Empirical studies on software quality construction: Exploring human factors and organizational influences

Software quality has become an important research subject, not only in the Information and Communication Technology spheres, but also in other industries at large where software is applied. Software quality is not a happenstance; it is defined, planned and created into the software product throughout the Software Development Life Cycle. The research objective of this study is to investigate the roles of human and organizational factors that influence software quality construction. The study employs the Straussian grounded theory. The empirical data has been collected from 13 software companies, and the data includes 40 interviews. The results of the study suggest that tools, infrastructure and other resources have a positive impact on software quality, but human factors involved in the software development processes will determine the quality of the products developed. On the other hand, methods of development were found to bring little effect on software quality. The research suggests that software quality is an information-intensive process whereby organizational structures, mode of operation, and information flow within the company variably affect software quality. The results also suggest that software development managers influence the productivity of developers and the quality of the software products. Several challenges of software testing that affect software quality are also brought to light. The findings of this research are expected to benefit the academic community and software practitioners by providing an insight into the issues pertaining to software quality construction undertakings.

Lentoaseman terminaalirakennuksen energiankäyttö ja sisäilmasto

Diplomityössä tarkasteltiin lentoaseman terminaalirakennuksen energia- ja ainevirtoja sekä sisäilman ominaisuuksia. Esimerkkikohteena oli Helsinki-Vantaan lentoaseman keskiterminaalirakennus, jonka 1. ja 2. rakennusvaiheen ulkovaippa muodosti taserajan. Taseen ulkopuolisista tekijöistä tarkasteltiin jäähdytysenergian tuotantoa ja ulkoilman laatua. Työn yhtenä tavoitteena oli muodostaa rakennukselle energiatase. Taseen avulla saatiin tietoa energian jakautumisesta eri toimintoihin ja löydettiin tekijät, joita suunnittelussa tulee painottaa. Terminaalin lähiympäristössä tutkittiin ulkoilman laatua mittausten avulla. Mittaustietoja käytetään apuna tulevaisuuden ilmanottosuunnittelussa. Työssä tarkasteltiin energia- ja ainevirtoina lämpö-, jäähdytys- ja sähköenergian sekä veden ostoa, tuotantoa ja kulutusta sekä prosessointia. Terminaalin lämpötarpeesta hieman yli puolet katettiin kaukolämmöllä. Loput noin 45 % lämpöenergiasta saatiin ns. ilmaisenergioista. Näistä merkittävimmäksi havaittiin sähkölaitteiden luovuttama lämpömäärä. Lämpöhäviöiden kannalta merkittäviä energiavirtoja olivat ilmanvaihdon ja vuotoilmojen kautta siirtyvät energiavirrat, joiden osuuden todettiin olevan noin 80 % terminaalin kokonaislämpöhäviöistä. Vaipan lämmöneristyskyky ja kyky absorboida auringon säteilyä todettiin hyviksi. Tulevaisuudessa tärkeitä suunnittelunäkökohtia tulevat olemaan ilmanvaihdon ja vuotoilman kautta siirtyvien energiavirtojen hallinta sekä sähköenergian ominaiskulutuksen pienentäminen. Ulkoilma todettiin mittauksin hyvätasoiseksi. Lento- ja maaliikenteen päästöarvot olivat lähellä toisiaan ja selvästi ohjearvoja alemmalla tasolla. Päästöjen sijaintiin vaikuttivat liikennemääriä enemmän tuuliolosuhteet. Tulevaisuudessa tuloilma voidaan johtaa terminaaliin yhtä hyvin joko lento- tai maaliikenteen puolelta.

