NH90-helikopterin soveltuvuus Personnel Recovery –operaation suorittamiseen

Tutkielmassa tarkastellaan Puolustusvoimien käyttämän NH90-kuljetushelikopterin soveltuvuutta Personnel Recovery -operaation CSAR-menetelmän kuljetusalustaksi. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, kuinka hyvin NH90-helikopteri vastaa Naton asettamiin vaatimuksiin taistelukentän etsintä- ja pelastustoimintaa suorittavalle kulje-tushelikopterille vertaamalla NH90-helikopterin laitteiden ja järjestelmien tuottamaa suorituskykyä Naton vaatimuksiin. Kyseessä on laadullinen tutkimus, jonka tutkimusstrategiana on käytetty tapaustutki-musta. Tutkielman lähdeaineiston rungon muodostavat kirjalliset lähteet, joita on tut-kittu käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tutkimuksen johtopäätökset on saatu vertailemalla eri alalukujen tuloksia keskenään. Lähdeaineistoista merkittävim-piä ovat Naton Personnel Recovery -toimintaa käsittelevät doktriinit sekä NH90-helikopteria ja sen ominaisuuksia käsittelevät valmistajan sekä Helikopteripataljoonan julkaisemat tekstit. Tärkeiden ominaisuuksien kohdalla tietoa on pyritty keräämään useammasta paikasta, ja näin parantamaan tutkielman luotettavuutta. Tutkimus osoittaa, että NH90-helikopteri soveltuu sodan ja kriisinaikaiseen etsintä- ja pelastustoimintaan hyvin. NH90-helikopterin suunnittelussa on pyritty ottamaan kat-tavasti huomioon nykyaikaisen sodankäynnin kuljetushelikoptereita vastaan asettamat uhkakuvat, jonka vuoksi se vastaa Naton asettamiin vaatimuksiin erinomaisesti. On kuitenkin huomioitava, että kyseessä on hyvin tuore helikopterityyppi, jonka todelli-nen käytännön testi karuissa olosuhteissa on vielä näkemättä. Tästä huolimatta voi-daan todeta, että NH90 on suunniteltu uhka-alueella toimivaksi monipuoliseksi ja muuntautumiskykyiseksi kuljetushelikopteriksi, jolla voidaan toteuttaa haastavia ope-raatioita vaikeissakin olosuhteissa. Vaikka tutkimus on hyvin teoreettinen, voidaan sen tuloksia pitää realistisina. Tutki-mus toimii hyvänä perustana etsintä- ja pelastustoimintaan liittyvissä asioissa, mutta aiheen laajuuden vuoksi jatkotutkimusta tarvitaan, jotta aiheeseen voidaan paneutua syvällisemmin, ja asiasta voidaan tehdä merkittäviä johtopäätöksiä.

HW2-Taktisen lentokoulutusohjelman muutokset Hawk UG2-päivityksen myötä

Suomen Ilmavoimien lentokalusto on muuttumassa voimakkaasti: Hawk-kalusto käy läpi mittavaa ohjaamopäivitystä nimeltään UG2, jossa siihen asennetaan nykyaikaiset avioniikkaja navigointijärjestelmät. Koko Ilmavoimien toimintakyky on tällä hetkellä laajenemassa F- 18 Hornet -kaluston MLU2-päivityksessä, jossa kalusto saa kyvyn mm. ilmasta-maahan - toimintaan. Tämä on yksi huomattavista tekijöistä nykyaikaisen suihkuharjoituskoneen vaatimuksia silmälläpitäen, sillä Hawk-koulutuksen tavoitteena on antaa ohjaajalle Hawkvalmiusohjaajakelpuutus sekä luoda edellytykset siirtymiselle Hornet-koulutukseen. Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia ja kartoittaa UG2-päivityksen saaneen Hawk-kaluston tuomia muutoksia HW2 taktiseen lentokoulutusohjelmaan. Tutkimus pohjustetaan esittelemällä tarpeet Hawkin ohjaamopäivitykselle sekä sen tärkein sisältö ja ominaisuudet ohjaajan kannalta. Tätä seuraa varsinainen pääluku, eli HW2-koulutusohjelman sisällölliset muutokset UG2-päivityksen myötä. Tutkielman aihetta tarkastellaan tutkimuksessa lentokoulutuksen kehittymisen näkökulmasta. Käsittely tapahtuu Hawkin ohjaamopäivityksen ja HW2- lentokoulutusohjelman muutoksen funktiona. Tutkimuksen tutkimusotteeksi on valittu kvalitatiivinen tutkimus ja tutkimusmenetelmäksi aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Pääasiallisena tiedonkeruumenetelmänä tutkimuksessa on käytetty dokumentteihin perustuvaa tietoa, joista tärkeimpinä lähteinä käytettiin HW2- lentokoulutusohjelmia, aiempia tutkimuksia, yleistä Hawk-kirjallisuutta sekä oppituntimateriaaleja. Aiheen ainutlaatuisuudesta ja tuoreudesta johtuen saatavilla oleva dokumentoitu tieto on kuitenkin melko vähäistä. Tämän vuoksi toisena tiedonkeruumenetelmänä on käytetty haastattelua, sillä siten pystyttiin keräämään faktapohjaista ja kirjoittamatontakin tietoa tutkijan oman analysoinnin lisäksi ja tueksi. Tutkimuksessa käy ilmi, että UG2-päivityksen ansiosta ohjaajan on mahdollista säilyttää hyvä tilannetietoisuus entistä helpommin. Tästä johtuen ohjaajan kapasiteettia voidaan suunnata entistä enemmän myös muihin tärkeisiin osa-alueisiin. Lisäksi päivityksen myötä mahdollistuneet uudet toimintatavat ja –taktiikat ovat madaltaneet Hawk- ja Hornet-koulutuksen välistä kynnystä, jolloin HW2-lentokoulutusohjelman lopputuote, eli Hornetjatkokoulutuskelpoinen ohjaaja, on entistä parempi.

