property rights, particularly by the European database regime?What is the international situation? -How is a database protected and what is its relation with other intellectual property regimes, particularly in the Digital context? -The opportunities and threats provided by current protection to creators, users and the society as a whole, including the commercial and cultural implications? -The difficult question on relation of the Database protection and protection of factual information as such. 6. Dsiposition The Study, in purporting to analyse and cast light on the questions above, is divided into three mainparts. The first part has the purpose of introducing the political and rationalbackground and subsequent legislative evolution path of the European database protection, reflected against the international backdrop on the issue. An introduction to databases, originally a vehicle of modern computing and information andcommunication technology, is also incorporated. The second part sets out the chosen and existing two-tier model of the database protection, reviewing both itscopyright and Sui Generis right facets in detail together with the emergent application of the machinery in real-life societal and particularly commercial context. Furthermore, a general outline of copyright, relevant in context of copyright databases is provided. For purposes of further comparison, a chapter on the precursor of Sui Generi, database right, the Nordic catalogue rule also ensues. The third and final part analyses the positive and negative impact of the database protection system and attempts to scrutinize the implications further in the future with some caveats and tentative recommendations, in particular as regards the convoluted issue concerning the IPR protection of information per se, a new tenet in the domain of copyright and related rights.

Marketing strategy for a GSM phone service. Target market, St. Petersburg Russia. Case MegaFon

Tämä pro gradu tutkielma esittää markkinointistrategian digitaaliselle matkapuhelinpalvelulle penetroiduttaessa uusille markkinoille. MegaFon on uuden sukupolven mobiilioperaattori, jolla on lukuisia teknlogiaan perustuvia etuisuuksia puolellaan. Markkinointistrategian perusteena asiakkaat on määritelty, paikallistettu ja analysoitu. Tämän lisäksi, palvelun positiointi, hinnoittelu- ja jakelukanavavaihtoehdot on myöskin analysoitu ja määritelty. Menestystekijöihin liittyvät kysymykset, myynnin jälkeiseen toimintaan liittyvät asiat on myös tutkittu. Teoreettiset aspektit liittyvät pääsääntöisesti uuden palvelun ja palveluiden lanseeramiseen (palvelu, palvelun elinkaariajattelu), niiden markkinointistrategioihin lanseerausvaiheessa ja markkinointikanavien päättämiseen. Tutkimuksessa on selitetty MegaFonin ennustamis- ja lähestymistavat, joilla on valotettu todellista markkinatilannetta. Tämän tutkielman informaatio on kerätty useista lähteistä, kuten: yleistä aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, sisäisiä raportteja ja Megafonin materiaalia, yhteistyökumppaneiden aineistoa, Internettia ja muuta saatavilla olevaa materiaalia. Tuloksena on määritelty päätöksenteon avainkohdat ja osaltaan perinteiset lähestymistavat on kyseenalaistettu.

Suomalaisten jäte- ja jätevesialan yritysten yhteistyömahdollisuudet sekä uudet tuotekonseptit koti- ja ulkomaisen liiketoiminnan kehittämisessä

