Entrepreneurial orientation in small and medium-sized enterprises during economic crisis

The economic importance of small and medium-sized enterprises (SMEs) and entrepreneurship has increased significantly in recent decades and entrepreneurial activity and SMEs are deemed vital to economic progress. Therefore, it is justifiable to study how small firms and entrepreneurs can enhance their performance and emergence in the turbulent economic environment. The concept of entrepreneurial orientation (EO) has recently attracted considerable attention in the field of entrepreneurship research. EO generally refers to a firm’s propensity to be innovative, to be proactive and to take risks. A majority of EO studies so far have found that adopting EO associated entrepreneurial behaviors will help firms to create or sustain a high level of performance. This dissertation explores the main drivers and performance implications of EO for SMEs in time of economic crisis. Hence the first objective of this dissertation is to examine the performance implications of EO and to test the role of EO on how firms are treated by the crisis at operative level. The second objective is to expand the prevailing understanding of determinants of EO by exploring the relationship between owner's work related values, attitudes, demographic characteristics, firm’s financial resources and EO. EO was found to be a significant and positive factor behind a firm’s long run growth. Hence it can be said that EO has positive implications for firm performance. But on the other hand, during a time of economic crisis the different dimensions of EO had both positive and negative effects on performance of SMEs. The performance implications varied across different stages of the crisis and were also dependent on what measure was used for measuring the performance. The main drivers of EO in SMEs were the personal work related values of the entrepreneur and his/her prior experience as an entrepreneur. The intrinsic work values related to interest, responsibility, challenge, self-development or intellectual stimulation and values related to status, power, achievement and recognition had a positive effect on the level of EO. On the other hand, extrinsic values related to high income, material possessions, benefits such as generous holidays, job security, and comfort through good working conditions decreased the level of EO

Development of Russian Ports in The Gulf of Finland

Russia has been one of the fastest developing economic areas in the world. Based on the GDP, the Russian economy grew evenly since the crisis in 1998 up till 2008. The growth in the gross domestic product has annually been some 5–10%. In 2007, the growth reached 8.1%, which is the highest figure after the 10% growth in 2000. Due to the growth of the economy and wage levels, purchasing power and consumption have been strongly increasing. The growing consumption has especially increased the imports of durables, such as passenger cars, domestic appliances and electronics. The Russian ports and infrastructure have not been able to satisfy the growing needs of exports and imports, which is why quite a large share of Russian foreign trade is going through third countries as transit transports. Finnish ports play a major role in transit transports to and from Russia. About 15% of the total value of Russian imports was transported through Finland in 2008. The economic recession that started in autumn 2008 and continues to date has had an impact on the economic development of Russia. The export income has decreased, mainly due to the reduced world market prices of energy products (oil and gas) and raw minerals. Investments have been postponed, getting credit is more difficult than before, and the ruble has weakened in relation to the euro and the dollar. The imports are decreasing remarkably, and are not forecast to reach the 2008 volumes even in 2012. The economic crisis is reflected in Finland's transit traffic. The volume of goods transported through Finland to and from Russia has decreased almost in the same proportion as the imports of goods to Russia. The biggest risk threatening the development of the Russian economy over long term is its dependence on export income from oil, gas, metals, minerals and forest products, as well as the trends of the world market prices of these products. Nevertheless, it is expected that the GDP of Russia will start to grow again in the forthcoming years due to the increased demand for energy products and raw minerals in the world. At the same time, it is obvious that the world market prices of these products will go up with the increasing demand. The increased income from exports will lead to a growth of imports, especially those of consumer goods, as the living standard of Russian citizens rises. The forecasts produced by the Russian Government concerning the economic development of Russia up till 2030 also indicate a shift in exported goods from raw materials to processed products, which together with energy products will become the main export goods of Russia. As a consequence, Russia may need export routes through third countries, which can be seen as an opportunity for increased transit transports through the ports of Finland. The ports competing with the ports of Finland for Russian foreign trade traffic are the Russian Baltic Sea ports and the ports of the Baltic countries. The strongest competitors are the Baltic Sea ports handling containers. On the Russian Baltic Sea, these ports include Saint Petersburg, Kaliningrad and, in the near future, the ports of Ust-Luga and possibly Vyborg. There are plans to develop Ust-Luga and Vyborg as modern container ports, which would become serious competitors to the Finnish ports. Russia is aiming to redirect as large a share as possible of foreign trade traffic to its own ports. The ports of Russia and the infrastructure associated with them are under constant development. On the other hand, the logistic capacity of Russia is not able to satisfy the continually growing needs of the Russian foreign trade. The capacity problem is emphasized by a structural incompatibility between the exports and imports in the Russian foreign trade. Russian exports can only use a small part of the containers brought in with imports. Problems are also caused by the difficult ice conditions and narrow waterways leading to the ports. It is predicted that Finland will maintain its position as a transit route for the Russian foreign trade, at least in the near future. The Russian foreign trade is increasing, and Russia will not be able to develop its ports in proportion with the increasing foreign trade. With the development of port capacity, cargo flows through the ports of Russia will grow. Structural changes in transit traffic are already visible. Firms are more and more relocating their production to Russia, for example as regards the assembly of cars and warehousing services. Simultaneously, an increasing part of transit cargoes are sent directly to Russia without unloading and reloading in Finland. New product groups have nevertheless been transported through Finland (textile products and tools), replacing the lost cargos. The global recession that started in autumn 2008 has influenced the volume of Russian imports and, consequently, the transit volumes of Finland, but the recession is not expected to be of long duration, and will thus only have a short-term impact on transit volumes. The Finnish infrastructure and services offered by the logistic chain should also be ready to react to the changes in imported product groups as well as to the change in Russian export products in the future. If the development plans of the Russian economy are realized, export products will be more refined, and the share of energy and raw material products will decrease. The other notable factor to be taken into consideration is the extremely fast-changing business environment in Russia. Operators in the logistic chain should be flexible enough to adapt to all kinds of changes to capitalise on business opportunities offered by the Russian foreign trade for the companies and for the transit volumes of Finnish ports, also in the future.