Vartiolaivan käyttömahdollisuudet kemikaalitorjunnassa

Elokuun 29. päivänä vuonna 2007 valtioneuvosto asetti hankkeen valmistelemaan sisäisen turvallisuuden ohjelmaa. Hankkeen loppuraportissa sanotaan, että vakavimman mahdollisen uhkan merellisissä olosuhteissa muodostavat mahdollinen matkustaja-aluksen ja kemikaalitankkerin yhteentörmäys, jossa säiliöaluksen kuljettamalle vaaralliselle aineelle altistuu satoja ihmisiä. Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa, millä tavoin Rajavartiolaitoksen aluskalustoa tulisi käyttää kemikaalionnettomuuksien torjunnassa ja millainen sen organisaation ja kaluston tulisi olla, jotta se palvelisi parhaiten kemikaalivuodon torjunnan ja rajoittamisen näkökulmasta. Tutkimuksen pääkysymys on millä tavoin Rajavartiolaitoksen aluskalustoa voidaan käyttää kemikaalionnettomuuksien torjunnassa Suomenlahdella? Tähän pääkysymykseen pyrittiin vastaamaan kolmen alakysymyksen avulla: - Miten vartiolaivat suorittavat kemikaalitorjuntaa? - Mitä vaatimuksia Suomenlahden olosuhteet asettavat toiminnalle? - Millaisilla kokoonpanoon, kalustoon sekä toimintatapoihin kohdistettavilla muutoksilla saavutetaan aluskalustolle paremmat valmiudet kemikaalitorjuntatehtäviin? Tämä tutkimus on toteutettu laadullisin, eli kvalitatiivisin menetelmin. Päätutkimusmenetelmä on käytetty menetelmätriangulaatiota, joka on mahdollistanut tiedonkeruun kirjallisuuskatsauksena, haastatteluina sekä osallistuvana havainnointina. Rajavartiolaitoksella ja Puolustusvoimilla ei ole tutkimuksia vartiolaivojen torjuntataktiikasta. Tärkeimmät tutkimuksessa käytetyt kirjalliset lähteet ovat Pelastuslaitoksen julkaisemat Vaarallisten aineiden torjunta sekä Tokeva-ohjeet. Tutkimuksen lähdeaineisto analysoitiin hermeneuttisen sisällönanalyysin ja swot-analyysin avulla. Tutkimuksessa havaittiin, että vartiolaivoja voidaan käyttää itsenäisesti tavanomaisten onnettomuustilanteiden torjuntatehtävissä. Kuitenkin kemikaalisukellusryhmän pieni koko, kemikaalisukelluksen fyysinen rasite sekä paineilmalaitteiden rajallinen toiminta-aika asettavat haasteita tehtävien toteuttamiselle, sillä kemikaalisukeltajat joutuvat suorittamaan tiedusteluja torjuntatehtäviä samanaikaisesti. Erityisen haastavaksi havaittiin tehtävän toteuttaminen, mikäli yhteydenpito onnettomuuden johtoon jostain syystä katkeaa. Kemikaalisukellusryhmän tulisi tarvittaessa suoriutua annetuista tehtävistä itsenäisesti, joka mahdollistetaan riittävällä ohjeistuksella tiedustelutehtävän toteutuksesta sekä kemikaalisukeltajien ammattitaidon parantamisella.

