134 resultados para Sialil-Tn
Resumo:
Workshop at Open Repositories 2014, Helsinki, Finland, June 9-13, 2014
Resumo:
Kilpailu tämän päivän työmaailmassa on erittäin kovaa. Elämme globaalissa toimintaympäristössä, jossa kamppailemme työmahdollisuuksista lukemattomien kilpasiskojemme ja -veljiemme kanssa. Toisin kuin vielä muutama vuosikymmen sitten, kukaan ei voi tänä päivänä tuudittautua loppuiäkseen varmaan työpaikkaan, sillä työntekoon liittyvä vaihtuvuus ja epävarmuus luonnehtivat tämän päivän hektistä maailmaa. Työelämään liittyvä uudenlainen toimintaympäristö onkin tuonut mukanaan myös tarpeen uudenlaiselle ajatusmallille. Työntekijöiden on ammattialasta riippumatta kyettävä jatkuvasti tuomaan omaa osaamistaan esille mahdollisimman positiivisessa valossa. Ammattilaisten on toisin sanoen kyettävä markkinoimaan itseään. Tämä tutkielma käsittelee itsen ja oman osaamisen markkinointia - eli itsemarkkinointia - suomalaisten muotoilijoiden näkökulmasta. Tutkielmassa tarkastellaan itsemarkkinointia siihen liittyvän kokonaisprosessin näkökulmasta tutkimalla miten muotoilijat markkinoivat itseään. Tutkielmassa esiteltävä tutkimusprosessi oli laadullinen, muotoilijoiden itsemarkkinointia ymmärtämään pyrkinyt tapaustutkimus, joka koostui kolmivaiheisesta empiirisestä tutkimuksesta. Tutkimuksen ensimmäisenä vaiheena toteutettiin kaksi teemahaastattelua (n=2), jonka jälkeen tutkimuksen toisessa vaiheessa suoritettiin informoitu kyselytutkimus (n=10). Tutkimuksen viimeisenä ja merkittävimpänä vaiheena toteutettiin sähköinen kyselytutkimus (n=33). Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa tutkittiin urallaan menestyneiden muotoilijoiden näkemyksiä itsemarkkinointiin sekä heidän omiin markkinointitoimiinsa liittyen. Tutkimuksen toisessa vaiheessa suoritetulla informoidulla kyselytutkimuksella haettiin täydennystä itsemarkkinointiteorian itsepromootio-osaan, sekä tutkittiin erilaisiin itsepromootiotoimenpiteisiin sopivia promootiokanavia ja tukivälineitä muotoilun kontekstissa. Kyselytutkimuksen tuloksia hyödynnettiin tutkimuksen viimeisen vaiheen toteutuksessa. Työn kolmannessa vaiheessa tutkittiin missä määrin muotoilijat suorittavat tai käyttävät itsemarkkinointiteorian ehdottamia asioita käytännössä ja omissa markkinointitoimissaan. Kyselytutkimus toteutettiin sähköisenä kyselytutkimuksena. Tutkimuksen empiirinen osuus osoitti, ettei itsemarkkinoinnin suunnitteluun ole panostettu kovin paljon muotoilijoiden keskuudessa, mutta suunnittelua on kuitenkin jossain määrin tehty itsemarkkinointiteorian esille nostamiin seikkoihin peilaten. Itsemarkkinoinnin toteutusta koskenut osa kertoi, etteivät muotoilijat käytä itsemarkkinointiinsa kovin aktiivisesti monenlaisia itsepromootiokanavia tai -välineitä. Tiivistetyn tutkimustuloksen perusteella muotoilijat käyttävät itsemarkkinointikanavanaan pääasiallisesti sähköpostia, Facebookia ja suhteitaan. Itsemarkkinoinnin tukivälineenä käytetään etenkin kuvia. Tutkimustuloksista nousi esille myös verkostoitumisen ja henkilösuhteiden tärkeä merkitys muotoilijan työssä. Tutkimusprosessin myötä ilmeni, että itsemarkkinointiin liittyy paljon potentiaalisia jatkotutkimusaiheita, sillä aihealueesta ei ole olemassa kovinkaan paljon akateemista tutkimustietoa. Toisaalta myös muotoilijoiden itsemarkkinoinnissa ilmeni kokonaisuutena tarvetta kehittämiselle.