Diplomityö on tehty osana InnoEnvi-hanketta, joka on Etelä-Suomen ympäristöalan verkostoitumiseen ja tietoyhteiskunnan kehittymiseen tähtäävä toimintakokonaisuus. InnoEnvi on osa Etelä-Suomen maakuntien valmistelemaa InnoElli-ohjelmaa. InnoEnvi-hankkeen päätavoitteena on kehittyvän ympäristöklusterin luominen Etelä-Suomeen. Monet suomalaiset ympäristöalalle erikoistuneet yritykset ovat vielä tänä päivänä pieniä, nuoria ja pirstaleisia, minkä vuoksi ne tarvitsevat tukea ja yhteistyötä varsinkin vientimarkkinoille pyrkiessään. Tämän työn oleellisimpana tavoitteena oli kartoittaa Etelä-Suomen jäte- ja jätehuoltoalan yritysten yhteistyön mahdollisuuksia ja etuja, sekä yhteistyön tuomaa vaikutusta koti- ja ulkomaiseen liiketoimintaan. Tutkimusongelmaa lähestyttiin kartoittamalla Suomen tämänhetkistä jäte- ja jätevesihuollon tilaa ja käytössä olevaa teknologiaa sekä ympäristöliiketoimintaan vaikuttavia ohjauskeinoja. Ympäristöalan liiketoimintakenttään syvennyttiin tutkimalla alan verkostoitumista ja uusia verkostoitumisen mahdollisuuksia. Verkostoituneita yrityksiä ja yhteistyön lisätarvetta selvitettiin InnoEnvissä tehtyjen aiempien tutkimustulosten sekä tässä tutkimuksessa tehtyjen yrityshaastattelujen avulla. Uudet EU-maat panostavat tiukentuvien ympäristösäädösten takia ympäristönsuojeluun, mikä tekee niistä houkuttelevan ympäristöteknologian vientikohteen. Tässä työssä valittiin tutkimuksen kohteiksi Latvia ja Puola, joiden ympäristöteknologian tasoa ja kehitystarpeita selvitettiin vientipotentiaalin hahmottamiseksi. Molempien maiden jätevesi- ja varsinkin jätehuollossa on paljon kehitettävää, ja maissa panostetaankin kehitystoimiin monin erilaisin valtiollisin ohjelmin. Kotimaisen ympäristöliiketoiminnan kehittämiseksi työssä käsiteltiin neljää tuote- ja palvelukonseptia, jotka valittiin InnoEnvi-hankkeessa tehdystä ajankohtaisesta ympäristöalan investointihankekartoituksesta. Valitut konseptit ovat: REF-valmistuslaitos, jätevesilietteen käsittelylaitteisto, pilaantuneiden maiden käsittelytoimet sekä kaatopaikan lopettaminen. Tuotekonseptit jaettiin osatuotteisiin ja –palveluihin, joita verkostoituneet yritykset voisivat yhdessä tuottaa. Työkaluiksi yritysten kontakteihin nähtiin InnoEnvi-hankkeessa muodostetut miniklusterit ja niiden sisällä kehittyvä toiminta sekä hankkeessa rakennettu www-pohjainen Matching-palvelu. Tutkimuksessa löydettiin uusia mahdollisuuksia yhteistyötoiminnalle. Verkostoitumisessa nähdään haastattelujen mukaan monia etuja: tiedonsaanti, taloudelliset edut, toiminnan luotettavuus sekä uudet virikkeet markkinointiin ja tuotekehitykseen. Lisäyhteistyökumppaneille on haastattelujen mukaan tarvetta. Verkostoituminen tuo vientitoimintaa aloitteleville pk-sektorin yrityksille mahdollisuuden saavuttaa kansainvälistymiseen tarvittavia resursseja. Niin koti- kuin ulkomaisessakin liiketoiminnassa verkoston tärkeimmäksi tekijäksi osoittautui veturiyritys, joka voi vastata verkostossa muun muassa markkinoinnista ja tuotekehityksestä Vientitoiminnassa kohdemaan lainsäädännön ja yleisien toimintatapojen tunteminen on tärkeää. Paikalliset kohdemaan suunnittelu- ja urakointiyritykset ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita vientihankkeessa. Latviassa jätehuoltoteknologian kehittämisen tarve on niin yhdyskunta-, ongelma- kuin teollisuusjätteidenkin osalta merkittävä. Puolassa jätesektorin ajankohtaisia aiheita ovat muun muassa kaatopaikkojen vähentäminen ja pakkausjätteen käsittely. Molempien esimerkkimaiden kohdalla jätevesihuollossa tullaan keskittymään lietteiden käsittelyn vaatimiin teknologian tarpeisiin. Vientiosiossa tehtiin vientiyhteistyöesimerkki, jossa tutkittiin kuvitteellista rakennusjätteen käsittelylaitoksen toimittamisprojektia Puolaan. Esimerkkiin saatiin tietoja InnoEnvissä tehdystä Puolan markkinatutkimuksesta. Tulokseksi saatiin viitteitä mahdollisista suomalaisista laitetoimittajista, viisi potentiaalista puolalaista suunnitteluyritystä sekä viisi puolalaista urakoitsijaa. On tärkeää, että kotimaisella yritysryppäällä on kokemusta sujuvasta yhteistyöstä ennen vientiprojektin toteuttamista. Tuotekonseptiesimerkkeihin kartoitettiin pääosa eteläsuomalaisista tuotteiden ja palvelujen tarjoajista. Tarkasteluun otettiin mukaan myös yrityksiä, joiden tuotteet tai palvelut olivat lähellä käsiteltyä konseptia. Tehtyjen yrityslistojen avulla on tarkoitus antaa virikkeitä uusien yritysryppäiden muodostamisesta sekä uusista tuote- ja palveluideoista, joille on nähtävissä markkinapotentiaalia. InnoEnvi-hankkeessa valmisteltujen työkalujen avulla eteläsuomalaiset yhteistyöstä kiinnostuneet yritykset voivat luoda kontakteja ja kokoontua miettimään tulevien investointihankkeiden toteuttamista kotimaassa ja myöhemmin jopa ulkomailla. Työn tuloksia esitellään InnoEnvi-hankkeen toimijoiden kautta jäteminiklusterissa toimiville eteläsuomalaisille yrityksille.

