Social media and public libraries : exploring information activities of library professionals and users

Social media has become a part of many people’s everyday lives. In the library field the adoption of social media has been widespread and discussions of the development of “Library 2.0” began at an early stage. The aim with this thesis is to study the interface between public libraries, social media, and users, focusing on information activities. The main research question is: How is the interface between public libraries and social media perceived and acted upon by its main stakeholders (library professionals and users)? The background of Library 2.0 is strongly associated with the development of the Web and social media, as well as with the public libraries and their user-centered and information technological development. The theoretical framework builds on the research within the area of Library and Information Science concerning information behavior, information practice, and information activities. Earlier research on social media and public libraries is also highlighted in this thesis. The methods survey and content analysis were applied to map the interface between social media and public libraries. A questionnaire was handed out to the users and another questionnaire was sent out to the library professionals. The results were statistically analyzed. In the content analysis public library Facebook pages were studied. All the empirical investigations were conducted in the area of Finland Proper. An integrated analysis of the results deepens the understanding of the key elements of the social media and public library context. These elements are interactivity, information activities, perceptions, and stakeholders. In this context seven information activities were distinguished: reading, seeking, creating, communicating, informing, mediating, and contributing. This thesis contributes to develop the research concerning information activities and draws a realistic picture of the challenges and opportunities in the social media and public library context. It also contributes with knowledge on library professionals and library users, and the existing differences in their perceptions of the interface between libraries and social media.

Backpacker 2.0 - Contemporary backpackers and their use of social media as an information and communication platform

Long-term independent budget travel to countries far away has become increasingly common over the last few decades, and backpacking has now entered the tourism mainstream. Nowadays, backpackers are a very important segment of the global travel market. Backpacking is a type of tourism that involves a lot of information search activities. The Internet has become a major source of information as well as a platform for tourism business transactions. It allows travelers to gain information very effortlessly and to learn about tourist destinations and products directly from other travelers in the form of electronic word-of-mouth (eWOM). Social media has penetrated and changed the backpacker market, as now modern travelers can stay connected to people at home, read online recommendations, and organize and book their trips very independently. In order to create a wider understanding on modern-day backpackers and their information search and share behavior in the Web 2.0 era, this thesis examined contemporary backpackers and their use of social media as an information and communication platform. In order to achieve this goal, three sub-objectives were identified: 1. to describe contemporary backpacker tourism 2. to examine contemporary backpackers’ travel information search and share behavior 3. to explore the impacts of new information and communications technologies and Web 2.0 on backpacker tourism The empirical data was gathered with an online survey, thus the method of analysis was mainly quantitative, and a qualitative method was used for a brief analysis of open questions. The research included both descriptive and analytical approaches, as the goal was to describe modern-day backpackers, and to examine possible interdependencies between information search and share behavior and background variables. The interdependencies were tested for statistical significance with the help of five research hypotheses. The results suggested that backpackers no longer fall under the original backpacker definitions described some decades ago. Now, they are mainly short-term travelers, whose trips resemble more those of mainstream tourists. They use communication technologies very actively, and particularly social media. Traditional information sources, mainly guide books and recommendations from friends, are of great importance to them but also eWOM sources are widely used in travel decision making. The use of each source varies according to the stage of the trip. All in all, Web 2.0 and new ICTs have transformed the backpacker tourism industry in many ways. Although the experience has become less authentic in some travelers’ eyes, the backpacker culture is still recognizable.

Jaetun johtajuuden ja työhyvinvoinnin välinen yhteys: tutkimus media-alan henkilöstön kokemuksista.