Resumo:
Yhdysvallat on 2000-luvun alusta lähtien käynyt salaista lennokkisotaa terrorismia vastaan hyödyntämällä aseistettujen miehittämättömien ilma-alusten tarjoamia uusia suorituskykyjä. Presidentti Barack Obaman aikana Yhdysvaltojen toteuttamien lennokki-iskujen määrä on moninkertaistunut ja samalla kansainvälinen kritiikki lennokki-iskuja kohtaan on lisääntynyt. Obama on puolustanut lennokki-iskuja tehokkaina ja laillisina, mutta myöntänyt, että ne eivät välttämättä ole aina tarkoituksenmukaisia tai moraalisesti oikein. Obaman mukaan Yhdysval-lat tarvitsee käyttöönsä kuitenkin kaikki vallan elementit voittaakseen taistelun terrorismia vastaan. Vaakakupissa painavat toisella puolella operaatioluonteiden vaatimukset ja kansalli-nen valta sekä toisella puolella valtaa rajoittavat tekijät, kuten lainsäädäntö ja moraali. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää lennokkien ja lennokki-iskujen merkitystä Yhdys-valtojen valtapolitiikalle sekä niiden käytössä esiin tulleita vallankäytön rajoitteita terrorismin vastaisessa taistelussa poliittisen realismin viitekehyksessä. Tutkimuksen teoreettinen tausta perustuu Hans Morgenthaun poliittiseen realismiin, josta käsiteltäväksi on rajattu vallan, vallan rajoitteiden ja sotilaallisen valmiuden teemat. Tutkimuksen pääkysymys on, miten lennokki-iskuilla tuetaan Yhdysvaltojen valtapolitiikkaa? Tutkimuksella pyritään lisäksi vastaamaan apukysymyksiin, mitä vallan rajoitteita lennokki-iskut koettelevat sekä ollaanko operaatioluonteiden asettamien vaatimusten vuoksi valmiita rikkomaan vallankäy-tön rajoitteita? Tutkimus osoittaa, että lennokkien merkitys Yhdysvaltojen valtapolitiikalle perustuu kykyyn projisoida voimaa vaikeasti päästäville alueille. Lennokki-iskuilla on vastattu Yhdysvaltojen pitkäaikaiseen tavoitteeseen estää terroristien toiminnanvapaus ja tuhota terroristien johtajat. Lennokki-iskujen käyttöperiaatteet ovat kuitenkin ristiriidassa Morgenthaun poliittisen realismin mukaisten vallankäytön moraalisten, eettisten ja lainsäädännöllisten rajoitteiden kanssa. Yhdysvallat on toistaiseksi ollut valmis rikkomaan näitä rajoitteita oman kansallisen etunsa turvaamiseksi. Lennokkisodankäynti on ilmiönä nuori ja jatkuvassa muutoksessa. Ilmiön kehittymisellä voi olla huomattavia sotilasstrategisia sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisia merkityksiä. Lähitulevaisuudessa yhä useammalla valtiolla on valmius aloittaa oma "hiljaisten siipien sotansa", jonka muodon määräävät käsitykset sotilaallisen voiman- ja vallankäytön mahdollisuuksista ja rajoitteista.
Resumo:
Yritysten operaatiot kansainvälisellä kentällä ovat yleistyneet merkittävästi viime vuosien globaalin talouden myllerryksessä. Kansainvälistymistutkimuksissa on viime vuosikymmeninä tunnistettu myös kansainvälistymisen käänteinen merkitys yritysten lopettaessa toimintojaan kansainvälisellä kentällä. Yritysten tavoitellessa yhä alhaisempia kustannuksia kilpailukyvyn parantamiseksi, tuo-tannon siirtäminen matalamman kustannustason maihin on usein nähty houkuttelevana vaihtoeh-tona, mikä merkitsee usein ainakin yhden tuotantolaitoksen lopettamista tai myyntiä. Tuotantope-rusteiset divestoinnit merkitsevät kuitenkin voimakasta muutosta divestoitavan tuotantolaitoksen henkilöstön elämässä, jolloin sekä eettisten että liiketoiminnallisten lähtökohtien puitteissa dives-tointien toteutuksessa tulisi huomioida myös inhimilliset seikat. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia miten kansainvälisen divestointiprosessin toteutuk-sessa voidaan huomioida henkilöstö inhimillisestä näkökulmasta. Tätä tutkimuskysymystä lähesty-tään alakysymysten avulla, joista ensimmäinen pohtii minkälainen merkitys kansainvälisyydellä on case-organisaation divestointiprosessissa ja toinen miten henkilöstö on kokenut divestointiin liitty-vän muutosprosessin case-organisaatiossa. Tutkimuksen ensimmäisessä viitekehyksessä syvenny-tään tarkastelemaan käänteistä kansainvälistymistä ja divestointipäätökseen vaikuttavia tekijöitä. Toisena viitekehyksenä tutkimus käsittelee henkilöstön kokemuksia muutoksen implementoinnista case-organisaatiossa, joita tarkastellaan Kotterin kehittämään muutosmallin näkökulmasta. Nämä viitekehykset yhdistyvät lopulta analyysiksi, jonka pohjalta muodostetaan johtopäätökset ja vasta-taan päätutkimuskysymykseen. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus, jonka empii-rinen osio on kerätty haastattelemalla case-organisaation henkilöstöä teemahaastatteluin. Tutkimuksessa ilmenneiden tulosten mukaan kansainvälisen case-organisaation divestoinnin lähtökohtana on eri maiden toisistaan poikkeava kustannustaso. Haastatteluissa ei kuitenkaan il-mennyt viitteitä Kotterin muutosmallin systemaattiselle toteutukselle case-organisaatiossa. Haas-tatteluiden mukaan kriittisiä vaiheita case-organisaation divestointiprosessin toteuttamisessa ovat ymmärryksen luominen divestoinnin syille, shokkireaktion keventäminen, avoimuus ja viestintä sekä organisaation ja yhteiskunnan tarjoamat tukitoimet irtisanomisprosessin aikana. Näiden vai-heiden huolellinen läpikäyminen näyttäisi tarjoavan avaimet henkilöstöä suhteellisesti tyydyttävään toimintaan. Lisäksi haastattelujen mukaan henkilöstö näyttäisi suhtautuvan mielenkiinnolla kan-sainvälisyyteen, mikä tarjoaa mahdollisuuden myös henkilöstön osallistamiselle.
