Internationalization of small and medium-sized enterprises and impact of institutions on international entrepreneurship in emerging economies: the case of Russia

The doctoral study presents a comprehensive analysis of the impact of the institutional environment on the internationalization-based growth strategic choices of small and mediumsized enterprises (SMEs) in emerging economies. In responding to the calls for more research on institutions and international entrepreneurship, this dissertation extends the linkages between the two to the context of emerging economies. The study presents a comprehensive analysis of institutional challenges and their impact on the internationalization of SMEs in emerging economies, particularly in Russia. The research contributes to the adoption of the institution-based view in international entrepreneurship. The dissertation is presented through five research papers. Based on primary and secondary data, the study categorizes the possible sources of institutional influences on internationalization and empirically tests their impact by applying a method triangulation research design. The result of the conducted research is a proposed theoretical model of the institutional impact on the internationalization of SMEs in emerging economies. The model is specifically focused on the growth stage of the entrepreneurial process and considers only its internationalization facet. The research identifies and provides empirical support for the existence of a positive influence of a transparent and supportive regulatory environment, an institutionalized pool of general business knowledge, and collectivistic value orientation on the proclivity of SMEs to internationalize. A level of appreciation of entrepreneurial initiatives in home country and a greater positive institutional gap provide a positive impact on the international performance of SMEs. The research provides contextualized knowledge of the institutional impact on the internationalization of SMEs in Russia. The obtained results present theoretical value in terms of showing how the environmental conditions effect the entrepreneurial internationalization-based growth in emerging economies, providing the methodological insights into the measurement of the institutional effects, and empirically contextualizing the linkage between institutions and internationalization in the Russian business environment. The research also provides value for the business and policy making stakeholders by identifying ways of utilizing the conditions in the external institutional environment.

Yrittäjämäistä toimijuutta rakentamassa : sosiaalipsykologinen näkökulma yrittäjyysdiskurssiin maatilakontekstissa

Jarkko Pyysiäisen väitöskirja Constructing and negotiating entrepreneurial agency : a social psychological approach to entrepreneurship discourse in the farm context (Helsingin yliopisto 2011).

Cultural distance and negotiation behavior : Perception of entrepreneurs operating in Turku

This thesis investigates the influence of cultural distance on entrepreneurs’ negotiation behaviour. For this purpose, Turku was chosen as the unit of analysis due to the exponential demographic change experienced during the last two decades that has derived in a more diversified local environment. The research aim set for this study was to identify to what extent entrepreneurs face cultural distance, how cultural distance influences the entrepreneur’s negotiation behaviour and how can it be addressed in order to turn dissimilarities into opportunities. This study presented the relation and apparent dichotomy of cultural distance and global culture, including the component of diversity. The impact of cultural distance in the entrepreneurial mindset and its consequent effect in negotiation behaviour was presented too. Addressing questions about the way individuals perceive, behave and interact allowed the use of interviews for this qualitative research study. In the empirical part of this study it was found that negotiation behaviour differed in terms of how congenial entrepreneurs felt when managing cultural distance, encompassing their performance. It was also acknowledged that after time and effort, some of the personal traits were enhanced while others reduced, allowing for more flexibility and adaptation. Furthermore, depending on the level of trust and shared interests, entrepreneurs determined their attitudinal approach, being adaptive or reactive subject to situational aspects. Additionally, it was found that the acquisition of cultural savvy not necessarily conveyed to more creativity. This experiential learning capability led to the proposition of new ways of behaviour. Likewise, it was proposed that growing cultural intelligence bridge distances, reducing mistrusts and misunderstandings. The capability of building more collaborative relationships allows entrepreneurs to see cultural distance as a cultural perspective instead of as a threat. Therefore it was recommended to focus on proximity rather than distance to better identify and exploit untapped opportunities and better perform when negotiating in whichever cultural conditions.