Aktiivisella tutkalla hakeutuvan ohjuksen väistäminen silppujen edesauttamana

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten ohjaajan tulee käyttää omasuojajärjestelmiään, sen eri moodeja ja liikehtiä väistääkseen konettaan uhkaavan aktiivisella tutkalla hakeutuvan ohjuksen. Aihe pohjautuu aktiivisten tutkaohjusten yleistymiseen ilmataistelussa ja siihen, että niiden väistämisestä löytyy julkisissa lähteissä vähemmän tietoa suhteessa eri järjestelmien teknisiin ominaisuuksiin. Tutkaohjusten yleistymisen lisäksi Ilmavoimien mahdollinen osallistuminen kansainvälisiin operaatioihin voi lisätä todennäköisyyttä sille, että ohjaaja joutuu ohjushyökkäyksen kohteeksi taistelulennolla. Tutkimus toteutettiin kahdessa vaiheessa. Aluksi luotiin teknisten lähteiden pohjalta aineisto, jossa käsiteltiin sisällönanalyysin avulla ohjusten ja omasuojajärjestelmien tärkeimpiä ominaisuuksia ja toimintaperiaatteita. Aineiston luomisessa tärkeimpinä lähteinä käytettiin Jane’sin tietokantoja, teknistä kirjallisuutta, Internet-artikkeleita sekä valmistajien tuottamaa materiaalia. Toisessa vaiheessa tarkasteltiin tapaustutkimuksena yksinkertaista ilmataistelua edellä luotua aineistoa hyödyntäen. Tällä menetelmällä saatiin loogisella päättelyllä johdettua järjestelmien teknisten ominaisuuksien pohjalta tilanteeseen sopivia ohjaajan toimenpiteitä. Tutkimuksessa otettiin kantaa vain välittömästi tutkaohjuksia vastaan suunniteltuihin omasuojajärjestelmän osiin ja niiden käyttöön painopisteen ollessa silpuissa, eri heitinmoodeissa sekä liikehtelyssä. Tapaustutkimuksen pohjalta voidaan johtopäätöksenä todeta, että nykyaikaisen tutkalla hakeutuvan ohjuksen väistäminen vaatii omasuojajärjestelmien käytön yhdistämistä puolustukselliseen liikehtelyyn. Omasuojajärjestelmän moodeista automaattinen ja puoliautomaattinen vaikuttavat tarjoavan tehokkaimman suojan aktiivista hakupäätä vastaan ilmataistelussa. Lisäksi hektisessä ilmataistelussa voidaan pitää tärkeänä järjestelmien toiminnan korkeaa automaation tasoa sekä omasuojaohjelmien muokkaamista tehtävänsuunnitteluohjelmilla uhan mukaiseksi jo taistelulentoa suunnitellessa. Tutkimuksen tuloksia liikehtelyn ja järjestelmien ominaisuuksien osalta voidaan pitää melko luotettavina. Omasuojajärjestelmän käyttöön liittyvät tekijät vaativat vielä vahvistusta tulevissa tutkimuksissa. On huomattava, että tutkimuksen tulokset ovat vain yksi esimerkki ohjaajan toiminnasta käsitellyssä tapauksessa, koska ilmataistelu on vaikeasti ennustettavissa ja tuskin koskaan yhtä lineaarinen kuin tutkitussa tapauksessa. Tästä huolimatta tärkeimmät ohjuksen väistämisen periaatteet silppujen edesauttamana saatiin tuotua esiin.

Systemaattinen kirjallisuuskatsaus : painopisteenä merivoimien fyysisen toimintakyvyn kansainväliset julkaisut

Tässä tutkielmassa pyrittiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen keinoin kartoittamaan fyysisen toimintakyvyn tutkimuksia kansainvälisesti. Aineisto rajattiin vuoden 2000 jälkeen julkaistuihin teksteihin. Spesifejä tekstejä, jotka käsittelevät esimerkiksi sukellusvenemiehistöjä ei myöskään huomioitu. Pääongelmaksi muotoutui systemaattisen kirjallisuuskatsauksen periaatteiden opettelu. Alaongelmana käytettiin ulkomaalaisten fyysisen toimintakyvyn julkaisujen selvittämistä. Tutkielma on rakenteeltaan sellainen, että ensin avataan tarvittava terminologia lukijalle, jonka jälkeen pureudutaan tutkimusmenetelmään. Tämän jälkeen esitellään hakuprosessi ja tulokset. Tutkielmassa käytetyt ulkomaalaiset lähteet löytyvät liitteestä 1. Tutkimusmenetelmänä käytetty systemaattinen kirjallisuuskatsaus perustuu määrällisen ja laadullisen tutkimuksen menetelmiin. Niitä soveltamalla kootaan suurempi määrä kirjallisuuslähteitä yhteen ja nostetaan esiin niiden keskeisimmät tulokset. Tässä tutkielmassa on koottuna kansainvälisiä julkaisuja fyysiseen toimintakykyyn liittyen. Tutkielmassa on kattava otos julkaisuja, muttei läheskään kaikkia. Tämän tutkielman avulla on helpompi lähteä etsimään kansainvälisiä julkaisuja. Systemaattisena kirjallisuuskatsauksena toteutettu kandidaatin tutkielma vaatii tutkimusmenetelmän hallintaa.