Resumo:
Ilmasodankäynnissä on tunnustettu useita teoreetikkoja ja vahvasti nykypäivän ilmasodan-käynnissä on ollut esillä John Warden, jonka teoriaa päästiin käytännössä todistamaan Persi-anlahden sodassa vuonna 1991. Hänen luoman kehäteorian lisäksi sodassa käytettiin laaja-mittaisesti ensimmäisen kerran stealth-kykyä, joka mahdollisti ilmasodankäynnin yllätyksel-lisyyden ja tarkkuuden lisäämisen. Tutkielman tavoitteena on selvittää stealth-kyvyn vaiku-tusta Persianlahden sodassa Wardenin kehäteorian mukaan. Nykyaikaisesta teknologiasta ja varsinkin sen käytöstä on vaikea löytää avoimia lähteitä. Per-sianlahden sota on tämän vuoksi hyvä tutkimuksen kohde tutkittaessa nykyaikaista il-masodankäyntiä, sillä siinä käytetystä stealth-teknologiasta löytyy julkisista lähteistä materi-aalia. Tutkimusstrategiana tutkielmassa on käytetty tapaustutkimusta, jossa tapauksena on Persianlahden sota. Tutkimusmenetelmänä on kirjallisuustutkimus, jonka tarkoituksena on analysoida ja tulkita käytettyjä lähteitä, kuten tutkimuksia ja artikkeleita. Tulokset osoittavat, että Wardenin kehäteoriaa hyödyntämällä stealth-kyvyllä pystyttiin saa-vuttamaan suuri etulyöntiasema Persianlahden sodassa. Kyseisellä kyvyllä saavutettu strate-ginen hyöty oli varsin suurta verrattuna aikaisemmin käytyihin ilmaoperaatioihin. Varsinkin Wardenin kehäteoriaa hyödyntäen stealth-kyvyllä oli mahdollista vaikuttaa suoraan Irakin johtoportaisiin ja muihin oleellisiin komponentteihin järjestelmän toimivuuden kannalta. Persianlahden sodassa Yhdysvallat käytti ensimmäisen kerran stealth-kykyä hyödyntävää hä-vittäjää hankkiakseen yliotteen heti sodan alusta asti. Irak oli hyvin varustautunut ilmapuo-lustuksellisesti, mutta stealth-kyvyn käyttö ensimmäisen kerran strategisella tasolla tuli va-rautuneelle Irakille yllätyksenä. Kyseisen kyvyn hyötyä ei voida siis suoraan projisoida nyky-päivän käytön ja Persianlahden sodan välillä. Stealth-kyvyn yleistymisen myötä myös vasta-keinot ovat kehittyneet ja tänä päivänä ei voida olettaa selviävän yhtä pienillä tappioilla kuin Yhdysvallat selvisi Persianlahden sodassa. Stealth-kyky on myös kriteeri, joka nousee var-masti esille suunniteltaessa seuraajaa Suomen nykyiselle Hornet-hävittäjälle.