Sisäilma- ja kosteusteknisten asantuntijapalvelujen käyttö rakennuttamisprosessissa

Tämä insinöörityö tehtiin HKR-Rakennuttajan Taloteknisen toimiston Kiinteistöjen elinkaaripalvelut- yksikölle. Työ on osa HKR-Rakennuttajan laatujärjestelmän uudistusta ja selkeytystä. Tavoitteena oli selvittää millaisiin asioihin tulisi kiinnittää huomiota kosteusteknisessä mielessä HKR-Rakennuttajan hankkeissa. Samoin Kiinteistöjen elinkaaripalvelut -yksikön asiantuntijapalveluiden käyttö rakennuttamisprosessissa ei ollut selvästi dokumentoituna HKR-Rakennuttajan laatujärjestelmään, joten tähän pyrittiin saamaan selkeytys. Lisäksi käynnissä on kuntotutkimustoiminnan uudistus, jossa kosteusteknisten asiantuntijapalvelujen konsulttitoiminnan käytössä tapahtuu muutoksia. Omalta osaltaan tämä insinöörityö pyrki selvittämään konsultin toimia hankkeen eri vaiheissa. Insinöörityössä kartoitettiin yksikön omat toimintakuvaukset kosteus- ja sisäilmateknisissä asioissa. Tämän jälkeen käydään läpi kaksi eri HKR-Rakennuttajan kohdetta, jossa oli kosteusteknisesti ongelmia. Kohteet valittiin ohjaajien toimesta, sillä näin saatiin esille työn kannalta oleellisia puutteita. Lisäksi kartoitettiin HKR-Rakennuttajan hankkeiden eri vaiheissa eri osapuolien tehtävät kosteus- ja sisäilmatekniseltä kannalta. Kartoitusten ja toimintakuvausten perusteella tehtiin ohje, joka liitettiin HKR-Rakennuttajan laatujärjestelmään. Lisäksi tehtiin urakkarajaliitteeseen velvoite, jossa määritellään kosteudenhallintasuunnitelman sisältö. Tietolähteinä tässä insinöörityössä oli alan kirjallisuus, HKR-Rakennuttajan Taloteknisen toimiston henkilökunnalta saatu suullinen informaatio ja internet.

Sellu- ja paperiteollisuuden haitallisimmat ilmapäästöt

Diplomityössä luotiin katsaus sellu- ja paperiteollisuuden haitallisimpiin ilmapäästöihin ja ilmapäästömäärien kehitykseen Suomessa 1990-luvun alusta nykypäivään. Työssä tutustuttiin sellu- ja paperiteollisuuden ilmapäästöjä rajoittavan lainsäädännön ajankohtaisiin asioihin Suomessa ja Euroopan Unionissa, sekä tarkasteltiin nykyisen lainsäädännön perustana olleita ilmastosopimuksia eli kansainvälisen ilmastopolitiikan syntyä ja kehittymistä. Työssä on myös selvitetty ilman osuutta paperinvalmistuksessa, tutustuttu ilmapäästöjen rajoittamismenetelmiin ja eri mittausmenetelmiin ilmapäästöjen toteamiseksi. Työn puitteissa suoritettiin mittalaitetestejä eri paperitehtailla. Haitallisimpia ja määrällisesti suurimpia ilmapäästöjä sellu- ja paperiteollisuudessa ovat typen ja rikin oksidit, pelkistyneet rikkiyhdisteet, hiukkaset, haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) ja hiilidioksidi. Ilmapäästömäärät Suomessa ovat typenoksideja lukuun ottamatta olleet laskussa 1990-luvun alusta nykypäivään. Tärkein kasvihuonekaasu on hiilidioksidi, jonka määrää rajoitetaan Kioton sopimuksessa. Vuoden 2002 aikana selvinneekin, mikä on Kioton sopimuksen vaikutus Suomen metsäteollisuuteen. Päästömittauksia tarvitaan lainsäädännön raja-arvojen toteamiseksi, mittauksia suorittavat sertifioidut päästömittauslaboratoriot. Suoritetuissa mittalaitetesteissä havaittiin mittalaitteiden soveltuvuudessa kosteiden paperiprosessin poistokaasujen määrittämiseen suuria eroja.