Julkiset luomu- ja lähiruokahankkeet toimitusketjunäkökulmasta tarkasteltuna

Luomu- ja lähiruokaliiketoiminta on vielä varsin marginaalista Suomessa, mutta alalla on selkeästi kasvupotentiaalia. Sektoria on pyritty kehittämään julkisten, muun muassa EU-rahoitettujen, hankkeiden avulla. Tässä työssä on tutkittu vuosina 2007 – 2013 toteutettuja luomu- ja lähiruokahankkeita toimitusketjunäkökulmasta käsin. Tutkimuksen kohteena ovat olleet hankkeisiin liittyvät toimitusketjun osaamisalueet sekä hankkeiden tavoitteet, kohderyhmät ja tulokset. Bechmarking-mielessä on luotu silmäys Ranskan, Italian ja Itävallan luomu- ja lähiruokaliiketoimintaan. Työn otoksen muodostavat 105 julkista luomu- ja lähiruokahanketta. Työssä muodostettiin teorialähtöisesti kuusi toimitusketjun osaamisaluetta, joiden avulla hankkeita kategorisoitiin ja analysoitiin. Osaamisalueet ovat yhteistyö-/verkosto-osaaminen, logistiikka-/jakeluosaaminen, markkinointi-/myyntiosaaminen, talous-/yrittäjyysosaaminen, tuote-/tuotekehitysosaaminen sekä tuotanto-osaaminen. Tutkittujen hankkeiden yleisin tavoite liittyy yhteistyö- ja verkosto-osaamisen kehittämiseen. Hankkeista voitiin osoittaa neljä erilaista yhteistyön muotoa. Yleisin kohderyhmä on luomu- ja lähiruoan tuottaja. Eurooppalaisissa esimerkeissä korostuvat kuluttajalähtöisyys, järjestäytyneet yhteistyömuodot sekä vähittäiskaupan merkittävä rooli luomu- ja lähiruoan jakelijana.

Yrittäjämäinen orientaation vaikutus yrityksen taloudelliseen suoritukseen

Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella yrittäjämäisen orientaation vaikutusta yrityksen taloudelliseen suoritukseen,. Tutkimus on suoritettu kirjallisuus katsauksena.

Communicating trustworthiness in online stores

Even though e-commerce systems are expected to have many advantages compared to the traditional ways of doing business, it is not always the reality. Lack of trust is still said to be one of the most important barriers to online shopping. In traditional stores, trust has usually been established in a direct contact between the customer and the company or its personnel. In online stores, there is no direct interaction. The purpose of this thesis is to identify the key antecedents to online trust and to distinguish between effective and ineffective practices. A model on how consumers establish initial trust towards an unknown online vendor was proposed based on previous theories. The model was tested empirically by targeting an online survey at higher degree students in Finland and in Germany. The data confirmed the proposed view that trusting intentions are affected by individual characteristics, characteristics of the company as well as characteristics of the website. Additionally national differences were found between Finnish and German respondents. The data suggested that online vendors can convey a message of trustworthiness by improving information quality and overall usefulness of the website. Perceived risk of online shopping was found to depend especially on general trust in the Internet, service quality and ease of use. A trustworthy online store should include several payment methods as well as means to access and modify given data. The vendors should also make sure that inquiries are addressed quickly, transactions are confirmed automatically and that customers have a possibility to track their order. A model that includes three different sources of trust should contribute to the theoretical understanding of trust formation in online stores. The resulting list of trust antecedents can also be used as a checklist when e-commerce practitioners wish to optimize the trust building.

Yrittäjyyskasvatus yhteistyöverkostoissa

Tutkimus käsittelee Yrittäjyyskasvatuksen Mittariston -projektia, jossa tutkimuskohteena on peruskoulun ensimmäisen asteen luokan- ja aineenopettajien näkemys ja kokemus yrittäjyyskasvatuksen verkostoyhteistyöstä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten hyvin opettajat tuntevat verkostoyhteistyötä, mikä on heidän tietämyksensä yrittäjyyskasvatuksesta ja kuinka tämä näkyy heidän työssään ja opetuksessaan. Tutkimuksen otos on 450 opettajaa. Tulokset analysoitiin SPSS-tilastomenetelmäohjelmalla. Tilastollisina tutkimusmenetelminä käytettiin jakaumien frekvenssianalyysiä, Faktori­analyysin Pääkomponenttianalyysiä ja Kaksisuuntaista varianssianalyysia (Anova). Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että opettajien tiedot yhteistyö-verkostojen tarjoamista palveluista ovat hyvin hajanaiset. Ongelma jatkuu helposti niin kauan kunnes opettajien koulutusohjelmaan tuodaan lisää yrittäjyyskasvatus- ja yrittäjyysopintoja. Tämä pitäisi huomioida myös tulevissa opetussuunnitelmissa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tuoda esille Yrittäjyyskasvatuksen mittariston tulosten kautta yrittäjyyskasvatuksen nykytila, tuoda ratkaisuja ehdotusten kautta opetukseen ja herättää keskustelua yrittäjyyskasvatuksen parantamiseksi.