Venäjän tehtaan toimintamallin kehittäminen puusepänteollisuuden yrityksessä

Rakennusteollisuus on ollut kasvava teollisuudenala Venäjällä, joka on kasvattanut kysyntää myös ikkunateollisuudessa. Vuoden 2008 syksyllä alkanut maailmanlaajuinen talouskriisi vaikutti merkittävästi myös Venäjän talouteen, jonka seurauksena rakennusala oli Venäjällä vaikeuksissa. Asuntojen kysyntä Venäjällä on kuitenkin lähtenyt kasvuun uudelleen vuoden 2009 loppupuolella ja markkinatilanne on paranemaan päin. Suomalaiset rakennusalan yritykset toimivat pääasiassa Pietarin ja Moskovan alueella, jonka vuoksi Fenestra Oy on suunnitellut ikkunatehtaan perustamista Pietarin lähistölle. Työssä esitellään Venäjän ikkunamarkkinat sekä Fenestra Oy:n lähtökohdat ja suunnitelmat kokoonpanotehtaan perustamiseksi. Ikkunoiden puiset komponentit on tarkoitus valmistaa Suomessa, josta ne kuljetetaan kasattaviksi Venäjällä sijaitsevaan kokoonpanotehtaaseen. Työn tarkoituksena on kuvata Venäjän tehtaan toimintamalli prosessikuvauksien avulla, selvittää tullauskäytäntö Venäjälle vietäessä sekä määrittää toimintamalliin sisältyvät riskit. Teolliseen toimintaan ja varsinkin Venäjälle suuntautuvaan toimintaan liittyy riskejä, joiden toteutumiseen on mahdollista varautua riskienhallinnan avulla. Riskien tunnistamiseksi on käytetty vaarojentunnistusmenetelmää, HAZOP –poikkeamatarkastelumenetelmää. Menetelmässä nimettiin mahdolliset poikkeamat, niiden syyt ja seuraukset. Poikkeamat luokiteltiin eri luokkiin niiden vakavuuden ja todennäköisyyden perusteella. Lisäksi tarkastelussa annettiin ehdotuksia varautumiseen ja toimenpiteiksi poikkeaman estämiseksi tai riskien pienentämiseksi.