Matkatavaroiden käsittelyn asiakaslähtöinen kehittäminen kansainvälisellä lentoasemalla

Lentoasema toimii matkustajien ja matkatavaroiden kauttakulkureittinä vaihdettaessa kulkumuotoa maaliikennevälineen ja lentokoneen tai kahden lentokoneen välillä. Matkustajien kanssa samassa lentokoneessa pitää kulkea myös heidän lentokoneen ruumassa kuljetettavat matkatavaransa. Lentoasemalla suoritettavan matkatavaroiden käsittelyn tehtävänä on huolehtia tavaroiden siirtämisestä matkustajan ja lentokoneen ruuman sekä eri lentokoneiden välillä. Kasvavan kapasiteettitarpeen lisäksi matkatavaroiden käsittelyyn vaikuttavia tulevaisuuden haasteita ovat lentokonetyyppien kehitys, säännösten muutokset, muutokset vastuualueiden jaossa, teknologinen kehitys sekä palvelun laadun merkityksen kasvu. Työssä arvioidaan näiden muutosten merkitystä Helsinki-Vantaan lentoaseman matkatavaroiden käsittelyyn. Tämä on suoritettu esittelemällä käsittelyprosessien nykytilanne ja lentoasemilla tarjottavat palvelut sekä matkatavaroiden käsittelyn vaikutus kokonaispalvelun laatuun. Tämä on mahdollistanut mahdollisten kehityskohteiden löytämisen etenkin palvelun parantamisen kannalta. Vaikka matkatavaroiden käsittelystä vastuullinen osapuoli vaihtuu prosessien aikana monesti, työssä on pyritty keskittymään lentoaseman vastuualueeseen. Tämä tarkoittaa käsittelyssä tarvittavia tiloja sekä tieto- ja mekaanisia järjestelmiä, joiden avulla lentoaseman pitää tarjota kaikille lentoasemalla toimiville yhtiöille tasavertaiset toimintamahdollisuudet. Työssä havaitut merkittävimmät kehityskohteet koskevat tiloja ja saapuvien matkatavaroiden luovuttamista.

Paineilmajärjestelmän optimoinnin hyödyt tehtaan tuotantoprosessissa

Paineilmaa käytetään teollisuudessa hyvin yleisesti. Teollistuneissa maissa teollisuuden käyttämästä energiasta 8-10 % kuluu paineilman tuottamiseen. Paineilmakompressoreiden nykyaikaisen ohjausjärjestelmän avulla voidaan säästää paineilmajärjestelmän energiakustannuksia jopa 30 %. Ohjauksen optimoinnin yhteydessä on havaittu epäkohtia joiden poistaminen on parantanut tuotantolaitosten toimintaan niin, että saadut säästöt ovat olleet jopa energiasäästöjä suuremmat. Näitä optimoinnin välillisiä hyötyjä haluttiin selvittää tarkemmin. Tutkimuksessa perehdyttiin paineilman käytön ongelmiin eri tuotantolaitoksissa ja arvioitiin paineilmajärjestelmän optimoinnin vaikutuksia tehtaiden tuotantoon. Koska paineilmaa käytetään monissa tehtaiden kriittisissä kohteissa, on tutkimuskohteiden paineilmajärjestelmän ongelmista aiheutunut merkittäviä tuotannonmenetyksiä ja lisäkustannuksia. Merkittävimmät paperitehtaiden tuotantoa vaikeuttavat paineilmajärjestelmän tekniset ongelmat liittyvät paineilman puhtausvaatimuksiin ja riittävän verkkopaineen ylläpidon vaikeuteen. Organisatorisia ongelmia ovat paineilmajärjestelmän käyttöhenkilöstön asiantuntemuksen puutteellisuudet. Näistä aiheutuvaa tuotannon epäluotettavuutta voidaan merkittävästi pienentää kehittämällä paineilmakompressoreita, jälkikäsittelyä, ohjausta ja valvontaa alan asiantuntijoiden avustuksella.

Competitive Analysis of the Northwest Russian Transport Logistics Cluster – Finnish Perspective