Ilmavoimien maineenhallinta : riskejä ja mahdollisuuksia

Tutkimuksen kohteena on maineenhallinta, sillä ollakseen uskottavasti mukana nykyyhteiskunnassa ja sen eri viestimissä, tulee Ilmavoimilla olla toimivat keinot laissa määritettyjen viestintäsuositusten sekä viestintästrategian toteuttamiseen. Maineenhallinta on osa viestinnän kokonaisuutta, ja hyvän maineen edut organisaatioille ovat kiistattomat. Päätutkimuskysymyksenä on Ilmavoimien maineen ja sen hallinnan riskit ja mahdollisuudet. Apukysymyksinä selvitetään organisaatioiden maineen muodostumista ja sen vaikutuksia, maineen uhkia ja mahdollisuuksia, sekä strategista maineenhallintaa. Tutkimus on kvalitatiivinen kirjallisuustutkimus, jossa lähteitä tarkastelemalla tutkimuskysymyksiin muodostetaan koherentti ja selkeä vastaus. Lähteinä toimivat yrityskirjallisuus ja oppaat, valtionhallinnon ja Ilmavoimien omat ohjesäännöt sekä aiemmat tutkimukset. Tutkimusta varten haastateltiin myös Ilmavoimien viestintäpäällikköä. Tutkimuksessa sovelletaan Grounded Theoryn periaatteita, jossa aineiston keräämisen ja analysoinnin yhteydessä pyritään tuottamaan teoria aineiston pohjalta, eikä aikaisempien tutkimusten perusteella. Tutkimustulosten perusteella maine rakentuu menneisyyden teoista, nykyhetken toiminnasta ja tulevaisuuden visioista. Organisaation maine voidaan sijoittaa nelikenttään, jossa sitä verrataan organisaatiosta liikkuviin mielikuviin ja kokemuksiin organisaation toiminnasta. Maine voidaan myös jakaa mainepyörään, jossa eritellään kuusi maineen syntymisen elementtiä, jotka ovat: yrityskulttuuri ja johtaminen, tuotteet ja palvelut, muutos ja kehityskyky, julkinen kuva, yhteiskuntavastuu ja menestyminen. Maineenhallinnassa tärkeää on tunnistaa maineen muodostumisen areenat sekä hyvään maineeseen johtavat teot. Strategisesta maineenhallinnasta voidaan puhua silloin, kun organisaatio ottaa viestinnän ja maineenhallinnan osaksi johtamista jo strategisessa suunnittelussa. Ilmavoimien maineen etuina ovat vahvat perinteet ja kunniakas perimä, julkisyhteisölle ominainen avoin organisaatiokulttuuri, läpinäkyvä toiminta ja sen muodostama vahva legitimiteetti. Ilmavoimien maineen uhkina tulevaisuudessa ovat puolustusvoimauudistuksen läpiviennin aiheuttama maineen muutos, sekä sosiaalisen median kasvava painoarvo julkisen mielipiteen muodostumisessa, ja sen aiheuttamat haasteet maineen kehitykselle. Kehittämiskohde Ilmavoimien maineelle on sisäisen puolustushaarakuvansa hiominen ja sisäisen viestinnän lisääminen Ilmavoimien tavoitteiden ja vision osalta. Tavoitteiden avaaminen varsinkin kadettivaiheessa opiskelevalle henkilöstölle auttaisi kahden käyttäjän välisellä maineareenalla myönteisen kuvan välittämisessä, uuden henkilöstön rekrytoimisessa sekä kadettikoulun sisäisen rekrytoinnin vahvistamisessa.

Sopimussotilaan johtamistaidon kehittymisen mahdollisuudet

Tutkielmassa tarkastellaan sopimussotilaiden johtamistaidon kehittymisen mahdollisuuksia. Tutkimuksessa selvitetään, millaiset mahdollisuudet sopimussotilaalla on kehittyä johtamistaidossa maavoimien perusyksikössä kouluttajan tehtävässä määräaikaisen virkasuhteen aikana. Tutkimuksessa käsitellään sopimussotilaan johtamisympäristön asettamia vaatimuksia kehittymiselle. Sopimussotilaita on palvellut puolustusvoimissa vuodesta 1999 lähtien. Sopimussotilaita palvelee useissa eri tehtävissä, joista tärkeimpänä ovat kouluttajan tehtävät. Suuri osa sopimussotilaista rekrytoidaan määräaikaisen virkasuhteen jälkeen puolustusvoimien palvelukseen. Tutkimus on laadullinen johtamisen tutkimus, jossa tutkimusmenetelmänä käytetään aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimus nojautuu johtamisen teoriaan, jossa johtamisen kokonaisuutta kuvataan teoreettisten osa-alueiden avulla. Tutkimuksessa käy ilmi, että varusmiespalveluksen aikana sopimussotilaiden johtajakoulutusta on yhtenäistetty sekä luotu perusta johtamistaidossa kehittymiselle. Sopimussotilaan johtamistaidon kehittymisen mahdollisuuksiin vaikuttavat keskeisesti henkilökohtaiset ominaisuudet, halu kehittyä, elämänkokemus, suoritetut opinnot sekä hankittu työkokemus. Johtamistaidon kehittymisen mahdollisuudet eivät määräydy pelkästään omien valmiuksien perusteella. Merkittävä vaikutus kehittymisen mahdollisuuksiin on johtamisympäristöllä. Perusyksikössä palvelevan palkatun henkilöstön suorittama perehdyttäminen, työhön ohjaus, opetus, koulutus ja palaute voivat parantaa tai heikentää sopimussotilaan johtamistaidon kehittymisen mahdollisuuksia. Perusyksikön on pystyttävä tarjoamaan haastavia tehtäviä ja annettava riittävästi vastuuta sopimussotilaalle. Jokainen sopimussotilas on tapauksena yksilöllinen, joten johtamistaidon kehittymisen mahdollisuudet vaihtelevat henkilöstä riippuen.