Pohjoiskarjalaisen kasvuyrityksen menestystekijät

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli kartoittaa pohjoiskarjalaisten kasvuyritysten menestystekijöitä. Tutkimuksen tarkoitus oli tehdä alustava pohjatyö pohjoiskarjalaisten kasvuyritysten ja niissä vaikuttavien menestystekijöiden tarkempaa tutkimusta varten. Laajemmassa mittakaavassa tämän tutkimuksen toivotaan tuovan hyötyä pohjoiskarjalaiselle elinkeinoelämälle ja erityisesti aloittaville yrittäjille. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla neljän pohjoiskarjalaisen kasvuyrityksen edustajia soveltamalla teemahaastattelua. Kohdeyritykset määriteltiin kasvuyrityksiksi käyttämällä EurostatOECD:n kasvuyrityksen kriteeriä. Kohdeyrityksistä haastateltiin kahdesta kolmeen ylimpään johtoon kuuluvaa avainhenkilöä, joista useimmat olivat myös yritysten omistajia. Haastattelujen perusteella muodostetut yritysnarratiivit toimivat jatkoanalysoinnin perustana. Tutkimuksessa todettiin, että pohjoiskarjalaisen kasvuyrityksen merkityksellisimmät menestystekijät polveutuvat omistajan yrittäjämäisestä asenteesta ja vasta tämän jälkeen tulevat yrittäjän kasvuasenteisiin, yrityksen strategiseen sopivuuteen ja yrityksen resursseihin lukeutuvat menestystekijät. Myös kulttuuristen tekijöiden epäsuorasta vaikutuksesta yrityksen kasvuun saatiin tutkimuksessa viitteitä.

Omistuksen tavoitteellisuus perheyrityksissä - kartoitus omistamisen tavoitteista ja tavoitteiden määrittelystä

Suomi tarvitsee menestyviä yrittäjiä, uusia yrityksiä, kasvuyrityksiä ja kansainvälistymistä. Yrittä-jyydelle asetetaankin suuria odotuksia. Suurin huomio yrittäjyyden tarkastelussa on kuitenkin keskittynyt liiketoimintojen kehittämiseen – sen sijaan omistajuuden ja yrittäjyyden yhteyttä ei ole juurikaan huomioitu. Tämän seurauksena myös omistajuuden vaikutusta yrityksen kehittymi-seen ja menestykseen on analysoitu vähän. Edistääkseen yrityksen kehittymistä, tulee omistuksen olla tavoitteellista. Omistamisen tavoittei-den tarkastelu on kuitenkin harvinaista ja parhaimmillaankin yksiulotteista: omistamisen tavoit-teiden nähdään liittyvän lähes yksinomaan taloudellisiin tavoitteisiin, ja tavoitteiden moninaisuus unohdetaan. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten perheyrittäjien omistamisen tavoit-teellisuutta, tavoitteiden määrittelyä sekä omistajaohjauksen keinoja, lähinnä hallituksen roolia, omistukseen liittyvien ratkaisujen tekijänä. Tutkimushankkeen aineisto kerättiin EK:n ja Perheyritysten liiton jäsenyrityksistä. Aineisto kerät-tiin joulukuussa 2013 ja tammikuussa 2014 web-pohjaisella kyselyllä ja siihen vastasi määräajan kuluessa 332 vastaajaa. Vastaajista perheyrityksiä oli 241 kpl. Tarkemman analyysin kohteeksi jäi 233 perheyritystä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että suomalaisten yrittäjien omistajuuteen liittyvät tavoitteet ovat monipuolisempia kuin yleisesti oletetaan. Puhtaasti taloudellisiin motiiveihin perustuvan yri-tysten omistamisen ohella liiketoimintaan kohdistuva mielenkiinto ja halu toimia yrittäjänä ovat merkittäviä omistamisen vaikuttimia. Suuri joukko yritysten omistajista ei kuitenkaan tietoisesti pohdi omistamisen tavoitteita vaan omistuksen tavoitteet määrittyvät liiketoiminnan tavoitteiden tai totuttujen tapojen ja perinteiden kautta. Osalla yritysten omistajista omistus muuttuu tavoit-teellisemmaksi yrityksen kehittyessä ja omistajajoukon kasvaessa. Ensimmäisen sukupolven yrittäjät näyttävät toimivan ennen kaikkea yrittäjäideologian mukaisesti pyrkien kasvattamaan yritystä ja painottaen liiketaloudellisia arvoja päätöksenteossa. Yritystoi-minnan kehittyessä ja sukupolvien lisääntyessä yrityksen omistamiseen liittyvät tavoitteet moni-puolistuvat ja monimutkaistuvat, eivätkä enää perustu pelkästään liiketoiminnallisiin menes-tysodotuksiin. Hallitustoiminnan aktivointi aktivoi myös omistuksen tavoitteellisuuden kehittymistä. Omistus-pohjan hajaantuminen lisää tarvetta erilaisten omistajaohjauksen mekanismien hyödyntämiselle. Hallituksella näyttää olevan rooli omistusratkaisuiden arvioinnissa sekä yrityksen operatiiviseen toimintaan liittyvissä omistusratkaisuissa, mutta myös läheisemmin omistamiseen ja omistajapoh-jaan liittyvissä omistusratkaisuissa. Perheomistukseen liittyvien tavoitteiden huomioiminen on tärkeää perheyrityksen hallituksen toiminnassa myös yrityksen toiminnan vakiintuessa. Sen sijaan, että perheeseen liittyvät omista-misen tavoitteet katoaisivat yrityksestä, muuttuu niiden määrittely tietoisemmaksi ja osaksi yri-tyksen hallintoa. Määräysvallan merkitys tavoitteena pienenee, kun omistajan etäisyys operatiivi-sesta toiminnasta, tai sen johtamisesta kasvaa. Tutkimuksen tulokset kertovat omistamisen tavoitteista ja tavoitteiden määrittelystä. Selvityksen lopussa luotiin määritelmä päämäärätietoiselle omistajalle: Päämäärätietoinen omistaja on omista-ja, joka tietoisesti pohtii tavoitteita omistamiselleen sekä käyttää aktiivisesti omistajavaltaansa valitsemiensa päämäärien saavuttamiseksi.