Tutkimus tarkastelee Luoteis-Venäjän liikennelogistiikkaklusteria. Tarkoitus on selvittää klusterin nykyinen rakenne ja kilpailukyky sekä klusterin tarjoamat liiketoimintamahdollisuudet suomalaisille logistiikkayrityksille. Työssä käsitellään neljää perusliikennemuotoa: rautatie-, maantie-, meri- ja sisävesi-, sekä ilmaliikennettä. Tutkimuksen aineisto on kerätty tutkimusta varten laadituista kyselyistä, haastatteluista sekä aiemmin julkaistusta materiaalista. Venäjä on suunnitellut kehittävänsä voimakkaasti liikenneinfrastruktuuria, mm. julkaisemalla protektionistisen liikennestrategiasuunnitelman. Ongelmana ovat olleet toteutukset, jotka ovat jääneet yleensä puutteellisiksi. Tällä hetkellä todellista kilpailukykyä löytyy ainoastaan rautatieliikenteestä, muut kolme liikennemuotoa omaavat potentiaalisen kilpailukyvyn. Venäjällä on mahdollisuus hyötyä laajasta pinta-alastaan Aasian ja Euroopan liikenteen yhdistäjänä. Yksi konkreettisimmista esimerkeistä on Trans Siperian rautatie, joka kaipaisi vielä lisäkehitystä. Suomi on toiminut Venäjän liikenteessä arvotavaran kauttakulkumaana, vuonna 2003 noin 30–40 % Venäjän tuonnin arvosta kulki Suomen kautta. Venäjälle tullaan tuomaan arvotavaraa vielä useita vuosia, mutta reittien osalta kilpailu on tiukentunut. Suomalaisten yritysten liiketoimintamahdollisuuksiin esitetään kaksi mallia: kauttakulkuliikenteen lisäarvologistiset (VAL) operaatiot Suomessa tai etabloituminen Venäjän logistisiin ketjuihin. Suomalaisten olisi syytä parantaa yhteistyötään yritysten ja yliopistojen ym. koulutuslaitosten välillä. Myös yhteistyökumppaneiden hakeminen esimerkiksi Ruotsista voisi tuoda merkittäviä etuja. Suomalaista osaamista voitaisiin hyödyntää parhaiten etabloitumalla Venäjän markkinoille, esimerkiksi keskittymällä Venäjän logististen ketjujen johtamiseen. Myös VAL palveluiden johtamiseen Venäjällä olisi erittäin hyvä tilaisuus, koska Venäjän oma tietotaito logistiikassa ei ole vielä kehittynyt kansainväliselle tasolle, mutta kustannustaso on alhaisempi kuin Suomessa.

Laatujärjestelmän laatiminen teollisuudessa ja dokumentaation hallinta

Diplomityössä luotiin ehdotus ja tuotiin esiin näkökulmia laatujärjestelmän dokumentoinnista, sen hallinnasta ja ylläpidosta sähköisessä muodossa. Työssä selvitettiin laatujärjestelmätyön ongelmakohtia, edistymistä ja sitoutumista vaikeuttavia tekijöitä sekä sähköisen toteutuksen laadintavaiheen ongelmia. Työssä myös koottiin laatuajattelun ajatusmalleja, toiminnalliseen laatujärjestelmätyöhön vaikuttavia tekijöitä ja laatujärjestelmän sähköisiä toteutusratkaisuja. Diplomityössä tutkittiin laatujärjestelmäprojektin ongelmia mekaanisessa metsäteollisuudessa sekä dokumentaation hallinnan toteutusta Finnforest Oyj Rengon sahalla. Tarkastelun kohteena olivat muun muassa työohjepalaverien järjestäminen, ohjeiden laatiminen ja dokumentaation hallinta. Työssä käsiteltiin laatujärjestelmän laatimiseen vaikuttavia osa-alueita ja annettiin vaihtoehtoja dokumentaation hallitsemiseksi ja kehittämiseksi. Dokumentaation hallintaan kehitettiin työ- ja viiteohjeiden hallintasovellus TYVI. Laatujärjestelmätyössä esille tulleet ongelmat liittyvät resurssien, aikataulujen ja tavoitteiden hallintaan. Laatujärjestelmätyö on erittäin laaja-alainen, joten huomioon on otettava sekä teknisiä että inhimillisiä tekijöitä. Käytännön työssä ongelmia on ilmennyt muun muassa työohjepalaverien järjestämisessä ja hallinnassa. Työn aikana on havaittu asioiden kirjallisen esittämisen vaikeus sekä toisaalta todettu selkeiden työohjeiden, tehtävärajojen, vastuu- ja valtasuhteiden merkitys käytännön työssä. Yleisesti laatuajattelun käsitteen ymmärtäminen ja sen laajuus aiheutti ongelmia. Tulevaisuuden tavoitteena on saattaa koko laatujärjestelmä toimimaan sähköisessä muodossa reaaliajassa ja myös kehittymään tarpeiden mukaan. Tämä työ liittyy suurelta osin tietotekniikan soveltamiseen ja laitoskohtaisten muutosten ja tavoitteiden hallintaan. Tulevaisuudessa tähän haasteeseen tulee vastaamaan SAP R/3:n laadunhallintaosio. Vastuu toiminnasta ja sen kehittämisestä sekä laatujärjestelmän toimivuudesta käytännössä kuuluu koko henkilökunnalle.