Jään asettamat vaatimukset tulevaisuuden vartiolaivalle

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitä vaatimuksia Itämeren jääolosuhteet asettavat tulevaisuuden vartiolaivalle. Lisäksi tutkitaan mitä vaatimuksia nykyisten vartiolaivojen jäissäkulkukyvylle on asetettu, miten hyvin ne ovat toteutuneet ja millä teknisillä ratkaisuilla alusten jäissäkulkukykyä voidaan yleisesti parantaa. Tutkimusmenetelmänä käytetään kvalitatiivista kirjallisuusanalyysiä. Tutkimusaineisto koostuu pääosin vartiolaivojen erittelyistä, rajavartiolaitoksen henkilöstön haastatteluista, Puolustusvoimien vaatimustenhallintaa käsittelevistä ohjekirjoista sekä laivateknisen alan oppikirjoista ja opinnäytetöistä. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että vaikka alusten jäissäkulkukyvylle asetettuja vaatimuksia ei ole määrällisesti montaa ovat ne kuitenkin sisällöllisesti riittäviä. Vaatimusten perusteella hankittujen alusten jäissäkulkukyky on ollut vaatimusten mukainen ja alukset ovat olleet kykeneväisiä toimimaan käyttöperiaatteidensa mukaisesti kaikissa Itämeren olosuhteissa. Tutkimuksen tuloksena syntyi vaatimus tulevaisuuden vartiolaivan jääluokasta, joka ilmentää samalla aluksen jäissäkulkukykyä. Tutkimuksessa esitetään lisäksi runkomalli ja propulsiojärjestelmä, joilla vaatimus saadaan täytettyä. Jatkotutkimuksen aiheiksi tutkimus ehdottaa ruoripotkurilaitteen rungolle aiheuttamaa jääkuormitusta, vartiolaivan jäissäkulkukyvyn tutkimista kustannustehokkuuden näkökulmasta sekä SWATH-tyyppisen rungon soveltumista vartiolaivakäyttöön Itämerellä.

Glock FX -harjoituspistoolin hyödyntäminen voimankäyttökoulutuksessa

Viime sodissa ammuttiin keskimäärin 10 000 laukausta per yksi eliminoitu vihollinen ja noin viidennes sotilaista ampui tarkoituksella ohi vihollisesta. Sotilaille koulutetaan etiikkaa ja herätetään kysymyksiä ihmisten tappamisen oikeutuksesta ja inhimillisyydestä. Ampumaharjoittelua toteutetaan pääosin ympyränmuotoisiin maalitauluihin tai peltilevyihin. Suomalainen sotilas harvoin pääsee harjoittelemaan aseenkäsittelytaitojaan ja ampumataitoaan ihmishahmoa kohtaan, mutta Glock FX -harjoituspistoolilla voimankäyttökoulutus ja ampumaaseen käyttökoulutus voidaan saada lähemmäksi todellisuutta kuin aikaisemmilla simulaattorijärjestelmillä ja paukkupatruunoilla. Tutkimuksessa selvitetään miten FX-järjestelmällä voidaan kehittää sotilaan toimintakykyä ja valmiutta käyttää ampuma-asetta voimankäyttötilanteessa. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään eri organisaatioiden käyttötapoja järjestelmälle sekä järjestelmän edut ja haitat. Tavoitteisiin on pyritty selvittämällä voimankäytön ja toimintakyvyn vaatimuksia ja vaikutuksia ampumaaseen käytön osalta. Tutkimus on kvalitatiivinen, laadullinen tutkimus. Aineistoa on kerätty pääosin erilaisilla haastatteluilla, aiemmista tutkimuksista sekä puolustusvoimien asiakirjoista. Työssä on haastateltu puolustusvoimien voimankäyttökouluttajia, yksityisen vartiointiliikkeen toimitusjohtajaa ja FX-järjestelmän kouluttajia sekä käyttäjiä puolustusvoimilta ja poliisilta. Tutkimukseen kerättiin aineostoa myös osallistumalla yhteen FX-harjoitukseen koulutettavana Kaartin Jääkärirykmentissä ja toiseen seuraajana Maasotakoululla. Tutkimuksessa käy ilmi järjestelmän olevan tehokas väline simulaatio- ja voimankäyttökoulutuksessa. Oikein järjestetyllä koulutuksella ja maalitoiminnalla voidaan parantaa koulutettavien valmiutta toimia oikeassa voimankäytön tilanteessa tehokkaasti ja turvallisesti.

Ison-Britannian 3. Merijalkaväkiprikaatin tiedustelun järjestelyt Falklandin sodan aikana

