Yrityksen 360° -kumppanistrategia ulkoisten yrityssuhteiden hoitamiseen

Tässä Pro gradu -tutkimuksessa selvitettiin yritystenvälisen yhteistyön suunnitelmallisuutta ja systemaattisuutta. Tavoite oli ymmärtää miksi ja miten systemaattinen toimintaohjeisto tulisi tehdä sekä empiirisesti tutkia ovatko valitut yritykset tehneet itselleen toimintaohjeet yritystenväliseen yhteistyöhön. Tutkimuksen yhteydessä kehittyi ”yrityksen 360° -kumppanistrategia”, joka voidaan liittää osaksi yrityksen kokonaisstrategiaa. Kokonaisvaltainen 360° -kumppanistrategia luo pohjan kaikkien ulkoisten yrityssuhteiden systemaattiseen määrittelyyn ja hoitamiseen. 360° -kumppanistrategiasta johdetaan operatiivinen 90° -kumppanikäsikirja yhteistyösuhteiden eri osa-alueille. Operatiivisessa työkalussa määritellään muun muassa miten kuhkin yhteistyösuhde asemoidaan yritykseen nähden ja miten eri yhteistyö-kumppaneiden kanssa tulee toimia. 360° -kumppanistrategialla luodaan selkeyttä yritystenväliseen yhteistyöhön toimintatapoja yhtenäistämällä. Pro gradu -tutkimuksessa tutkittiin 360° -kumppanistrategiaa sekä teoreettisesta että empiirisestä lähtökohdasta. Teoreettisessa osassa selvitettiin, mitä yrityksen 360° -kumppanistrategiasta on kirjoitettu ja onko aiheeseen liittyen olemassa olevaa teoriaa. Empiirisessä osassa tutkittiin miksi ja miten yritykset ovat luoneet itselleen 360° -kumppanistrategian. Empiirinen tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin henkilökohtaisten haastattelu-tutkimusten avulla. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että 360° -kumppanistrategiaa on tutkittu melko vähän. Tieteellinen tutkimus keskittyy lähinnä vallitseviin yhteistyö-malleihin, verkostoihin tai yhteistyöhön liittyviin yksittäisiin komponentteihin, kuten luottamukseen. Empiirinen havainto oli, että muutamilla yrityksillä oli tietoinen toimintatapa ulkoisten yritysten kanssa toimimiseen, mutta sen sisältö vaihteli yrityksestä riippuen. Tässä tutkimuksessa esiteltyä kokonaisvaltaista 360° -kumppanistrategiaa tutkituissa yrityksissä ei aiemmin ollut tässä laajuudessa.

Hankintariskienhallinta Suomen IVD-teollisuudessa

Kansainvälinen ja kiristyvä kilpailu on muuttanut yritysten liiketoimintaympäristöä yhä monimutkaisemmaksi ja riskialttiimmaksi. Yritysten keskittyessä yhä syvemmin omaan ydinosaamiseensa on ulkoisten resurssien hallinnan merkitys korostunut. Työnjakoa syventämällä tavoitellaan parempaa joustavuutta, ajanhallintaa sekä kustannustehokkuutta. Myös hankintatoimen tehtävät ja vastuualueet muuttuvat ennakoivampaan ja riskialttiimpaan suuntaan. Modernin hankintatoimen on kyettävä tunnistamaan, analysoimaan ja hallitsemaan riskejä yhä pirstaloituneemmista lähteistä ja muodoista. Proaktiivinen hankintatoimi osallistuu yrityksen strategiseen suunnitteluun ja riskienhallintaan. Hankintariskit voidaan luokitella seuraaviin kymmeneen riskiluokkaan: keskeytymisriskit, saatavuusriskit, hintariskit, varasto- ja aikatauluriskit, teknologiariskit, luottamuksellisen tiedon vuotoriskit, laaturiskit, konfiguraatioriskit, opportunismiriskit sekä riippuvuusriskit. Tässä tutkimuksessa hankintariskienhallintaa tarkastellaan hankintastrategian valinnan näkökulmasta. Hankintastrategian yksi elementti on toimittajasuhteen ja toimittajien lukumäärän valinta. Tilanteesta riippuen yhteistyöstrategialla tai perinteisellä kilpailuttamisella voidaan tavoitella parempaa riskienhallintaa. Yhteistyöstrategioita ovat eri tasoiset kumppanuussuhteet ja liittoutumat, jolloin suhde toimittajaan on syvä ja luottamuksellinen hyödyttäen aidosti molempia osapuolia. Riskienhallinnan näkökulmasta yhteistyöstrategia soveltuu parhaiten tilanteissa, joissa toimittajista on pitkä kokemus sekä hankintanimikkeen tuottama arvo on merkittävä. Kilpailuttamisstrategia eli hankintojen toteuttaminen usealta toimittajalta vaatii ostavalta organisaatiolta tehokkaasti hyödynnettynä suurempia resursseja kuin yhteistyöstrategian käyttö. Kilpailuttaminen soveltuu usein parhaiten silloin, kun hankintanimikkeet ovat tavanomaisia ja vaihtoehtoisia hankintalähteitä on runsaasti. Lisäksi usean toimittajan käyttö suojaa materiaalivirran katkoksilta sekä lisää hankintamarkkinoiden tuntemusta. Empiirisessä tutkimusosassa tutkitaan, miten soveltuviksi riskienhallintamenetelmiksi erilaiset hankintastrategiat koetaan Suomen IVD-teollisuudessa. Lisäksi tunnistetaan Suomen IVD-teollisuudessa merkittävimmiksi koetut hankintariskiluokat sekä selvitetään millä organisaation tasolla hankintariskienhallinta pääasiassa suoritetaan. Lisäksi selvitetään, millä menetelmin hankintariskejä pääasiassa analysoidaan.