Työhyvinvointi työpaikoilla on Työterveyslaitoksen vuonna 2008 tekemän tutkimuksen mukaan heikentynyt ja tästä kertyvät kustannukset yhteiskunnalle ovat 24 miljardin euron vuodessa. Yritykset ovat pyrkineet vastaamaan tähän haasteeseen muun muassa jaetun johtajuuden keinoin ja panostamalla työntekijöiden työhyvinvointiin. Koska tästä työhyvinvoinnin laskusta koituvat kustannukset heikentävät yritysten kannattavuutta, on tätä asiaa syytä tutkia tarkemmin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää jaetun johtajuuden ja työhyvinvoinnin välistä yhteyttä pelialan ja TV-tuotantoyrityksissä. Lisäksi pyritään löytämään uusia työhyvinvointia ja jaettua johtajuutta linkittäviä tekijöitä. Tutkimus tehtiin laadullisena tutkimuksena haastattelemalla pelialalla ja TV-tuotantoyrityksissä työskenteleviä ihmisiä, heidän kokemuksiaan työhyvinvoinnista ja jaetusta johtajuudesta. Aiemmista työhyvinvoinnin tutkimuksista nostettiin esille neljä tutkijaa, joiden johtopäätökset olivat ydinviestiltään hyvin yhteneväisiä. Jaetun johtajuuden merkitys aiemman tutkimuksen valossa tiivistyi yksilön huomioonottamiseen ja hänen vahvuuksiensa hyödyntämiseen. Verrattaessa työhyvinvoinnin ja jaetun johtajuuden tutkimusten tuloksia, havaittiin niillä olevan useita yhteisiä tekijöitä. Haastatteluaineistoa lähestyttiin analyysissä induktiivisesti grounded teorian pohjalta koodaamalla ja luokittelemalla haastatteluaineistoa yläkategorioiksi, tiettyä asiakokonaisuutta koskeviksi kuvauksiksi. Näiden yläkategorioiden välisistä sidoksista muodostetusta käsitekartasta etsittiin selittäviä sidoksia jaetun johtajuuden ja työhyvinvoinnin välisille yhteyksille. Merkittävimpinä yläkategorioina käsitekartasta olivat liiketoiminta, motivaatio ja ihmissuhteet. Näissä kiteytyvät jaetun johtajuuden ja työhyvinvoinnin välisen yhteyden ydinsanoma; menestyvä liiketoiminta tarvitsee motivoituneen henkilöstön, jonka ihmissuhteet ovat hyvässä kunnossa. Uutena tekijänä tutkimuksessa löydettiin organisaation sisäisen ja ulkoisen vapauden positiivinen vaikutus jaetulle johtajuudelle ja työhyvinvoinnille. Johtopäätöksenä tutkimuksesta saatiin johtamisen ja työhyvinvoinnin positiivinen sykli, jossa sosiaalisessa prosessissa yrityksen työntekijöiden luomat arvot ohjaavat niitä tavoitteita, joihin yritys pyrkii. Tämä motivoi työntekijöitä toteuttamaan näitä tavoitteita sekä kehittämään itseään ja ihmissuhteitaan. Työntekijöiden osallistuminen sosiaaliseen prosessiin sitoutuneisuutta heitä yrityksen liiketoimintaprosessiin. Liiketoimintaprosessista saatava palaute muokkaa edelleen yrityksen arvoja ja näin sykli käynnistyy uudelleen. Vapaus oli haastatelluissa yrityksissä tyypillinen uusi välittävä tekijä jaetun johtajuuden ja työhyvinvoinnin välillä.

Re-shaping the Resourcing: Recruitment in Social Media

Social media is very current topic in today’s society and organisations. In the times of economic challenges, companies are looking for efficient ways to resource workforce. In addition, there is competition of competent workforce in employment markets. Employer image plays important role in recruitment as people seek to organisations they find interesting and have a reputation as a good employer. This study concerns the discussion on utilising social media in recruitment and employer image in a corporate enterprise. I will find solutions how to utilize social media in recruitment, in which channels and methods that can be done and what these actions require from a company doing social recruitment. I bring up the discussion and challenges that relate to starting to take social media into use in an organization overall and in recruitment. The qualitative material has been gathered with interviews of eighteen persons and the material available about the topic in the enterprise intranet. According to the study, social media is seen both as an opportunity to reach large amount of people quickly and cost-efficiently, but then again it brings news aspects for controlling the employer image and communication towards the audience. Taking social media into use as part of recruiters and managers daily work requires both finding the right channels and attention to the internal communication culture and resourcing. Social recruitment requires a strategy and a proper plan to be able to work in a company. There are several social media channels that enable to reach people, but they don’t do the social recruitment alone.