Falklandin sota käytiin Ison-Britannian ja Argentiinan välillä Falklandin saarten hallinnasta vuonna 1982. Konflikti alkoi Argentiinan miehitettyä Isolle-Britannialle kuuluvat saaret. Britit valtasivat ensin Etelä-Georgian takaisin, minkä jälkeen alkoi noin kuukauden mittainen tiedusteluvaihe Falklandin pääsaarilla. Falklandin takaisinvaltaus alkoi Ison-Britannian maihinnousulla San Carlosiin. Noin kuukauden mittainen sota päättyi Ison-Britannian voittoon 14. kesäkuuta. Ison-Britannian 3. Merijalkaväkiprikaati nousi ensimmäisenä maihin, mutta sen oli katsottu olevan liian heikko kyseiseen tehtävään, joten sille alistettiin kaksi laskuvarjopataljoonaa, kaksi panssaritiedustelujoukkuetta ja kaksi SAS:n komppaniaa. Alistukset paransivat Vuoristo- ja talvisodankäynnin koulutusosastosta perustetun prikaatin tiedustelujoukkueen ohella prikaatin tiedustelukykyä merkittävästi. Tutkielman aineiston muodostavat sekundäärilähteet, jotka ovat aihetta käsitteleviä, pääosin brittiläisiä, teoksia, tutkimuksia ja artikkeleita. Tutkielman kannalta merkittävimmät teokset ovat Falklandin sodassa taistelleiden kirjoittamia. Tutkielman pääkysymys on: Millaiset olivat Ison-Britannian 3. Merijalkaväkiprikaatin tiedustelun järjestelyt Falklandin sodan aikana? Tutkimusmenetelmä on kvalitatiivinen historian tutkimus ja analysointimenetelmä aineistolähtöinen sisällönanalyysi. 3. Merijalkaväkiprikaatissa tiedustelu oli järjestetty siten, että eri johtoportailla oli omat tiedustelujoukkonsa, joita käytettiin komentajan (prikaati, pataljoona) käskyjen mukaan. Poikkeuksena oli SAS, jonka johtosuhteissa oli epäselvyyksiä, sillä SAS oli samanaikaisesti sekä prikaatin että Taisteluosaston alaisuudessa. Prikaatin tiedustelutoimistosta koordinoitiin partiotiedustelua (poislukien erikoisjoukot) ja tehtiin arvioita ja analyysejä prikaatin käyttöön. Tiedonhankintamenetelmiä olivat partio- ja tähystystiedustelu, sotavankien ja siviilien kuulustelu sekä dokumenttien anastaminen. Erilaisten tiedustelutehtävien lisäksi osa tiedustelujoukoista teki iskuosastohyökkäyksiä ja tuhoamistehtäviä sekä toimi tulituki- tai suojausosastona jalkaväelle. Pääsääntöisesti tehtävät onnistuivat. Joukkoja tuettiin helikopterikuljetuksin ja erityisesti laivatykistön tulella. Tutkimuksessa päädytään siihen, että 3. Merijalkaväkiprikaatilla oli riittävästi tiedustelujoukkoja eri käyttötarkoituksiin. Tiedustelulla luotiin edellytykset pataljoonien ja prikaatin taistelun menestykselle. Tiedustelun onnistumisen syynä pidetään joukkojen korkeaa ammattitaitoa, mikä mahdollisti tiedustelujoukkojen käyttämisen monipuolisiin tehtäviin. Suurimmat ongelmat koituivat erikoisjoukkojen epäselvistä johtosuhteista, huonosta säästä ja sekä tiedustelutoimiston virheellisistä arvioista ja analyyseistä.

Tulenkäyttöoikeuden ja ampumatarvikkeiden käyttöoikeuden jakaminen puolustuksessa

Tavoitteena on kartoittaa, miten puolustuksessa on jaettu tulenkäyttöoikeutta ja ampumatarvikkeiden käyttöoikeutta. Tavoitteena on selvittää, minkälaisia hyötyjä ja haittoja on ollut tietyissä toimintatavoissa ja selventää ampumatarvikkeiden käyttöoikeuden ja tulenkäyttöoikeuden merkitystä. Tutkimusongelma on muodostunut ampumatarvikkeiden käyttöoikeuden ja tulenkäyttöoikeuden jakamisen epäselvyydestä. Ongelma pohjautuu tutkijan havaintoihin varusmiesajalta. Tämän päivän taistelunkuva ei mahdollista ylimääräisten minuuttien viivästystä tulituen saapumiseen, vaan epäsuoratuli on saatava niin pian kuin mahdollista. Pääkysymys: Millä tavalla on tehokasta jakaa tulta käyttöön puolustuksessa? Alakysymykset: 1. Mitä vaatimuksia jääkärikomppanian puolustustaistelu asettaa epäsuoran tulen käytölle? 2. Mikä on ampumatarvikkeiden käyttöoikeuden ja tulenkäyttöoikeuden merkitys? Tulokset: Tulenjohtopäällikkö luo komppanian alueelle epäsuoran tulenkäytön painopisteen komppanian päällikön vaatimusten perusteella. Tulenjohtopäällikkö voi jakaa tulenkäyttöoikeuden alueellisesti, ajallisesti tai ampumatarvikkeisiin sitoen. Puolustuksessa korostuu ampumatarvikkeisiin sidottu tulenkäyttöoikeuden ja ampumatarvikkeiden käyttöoikeuden jakaminen. Tutkimuksessa määritellään tulenkäyttöoikeus ja ampumatarvikkeiden käyttöoikeus seuraavasti. Tulenkäyttöoikeuden määritelmä: Tulenkäyttöoikeus on tulenkäytön etuoikeus tuliyksikön tulelle. Ampumatarvikkeiden käyttöoikeuden määritelmä: Ampumatarvikkeiden käyttöoikeus on lupa käyttää tuliyksikön tulta. Tulenjohtopäällikkö tai tulenjohtaja voi aina lähettää tulikomennon tuliyksikköön, mikäli hänelle on myönnetty ampumatarvikkeita käyttöön. Kiireellisessä tilanteessa tai kriittiseen maalin ammuttaessa voi tulikomennon lähettää, vaikkei tulta olisikaan käytössä. Tuliyksikön tulitoiminnasta vastaava on tietoinen ampumatarvikkeiden jaosta ja päättää edellä mainituissa tilanteissa tulikomentojen toteutuksesta.