Resumo:
Kybersodankäynnin merkitys on kasvanut viime vuosina merkittävästi, ja yhtenä kyberso-dankäynnin välineenä voidaan käyttää palvelunestohyökkäyksiä. Tässä tutkimuksessa selvi-tän millä menetelmillä palvelunestohyökkäyksiltä voidaan suojautua ja miten niitä voidaan torjua. Tutkimuksen pääkysymyksenä on: Millä menetelmillä voidaan suojautua palvelunes-tohyökkäyksien vaikutukselta? ja alakysymyksiä ovat: Mikä on palvelunestohyökkäys ja mi-ten se toimii? Mitä erilaisia palvelunestohyökkäyksiä on olemassa? Miten eri palvelunesto-hyökkäykset vaikuttavat? Miten palvelunestohyökkäys havaitaan? Tutkielman lähteinä on käytetty pääasiassa aihealuetta käsitteleviä ja sitä sivuuttavia tutkimuksia. Palvelunestohyökkäyksellä (Denial of Service, DoS) tarkoitetaan Internet-palveluun tai muu-hun tietotekniseen palveluun oikeutettujen käyttäjien palvelun käyttämisen estämistä tai huomattavaa hidastamista kuormittamalla joko tietoliikennettä tai itse kohdejärjestelmää. Palvelunestohyökkäykset ovat keskeytyshyökkäyksiä, joilla toisin kuin muilla kyberhyökkä-yksillä ei yleensä pyritä varastamaan tietoa tai asentamaan haittaohjelmia, vaan pelkästään es-tämään palvelun tai järjestelmän käyttö siihen oikeutetuilta käyttäjiltä. Tutkielman tuloksista selviää, että palvelunestohyökkäyksiä vastaan taisteleminen voidaan jakaa kolmeen osaan: hyökkäysten estämiseen, niiden havaitsemiseen sekä hyökkäyksen tor-jumiseen. Tärkeintä palvelunestohyökkäysten välttämisessä on niiden ennaltaehkäisy. Hyväk-si havaittu yleinen tapa ennaltaehkäistä hyökkäyksiä ja parantaa tietoturvallisuutta on pitää tietoverkko yksinkertaisena, hyvin organisoituna ja hyvin ylläpidettynä sekä päivitettynä. Jo-kaiseen eri palvelunestohyökkäystyyppiin löytyy kyllä suojautumis- ja torjuntakeinot, mutta niiden tehokkuutta hyökkäyksen pysähtymiselle ei voida taata. Vaikeimpia palvelunesto-hyökkäyksiä suojautumisen ja torjumisen suhteen ovat hajautetut palvelunestohyökkäykset, koska niitä ei voida suodattaa IP-osoitteen perusteella.
Resumo:
Tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta siihen voi varautua ja pyrkiä vaikuttamaan. Toimintaympäristön muutokset ovat tänä päivänä entistä nopeampia. Yritysten on kyettävä varautumaan näihin yllättäviin tilanteisiin ja rakennettava toimintansa tulevaisuuden haasteiden voittamiseksi. Tämä diplomityö pyrkii selvittämään, miten suomalaiset yritykset osaavat hyödyntää ennakointimenetelmiä strategiasuunnitte-lussa. Tutkimuksen kohderyhmäksi on valittu Messujärjestäjien Union ry:n jäsenyritykset. Ko. yritykset ovat pääsääntöisesti pk-yrityksiä, joilla on rajalliset resurssit strategiseen suunnitteluun ja ennakointiin. Työn tavoitteena on myös laatia messu-yhtiöille ehdotus niille parhaiten soveltuvista ennakointimenetelmistä. Tämän diplomityön teoriaosuus perustuu laajaan kirjallisuustutkimukseen. Työn empiiristä osaa varten on tutkittu Lahden Messut Oy:n strategia- ja suunnitteluaineistoja sekä toteutettu ko. aiheisiin liittyvä Survey-kyselytutkimus. Tutkimukseen osallistuivat Messujärjestäjien Unionin jäsenyritykset sekä 25 muuta yritystä. Ympäristö on täynnä heikkoja signaaleja. Niiden aikainen tunnistaminen ja analysointi antavat yrityksille lisäaikaa reagoida niiden tuomiin muutoksiin. Ennakoinnin ja ennakointimenetelmien integrointi yritysten strategiseen suunnitteluun antaa merkittävää kilpailuetua ja luo samalla yrityksiin tulevaisuusajattelukulttuurin. Strategisessa suunnittelussa ja tulevaisuuden ennakoinnissa henkilöstön ja asiakkaiden osaamista tulee hyödyntää entistä enemmän. Tämän diplomityön kirjallisuusselvitysten ja empiirisen kyselytutkimuksen perusteella voidaan todeta, että suomalaisten yritysten strategia-ja ennakointiosaaminen ei ole hyvällä tasolla. Jatkossa yritysten on panostettava näihin osaamisalueisiin, jotta maamme kilpailukyky paranisi nykyisestään.