Product placement in integrated marketing communications strategy

Perinteisten markkinointiviestintäkanavien menettäessä jatkuvasti tehoaan mediakentän ja kohderyhmien sirpaloituessa yhä pienempiin yksiköihin markkinointiorganisaatiot etsivät vaihtoehtoisia tapoja tavoittaakseen kohdeyleisönsä. Yksi vaihtoehtoinen markkinointiviestintäkeino on tuotesijoittelu (product placement), jossa (merkki)tuotteita sijoitetaan erilaisten viihdetuotantojen, kuten elokuvien, televisio-ohjelmien ja tietokonepelien, tarinan yhteyteen, jotta yhä medialukutaitoisempi kohdeyleisö ei pystyisi välttämään kaupallista viestiä esimerkiksi vaihtamalla televisiokanavaa tai kääntämällä lehden sivua. Koska tuote on sijoitettu kerrottavan tarinan sisään, markkinointiviestin — eli tuotteen havaitsemisen — välttäminen on huomattavasti vaikeampaa kuin perinteisten markkinointiviestintämenetelmien kohdalla. Lisäksi, sijoitellut tuotteet ovat tavallisesti kiinteässä yhteydessä tarinan juonen ja henkilöhahmojen kanssa siten, että tuote saa näistä yhteyksistä positiivista vahvistusta imagolleen. Pro Gradu-tutkielman tarkoituksena oli selvittää tuotesijoittelun käyttökelpoisuutta markkinointiviestinnässä sekä miten kulutushyödykemarkkinoijat voivat hyödyntää menetelmää markkinointiviestintästrategioissaan. Tuotesijoittelun poikkeava luonne markkinointiviestintävälineenä tuotti kysymyksen miten tuotesijoittelua voitaisiin hyödyntää yhteistyössä muiden markkinointiviestintäkeinojen kanssa. Tätä varten tutkimuksessa tuotesijoittelu yhdistettiin integroidun markkinointiviestinnän (IMC) viitekehykseen. IMC-konsepti syntyi markkinointiviestinnässä vastaamaan samaan tarpeeseen kuin tuotesijoittelukin: pirstaloitunut mediakenttä ja yksittäiset kohderyhmät vaativat kehittyneempää ja yhtenäisempää markkinointiviestinnän suunnittelua ja toteutusta. Tutkimuksen johtopäätöksenä tuotesijoittelu todettiin käyttökelpoiseksi markkinointiviestintäkeinoksi mikäli viestinnän tavoitteena on muu kuin tuotteen myyntiin suorasti vaikuttaminen. Tuotesijoittelu on sen sijaan erittäin tehokas tuotetietoisuuden lisäämisessä, erityisesti tunnistamisen kohdalla. Tuotesijoittelu voi myös tuottaa suoran ostotarpeen mutta tällöin viestin vastaanottajalla täytyy olla vallitseva tarve kyseisen tuoteryhmän osalta ennen altistumista ko. markkinointiviestille. Tuotesijoittelu voidaan sisällyttää IMC-suunnitteluprosessiin markkinointiviestintästrategian kiinteänä osana. Integraatio markkinointiviestinnässä siten, että tuotesijoittelua tuettaisiin muilla viestintäkeinoilla yhtenäisen kampanjan kehittämiseksi on kuitenkin paljon ennakoitua harvinaisempaa, johtuen ehkä eniten tuotesijoittelun poikkeuksellisesta luonteesta ja kyseisen viestintämuodon vaikeasta hallittavuudesta markkinoijan taholta. Tutkimus toteutettiin normatiivisena case-tutkimuksena pääasiassa sekundäärisiä tietolähteitä hyödyntäen. Case-tutkimuksia varten kerättiin primääristä tietoa kyselylomakkeella kahdesta tuotesijoittelua käyttävästä kansainvälisestä yhtiöstä, jonka lisäksi myös sekundäärisiä tietolähteitä hyödynnettiin case-osan tiedonkeruussa.

