Nouvelle carte générale et détaillée de l'Europe offrant le tableau actuel, géographique, politique et commercial de tous ses états, leurs limites respectives, les fleuves, les rivières, les grandes chaînes des montaignes et les principales routes, les divisions et subdivisions de cette partie du monde, depuis le traité de Tilsit : dressées d'après les cartes particulières françaises et étrangères les plus détaillées, les plus nouvelles, les éstimées, avec des changements, des restificatios, et les positions assujéties aux observations astronomiques les plus récentes, déterminées par les académiciens et autres savants

Kartta kuuluu A. E. Nordenskiöldin kokoelmaan

Cleavages in contemporary Finland : a study on party-voter ties

Cleavages have been central in understanding the relationship between political parties and voters but the credibility of cleavage approach has been increasingly debated. This is because of decreasing party loyalty, fewer ideological differences between the parties and general social structural change amongst other factors. By definition, cleavages arise when social structural groups recognize their clashing interests, which are reflected in common values and attitudes, and vote for parties that are dedicated to defend the interests of the groups concerned. This study assesses relevance of cleavage approach in the Finnish context. The research problem in this study is “what kind of a cleavage structure exists in Finland at the beginning of the 21st century? Finland represents a case that has traditionally been characterized by a strong and diverse cleavage structure, notable ideological fragmentation in the electorate and an ideologically diverse party system. Nevertheless, the picture of the party-voter ties in Finland still remains incomplete with regard to a thorough analysis of cleavages. In addition, despite the vast amount of literature on cleavages in political science, studies that thoroughly analyze national cleavage structures by assessing the relationship between social structural position, values and attitudes and party choice have been rare. The research questions are approached by deploying statistical analyses, and using Finnish National Election Studies from 2003, 2007 and 2011as data. In this study, seven different social structural cleavage bases are analyzed: native language, type of residential area, occupational class, education, denomination, gender and age cohorts. Four different value/attitudinal dimensions were identified in this study: economic right and authority, regional and socioeconomic equality, sociocultural and European Union dimensions. This study shows that despite the weak overall effect of social structural positions on values and attitudes, a few rather strong connections between them were identified. The overall impact of social structural position and values and attitudes on party choice varies significantly between parties. Cleavages still exist in Finland and the cleavage structure partly reflects the old basis in the Finnish party system. The cleavage that is based on the type of residential area and reflected in regional and socioeconomic equality dimensions concerns primarily the voters of the Centre Party and the Coalition Party. The linguistic cleavage concerns mostly the voters of the Swedish People’s Party. The classic class cleavage reflected in the regional and socioeconomic equality dimension concerns in turn first and foremost the blue-collar voters of the Left Alliance and the Social Democratic Party, the agricultural entrepreneur voters of the Centre Party and higher professional and manager voters of the Coalition Party. The conflict with the most potential as a cleavage is the one based on social status (occupational class and education) and it is reflected in sociocultural and EU dimensions. It sets the voters of the True Finns against the voters of the Green League and the Coalition Party. The study underlines the challenges the old parties have met after the volatile election in 2011, which shook the cleavage structure. It also describes the complexity involved in the Finnish conflict structure and the multidimensionality in the electoral competition between the parties.

Heikot ja vahvat verkostosidokset tiimiorganisaatiossa : esimerkkinä telealan yritysympäristö

Summary: Weak and strong network ties in a team organisation - case study from a telecommunication company

Affektiivisen työhyvinvoinnin rakenne ja pysyvyys kolmen vuoden seuruututkimuksessa

Summary: The structure and stability of job-related affective well-being over a three-year follow-up study