Resumo:
Suomen pelloista pääosa on ojitettu jo ennen 1970-lukua ja tällä hetkellä viljelyksessä oleva peltopinta-ala on ainakin kertaalleen peruskuivatettu. Vesihallinto perustettiin vuonna 1970 ja kuivatustehtävät siirtyivät maanviljelysinsinööripiireistä vesipiireille, jonka jälkeen ojituksia tehtiin taas runsaammin. Nykyiset ojitustoimitushakemukset, joita tehdään ELY-keskuksille, ovat selvästi vähentyneet 1990-luvun jälkeen ja tänä päivänä tehtävät toimenpiteet ovat lähinnä ojitusten kunnostuksia sekä peruskorjauksia. Peltoalueilla tehtävät ojitushankkeet koskettavat usein monia maanomistajia ja isoissa hankkeissa tarvitaan maanomistajien kesken hyvää yhteistyökykyä, osaamista ja halua toteuttaa hanke niin, että siitä on mahdollisimman suuri hyöty kaikille ojitusyhteisön jäsenille. Ojitusyhteisön kokouksista ilmoitetaan yleensä paikallisessa lehdessä ja näissä kokouksissa päätetään niistä toimista, joihin hankkeessa ryhdytään. Osallistumalla näihin kokouksiin pääsee ojitusyhteisön jäsen vaikuttamaan toimitsijoiden valintaan ja niihin toimenpiteisiin, joita hankkeessa tullaan tekemään. Vesien suojelun ja vesistön hoidon tarpeissa on tapahtunut muutoksia. Kunnossapidossa on otettava huomioon kuivatusalueen ja sen alapuolisen vesistön veden laatu ja kuivatusalueeseen kuuluvien uomien luonnonarvojen säilyttäminen. Vesilain mukaan luonnontilaisen kaltaiseksi muuttuneen ojan kunnossapito voi edellyttää uutta suunnitelmaa ja ojitustoimitusta. Uomien perkauksesta aiheutuvien vedenlaatu- ja muiden haittojen vähentämiseksi on kehitetty ns. luonnonmukaisen vesirakentamisen toimenpiteitä, joita voidaan soveltaa uoman kunnossapidossa. Ojitushankkeiden toimitsijoilla on tulevaisuudessa yhä suurempi vastuu hankkeen etenemisestä ja hankkeen valmistumisen jälkeen uomien kunnossapidosta. Muuttuneen käytännön ja vesilain uudistusten vuoksi katsottiin, että ojitushankkeiden toimitsijoilla tulisi olla oma ajan tasalla oleva opas, mistä löytyy toimitsijalle kuuluvat tehtävät. Tähän oppaaseen on koottu ojitusyhteisön toimitsijan tehtävät uoman kunnossapito- ja peruskorjaushankkeen aikana sekä hankkeen valmistumisen jälkeiset tehtävät.
Resumo:
Kyrönjoen yläosan tulvasuojeluhankkeen eri osille on useita lupapäätöksiä, joissa luvanhaltijana on valtio. Lupapäätöksissä on velvoite tarkkailla mm. vaikutuksia Kyrönjoen ja sen alapuolisen merialueen kala-, rapu- ja nahkiaiskantoihin. Tämä on vuosiraportti vuoden 2013 tarkkailutuloksista. Vuonna 2013 kalanpoikasnuotan yksikkösaaliit olivat pienimmät Kitinojalla ja suurimmat Kyrönjoen suistossa Österfjärdenillä. Öster-fjärdenillä lahnan, salakan, ahvenen ja kiisken poikassaaliit olivat suurempia kuin muilla paikoilla. Pengerretyltä Kitinojalta saatiin niukasti kaikkia muita lajeja paitsi ahventa. Sähkökalastuksissa vuonna 2013 saatiin Koskenkorvan padon alapuolelta kaksi noin 17 cm:n pituista lohta, jotka olivat ilmeisesti peräisin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen alueelle tekemistä kotiutusistutuksista. Verkkokalastuksissa massamääräiset lahnasaaliit olivat suuria Voitilassa muutaman edellisvuoden tapaan. Syksyllä 2013 merkittiin 32 vaellussiikaa muovista valmistetulla T-ankkuri–merkillä. Koeravustuksissa ei saatu lainkaan saalista. Nahkiaisen toukkakaivuissa löydettiin Hiirikosken, Kukonsaaren ja Voitilan kaivupaikoilta yhteensä kuusi yksilöä. Pituusjakaumasta päätellen nahkiaisen toukat olivat ainakin kolmesta eri vuosiluokasta. Kudulle nousseiden nahkiaisten keskimääräinen yksikkösaalis jäi pieneksi. Tässä raportissa on vuoden 2013 kalataloustarkkailutulosten lisäksi metallien ainevirtaama-arvio Tieksin pumppaamon kautta vuoden 2013 aikana pumpatuista vesistä. Tarkkailusuunnitelman mukaan metallien ainevirtaamat tuli arvioida vain yhdellä pumppaamolla yhden vuoden aikana. Alumiinin ainevirtaama (noin 24 tn) oli selvästi suurempi kuin muiden metallien, mutta myös raudan (noin 16 tn) ja mangaanin (noin 9 tn) ainevirtaamat olivat suuria. Keväällä kulkeutui valtaosa koko vuoden ainevirtaamista. Huhtikuun lopulla ja toukokuun alussa pumpatun veden määrä oli tulvavesien takia poikkeuksellisen suuri. Koko vuoden ainevirtaamia arvioitaessa ongel-mallista on, että vesinäytteitä ei otettu aikana, jolloin pumpattiin eniten
Resumo:
Uusien tuotteiden lanseeraus on tullut yhä tärkeämmäksi yritysten markkinoinnissa. Lanseerauksesta on tullut yritysten jatkuva toimintatapa, joka edellyttää sitä, että yritysten on otettava lanseerausmarkkinointi osaksi markkinointia. (Rope. 1999, 13) Lanseerauksen merkityksen kasvua ajavat useat tekijät. Globalisaation myötä maapallon voidaan ajatella olevan ”kutistuneen” niin, että eri puolilla maailmaa tehdyt innovaatiot ovat lähestulkoon heti markkinoilla käytettävissä. Globaali tuotetarjonta lisää jatkuvasti uusien ja erilaisten tuotteiden tarjontaa eri markkinoilla. Globalisaation seurauksena myös kilpailu on muuttunut entistä enemmän kansainväliseksi, jonka takia yritykset joutuvat yhä nopeammassa tahdissa kehittämään ja myöhemmin lanseeraamaan uusia kehitettyjä tuotteita. Kilpailun seurauksena myös tuotteiden elinkaaren voidaan katsoa lyhenteen. Yrityksen tulee rytmittää tuotteiden markkinoille tuonnit, jotta yritystoiminta voi olla jatkuvasti kannattavaa. Myöskin ihmisten elämäntyylin muutokset vaikuttavat merkittävästi ja ne onkin otettava huomioon lanseerausten yhteydessä. Arvojen ja asenteiden muutos voi vaikuttaa huomattavasti lanseerauksen kannattavaan toteutukseen. (Rope. 1999, 12-13) Yritysten on pystyttävä vastaamaan kilpailijoiden innovaatioihin, jotta oma liiketoiminta säilyy kannattavana. Lanseerausprosessia ja lanseerauksen toteutusta on suunniteltava huolellisesti, jotta tuote saadaan oikeaan aikaan markkinoille ja lanseeraus voi onnistua. Lanseerausten onnistuminen on tärkeä tekijä tuotteen menestykselle ja yritykset usein tiedostavat sen. Tästä huolimatta suuri osa lanseerauksista epäonnistuu. Tuotteen menestymisen takuuna ei ole sen innovatiivisuus tai ominaisuuksien määrä. Tuote saattaa kaikista hyvistä ominaisuuksistaan huolimatta epäonnistua markkinoilla huonon lanseerauksen ja markkinoille tulon seurauksena. (Lee & O’Connor 2003, 241) Tässä tutkimuksessa tarkastellaan uuden jääurheilualan tuotteen lanseerausta. Jääurheiluvalmistajan tuotteen lanseeraus on mielenkiintoinen tutkimuskohde tänä päivänä, sillä jääurheilu nauttii hyvin suuresta suosiosta, erityisesti Suomessa. Lanseerattavien jääurheilutuotteiden kehittely uusia teknologioita hyödyntäen on mahdollistanut uusien ja parempien tuotteiden markkinoille tulon. Tutkimuksen empiriaosuudessa käsiteltävä lanseerattava tuote on uutta teknologiaa hyödyntävä luistin, jollaista markkinoilla ei vielä ole. Jääkiekkoluistinvalmistajia on useita markkinoilla, joten kilpailu on kovaa. Jotta erottuminen joukosta on mahdollista, on valmistajien jatkuvasti panostettava uusiin innovaatioihin ja onnistuneisiin lanseerauksiin. Tutkimuksen kohdevalmistaja on ammattilaistason luistinmarkkinoilla aiemmin ollut haastajan roolissa, mutta nyt tavoitteena on päästä yhdeksi suurimmista valmistajista. Urheilutuotteen markkinoinnillisissa kilpailukeinoratkaisuissa on paljon mahdollisuuksia. Lanseerauksen markkinointiviestinnässä on myös huomioitava kahdenlaisia markkinoita, kuluttajien ja yritysten välisiä. Tämä tuo haasteita markkinoinnin järjestämiselle, mutta myös monille muille tärkeille liiketoiminnan osa-alueille lanseerauksen onnistumisessa, kuten oikeiden jakelukanavien saannille sekä tarvittavan myyntihenkilöstön kouluttamiselle.
Resumo:
Yrityksen tietohallintoon kohdistuu tänä päivänä paljon vaatimuksia. Vaatimukset kohdistuvat tietohallinnon merkitykseen liiketoiminnan tukijana ja suorituskyvyn edistäjänä. ICT-toimialan rooli palveluiden tuottajana ja Suomen taloudellisen kas-vun tukijana ovat merkittävät. Tämän diplomityön tavoite on selvittää mikä on tietohallinnon rooli ja merkitys osana yrityksen suorituskykyä ja miten sitä tulisi kehittää. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu yleisistä suorituskyvyn johtamisen malleista, suorituskyvyn joh-tamisen malleista tietohallinnossa sekä IT-strategian suuntaamisen malleista ja suuntaamisen vaikutuksesta yrityksen suorituskykyyn. Tutkimuskysymys on: miten strategian suuntaamista tulisi kehittää jotta tietohallinto pystyisi edistämään yrityk-sen suorituskykyä? Tutkimusstrategia on case-tutkimus ja empiirinen aineisto on hankittu teemahaastatteluilla. Case-tutkimuksen tulosten mukaan strategian suuntaamisen arvioinnin mallin valit-seminen on tärkeää. Strategian suuntaamisen kaikki näkökulmat tulee ottaa huomi-oon. Esimerkiksi osaaminen, kommunikaatio, kumppanuudet ja ihmisten käyttäy-tyminen saattavat jäädä ns. kovien näkökulmien varjoon. Strategian suuntaamisessa tulee kiinnittää huomiota suuntaamiseen kaikilla organisaatiotasoilla. Toiminnalli-sen tason merkitys tulee myös huomioida. Strategian suuntaamista kehitettäessä tulee arvioinnissa ottaa huomioon eri liiketoimintayksiköiden arvioinnit, koska ne saattavat poiketa vahvasti toisistaan ja siten vääristää kehittämiskohteiden valitse-mista.