Visual Arts Data Skills for Researchers (VADS4R)

Workshop at Open Repositories 2014, Helsinki, Finland, June 9-13, 2014

Avalon Media System project update: a Hydra solution for digital audio and video access

Presentation at Open Repositories 2014, Helsinki, Finland, June 9-13, 2014

Avalon Media System demonstration

Poster at Open Repositories 2014, Helsinki, Finland, June 9-13, 2014

Audio and Video Repositories at Scale: Indiana University’s Media Digitization and Preservation Initiative

Presentation at Open Repositories 2014, Helsinki, Finland, June 9-13, 2014

Media, luokka, uusintaminen - ja televisio

Vastine Lotta Kähkösen, Mona Mannevuon ja Mari Pajalan keskustelupuheenvuoroon "Televisiomaksu paljastaa yhteiskuntaluokan? : luokan tutkimuksen metodologisia haasteita", joka ilmestyi Sosiologia-lehdessä 4/2012.

Kaksi tietä huipulle. Media ja puoluejohtajuus Suomessa naisten noususta populismin aaltoon

Tässä väitöskirjassa tarkastellaan suomalaisen puoluejohtajuuden ja suuren puolueen johtajaksi nousun murroskautta 1980-luvun lopulta 2010-luvulle median ja politiikan vuorovaikutuksen näkökulmasta. Puolueiden johtaminen on myös Suomessa ollut miesten työtä, ja perinteisesti tehtävään on ollut yksi väylä: asettuminen ehdolle puheenjohtajavaalissa ja valituksi tulo puoluekokouksessa. Tarkastelujakson alkupuolella naisia oli Suomessa ensimmäistä kertaa ehdolla suurten puolueiden puheenjohtajavaaleissa. Kauden loppupuolella heitä myös valittiin tuohon tehtävään ja ensimmäiset naiset nousivat pääministeriksi. Tämä historiallinen murros päätti liki satavuotisen perinteen, jossa miehet ovat olleet Suomessa sekä suurten puolueiden että hallitustyön johtajia. Julkisessa keskustelussa kysymys tasa-arvosta jäi toissijaiseksi: naisia alettiin valita puoluejohtajiksi tilanteissa, joissa heidän valintansa nähtiin puolueille edulliseksi. Naisen valinta tulkittiin miehen valintaa merkittävämmäksi symboliseksi viestiksi, johon liitettiin ajatuksia uudistumisesta ja puolueen julkisuuskuvan parantamisesta. Merkille pantavaa on, että naisten ensimmäiset valinnat suurten puolueiden johtajiksi tapahtuivat vaiheessa, jossa puoluejohtajien valta-asema on vahvin kautta suomalaisen poliittisen historian. Tässä valossa näyttää siltä, että valta ei aina pakenekaan naisilta. Vaikka suomalainen yhteiskunta ja suomalaiset naiset ovat monessa mielessä olleet edelläkävijöitä tasa-arvon suhteen, politiikan johtopaikkoja tavoitelleet naiset ovat meilläkin kohdanneet kansainvälisessä tutkimuksessa naisten haasteeksi osoitettuja lasikattoja, pyöröovia ja liukkaita jyrkänteitä. Tutkittavan ajanjakson aikana konkretisoitui myös toinen mahdollinen, joskin poikkeuksellinen reitti suuren puolueen johtajaksi: pienen puolueen nouseminen suurten joukkoon eduskuntavaaleissa. Tämä vaihtoehto toteutui vuonna 2011 perussuomalaisten eduskuntavaalivoiton myötä. Perussuomalaisten nousu eduskunnan pienimmästä puolueesta kolmanneksi suurimmaksi mursi perinteisen kolmen suuren puolueen asetelman. Puolueen menestyksen seuraukset ovat olleet kauaskantoisemmat kuin ehkä ensin ajateltiin: perussuomalaisten vaalivoiton sosiaalidemokraateille, keskustalle, ja kokoomukselle aiheuttama järkytys heijastui myöhemmin myös niiden johtajavaihdoksiin ja -valintoihin. Sekä naisten läpimurrossa että populismin voittokulussa median rooli oli monisyisempi kuin siihen perinteisesti liitetty tiedon välittäjän ja valtaa pitävien toimia kriittisesti seuraavan neljännen valtiomahdin tehtävänkuva. Tutkittavalla jaksolla tiedotusvälineet tekivät onnistuneen intervention politiikan osapuoleksi. Toimittajat ottivat kantaa valintoihin ja ohjeistivat puolueita, ja puolueet taas mukauttivat näkyvyyden maksimoidakseen käytäntöjään median tarpeisiin. 1980-luvun lopulta 2010-luvulle ulottuvalla jaksolla suuren puolueen puoluejohtajaksi valikoitumisen kriteerit muuttuivat, samalla kun median merkitys johtajavalinnoissa ja myös puoluejohtajan käytännön työssä kasvoi. Mediasta tuli aiempaa konkreettisemmin johtajavalintojen ja valtakamppailun areena, ja siihen liittyvät näkökohdat nousivat myös keskeisiksi johtajan taitoja arvioitaessa. Kuka ehdokkaista toisi näkyvyyttä, ”pärjäisi” median paineissa ja vakuuttaisi äänestäjät? Vielä 1980- ja 1990-lukujen taitteessa johtajavalinnat olivat pitkälti puolueorganisaatioiden hallinnoimia prosesseja, joista lehdistö raportoi askeleen jäljessä kulkien. Viimeistään 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä puolueet omaksuivat ajatuksen median hyödyllisyydestä. Tämän strategisen muutoksen myötä puolueet tulivat samalla luovuttaneeksi määriteltyvaltaa oman organisaationsa ulkopuolelle. Kokoomuksen vuoden 2014 johtajavaalissa silmiinpistävää oli pyrkimys sekä hyötyä julkisuudesta että palauttaa valtaa takaisin puolueelle. Politiikan mediajulkisuuden alttius tarttua myyviin poliitikkopersooniin, ilmiöihin, ristiriitoihin ja draamaan sekä vastaavasti populistijohtaja Timo Soinin ja perussuomalaisten kyky tarjota kaikkia näitä auttoivat puolueen suurvoittoon vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Organisaatioltaan pieni ja johtajaansa henkilöityvä puolue sai selvästi poliittista painoarvoaan suuremman julkisuuden, koska kiinnostavuus määritti näkyvyyden ja puolueen nousevasta kannatuksesta tuli yksi vaalien pääaiheista. Median ja politiikan suhteessa tapahtuneet muutokset olivat vauhdittamassa niin naisten nousua suurten puolueiden johtajiksi kuin populistisen johtajuuden läpimurtoa ja perussuomalaisten menestystä. Koska suurten puolueiden johtajista valikoituvat myös pääministerit, näiden muutosten vaikutus ulottuu Suomen poliittisesti vaikutusvaltaisimpaan tehtävään asti.