Venäjän federaation psykologinen vaikuttaminen toisessa Tšetšenian sodassa

Tässä tutkielmassa on tutkittu Venäjän federaation psykologisen vaikuttamisen keinoja toi-sessa Tšetšenian sodassa. Tutkimuksessa on selvitetty, miten Venäjän federaatio on käyttänyt psykologisen vaikuttamisen keinoja. Tutkimuksessa on selvitetty, miten psykologinen vai-kuttaminen on muuttunut kriisin aikana vai onko se muuttunut ollenkaan. Tämän lisäksi Ve-näjän federaation käyttämää psykologista vaikuttamista toisessa Tšetšenian sodassa on ver-rattu aikaisemmissa kriiseissä käytettyyn psykologiseen vaikuttamiseen. Tutkimuksessa on käytetty laadullisen tutkimuksen sisällönanalyysia eli tutkimus on tehty analysoimalla aikaisempaa aineistoa ja kirjallisuutta. Kaikki johtopäätökset perustuvat aikai-sempaan tutkimukseen ja kirjallisuuteen. Venäjän federaation psykologinen sodankäynti toisessa Tšetšenian sodassa oli kehittynyt merkittävästi aikaisempiin kriiseihin verrattuna. Venäjän federaation psykologinen sodan-käynti oli tehokkaampaa ja suunnitelmallisempaa kuin aikaisemmin. Venäjän federaatio ymmärsi toisessa Tšetšenian sodassa psykologisen vaikuttamisen tärkeyden osana sodan-käyntiä. Sota tulee voittaa kaikilla sodankäynnin osa-alueilla, joista yhtenä merkittävänä osa-alueena on psykologinen sodankäynti. Tutkimus jakautuu kuuteen päälukuun. Luvuista kolme ja neljä ovat varsinaisia tutkivia luku-ja ja luvussa viisi on johtopäätökset sekä vastaukset tutkimuskysymykseen ja alakysymyk-seen.

Erityispedagogiikkaa kadettien opetukseen

Erilaisen oppijan huomioiminen varusmieskoulutuksessa on haasteellista, koska upseereille ei ole opetettu kadettiaikana teoreettista pohjaa erilaisten oppimisvaikeuksien ja tarkkaavaisuuden häiriöiden tunnistamiselle. Tutkimuksen tarkoituksena onkin selvittää, olisiko erityispedagogiikan ja erityiskasvatuksen sisältöjä mahdollista sisällyttää osaksi kadettien sotilaspedagogiikan opintoja. Erityispedagogiikan ja erityiskasvatuksen toimintatapamallien lisääminen osaksi kadettien sotilaspedagogiikan opintoja antaisi nuorille valmistuville upseereille työkaluja erilaisten oppijoiden kohtaamiseksi työelämässä. Tutkielma on toteutettu laadullisia tutkimusmenetelmiä hyväksikäyttäen vertailevalla tutkimusotteella introspektion keinoin. Tutkimuksessa verrataan Maanpuolustuskorkeakoulun vuoden 2010 opinto-oppaan sisältöjä Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan vuosien 2011–2014 opinto-oppaan sisältöihin. Tutkimuksessa vastataan kysymyksiin sotilaspedagogiikan perusopintojen ja erityispedagogiikan oppiainesisältöjen samankaltaisuuksista sekä erityispedagogiikan kokonaisuuksien mahdollisesta sisällyttämisestä sotilaspedagogiikan perusopintojen jo olemassa oleviin opintojaksoihin. Tutkimuksessa vastataan myös kysymykseen siitä, vaatiiko erityispedagogiikan sisällyttäminen sotilaspedagogiikan opintoihin kokonaan uuden opintojakson luomista, ja jos näin on, minkälaiset sen sisällöt voisivat olla? Kysymykseen kadettien sotilaspedagogiikan opintojen ja puhtaasti erityispedagogiikan opintojen sisältöjen samankaltaisuudesta voidaan sovittaa ajatus opiskelijoiden ihmis- ja oppimiskäsityksen muokkaamisesta ja kehittymisestä. Pohjimmiltaan erityispedagogiikkaa opiskelevat ja sotilaspedagogiikkaa opiskelevat kehittävät omaa ihmis- ja oppimiskäsitystään omaan alaansa ja sen käytäntöihin nojautuen. Näin ollen erityispedagogiikan sisältöjä olisi mahdollista sisällyttää sotilaspedagogiikan perusopintoihin ja jo olemassa oleviin opintojaksoihin. Erityispedagogiikan sisällöistä ei kuitenkaan ole järkevää sisällyttää kaikkea vaan pelkästään sisältöjä, joilla olisi mahdollista tuoda lisäarvoa sotilaspedagogiikan sisältöihin. Kokonaan uutta pelkästään erityispedagogiikan toimintatapamalleihin keskittyvää opintojaksoa ei ole kannattavaa luoda ja ottaa osaksi kadettien opintoja. Tällaisen opintojakson sisältöjen pohtiminen mahdollistaisi kuitenkin perusteltujen asiakokonaisuuksien liittämisen jo olemassa oleviin sotilaspedagogiikan opintojaksoihin.