Resumo:
AKVAS 2014 - Etelä-Savon ammatillisesta koulutuksesta vuonna 2013 ja elokuuhun 2014 mennessä valmistuneiden seurantaselvityksessä kartoitettiin opiskelijoiden sijoittumista työelämään opintojen jälkeen. Selvityksessä tutkittiin valmistuneiden kotipaikkakuntaa opintojen päätyttyä elokuussa 2014 sekä työllisyystilannetta Etelä-Savossa asuvien henkilöiden osalta syyskuussa 2014. Lisäksi selvityksessä luotiin katsaus Etelä-Savon ELY-keskuksessa vuonna 2013 tehtyyn vastaavaan tutkimukseen vuosina 2011 ja 2012 Etelä-Savossa ammattiin valmistuneiden henkilöiden osalta. Tämän joukon työllisyystilanteen kehittymistä tutkittiin kolmena eri ajankohtana kesäkuussa 2013 sekä heinäkuussa ja syyskuussa 2014. Kaiken kaikkiaan Etelä-Savon ammatillisista oppilaitoksista valmistui ammattiin vuosina 2013 ja 2014 (elokuuhun mennessä) 5393 henkilöä. Näistä 61 % (3296 hlöä) asui opintojensa jälkeen elokuussa 2014 Etelä-Savossa. Selvityksen mukaan maakuntaan jäävät asumaan varsinkin liiketalouden ja hallinnon alan, luonnontieteiden, tekniikan ja liikenteen ja matkailu-, ravitsemis- ja talousalan opiskelijat. Ammattikorkeakoulusta valmistuneista vain 667 eli 43 % jäi Etelä-Savoon valmistumisen jälkeen, kun taas ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneista maakuntaan jäi 2629 eli 69 %. Tosin ammattikorkeakoulusta yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalle valmistuneista peräti 64 % jää maakuntaan opintojensa jälkeen. Etelä-Savossa asuvista vuonna 2013 ja elokuuhun 2014 mennessä valmistuneista (3296 hlöä) oli syyskuussa 2014 rekisteröitynyt työnhakijoiksi 34 % ja työttömiksi 18 %. Suhteellisesti eniten työnhakijoita on kulttuuri- ja luonnontieteiden aloilta valmistuneissa. Myös liiketalouden ja hallinnon alalle valmistuneista on työnhakijoina huomattavan suuri osa. Paras työllisyystilanne on sosiaali- ja terveysalalle valmistuneilla, joista syyskuussa 2014 työttömänä oli 12 %. Samaan aikaan kaikista vastavalmistuneista oli työttömiä työnhakijoita keskimäärin 18 % ja Etelä-Savon yleinen työttömyysaste oli samaan aikaan 12,5 %. Vertailuaineistona selvityksessä tarkasteltiin kahtena aiempana vuonna valmistuneita. Vuosina 2011 ja 2012 valmistuneista Etelä-Savossa asuvista oli kesäkuussa 2013 työnhakijoina 26 %. Vastaava osuus heinäkuussa 2014 oli 21 % ja 13 % syyskuussa 2014. Työnhakijoiksi rekisteröityneiden valmistuneiden määrä puolittui kesäkuusta 2013 syyskuuhun 2014. Vuosina 2011 ja 2012 valmistuneiden työllisyystilanteen vertailu kolmena eri ajanjaksona osoittaa, että valmistumisesta kulunut aika ja karttunut työkokemus parantavat valmistuneiden työmarkkina-asemaa, minkä lisäksi monet valmistuneista ovat tänä aikana siirtyneet jatko-opintoihin.