Functional, Social and Emotional Values as Determinants of Environmentally Responsible Media Consumption

The primary purpose of this research is to develop an enhanced understanding of how consumption values influence environmentally responsible consumption of print and digital media. Theoretical elaboration considers the associations of functional, social and emotional consumption values, green consumer segmentation and media consumption. Additionally, the purpose is to identify consumer perceptions of print and digital media’s environmental responsibility. Empirical analysis was based on qualitative interviews with a sample of 20 Finnish consumers categorized in two segments: young adults and middle aged consumers. Primary data collection was conducted through individual, semi-structured interviews. To analyze the respondents’ approach on the topic, the interviews disclosed themes of media consumption, perceived environmental friendliness of media, norms of behavior and consumers’ general consumption patterns. The results implicate functional value dominated the consumption decision-making process both in a general level and in media consumption. In addition to functional value, environmental responsibility does provide consumers with both emotional and social values. Analysis on perceived environmental responsibility of media demonstrated consumers generally perceive digital media as an environmentally responsible alternative because it does not create physical paper waste. Nevertheless, the perceptions of environmental responsibility and media consumption patterns lacked a consistent connection. Though, both theory and empirical results indicated an average consumer lacks a comprehensive understanding of digital and print media’s life-cycle and hence their environmental advantages and disadvantages.