Tutkielman nimi: Strategisten allianssien rakentaminen, johtaminen ja hallinnointi

Työn tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää strategisten allianssien rakentamiseen, johtamiseen ja hallinnointiin liittyviä ongelmia sekä toteutusmalleja. Tarkoituksena oli laatia case -yritykselle toimintaehdotus teorian ja tutkijan muodostaman näkemyksen pohjalta. Tutkimusmetodologia ja -menetelmät Tutkimusote on konstruktiivinen, vaikkakin se sisältää vahvasti käsiteanalyyttisiä piirteitä. Toimeksiantajana tutkimukselle oli Neste Markkinointi Oy, jonka kahden kumppanin kanssa muodostamia alliansseja tarkasteltiin erillisinä. Tutkimuksen empiirinen osa perustui teemahaastatteluihin. Tulokset ja päätelmät Strategisten allianssien muodostaminen vaatii yrityksiltä paljon työtä. Tutkimuksen tuloksena yritykselle esitettiin näkemys toiminnasta tulevaisuudessa sillä jo olevien kumppaneiden kanssa. Tehdyt havainnot liittyivät pääosin yhteistyön todelliseen aloittamiseen. Empiirinen osa vahvisti teoriassa muodostunutta näkemystä kumppanuuden rakentamisen vaikeudesta ja todellisen yhteistyön problematiikasta. Yleisesti teorian ja tutkimuksen pohjalta voidaan todeta strategisten allianssien olevan yksi mahdollinen avain yrityksen ylivoimaiseen kilpailukykyyn.

Partnership-hankintasuhteen solmiminen sekä operatiivisen ostotoiminnan kehittäminen pumppualan yrityksessä.

Työn tavoitteena oli luoda hankintalogistiikan kehittämisen toimintamalli, sekä testata sitä yhden raaka-ainetoimittajan kanssa. Nykytilan kartoituksella havaittiin selkeästi nykyisen ostostrategian sekä operatiivisten ostotoimenpiteiden kehittämisen tarve. Erityisen selvä heikkous on nykyisten toimittajien suuri lukumäärä. Jatkossa tulisi keskittyä ostovoiman lisäämiseen ja pyrkiä entistä pidempiin yhteistyösopimuksiin. Työssä suunniteltiin valitun toimittajan ja yrityksen tarpeet sekä vaatimukset huomioiva hankintamalli. Kyseisen hankintamallin parametrien laskemiseksi sekä toimitusten valvomiseksi tehtiin Microsoft Excel -ohjelmalla pilottityökalu operatiiviselle hankintatoiminnalle. Yrityksen hankintatoiminnan kehittämiseksi tulisi keskittyä toimittajien lukumäärän sekä ostorutiinien vähentämiseen, tuotteiden ja nimikkeiden tehokkaaseen luokittelemiseen, tieto- ja tietoliikennetekniikan hyödyntämiseen hankintatoiminnan ja tuotannonohjauksen työkaluna sekä toimittajien toiminnan tehostamiseen yhteistyötä lisäämällä.