Emotions in a Web-based Learning Environment

The aim of this thesis was to examine emotions in a web-based learning environment (WBLE). Theoretically, the thesis was grounded on the dimensional model of emotions. Four empirical studies were conducted. Study I focused on students’ anxiety and their self-efficacy in computer-using situations. Studies II and III examined the influence of experienced emotions on students’ collaborative visible and non-collaborative invisible activities and lurking in a WBLE. Study II also focused on the antecedents of the emotions students experience in a web-based learning environment. Study IV concentrated on clarifying the differences between emotions experienced in face-to-face and web-based collaborative learning. The results of these studies are reported in four original research articles published in scientific journals. The present studies demonstrate that emotions are important determinants of student behaviour in a web-based learning, and justify the conclusion that interactions on the web can and do have an emotional content. Based on the results of these empirical studies, it can be concluded that the emotions students experience during the web-based learning result mostly from the social interactions rather than from the technological context. The studies indicate that the technology itself is not the only antecedent of students’ emotional reactions in the collaborative web-based learning situations. However, the technology itself also exerted an influence on students’ behaviour. It was found that students’ computer anxiety was associated with their negative expectations of the consequences of using technology-based learning environments in their studies. Moreover, the results also indicated that student behaviours in a WBLE can be divided into three partially overlapping classes: i) collaborative visible ii) non-collaborative invisible activities, and iii) lurking. What is more, students’ emotions experienced during the web-based learning affected how actively they participated in such activities in the environment. Especially lurkers, i.e. students who seldom participated in discussions but frequently visited the online environment, experienced more negatively valenced emotions during the courses than did the other students. This result indicates that such negatively toned emotional experiences can make the lurking individuals less eager to participate in other WBLE courses in the future. Therefore, future research should also focus more precisely on the reasons that cause individuals to lurk in online learning groups, and the development of learning tasks that do not encourage or permit lurking or inactivity. Finally, the results from the study comparing emotional reactions in web-based and face-to-face collaborative learning indicated that the learning by means of web-based communication resulted in more affective reactivity when compared to learning in a face-to-face situation. The results imply that the students in the web-based learning group experienced more intense emotions than the students in the face-to-face learning group.The interpretations of this result are that the lack of means for expressing emotional reactions and perceiving others’ emotions increased the affectivity in the web-based learning groups. Such increased affective reactivity could, for example, debilitate individual’s learning performance, especially in complex learning tasks. Therefore, it is recommended that in the future more studies should be focused on the possibilities to express emotions in a text-based web environment to ensure better means for communicating emotions, and subsequently, possibly decrease the high level of affectivity. However, we do not yet know whether the use of means for communicating emotional expressions via the web (for example, “smileys” or “emoticons”) would be beneficial or disadvantageous in formal learning situations. Therefore, future studies should also focus on assessing how the use of such symbols as a means for expressing emotions in a text-based web environment would affect students’ and teachers’ behaviour and emotional state in web-based learning environments.

Reporting customer information for sales management

Elektroniikan alihankintapalveluiden (EMS) liiketoimintaympäristössä yritykset toimivat pääasiassa asiakkaiden projektien ja ulkoistamispäätösten keskellä. Tämän tyyppisessä liiketoimintaympäristössä on asiakas keskeisessä roolissa, kuten liiketoiminnassa yleensäkin. Termi EMS sisältää koko tuotteen elinkaaren aina suunnittelusta myynnin jälkeisiin palveluihin. Asiakkaan olessa erittäin tärkeä yritykselle, on myös selvitettävä mitkä asiakkaat ovat yrityksen kannalta arvokkaimmat. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää myyntijohdon tietotarpeet sekä löytää selkeä ja helppokäyttöinen tapa tuoda tarvittava informaatio heidän käyttöönsä. Tietotarpeet selvitettiin haastatteluilla ja kyselytutkimuksella ja sopivan järjestelmän löytämisessä käytettiin prototyyppi-lähestymistä, jotta saataisiin selville täyttääkö valittu järjestelmä myyntijohdon tarpeet. Nk. dashboard-mittaristot ovat hyvä tapa tuoda asiakasinformaatiota päätöksenteontueksi. Tälläisillä mittaristoilla voidaan myös yhdistellä eri lähteistä olevaa tietoa ja tuoda se ymmärrettävässä muodossa esiin. Tässä tutkimuksessa kuvataan mittariston suunnittelu myyntijohdon tarpeisiin. Ensimmäisenä tutkitaan kyselyn avulla myyntijohtajien tiedon tarpeet ja tämän jälkeen etsitään sopiva tekninen sovellus ja ratkaistaan tiedon siirtoihin liittyvät ongelmat. Kun ensimmäinen versio on valmis, esitellään se myyntijohdolle, jotta saadaan kerättyä kommentit seuraavaan versioon.

Developing of Service Platform Thinking in Modern Electricity Distribution Business

Palvelukehitystoiminta sitoo huomattavan määrän resursseja ja on pitkäkestoista toimintaa. Innovatiivisuuteen tähtäämällä ja systemaattisella tuotekehitystyöllä yritys parantaa jatkuvuutta omassa liiketoiminnassaan. Alusta-ajattelu tuo uuden ulottuvuuden tuotteiden ja palveluiden kehitykseen. Alustan kehittäminen tukemaan tuote- ja palvelukehitystoimintaa ja yksinkertaistamaan tuote/palvelurakenteita antaa yrityksissä lisäpotentiaalia esimerkiksi lyhentyneiden kehitysaikojen, paremman kompleksisuuden hallinnan ja kustannustehokkuuden nousun myötä. Toimintojen tehostuminen yritystasolla saa aikaan mahdollisuuksien lisääntymisen nykyisillä liiketoimintasektoreilla. Palvelualustan kehityksellä päästään palvelurakenteen mallintamisen kautta parempaan liiketoiminnan hallitsemiseen ja systemaattisempaan tuotekehityksen läpivientiin. Palvelualustan yhtenä tärkeimpänä hyötynä on, että palvelun rakenteellisuus saadaan kuvattua alustaan. Lisäksi on tärkeää määritellä vastuutukset alustan kehityksessä, sekä pystyä mallintamaan informaation kulku (rajapinnat) prosesseissa.