EU:n päästökaupan historia ja nykytila

Tässä työssä selvitetään, miten Euroopan Unionin päästökauppajärjestelmä on toiminut sen alusta vuodesta 2005 sen nykytilaan vuonna 2014. Erityisesti huomiota kiinnitetään päästöoikeuksien hintakehitykseen sekä käyttämättömien päästöoikeuksien kertymiseen. Työssä havaitaan, että ylimääräiset jaetut päästöoikeudet ovat aiheuttaneet päästöoikeuksien hinnan laskemista. Liian matalan hinnan seurauksena päästökauppa ei kannusta yrityksiä tekemään investointeja vihreään teknologiaan, vaikka se on yksi päästökauppajärjestelmän päätarkoitus YK:n ilmastosopimuksen täyttymisen varmistamisen ohella. Suurin syy käyttämättömien päästöoikeuksien kertymiseen on vuoden 2008 talouskriisi. Tätä ongelmaa korjataan väliaikaisesti siirtämällä päästöoikeuksia myöhemmin jaettavaksi. Lisää ratkaisuja odotetaan neljännelle päästökauppakaudelle.

Russian transition in the early 21st century

Tässä tutkimuksessa käsitellään Venäjän talouden kehitystä uudella vuosituhannella. Kylmän sodan aikaan Neuvostoliitto oli suurvalta, jonka asema perustui sotilasmahtiin. Sotateollisuuden konversio palvelemaan nykytarpeita ei ole ollut helppo tehtävä. Vuoden 1998 talouskriisin jälkeen elintaso on toipunut verraten nopeasti, mikä on nähtävissä tarkastellessa kotitalouksien kulutusrakenteita, joita käsitellään tarkemmin luvussa 2. Siirtymätalouksissa vaihtotaseen vajeet ovat yleisiä, mutta luonnonrikkauksiensa ansiosta Venäjän vaihtotaseet ovat olleet huomattavan ylijäämäisiä, mitä pohditaan luvussa 3. Vaihtotaseen ylijäämien heijatusvaikutus on ollut Venäjän rooli pääomien nettoviejänä. Venäjän investointikertymä onedelleen erittäin vaatimaton suhteutettuna maan kehitysvaiheeseen. Jokaisessa menestyksekkäässä taloudessa investoinnit ovat pitkän aikavälintaloudellisen menestyksen avaintekijä. Venäjän erityispiirteitä tähän liittyen on kuvattu luvussa 4. Raportti päättyy talouden nykytilanteen analyysiin (luvut 5 ja 6).

Standardinostureiden markkinatilanne Venäjällä

Tämä diplomityö on tehty Konecranes-konsernin standardinostolaitteiden liiketoiminta-alueelle. Diplomityön tavoitteena on selvittää standardinostureiden markkinatilannetta Venäjällä kilpailijoiden, asiakkaiden ja muun ympäristön suhteen. Lisäksi diplomityöhön sisältyy benchmarking-osuus, joka käsittelee kahden eri yrityksen markkinointia ja markkinatilannetta Venäjällä. Tärkeitä ja potentiaalisia asiakaskuntia ovat teräs- ja paperiteollisuus. Konecranesin tärkein tapa markkinoida Venäjällä on uusien potentiaalisten asiakkaiden jatkuva etsintä sekä asiakassuhteiden ylläpitäminen. Venäjällä toimii useita paikallisia kilpailijoita ympäri Venäjää. Konecranesin nosturit ovat yleisesti hieman kalliimpia kuin paikallisten kilpailijoiden, johtuen osittain Venäjän ja Suomen hintataso-eroista. Viime vuosien aikana hintatasoerot ovat kaventuneet, minkä vuoksi Venäjä on menettänyt kotimaisten tuotteidensa kilpailukykyä tuontituotteisiin verrattuna. Suurin Konecranesin kansainvälinen kilpailija Venäjän markkinoilla on saksalainen Demag. Venäjän talouskasvu on ollut voimakasta viime vuosina. Tulevaisuuden arviointi on kuitenkin vaikeaa meneillään olevan talouskriisin vuoksi. Myös muut yritykset panostavat Venäjällä henkilökohtaisten suhteiden ylläpitämiseen. Markkinointi lehdistön, asiakastilaisuuksien ja Internetin avulla ovat myös merkittävässä asemassa markkinoidessa eri teollisuuden aloja Venäjällä.