Vaahdonestokemikaalin syöttötapahtuman tehostamisen vaikutus märkäosan toimintaan

An improved defoamer dosage procedure and a more efficient dosing point to the approach system were studied in this thesis. Their influence on paper machine wet end operations was investigated. The improved defoamer dosing procedure was examined at UMP-Kymmene Tervasaari PM8. Air content and its controlling methods at the paper machine were studied in the literature survey. Also the influence of dissolved gases and entrained air in the papermaking furnish were introduced. Feeding methods – a TrumpJet chemical mixer and traditional feeding devices – were reviewed. The defoamer’s functioning methods were studied. The influence of the use of defoamers was estimated based on the main selected wet end operations. In the experimental part, defoamer mixing with a traditional feeding method and two improved mixing stages were compared based on the air content profiles in PM8’s approach system. The reference dosage procedure was PM8’s old dosing system. The first dosage procedure in the comparison involved two TrumpJet chemical mixers installed on the bottom wire trays. The second element of comparison involved the improvement brought by a third TrumpJet chemical mixer installed on the top wire tray. This second comparison of the efficient defoamer feeding concept was made at a higher production speed of PM8. The air content control situation was also studied at the higher production speed. In addition the connection between the defoamer and air content was observed and a mill-scale system was studied. The economical benefits of the new dosing procedure were also reviewed. Air content profiles of short circulation were measured in the reference situation and the two comparison points of the study. These air content measurements proved the main gas load is introduced to PM8's paper furnish from the white water tray. Thick stock air content was not essential when the air volume flow was considered. The improved defoamer dosing procedure made lower dosage amounts possible. Compared with the traditional feeding system, the new defoamer feeding concept made only few direct improvements to the wet end operations and the produced paper itself. The lower defoamer need was noticed to have a positive influence on hydrophobic sizing and paper defects. The surfaces of the white water tanks and the operation of pumps were assessed based on the density variations of the suspension. The temperature in the white water silo was stated to have a significant influence on the air content measured in the first centrifugal cleaning stage.

Toimintolaskenta tuotehallinnan tukena

Tämän tapaustutkimuksen päätavoitteina on luoda toimintolaskentamalli kohdeyritykselle ja testata toimintolaskennan soveltuvuutta pilottiprojektilla, joka toteutetaan vain pienelle osalle tuotteista. Toimintolaskentaprojektin tavoitteena on tarkentaa tuotteiden kustannuslaskentaa ja näin tukea yrityksen päätöksentekoa tuotehallinnan päätöksissä. Tutkimuksen tuloksena pilottiprojekti on vahvistanut ennakkokäsityksiä laskentakohteina olleiden tuotteiden osalta. Implementointiprosesseilla on sekä inhimillisiä että teknisiä ongelmia. Resurssikustannusten kohdistaminen asetettiin projektin tärkeimmäksi tekniseksi ongelmaksi. Pilottiprojekti keskittyy lähinnä laskennan tekniseen toteutukseen, mutta kattavampi muutosprojekti vaatii muutosjohtajuutta ja keskittymistä inhimillisiin tekijöihin. Pilottivaiheessa tärkein inhimillinen ongelma on saavuttaa johdon tuki ja osallistuminen projektiin. Toimintolaskentaprojekti onnistui kohdeyrityksessä hyvin ja johdon tuki onnistuttiin saavuttamaan. Tutkimuksen tuloksena nähdään toimintolas-kennan hyödyttävän tuotehallintaa ja tutkimuksen seurauksena toimintolaskentaprojektia jatketaan kattamaan koko tuotevalikoima. Yrityksessä havaittiin laskentaprojektin aikana myös toiminnan kehityskohteita, jotka vaativat tarkempaa tarkastelua toimintoanalyysin avulla.