Absorptive capacity and the effect of social integration mechanisms in knowledge utilization

Tiedosta on tullut määräävä tekijä yrityksensuorituskyvylle. Yritykset hankkivat aktiivisesti uutta tietoa ulkoisesta ympäristöstään ja tallentavat sitä tietokantoihinsa. Uusi tieto on innovaatioiden ja uusien ideoiden peruselementti. Uudet ideat pitää myös kaupallistaa, jotta niiden avulla voidaan hankkia kilpailuetua. Absorptiivisen kapasiteetin malli yhdistää tiedon prosessointiin liittyvät kyvykkyydet, jotka vaikuttavat yrityksen kykyyn hyödyntää tietoa tehokkaasti. Ennen kuin tietoa voidaan käyttää uusien tuotteiden ja palveluiden luomiseen, täytyy sitä jakaa yrityksessä ja muuttaa se yrityksen toimintaa palvelevaksi. Aiemmissa tutkimuksissa innovaatiot ovat vahvasti liitetty yrityksen kykyyn uudistua. Tämä pro gradu -tutkielma tutkii sosiaalisten integraatiomekanismien vaikutusta potentiaalisen absorptiivisen kapasiteetin muuttamiseen toteutuneeksi absorptiiviseksi kapasiteetiksi. Yksilöiden ja osastojen välisen yhteistyön sekä luottamuksen vaikutus tiedon sisäistämiseen tutkittiin. Tutkielma pohjautuu monikansallisessa yrityksessä keväällä 2006 suoritettuun uudistumiskyky-tutkimukseen. Tutkielma keskittyy yrityksen kykyyn uudistua uuden tiedon ja innovaatioiden avulla. Tutkielma on kvantitatiivinen tapaustutkimus. Tutkielmassa tehtyjen havaintojen mukaan sosiaaliset integraatiomekanismit ovat tärkeitä uuden tiedon hyödyntämisessä. Tiedon eksplisiittyyden havaitaan vaikuttavan tiedon muuttamiseen yritykselle hyödylliseksi resurssiksi.

Intercultural Competence of Masters of Science in Business Administration and in Technology

Tutkielman tavoitteena on selvittää minkälaista kulttuurienvälistä kompetenssia Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta vastavalmistuneilla kauppatieteenmaistereilla sekä diplomi-insinööreillä tulisi olla työnantajien näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena on myös tarkastella, että voidaanko kaikkia Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta valmistuvia kutsua Kansainvälisiksi Huippuosaajiksi sekä kuinka Lappeenrannan teknillinen yliopisto voisi parantaa vastavalmistuvien kulttuurienvälistä kompetenssia. Teoreettinen osa tarkastelee kulttuurienvälisen kommunikaation tärkeimpiä elementtejä, kulttuurienvälistä kompetenssia ja vastavalmistuneiden kauppatieteenmaistereiden sekä diplomi-insinöörien tarvitsemaa ammatillista osaamista. Empiria koostuu kymmenen työnantajien teemahaastattelun tuloksista. Lopuksi johtopäätöksissä empirian tuloksia verrataan teorian löydöksiin. Tulokset osoittavat että kulttuurienvälinen kompetenssi koostuu kolmesta dimensiosta: henkilökohtaisista ominaisuuksista, tiedosta ja kommunikointikyvystä. Henkilökohtaisiin ominaisuuksiin sisältyvät empaattisuus, epävarmuuden sietokyky sekä avoin ja utelias asenne. Tieto - ulottuvuus koostuu yleisestä ja erityisestä kulttuuritiedosta, kielitaidosta sekä ammatillisesta osaamisesta. Kommunikointikykyyn puolestaan sisältyvät hyvät vuorovaikutustaidot. Työnantajat olettavat nykyään vastavalmistuneilla olevan ammatillisen osaamisen ja kielitaidon lisäksi, kulttuuritietoutta sekä kansainvälistä kokemusta. Lappeenrannan teknillinen yliopisto voisi parantaa vastavalmistuneiden kulttuurienvälistä kompetenssia tarjoamalla kulttuurienvälisen kommunikaation opetusta.