Mobile Marketing in Japan

Mobiilimarkkinoinnin markkinat ovat vasta rakentumassa ja suurin osa alan toimijoista etenkin Suomessa yrittää vielä löytää rooliaan. Sen sijaan Japanissa sisällöntuotantoliiketoiminta matkapuhelimille kukoistaa ja mobiilimarkkinointi on jo saavuttanut merkittävän aseman mobiili-internetin palvelutarjonnassa. Toisin kuin Suomessa, jossa mobiilimarkkinat ovat vielä lastenkengissä, Japanissa myös mobiilimarkkinoinnin arvoketju on vähitellen muotoutumassa.Tämän tutkimuksen tavoitteena oli antaa käsitys Japanin mobiilimarkkinoinnin dynamiikasta ja luoda viitekehys operaattorin tulevalle roolille mobiilimarkkinoinnin markkinoiden rakentamisessa. Tutkimus on deskriptiivinen ja aineisto on kerätty alan kirjallisuudesta sekä haastattelemalla tärkeitä mobiilimarkkinoiden toimijoita Japanissa. Japanissa operaattoreilla (NTT DoCoMo, J-Phone ja KDDI) on erittäin vahva asema mobiili-internetin ja mobiilimarkkinoinnin markkinoilla. Ne hallitsevat asiakasrajapintaa, päättävät mobiiliverkon ja matkapuhelimien ominaisuuksista sekä siitä, ketkä sisällöntuottajista pääsevät osaksi heidän laskutusjärjestelmäänsä. Markkinoinnissa operaattoreilla ei ole yhtä näkyvää roolia. Omistussuhteiden kautta ne kuitenkin vaikuttavat lähes koko arvoketjuun. Operaattorit ovat yhdessä Japanin suurimpien mainostoimistojen kanssa luoneet tytäryhtiöitä, jotka hoitavat mainonnan operaattorin mobiiliportaalissa. Japanissa operaattori on ottanut hallitsevan roolin mobiilimarkkinoiden rakentamisessa. Tiivis yhteistyö eri toimijoiden, kuten matkapuhelinvalmistajien, sisällöntuottajien ja mainostoimistojen kanssa, on mahdollistanut kokonaisvaltaisen palvelupaketin tarjoamisen. Palvelupaketti sisältää käyttäjäystävällisen liittymän mobiili-internetiin sekä edulliset puhelimet. Juuri tiivis yhteistyö onkin ollut yksi tärkeimmistä menestystekijöistä Japanin markkinoita rakennettaessa. Mobiilimarkkinoita rakennettaessa operaattorilla on merkittävä rooli markkinoiden muodostajana ja sisällön kokoojana. Operaattorien tulee varautua roskapostin vastaiseen taisteluun, jos sähköpostia annetaan lähettää suoraan matkapuhelimeen. On erityisen tärkeää varmistaa, ettei käyttäjien tarvitse kärsiä roskapostista, muuten suoramarkkinoinnin mahdollisuus matkapuhelimeen menetetään. Ainoastaan aktiivisella edistämisellä ja osallistumisella mobiili-internetin sisällöntuotanto- ja markkinointiliiketoimintaan operaattori voi vahvistaa markkina-asemaansa ja varmistaa osuutensa tulevista markkinoista.