Efficiency of the ISM Code in Finnish Shipping Companies

Due to increasing waterborne transportation in the Gulf of Finland, the risk of a hazardous accident increases and therefore manifold preventive actions are needed. As a main legislative authority in the maritime community, The International Maritime Organization (IMO) has set down plenary laws and recommendations which are e.g., utilised in the safe operations in ships and pollution prevention. One of these compulsory requirements, the ISM Code, requires proactive attitude both from the top management and operational workers in the shipping companies. In this study, a crosssectional approach was taken to analyse whether the ISM Code has actively enhanced maritime safety in the Gulf of Finland. The analysis included; 1) performance of the ISM Code in Finnish shipping companies, 2) statistical measurements of maritime safety, 3) influence of corporate top management to the safety culture and 4) comparing safety management practices in shipping companies and port operations of Finnish maritime and port authorities. The main results found were that maritime safety culture has developed in the right direction after the launch of the ISM Code in the 1990´s. However, this study does not exclusively prove that the improvements are the consequence of the ISM Code. Accident prone ships can be recognized due to their behaviour and there is a lesson to learn from the safety culture of some high standard safety disciplines such as, air traffic. In addition, the reporting of accidents and nearmisses should be more widely used in shipping industry. In conclusion, there is still much to be improved in the maritime safety culture of the Finnish Shipping industry, e.g., a “no blame culture” needs to be adopted.

Cultural aspects of globalizing university-industry knowledge interaction in China

Previous studies of the local involvement of multinational corporation (MNC) subsidiaries focus on host-country firms and local business partners such as suppliers and customers. The role of host-country universities in the same context of innovation networks is neglected. Furthermore, there are many organizational culture- and knowledge-related differences between universities and companies, and this is likely to pose additional challenges for successful collaboration. Early university-industry (U-I) studies have primarily been limited within a national boundary, being concerned with a single level of culture (i.e., at an organizational level) and one-way knowledge transfer from university to industry. Research on more dynamic knowledge interaction in multinational settings is lacking. This is particularly true in the business context of China. In today’s globalizing and rapidly changing organizations, addressing cultural differences and clashes is an everyday reality, and inter-cultural U-I collaboration is becoming a key asset for gaining global competitiveness. This study deals with Finnish MNC subsidiaries’ research collaboration with Chinese universities. It aims to explore the essence of such U-I collaboration and knowledge interaction, uncovering the deep functioning mechanisms of culture underlying effective collaborative knowledge creation and innovation. The study reviews critically different bodies of literature including knowledge management theories and studies, U-I collaboration and knowledge interaction, and cross-cultural research in terms of organizational knowledge generation and utilization. It adopts a case study strategy with qualitative research methods, and data is collected through in-depth interviews and participant observation. The study presents the following major findings: 1. In the light of a comprehensive analysis of U-I collaboration, an effective matching strategy is proposed, in the assumption that good alignment of knowledge interaction strategies and approaches with their corresponding knowledge type, capability development and research task may greatly enhance the effectiveness of cross-cultural U-I collaboration and knowledge interaction. 2. It is proposed that in the Chinese MNC context more dynamic types of knowledge interaction like knowledge co-creation should be of key concern particularly when dealing simultaneously with multi-disciplinary applied research of human factors and technologies. U-I knowledge interaction, otherwise, pays attention only to the study of one-way technology and knowledge transfer. 3. It is posited that the influence of culture on collaborative knowledge interaction can be studied in a valuable way when knowledge-related variables are simultaneously taken into account. A systematic analysis of the role of knowledge in cross-cultural knowledge interaction could best be approached from multi-aspects of knowledge including not only nature, characteristics and types of knowledge but also the process of knowledge (e.g., intensifications of knowledge interaction). 4. The study demonstrates the significant role of aspects of the host-country culture (e.g., Chinese guanxi) in U-I collaboration and knowledge interaction. This is evident, for instance, in issues related to interpersonal relationships and trust, true interest and the relatedness of the research, mutual commitment and learning, communication intensity and interaction, and awareness of cultural and knowledge-related differences between collaboration partners. Theoretical and practical implications of the findings are suggested and discussed.