Ostomarkkinatutkimus ja partnership-hankintasuhteen aloittaminen

Tutkielman tavoitteena oli selvittää ostomarkkinatutkimusta ja partnership-hankintasuhteen aloittamista. Tutkimuksessa tehtiin ostomarkkinatutkimuksen avulla esiselvitys Imatran Seudun Koivukeskus Oy:n potentiaalisista toimittajista. Tutkimuksessa selvitettiin myös potentiaalisia partnereita, joiden kanssa voitaisiin aloittaa tulevaisuudessa pitkäaikainen toimittajayhteistyö. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin partnershipin hyötyjä ostajalle. Tutkielma sisältää teoria- ja empiriaosuuden. Teoriaosassa käsitellään ostomarkkinatutkimusta ja ostosalkkuanalyysiin perustuvia hankintastrategioita pääpainon ollessa partnership-hankintastrategian kuvaamisessa. Empiirisessä osassa selvitetään ostomarkkinatutkimusta potentiaalisten toimittajien selvittämiseksi. Empiirisessä osassa esitetään myös kvalitatiivisen haastattelututkimuksen tulokset potentiaalisista partnereista. Empiirisen osan tutkimukset ovat esiselvityksiä aiheista, eikä tutkimusten tarkoituksena ollut valita toimittajia tai partnereita vielä tässä vaiheessa. Ostomarkkinatutkimuksen perusteella löydettiin 11 potentiaalista toimittajaa, jotka valittiin sopivan maantieteellisen etäisyyden perusteella. Potentiaalisia partnereita löydettiin neljä, ja nämä partnerit valittiin myös sopivan maantieteellisen sijainnin perusteella. Partnereiden valinnassa käytettiin lisäksi vaatimusta, että yrityksillä oli aiempaa kokemusta alalla. Partneruuden tärkeimpänä hyötynä voi pitää sitä, että pitkäaikaisella toimittajayhteistyöllä ostaja varmistaa koivupuun saannin tulevaisuudessa.

International Partnering strategy for e-learning provider in emerging economies: Evidence from East Africa learning institutions

International partnership has received growing interest in the literature during the past decades due to globalization, increased technological approaches and rapid changes in competitive environments. The study specifically determines the support provided by international partners on promotion of e-learning in East Africa, assess the motives of partner selection criteria, the determinants of selecting partners, partner models and partner competence of e-learning provider. The study also evaluates obstacles of e-learning partnering strategy in East Africa learning institutions. The research adopts a descriptive survey design. Target population involved East Africa learning institutions with a list of potential institutions generated from the Ministry of Higher Education database. Through a targeted reduction of the initial database, consisting of all learning institutions, both public and private, the study created a target sample base of 200 learning institutions. Structured questionnaires scheduled were used to collect primary data. Study findings showed the approach way East African communities in selecting their e-learning partners depend on international reputation of partners, partner with ability to negotiate with foreign governments, partner with international and local experiences, nationality of foreign partner and partners with local market knowledge.

Identification of characteristics for successful university-company partnership development

The importance of university-company collaboration has increased during the last decades. The drivers for that are, on the one hand, changes in business logic of companies and on the other hand the decreased state funding of universities. Many companies emphasize joint research with universities as an enabling input to their development processes, which aim at creating new innovations, products and wealth. These factors have changed universities’ operations and they have adopted several practices of dynamic business organizations, such as strategic planning, monitoring and controlling methods of internal processes etc. The objective of this thesis is to combine different characteristics of successful university-company partnership and its development. The development process starts with identifying potential partners in the university’s interest group, which requires understanding the role of different partners in the innovation system. Next, in order to find a common development basis, matching the policy and strategy between partners is needed. The third phase is to combine the academic and industrial objectives of a joint project, which is a typical form of university-company collaboration. The optimum is a win-win situation where both partners, universities and companies, can get addedvalue. For the companies added value typically means access to new research results before their competitors. For the universities added value offers a possibility to carry on high level scientific work. The research output in the form of published scientific articles is evaluated by the international science community. Because the university-company partnership is often executed by joint projects, the different forms of this kind of projects is discussed in this study. The most challenging form of collaboration is a semi-open project model, which is not based on bilateral activities between universities and companies but on a consortium of several universities, research institutes and companies. The universities and companies are core actors in the innovation system. Thus the discussion of their roles and relations to public operators like publicly funded financiers is important. In the Finnish innovation system there are at least the following doers executing strategies and policies: EU, Academy of Finland and TEKES. In addition to these, Strategic Centres for Science, Technology and Innovation which are owned jointly by companies, universities and research organizations have a very important role in their fields of business. They transfer research results into commercial actions to generate wealth. The thesis comprises two parts. The first part consists of an overview of the study including introduction, literature review, research design, synthesis of findings and conclusions. The second part introduces four original research publications.

Harvesting strategy and N fertilization influence ¹³⁴Cs uptake by forage plants

Selostus: Korjuuaika ja typpilannoitus vaikuttavat rehukasvien radiocesiumpitoisuuteen

Optimizing the supply chain strategy of a multi-unit Finnish nursery company

Abstract

Outsourcing and Subcontracting Strategy Creation in a Global Manufacturing Company

Työn tavoitteena oli tutkia lähestymistapoja ostaa-valmistaa - päätöksentekotilanteessa. Näillä päätöksillä voi olla lopputulemana joko oma valmistus tai ulkopuolisen toimittajan käyttäminen, jolloin puhutaanjoko ulkoistetusta tai alihankitusta valmistuksesta. Päätökseen vaikuttavista tekijöistä merkittävimmät on koottu viitekehykseen, joka opastaa huomioimaan eri tekijät, jotka toistuvat olosuhteista riippumatta. . Toimittajakentän mahdollisuuksilla on vaikutusta päätöksentekotilanteessa. Olennainen osa ulkoistamis- ja alihankintastrategiaa liittyy toimittajavalintaan, sekä valittavaan yhteistyömalliin.