From emerging opportunities to successful business networks – evidence from bioenergy

Increasing renewable energy utilization is a challenge that is tried to be solved in different ways. One of the most promising options for renewable energy is different biomasses, and the bioenergy field offers numerous emerging business opportunities. The actors in the field have rarely all the needed know-how and resources for exploiting these opportunities, and thus it is reasonable to seize them in cooperation. Networking is not an easy task to carry out, however, and in addition to its advantages for the firms engaged, it sets numerous challenges as well. The development of a network is a result of several steps firms need to take. In order to gain optimal advantage of their networks, firms need to weigh out with whom, why and how they should cooperate. In addition, everything does not depend on the firms themselves, as several factors in the external environment set their own enablers and barriers for cooperation. The formation of a network around a business opportunity is thus a multiphase process. The objective of this thesis is to depict this process via a step-by-step analysis and thus increase understanding on the whole development path from an entrepreneurial opportunity to a successful business network. The empirical evidence has been gathered by discussing the opportunities of animal manure refinement to biogas and forest biomass utilization for heating in Finland. The thesis comprises two parts. The first part provides an overview of the study, and the second part includes five research publications. The results reveal that it is essential to identify and analyze all the steps in the development process of a network, and several frameworks are used in the thesis to analyze these steps. The frameworks combine the views of theory and practical experiences of empirical study, and thus give new multifaceted views for the discussion on SME networking. The results indicate that the ground for cooperation should be investigated adequately by taking account of the preconditions in all the three contexts in which the actors operate: the social context, the region and the institutional environment. In case the project advances to exploitation, the assets and objectives of the actors should be paired off, which sets a need for relationships and sub-networks differing in breadth and depth. Different relationships and networks require different kinds of maintenance and management. Moreover, the actors should have the capability to change the formality or strategy of the relationships if needed. The drivers for these changes come along with the changing environment, which causes changes in the objectives of the actors and this way in the whole network. Bioenergy as the empirical field of the study represents well an industrial field with many emerging opportunities, a motley group of actors, and sensitivity for fast changes.