Puolustusvoimauudistuksen vaikutus maanpuolustustahtoon

Puolustusvoimauudistus on suurin rakenneuudistus Puolustusvoimissa sotien jälkeen. Uudistuksien eri tekijät ovat olleet laajalti esillä mediassa ja kansalaiskeskusteluissa. Poliittisessa keskustelussa on arvosteltu myös uudistuksen aikana Puolustusvoimiin kohdistettavia taloudellisia leikkauksia. Henkilöstö- ja joukko-osastoleikkauksien, saapumiserien pienenemisen, ja kertausharjoituksien vähenemisen johdosta uudistus vaikuttaa suoraan tuhansien kansalaisten elämään. Puolustusvoimauudistus sijoittuu aikavälille, jolloin maailmantalouden oletetaan pysyvän taantumassa. Päätutkimusongelmana on puolustusvoimauudistuksen mahdollinen haitallinen vaikutus suomalaisten yleiseen maanpuolustustahtoon. Erityisesti uudistuksien saama negatiivinen julkisuus puoltaa sen mahdollisia haittavaikutuksia maanpuolustustahtoon. Uudistuksen useista eri tekijöistä ja ilmiöistä tutkielmassa rajataan tarkasteltavaksi median vaikutus, määrärahojen leikkaaminen sekä henkilöstö- ja joukko-osastoleikkaukset. Lisäksi tarkasteltavaksi otetaan mielipidetutkimuksien muutokset puolustusvoimauudistuksen aikana ja Ruotsin maanpuolustustahdon muutokset siellä tehtyjen sotilaallisten muutoksien aikana. Aineistoa kerätään tutkielman ajankohtaisuuden ja vähäisen taustatutkimuksen vuoksi pääasiassa uusimmista julkaisuista, mielipidemittauksista ja internetistä. Erityisesti puolustusvoimauudistuksen käsittelystä medioissa hankitaan runsaasti taustamateriaalia. Tutkielman johtopäätöksistä keskeisimpiä ovat suomalaisten maanpuolustustahdon säilyminen verrattain muuttumattomana myös puolustusvoimauudistuksen julkistamisen jälkeen. Tutkielmassa tarkasteltavien tekijöiden ja uudistuksiin liittyvien ilmiöiden vaikutukset maanpuolustustahtoon ovat korkeintaan vähäisiä. Suomalaisten maanpuolustustahto ei ole ollut altis muutoksille, eikä puolustusvoimauudistus näyttäisi tuovan siihen muutoksia.

Ryhmädynamiikka alokkaan toimintakyvyn kehittäjänä

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää vaikuttaako peruskoulutuskauden tupakavereiden yhdessäolo ja heidän keskinäiset suhteensa eri yksilöiden toimintakyvyn kehittymiseen. Yksilön toimintakyvyn kehittyminen ryhmädynamiikan ja -kiinteyden vaikutuksesta on merkittävää selvittää siksi, että kyetään toteamaan, onko tämän hetkinen koulutusmetodi tehokas ja onko kokemukset ryhmän yhteistyöstä toimintakyvyn kannalta kehittäviä. Tutkijan mielenkiintoa aiheeseen kohotti myös Jarmo Toiskallion (2000, 33) väite siitä, että kaikki sotilaspedagogiikan kysymykset tiivistyvät kysymyksiksi ihmisten toimintakyvystä. Tutkimuksen päätutkimusongelma on: Miten ryhmädynamiikka kehittää peruskoulutuskaudella palvelevan alokkaan toimintakykyä? Päätutkimusongelman lisäksi alakysymyksiksi muodostuivat: 1. Mitä tarkoittaa käsite ryhmädynamiikka ja miten se sopii peruskoulutuskauden tupaan? 2. Mistä muodostuu ryhmädynamiikka ja mitkä osa-alueet siihen vaikuttavat? 3. Mitä on peruskoulutuskaudella palvelevan sotilaan toimintakyky ja mitkä asiat siihen vaikuttavat? Tutkimuksessa käytettiin aineistona aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja tieteellisiä artikkeleita. Aineiston valinnassa vallitsevana trendinä oli alallaan tunnustettujen tutkijoiden tekemien tutkimusten käyttö. Kerätystä aineistosta määriteltiin sisällönanalyysin avulla ryhmädynamiikan ja toimintakyvyn käsitteet, sekä selvitettiin ryhmädynamiikan toimintakykyä kehittäneet metodit. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että ryhmädynamiikka kehittää monin eri tavoin alokastuvan muodostaman ryhmän yksittäisen jäsenen eri toimintakyvyn osa-alueita. Merkittävimpänä toimintakyvyn osa-alueena uudessa ryhmässä on alokkaiden sosiaalinen toimintakyky, joka mahdollistaa muiden toimintakyvyn osa-alueiden kehittymisen. Tämä johtuu siitä, että dynaamisen ryhmän perusedellytyksenä on vuorovaikutus, joka luo edellytykset alokasryhmän jäsenien haluun toimia osana ryhmää ja kehittyä ryhmässä. Toimintakyvyn kehittymiseen vaikuttaa vahvasti positiivinen ja negatiivinen ryhmäpaine, joka saattaa johtaa parempiin suorituksiin ja eheämmän minäkuvan syntymiseen. Dynaamisen, tupakavereista muodostuvan, ryhmän jäsen haluaa ryhmälleen parasta. Tällöin alokas on jo psyykkisesti kasvanut niin, että hän kykenee arvostamaan ryhmää ja asettamaan ryhmän itsensä edelle. Osana tätä alokas mahdollisesti saa virikkeen kehittää itseään, joko kehittämisen halu lähtee alokkaasta itsestään, tai sitten ryhmän muut jäsenet tukevat toisiaan. Kehittymisen lopputuloksena saattaa olla sosiaalisesti lahjakkaampi yksilö, jos kehittymisen halu on ollut sosiaalisen itsensä kehittäminen, esimerkiksi osallistumalla tiiviimmin Sotilaskodissa vierailuun ryhmäläisten kanssa. Lopputuloksena saattaa olla myös fyysisen toimintakyvyn kehittyminen, esimerkiksi yhdessä suoritetun lenkkeilyn seurauksena. Alokkaan toimintakyky kehittyy ryhmädynamiikan vaikutuksesta, jos alokas itse haluaa, ja jos hän saa tukea ryhmältään.