Finnish Critical Industries, Maritime Transport Vulnerabilities and societal Implications

Maritime transports are very essential for Finland as over 80% of the foreign trade in the country is seaborne and possibilities to carry out these transports by are limited. Any disruption in maritime transports has negative consequences to many sectors in the Finnish economy. Maritime transport thus represents critical infrastructure for Finland. This report focuses on the importance of maritime transports on security of supply in Finland and for the so called critical industries in particular. The report summarizes the results of the Work Package 2 of the research project STOCA – “Study of cargo flows in the Gulf of Finland in emergency situations”. The aim of the research was to analyze the cargo flows and infrastructure that are vital for maintaining security of supply in Finland, as well as the consequences of disruptions in the maritime traffic for the Finnish critical industries and for the Finnish society. In the report we give a presentation of the infrastructure and transport routes which are critical for maintaining security of supply in Finland. We discuss import dependency of the critical industries, and the importance of the Gulf of Finland ports for Finland. We assess vulnerabilities associated with the critical material flows of the critical industries, and possibilities for alternative routings in case either one or several of the ports in Finland would be closed. As a concrete example of a transport disruption we analyze the consequences of the Finnish stevedore strike at public ports (4.3.–19.3.2010). The strike stopped approximately 80% of the Finnish foreign trade. As a result of the strike Finnish companies could not export their products and/or import raw materials, components and spare parts, or other essential supplies. We carried out personal interviews with representatives of the companies in Finnish critical industries to find out about the problems caused by the strike, how companies carried out they transports and how they managed to continue their operations during the strike. Discussions with the representatives of the companies gave us very practical insights about companies’ preparedness towards transport disruptions in general. Companies in the modern world are very vulnerable to transport disruptions because companies regardless of industries have tried to improve their performance by optimizing their resources and e.g. by reducing their inventory levels. At the same time they have become more and more dependent on continuous transports. Most companies involved in foreign trade have global operations and global supply chains, so any disruption anywhere in the world can have an impact on the operations of the company causing considerable financial loss. The volcanic eruption in Iceland in April 2010 stopping air traffic in the whole Northern Europe and most recently the earth quake causing a tsunami in Japan in March 2011 are examples of severe disruptions causing considerable negative impacts to companies’ supply chains. Even though the Finnish stevedore strike was a minor disruption compared to the natural catastrophes mentioned above, it showed the companies’ vulnerability to transport disruptions very concretely. The Finnish stevedore strike gave a concrete learning experience of the importance of preventive planning for all Finnish companies: it made them re-think their practical preparedness towards transport risks and how they can continue with their daily operations despite the problems. Many companies realized they need to adapt their long-term countermeasures against transport disruptions. During the strike companies did various actions to secure their supply chains. The companies raised their inventory levels before the strike began, they re-scheduled or postponed their deliveries, shifted customer orders between production plants among their company’s production network or in the extreme case bought finished products from their competitor to fulfil their customers’ order. Our results also show that possibilities to prepare against transport disruptions differ between industries. The Finnish society as a whole is very dependent on imports of energy, various raw materials and other supplies needed by the different industries. For many of the Finnish companies in the export industries and e.g. in energy production maritime transport is the only transport mode the companies can use due to large volumes of materials transported or due to other characteristics of the goods. Therefore maritime transport cannot be replaced by any other transport mode. In addition, a significant amount of transports are concentrated in certain ports. From a security of supply perspective attention should be paid to finding ways to decrease import dependency and ensuring that companies in the critical industries can ensure the continuity of their operations.