Vanerin tuotantoprosessin tehostaminen ja raaka-aineen käyttösuhteen parantaminen

Työn tavoitteena oli vanerin tuotantoprosessin tehostaminen ja raaka-aineen käyttösuhteen parantaminen Schauman Wood Oy:n Kuopion vaneritehtaalla. Tuotannon pitkä läpimenoaika ja välivarastojen suuri määrä sitovat paljon pääomaa. Välivarastot ovat tuotannon kapeikkokohtien seurannaisia, koska yksittäisten konelinjojen kapasiteetti ei ole tasapainossa optimaaliseen materiaalin virtaukseen nähden. Teoriaosuus käsittelee valmistettavaa vanerituotetta, tuotantotaloutta, tuotannon- ja materiaalin ohjausta sekä Kuopion vaneritehtaan tuotantoprosessia, joiden avulla selvitään vanerin valmistukseen liittyviä asioita ja niiden yhteyksiä toisiinsa. Tutkimuksen kokeellisessa osassa poistettiin yksi työvaihe vanerin valmistusprosessista ja samalla kiinnitettiin suurta huomiota viilun valmistuksen mittatarkkuuteen. Vanerin liimauksessa aihion reunat jäävät epätasaisiksi, mikä johtuu viilujen mittavaihtelusta, ladontamenetelmästä ja ladonnan tarkkuudesta. Levyjen reunat puhdistetaan ja oikaistaan sahaamalla niistä pois 30 - 50 mm leveät suikaleet. Useasti levyn ensimmäinen sahaus, eli niin sanottu karsintasahaus, on valmisteleva toimenpide tulevaa jatkokäsittelyä varten. Karsintasahauksen poistamisella saavutetaan nopeampi läpimenoaika, pienempi välivarasto viimeistelyosastolla sekä puumateriaalin säästö jättämällä reunojen oikaisu pois.

Tiimin sisäisen vuorovaikutuksen esteet ja edistäjät, case Etelä-Karjalan Osuuspankki

Tutkimuksen tavoitteena on löytää tekijöitä, jotka edistävät ja toisaalta estävät vuorovaikutusta tiimissä. Tutkimuksen managerialisena tavoitteena on luoda uusia sisäistä vuorovaikutusta edistäviä toimintatapoja kohdeorganisaation sijoitustiimissä. Teoreettisessa osassa tiimin sisäiseen vuorovaikutukseen vaikuttavia tekijöitä tarkastellaan tiimin sisäisen sosiaalisen pääoman, tiimin viestintävalmiuksien ja teknologisten ja sosiaalisten verkostorakenteiden kautta. Tutkimuksen empiirisessä osassa tarkastellaan kohdeyrityksen sijoitustiimin sisäisen vuorovaikutukseen tilaa ja selvitetään tekijöitä, jotka vaikuttavat vuorovaikutuksen myönteiseen kehittymiseen. Tutkimus osoittaa, että tiimin sisäinen sosiaalinen pääoma: verkostosuhteet, luottamus ja yhteiset pelisäännöt edistävät tiimin vuorovaikutusta. Sosiaaliset suhdeverkostot nousevat yhdeksi tärkeimmistä edistäjistä. Vuorovaikutuksen esteitä – tiimin hajautuneisuus ja kiire - voidaan minimoida sähköisten kommunikaatiovälineiden tarkoituksenmukaisella käytöllä. Esimiehen tärkeä rooli on näiden vuorovaikutusprosessien käynnistämisessä ja ylläpitämisessä.

Luottamus sosiaalisen pääoman osana

Tutkielman tarkoituksena on tutkia luottamuksen ja toteutuneen sosiaalisen pääoman välistä suhdetta. Tavoitteena on tarkastella luottamuksen suhdetta sosiaalisen pääoman positiivisiin seurauksiin, kuten toisten tukemiseen, yhteistyöhön, luotettavuuteen sekä tehokkuuteen. Luottamus määritellään halukkuudeksi ottaa riski yhteistyösuhteessa. Luottamuksen perusta jakautuu kognitiiviseen eli järkiperäiseen ja affektiiviseen eli tunnepitoiseen luottamukseen ja näitä luottamuksen käsitteitä tarkastellaan yrityksen sisällä sekä horisontaalisesta (työntekijän luottamus toiseen työntekijään) että vertikaalisesta (työntekijän luottamus esimieheen ja ylimpään johtoon) näkökulmasta. Luottamuksen tasot kuvaavat osaltaan luottamuksen ja samalla koko yhteistyösuhteen kehittymistä. Työssä esitetään, että sosiaalinen pääoma on mielekästä jakaa potentiaaliseen ja toteutuneeseen sosiaaliseen pääomaan. Potentiaalisella sosiaalisella pääomalla tarkoitetaan sosiaalisia suhteita ja vastavuoroisuuden periaatteita, arvoja ja normeja sekä luottamusta. Toteutuneella pääomalla on sekä positiivisia että negatiivisia seurauksia. Tässä keskitytään lähinnä sosiaalisen pääoman positiivisiin seurauksiin.