Painopaperin valinta painotuotteen ostossa, case Kesko.

Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten yrityksen sisäiset ja ulkoiset vuorovaikutussuhteet vaikuttavat tuotteen ostoprosessissa. Sisäiset vuorovaikutussuhteet esiintyvät yrityksissä organisaatio-, ryhmä- ja individuaalisella tasolla. Nämä vaikuttavat lähinnä siihen, missä ja kenen toimesta ostopäätökset tehdään. Ulkoisia vuorovaikutussuhteita yrityksillä on usein esimerkiksi myyjään, toimitusketjun väliportaaseen ja yrityksen omaan asiakkaaseen. Nämä vuorovaikutussuhteet voivat vaikuttaa ostovalintoihin joko suoraan tai välillisesti. Tutkimusmenetelmänä on soveltava case-tutkimus, johon case-yritykseksi on valittu Kesko. Tavoitteena on selvittää ensinnäkin, mitä erilaisia sisäisiä ja ulkoisia vuorovaikutussuhteita Keskon painotuotteen ostoprosessissa esiintyy, ja toiseksi, miten nämä vuorovaikutussuhteet vaikuttavat Keskon painopaperin valintaan. Tutkimuksen tarkoituksena on tukea markkinointistrategian suunnittelua UPM-Kymmenen kotimaan myyntiosastolla antamalla kuva painopaperimarkkinoiden rakenteesta ja Keskon painopaperin valinnan muodostumisesta.

Tulevaisuushallintaa: skenaarioperustainen toimintamalli Case: Sankar Marketing Oy

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli rakentaa Sankar Marketing Oy:lle normatiivinen, skenaarioperustainen toimintamalli tulevaisuudenhallintaan. Menetelmällisesti tavoitteena oli kokonaisuuden hallittavuus. Yleiset skenaariot (ongelmien kasautuminen, tietoyhteiskunta hyvinvointiyhteiskuntana ja markkinavetoinen kehitys) toimivat näkökulmien aukaisijoina. Tulevaisuustaulukkomuotoinen väljästi kohdennettu skenaario rakennettiin tulevaisuusstudion, lehti- ja kirjasurveyn avulla. Taulukosta analysoitiin rakenteellisella- ja vaikuttavuusanalyysilla tärkeimmät muuttujat esille. Empiiriset tulokset: 1. Sankar Marketing Oy:n missio ja visiot rakennettiin tärkeimpien muuttujien, paradigman ja yrityksessä vallitsevien arvojen avulla. 2. Kasvulle, henkilöstölle ja markkinoinnille määritettiin visioita tukevat pitkän aikavälin strategiset linjaukset, jotka arvotettiin strategiaskenaarion avulla. 3. Toimenpidesuunnitelmat muodostivat kehitysurien polun bas-menetelmällä analysoidusta nykytilasta pitkän tähtäimen visioon. Uutuusarvoa tutkimukseen tuo toimintamallin uskottavuus, joka saatiin aikaiseksi yhdistämällä valittujen metodien rajapinnat aukottomaksi päättelyketjuksi.