Helsingin seudun liikenteenhallinnan kärkihankkeiden päivitys 2011

Työn tavoitteena oli kokonaisnäkemyksen luominen Helsingin seudun liikenteenhallinnan tilasta ja kehitysnäkymistä sekä seuraavien tärkeimpien kehittämispolkujen tunnistaminen ja konkretisointi toimenpiteiksi. Työssä keskityttiin seuraaviin painopistealueisiin 1. Liityntäpysäköinnin informaation ja maksujärjestelmien kehittäminen 2. Liikenteenhallintakeskuksen toiminnan kehittäminen ja laajentaminen 3. Liikennejärjestelmän reaaliaikainen tilannekuva ja lyhyen aikavälin ennusteet 4. Pääkaupunkiseudun pääväylien ruuhkien ja häiriöiden hallinta 5. Joukkoliikenteen ajantasaisen matkustajainformaation kehittäminen. Työssä laadittiin katsaus kullakin painopistealueella jo tapahtuneeseen sekä käynnissä olevaan kehitystyöhön, kuvattiin esiin nousseita ongelmia ja laadittiin esitys vuoteen 2020 ulottuvasta toiminnallisesta tavoitetilasta sekä konkreettisista kehittämistoimista. Työssä järjestettiin myös tulevaisuustyöpaja, johon pyydettiin alustuksia valikoiduilta viranomaistahoilta, tutkijoilta ja palveluntuottajilta. Näiden keskustelujen kautta kirkastettiin seudun toimijoiden näkemystä älyliikenteen toimialan kehitysnäkymistä ja –tarpeista. Työn lopputuloksena syntyneeseen toimenpideohjelmaan kirjattiin yhteensä 30 hanketta. Näistä viisi hanketta valittiin työpajatyöskentelyn kautta varsinaisiksi kärkihankkeiksi, joiden toteutus on kriittistä liikkujien ja viranomaistyön palvelutason kannalta ja joka edellyttää usean toimijan yhteistyötä. Lisäksi tunnistettiin joukko seurattavia hankkeita. Valitut kärkihankkeet, käynnistämisen vastuutaho sekä tavoitteellinen käynnistysvuosi ovat seuraavat: 1. Liityntäpysäköinnin dynaamisen informaatiojärjestelmän pilotointi Hämeenlinnanväylän käytävässä Kehäradan asemilla (HSL 2012) 2. HSL:n alueen joukkoliikenteen häiriönhallinnan uudelleenorganisointi (HSL, Liikennevirasto 2012) 3. Seudullisen liikenteenhallintasuunnitelman laadinta verkollisen operoinnin kehittämiseksi häiriötilanteissa (ELY-keskus, Liikennevirasto 2013) 4. Reaaliaikaisen sujuvuustiedon tuottaminen ruuhkautuvalta pääkatu- ja alempiasteiselta maantieverkolta (Liikennevirasto, kunnat 2012) 5. Liikenteen vaihtuvan ohjauksen ja tiedottamisen hyödyntäminen pääväylien ruuhkautumisen ja häiriöiden hallinnassa. (ELY-keskus 2012) Kärkihankkeisiin ei liity sellaisia riippuvuuksia, että niitä ei voitaisi käynnistää ennen päätöksentekoa jostakin muusta investoinnista. Merkittävimmät riippuvuudet liittyvät LIJ2014-järjestelmän ajoneuvojen paikannuksen ja muiden työkalujen valmistumiseen. Johtoryhmän linjauksen mukaan kärkihankkeissa ja muissakin toimijoiden omissa hankkeissa syntyvien tietojärjestelmien rajapinnat avataan soveltuvasti kaupallisten toimijoiden käyttöön, jolloin syntyvien kaupallisten loppukäyttäjäpalveluiden kautta voidaan parantaa tietopalvelujen tavoittavuutta. Kärkihankkeiden valinta ja sisältö on rakennettu pitkälti sen lähtökohdan varaan, että liikenteen tietopalveluissa julkistoimijoiden roolina on pääasiassa lähtötietojen tuottaminen ja jakaminen varsinaisille palveluntuottajille. Vuoteen 2016 mennessä uusien rajapintojen kautta jaettavien tietojen määrä on nykyiseen verrattuna huomattavasti laajempi, ja odotukset uusien ja innovatiivisten palvelujen syntymiselle ovat korkeat. HLH-johtoryhmä nimeää jokaisen kärkihankkeen läpiviennistä vastaavan työryhmän, joiden työskentelyä ohjataan nykyisen kaltaisessa johtoryhmätyössä. Johtoryhmätyön organisointi on todettu toimivaksi, sillä ryhmä koostuu seudun 14 kunnan alueen keskeisistä julkisista toimijoista ja sen kautta on olemassa vahvat kytkennät sekä seudun liikennejärjestelmätyöhön (HLJ) että valtakunnalliseen älyliikenteen kehitystyöhön.