Resumo:
Tämä diplomityö on läpileikkaus kasvihuonekaasupäästöistä sekä niitä koskevista vähennystoimenpiteistä Suomessa Kioton pöytäkirjan ensimmäisen sopimuskauden lopussa. Työ on toteutettu kirjallisuustutkimuksena ja siihen on käytetty painettuja sekä sähköisiä lähteitä. Huoli ilmastonmuutoksesta on saanut aikaan sen, että kasvihuonekaasupäästöjä rajoitetaan tänä päivänä kansainvälisillä sopimuksilla. Vaikka kaikki suuretkaan päästäjämaat eivät ole sopimuksia ratifioineet, ovat EU-maat Suomi mukaan lukien sitoutuneet YK:n ilmastonmuutosta koskevaan puitesopimukseen ja sen noudattamiseen. Puitesopimusta tarkentavassa Kioton pöytäkirjassa EU sitoutui vähentämään kuuden eri kasvihuonekaasun kokonaispäästöjä yhteensä 8 prosenttia ajanjaksolla 2008–2012 vuoteen 1990 verrattuna. Kasvihuonekaasut, joita rajoitukset koskivat, olivat hiilidioksidi, metaani, dityppioksidi, fluorihiilivedyt, perfluorihiilivedyt ja rikkiheksafluoridi. EU:n sisäisessä taakanjaossa Suomen tavoite oli pitää päästöt vertailuvuoden 1990 tasossa ja Suomi alitti tämän noin viidellä prosentilla. Vuoden 2012 jälkeen Suomen kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoite on kiristynyt. Vuosille 2013–2020 Suomen tavoite on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosenttia alle perusvuoden 1990 tason. Työssä tutustutaan myös keinoihin, joilla aiempien ja tulevien päästöjenvähennystavoitteiden saavuttaminen on mahdollista. Näitä keinoja on mm. erilaisten biopolttoaineiden sekoittaminen fossiilisten polttoaineiden sekaan, energiatehokkuuden parantaminen ja biokaasun käytön lisääminen. Lisäksi työssä käsitellään eräitä merkityksellisiä käsitteitä, kuten EU:n päästökauppajärjestelmä ja hiilidioksidin talteenotto ja varastointi.
Resumo:
Sähköpostin käyttö suomalaisilla työpaikoilla on kasvanut merkittävästi 2000 -luvun alusta lähtien. Tänä päivänä suuri osa työntekijöistä käyttää työpaikoillaan sähköpostia päivittäin. Tutkimuksen tavoitteena on tutkia työnantajan oikeutta lukea työntekijän sähköposteja. Edellisen lisäksi huomio kiinnittyi työntekijän yksityisyyden suojaan sekä työnantajan oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Tutkimukseni on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusaineistoon valittiin kaikki tutkimusaihetta koskevat kirjoitukset. Aineisto kerättiin pääasiallisesti suomalaisista lakiteksteistä sekä tutkielmani empiirinen osio koostui neljästä suomalaisesta oikeustapauksesta. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että Suomessa työnantajat osaavat kunnioittaa työntekijän yksityisyyttä ja sähköpostin käytöstä työpaikoilla ei ole usein syntynyt ongelmia.
Resumo:
TIIVISTELMÄ Tekijä: Urpalainen, Mika Tutkielman nimi: Miten kehittää ketjuliiketoimintaa rautakaupassa Case: Rautanet Tiedekunta: Kauppatieteellinen tiedekunta Pääaine / Maisteriohjelma: Kansainvälinen markkinointi Vuosi: 2014 Pro gradu – tutkielma: Lappeenrannan teknillinen yliopisto, 129 sivua, 28 kuvaa, 15 taulukkoa ja kaksi liitettä Tarkastajat: prof. Olli Kuivalainen, prof. Sanna-Katriina Asikainen Hakusanat: ketjutoiminta, Rautanet-ketju, sitoutuminen, markkinointi Keywords: Chain business, Rautanet-chain, commitment, marketing Rautanet-ketju on heterogeeninen, vapaaehtoisuuteen perustuva rautakauppaketju, joka on perustettu vuonna 1998. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Rautanet-kauppiaille ja koko ketjuorganisaatiolle ketjutoiminnan etuja, haasteita sekä kauppiaskunnan näkemyksiä ketjutoiminnasta tänä päivänä. Tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen, se perustui kauppiaille lähetettyyn kyselylomakkeeseen, joka sisälsi Likert-asteikollisia kysymyksiä 36 ja 3 kysymystä joihin vastattiin kirjallisesti. Kysymykset sisälsivät aiheita mm. Sitoutumisesta, markkinoinnista, sidosryhmistä jne. Tutkimusjoukkona oli Rautanet-kauppiaat. Kokonaisuutena arvioiden kauppiaat ovat tyytyväisiä ketjun toimintaan. Suurimmat edut ovat markkinointituki kuvastojen avulla ja ketjun voima, jonka kauppiaat tekevät yhdessä. Etuna voidaan pitää myös kauppiaiden sitoutumishalukkuutta ketjuun. Suurimpana haasteena on ehkä itsenäisyyden menettämisen pelko. Rautanet-ketjun toiminta on hyvällä tasolla. Kilpailun kiristyessä myös Rautanet-ketjun kauppiaiden sitoutumishalukkuutta on pidettävä yllä. Ketjuorganisaation on kunnioitettava kauppiaan itsenäisyyttä ja kuunneltava jatkossakin kauppiaita. Ketjun ja kauppiaiden selkeä yhteinen päämäärä, rakentaa vahva ketju, joka pystyy vastaamaan kilpailijoiden haasteisiin, on hyvin paljon riippuvainen yhdessä tekemisen halusta.