Riskienhallinta suomalaisyrityksen Venäjällä harjoittamassa asuntotuotannossa

Venäjällä rakentamiseen kohdistuu samoja riskitekijöitä kuin Suomessakin, mutta erilaisesta toimintaympäristöstä johtuen riskitekijöiden merkittävyys vaihtelee. Lisäksi Venäjällä rakentamiseen kohdistuu monia muitakin riskejä. Tutkielman päätarkoituksena on tunnistaa tutkimuksen kohdeyrityksen tytäryhtiönsä kautta Venäjällä harjoittamaan asuntotuotantoon kohdistuvia merkittävimpiä riskitekijöitä. Riskitekijöiden merkittävyyttä Venäjällä harjoitettavassa tuotannossa arvioidaan suhteessa Suomessa vallitsevaan toimintaympäristöön ja rakennusalan riskikenttään. Tutkielma on toteutettu kvalitatiivisella tutkimusotteella. Tutkielman teoriaosa luo pohjan empiirisen osan ymmärtämiselle ja tutkimukselle. Tutkielmassa määritetyt merkittävät riskitekijät Venäjällä harjoitettavassa asuntotuotannossa ovat suurelta osin lähtöisin toimintaympäristöön liittyvistä tekijöistä. Venäjän talous on tällä hetkellä globaalin talouskriisin kourissa. Myös asuntotuotantoon kohdistuu tutkielman tulosten perusteella merkittäviä riskitekijöitä. Toimintaympäristöön ja markkinoihin kohdistuvat riskitekijät ovat kuitenkin yleisesti ottaen merkittävämpiä Venäjällä rakennettaessa kuin itse asuntotuotannon toteuttamiseen liittyvät riskit.

Rautateiden henkilöliikenteen kehitys Baltian maissa

Työn tavoitteena oli selvittää, millaisia muutoksia Viron, Latvian ja Liettuan rautateiden henkilöliikenteessä on tapahtunut neuvostoajan lopun ja tämän päivän välillä. Tarkastelupisteiksi valittiin vuodet 1991, 1997, 2002 ja 2009. Tutkimuksen tavoitteena oli myös selvittää muutoksiin vaikuttaneita taustatekijöitä, kuvata nykytilannetta ja tarkastella tulevaisuuden vaihtoehtoisia kehityspolkuja. Tutkimuksen tulosten perusteella rautateiden henkilöliikenteen määrä on supistunut noin puoleen kaikissa kolmessa maassa tarkasteltuna junakilometrien viikoittaisella määrällä. Matkustajamäärät ovat laskeneet kaikissa kolmessa maassa selvästi tarkastelujakson aikana. Syitä rautateiden henkilöliikenteen supistumiseen ovat olleet mm. kireä kilpailu linja-autoliikenteen kanssa ja lisääntynyt henkilöautojen käyttö. 1990-luvun taloudellisesti vaikeina vuosina rautateillä ei ollut mahdollisuuksia uusia kalustoaan. Kansainvälinen talouskriisi ja sen myötä heikentynyt taloudellinen tilanne kaikissa kolmessa maassa muodostaa uuden uhan rautateiden henkilöliikenteelle. Korkeat rataverkon käyttömaksut toimivat tehokkaana esteenä henkilöliikenteen kehittämiselle.

