Velkaisuus-tunnuslukujen vaikutus suomalaisten pörssiyritysten suhteellisiin markkina-arvoihin subprime-kriisin aikana

Tutkimuksessa perehdyttiin subprime-kriisin vaikutuksiin ja tutkittiin velkaisuutta kuvaavien tunnuslukujen vaikutusta suomalaisten yritysten suhteellisiin markkina-arvoihin kriisin aikana. Tulosten ja muuttujien merkitsevyyttä ja selitysasteita käytiin läpi regressioanalyysin avulla ja sen jälkeen tunnuslukuja vertaillen. Tunnuslukujen vertailuarvojen perusteella muodostettiin sitten portfolioita. Pääomarakenteella voidaan normaalissa taloustilanteessa olettaa olevan vaikutusta yrityksen arvoon siten, että velkaantuneisuuden kasvaessa myös yrityksen markkina-arvo heikentyy, joka taas vaikuttaa osakekurssiin negatiivisesti. Tutkimuksessa testattiin kolmen eri tunnusluvun avulla (omavaraisuusaste, gearing, suhteellinen velkaantuneisuus), voidaanko tunnuslukujen avulla selittää suhteellisten markkina-arvojen muutosta. Regressioanalyysin tutkimustulosten perusteella omavaraisuusastetta ja gearingia voidaan pitää hyvinä tunnuslukuina kuvaamaan muutosta, mutta suhteellinen velkaantuneisuus ja kaikki tunnusluvut yhdessä eivät sovellu kuvaamaan muutoksia.

The us subprime crisis and stock market integration: evidence from the BRICS

The aim of this study is to examine the level of stock market co-movement in the BRICS countries and three major industrialized countries (Japan, UK and USA). While analyzing the interdependence and integration of markets, two subsets are examined: before (2000 – 2007) and during the global financial crisis (2007-2011). Generally, interdependence across markets is likely to increase during a highly volatile period. This is problematic because if it were true, the main benefit of international diversification would be reduced at times when it is most needed. The results reveal the dominant role of the US financial markets over the examined time period. Empirical studies of this research paper indicate that cross-market linkages have become slightly stronger during the ongoing subprime crisis than before crisis. However, results also show that an investor may obtain some international diversification benefits by investing especially in the BRICS countries despite the fact of unstable economic condition and growing globalization.

Subprime-kriisi ja luottoriskin hallinta

Tutkielma käsittelee subprime-lainausta ja subprime-kriisiin johtaneita syitä. Lisäksi tutkielmassa käsitellään pankin luottoriskin hallintaa eri näkökulmista. Luottoriski on keskeisin luottolaitostoimintaan liittyvistä riskeistä ja siksi pankkien luottoriskin hallintaa tulee jatkuvasti parantaa. Luottotappiot ja niihin johtaneet syyt ovat keskeisesti tarkastelun alaisina, kun syitä subprime-kriisiin haetaan. Tutkielma perustuu kirjallisuuteen ja siinä pyritään tuomaan esiin eri tekijöitä, jotka vaikuttivat vuonna 2007 alkaneeseen subrime-kriisiin. Työ sisältää lyhyen pankkitoiminnan luonteen ja alan rakennemuutoksen, esittelen aluksi lyhyesti pankkitoiminnan perusperiaatteita ja yleistä toimintaa sekä kuvaan lyhyesti rahoitusmarkkinoiden kehitystä viime vuosikymmenten aikana. Seuraavana esittelen laajemmin luottoriskin roolia subprime-kriisissä sekä sen epäonnistunutta hallintaa osasyynä kriisiä. Tarkemmin käsittelen Value at Risk -mallia luottoriskin mittaamiskeinona ja credit scoring -luottopisteytysmenetelmän osana luottoriskin hallintaa. Toinen tutkimuksen pääaihe on subrime-lainaus. Subrime-kriisin syntyyn vaikuttaneena olennaisena tekijänä pidetään Yhdysvaltojen asuntomarkkinoita ja erityisesti subprime-asuntolainoja, jotka olivat luottoluokitukseltaan heikkoja. Näiden heikkojen lainojen yleistyessä koko rahoitusmarkkinoiden pohja heikkeni. Rahoitusjärjestelmän suurien ongelmien taustalla vaikuttivat osaltaan arvopaperistaminen ja sen avulla muodostetut sijoitusinstrumentit, yli-innokas lainaaminen markkinoilla tarjolla olleen runsaan likviditeetin seurauksena, huolimaton sijoittaminen, riskinottoa liian voimakkaasti painottavat kannustinjärjestelmät, laaja-alainen epäonnistuminen luottoriskinhallinnassa ja sääntelyssä. Näitä tekijöistä tutkielmassa tarkastellaan tarkemmin arvopaperistamista ja kasvanutta lainaamista subrime-kriisin syntymisen osatekijöinä.

Le discours de crise: La représentation des réfugiés dans le Figaro et Libération

Under september månad 2015 gav sökordet ”kris” dagligen upphov till ett trettiotal träffar i sökmotorn till Frankrikes största dagstidningar. Dagspressen överflödas av kriser och i skrivande stund är den mest omtalade krisen de flyktingströmmar som når Europa som resultat efter flera års krig i Mellanöstern. Pro gradu-avhandlingen studerar flyktingkrisen som en diskursiv händelse, en social konstruktion av en företeelse som tar de aktuella personerna och deras åsikter i beaktande. Avhandlingen är uppbyggd som en linje som inleds med mediestrategier och går till iscensättandet av nyheten, för att sedan analysera de olika åsikterna och personerna som ger upphov till lingvistisk polyfoni och mångtydighet. Syftet med avhandlingen är att studera hur medierna påverkar vår förståelse av en kris. För att få en dynamisk bild av bevakningen av flyktingkrisen studeras rubriker till ett hundratal titlar som publicerats i september 2015 av två stora franska dagstidningar: Le Figaro och Libération. Tidningarnas motsatta politiska orientering står som grund för en heltäckande och varierande genomläsning av medieuppmärksamheten kring flyktingkrisen. Som metod utförs en diskursanalys på materialet för att få reda på hur de båda tidningarna framställer krisen. Skillnader och likheter studeras, såväl som förekommande teman och en karakteristisk vokabulär i anknytning till krisen. Hypotesen är att flyktingarnas egna åsikter kommer i skymundan i medierna. Som resultat har jag noterat element i krisen som tidigare framställts som viktiga ur lingvistisk synvinkel på krisdiskurs av lingvisten Marie Veniard. Utöver det observeras några kompletterande betydelsekomponenter som står i förbindelse med flyktingkrisens komplexa natur. Ett speciellt mönster för att framställa flyktingarna har visat sig vara ofta förekommande i de båda tidningarna. Flyktingarna nämns för att ge rubrikerna ett autentiskt värde men paradoxalt nog möjliggör de även otydlighet i fråga om vem som faktiskt yttrar sig, flyktingarna eller journalisterna?