The relationship between a virtual leader’s communication practices and a virtual team’s performance

A lot of research has been carried out into virtual teams and virtual leadership, yet there is hardly any research available on the communication behaviour of virtual leaders within a real business context. This research assessed the communication practices of virtual leaders and analysed the relationship between these practices and the performance of virtual teams. The objective of this research was to examine the distinctions of virtual teams, to study the leader’s role in a virtual team and its performance, and to examine the leader’s communication practices within virtual teams. The research involves a case study in which interviews have been carried out within an international technology company headquartered in Finland. Qualitative research methods were applied in the research. Based on the results of the study it can be said that there is a strong relationship between a virtual leader’s communication practices and a virtual team member’s job satisfaction. Through their communication practices, activities and message contents, leaders can affect the job satisfaction of virtual team members. In virtual leadership the focus is not in virtual but in leadership. It does not matter if the context is virtual or face-to-face; similar communication practices are good in both cases. As the global economic crisis strongly affected the sales results of the between a leader’s communication practices and a virtual team’s objective performance cannot be made.

Understanding round-tripping phenomenon in Russian context – case Cyprus

Russian FDI has a few peculiarities. One of them is round-tripping. Round-tripping is defined as transfer of funds abroad, usually to offshore financial centers (OFCs), and then bringing all or some of the investment back as foreign investment. Russian context was chosen for this study because the share of round-tripping investments from country’s total FDI is extensive. However, it needs to be addressed that this is not just a Russian phenomenon. Round-tripping is used by many developed and developing countries, and most of the countries have their own designated destinations for this kind of capital, much like Cyprus is the main destination for Russian capital. It is important to study this phenomenon further, since it falsifies FDI statistics and can lead to poor decisions on state level. Theoretical part of the study tries to determine weather traditional FDI and internationalization theories fit to explain the Russian round-tripping phenomenon. Traditional FDI and internationalization theories are first introduced in general terms, and then further examined in Russian context. In traditional endogenic FDI theories, when the capital is formed in one country it goes abroad to find better profits. At a first glance, this seemed not to be the case in round-tripping. However, during the study it became rather clear that with few adjustments and changes in perspective, traditional theories could be used to explain round-tripping phenomenon. For example, OLI paradigm can be further developed into OLIH paradigm with ‘H’ representing the important home country institutions. Transaction based view and resource seeking theories were also seen well equipped to explain round-tripping with a change in perspective. The latter part of the study focused on holistic understanding of Russian –Cyprian investment relationship. Study aims to shed light into the determinants and consequences of this phenomenon for both countries involved. The two share historical, cultural and political ties, but most importantly common financial interests. Russian companies seek security and financial knowledge to maneuver their assets and Cyprian economy largely is dependent on their disproportionally large financial sector. Consequences for Cyprian economy were seen in current economic crisis, when the need for their financial services diminished. Russian government on the other hand is losing vast amounts of tax money due to this phenomenon. A rather extreme view was also introduced in this study. Round-tripping phenomenon and OFCs are an important reason why corruption exists, since if one does not have a way to make ill-gained money legitimate why try to ill-gain the money at the first place. The most important finding of the study is that round-tripping companies are in a better competitive position than genuine and purely domestic investor due to their institutional knowledge.

Exchange rate volatility and the use of foreign currency derivatives: Impact of 2008 global financial crisis

This thesis examines the impact of foreign exchange rate volatility to the extent of use of foreign currency derivatives. Especially the focus is on the impacts of 2008 global financial crisis. The crisis increased risk level in the capital markets greatly. The change in the currency derivatives use is analyzed by comparing means between different periods and in addition, by linear regression that enables to analyze the explanatory power of the model. The research data consists of financial statements figures from fiscal years 2006-2011 published by firms operating in traditional Finnish industrial sectors. Volatilities of the chosen three currency pairs is calculated from the daily fixing rates of ECB. Based on the volatility the sample period is divided into three sub-periods. The results suggest that increased FX market volatility did not increase the use foreign currency derivatives. Furthermore, the increased foreign exchange rate volatility did not increase the power of linear regression model to estimate the use foreign currency derivatives compared to previous studies.