Osuustoiminnallisen yrityksen kilpailukyky: Johtamisosaamisen ja yrittäjyysorientaation merkitys - Case S-ryhmä

Osuustoiminnallisuus on herättänyt kiinnostusta viime vuosina, ja moni osuustoimintaa harjoittava yritys on heikosta taloudellisesta tilanteesta huolimatta pystynyt toimimaan menestyksekkäästi markkinoilla ja säilyttämään kilpailukykynsä. Aiempien tutkimusten mukaan johdon osaaminen sekä yrittäjyysorientaatio vaikuttavat yritysten kilpailukykyyn. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, minkälaiset seikat viittaavat johtamisosaamisen sekä yrittäjyysorientaation olemassa oloon, ja miten nämä tekijät vaikuttavat osuustoiminnallisten yritysten toimintatapoihin erityisesti johdon näkökulmasta. Aikaisempien tutkimusten mukaan osuustoiminnallisten yritysten johdon on osuustoiminnan tarkoituksen ja arvojen tuntemuksen lisäksi omattava tiettyjä tietoja, taitoja sekä asenteita. Yrittäjyysorientaation näkökulmasta keskeisiä teemoja johdon työssä ovat innovatiivisuus, ennakoivuus sekä riskinottohalukkuus. Tutkimuksessa haastateltiin teemahaastattelun keinoin yhden S-ryhmän alueosuuskaupan johtoryhmän jäseniä ja kerättiin heidän näkemyksiään johdon osaamisen sekä yrittäjyyshenkisyyden teemoihin liittyen. Osuustoiminnallisen yrityksen johdon voidaan nähdä kiinnittävän paljon huomiota osaamiseensa ja sen jakamiseen tulevaisuuden johtajille. Johdon tavassa toimia voidaan havaita myös yrittäjyysorientaatioon viittaavia seikkoja, joskin tutkimuksen mukaan yrittäjyysorientaation merkitys yrityksen kilpailukykyyn on vähäisempi suhteessa johtamisosaamiseen.

Matematiskt gestaltande i förskolan

The purpose of the thesis is to study how mathematics is experienced and used in preschool children’s activities and how preschool teachers frame their teaching of mathematical content. The studies include analyses of children’s actions in different activities from a mathematical perspective and preschool teachers’ intentions with and their teaching of mathematics. Preschool teachers’ understanding of the knowledge required in this area is also scrutinised. The theoretical points of departure are variation theory and sociocultural theory. With variation theory the focus is directed towards how mathematical content is dealt with in teaching situations where preschool teachers have chosen the learning objects. The sociocultural perspective has been chosen because children’s mathematical learning in play often takes place in interactions with others and in the encounter with culturally mediated concepts. The theoretical framework also includes didactical points of departure. The study is qualitative, with videography and phenomenography as metholological research approaches. In the study, video observations and interviews with preschool teachers have been used as data collection methods. The results show that in children’s play mathematics consists of volume, geometrical shapes, gravity, quantity and positioning. The situations also include size, patterns, proportions, counting and the creation of pairs. The preschool teachers’ intentions, planning and staging of their goal-oriented work are that all children should be given the opportunity to discern a mathematical content. This also includes making learning objects visible in here-and-now-situations. Variation and a clear focus on the mathematical content are important in this context. One of the study’s knowledge contributions concerns the didactics of mathematics in the preschool. This relates to the teaching of mathematics and includes the knowledge that preschool teachers regard as essential for their teaching. This includes theoretical and practical knowledge about children and children’s learning and didactical issues and strategies. The conclusion is that preschool teachers need to have a basic knowledge of mathematics and the didactics of mathematics.

Alkavan yrityksen strategiset vaihtoehdot ja selviytyminen

Työn tavoitteena on soveltaa yrityksen perustamiseen, innovaation diffuusioon ja strategiseen suunnitteluun liittyvää teoriaa Delitaz Oy:n kehitykseen liiketoimintamahdollisuuden havaitsemisesta uudeksi yritykseksi. Työssä etsitään keinoja yrityksen kehittämän innovatiivisen tuotteen saamiseksi nopeammin markkinoille ja lähtökohtia tulevaa liiketoimintasuunnitelman päivitystä varten. Työssä kootaan yhteen uuden yrityksen perustamisen vaiheisiin, selviytymiseen ja menestymiseen liittyvää teoriaa liiketoimintamahdollisuuden havaitsemisesta uuden inno-vatiivisen tuotteen markkinoille tuomiseen ja yrityksen strategiseen suunnitteluun. Tapaus-osiossa perehdytään kohdeyrityksen perustamisen vaiheisiin, toimintaympäristöön, tuotteeseen ja liiketoimintaan. Työn menetelmänä on tapaus- kehittämis- ja toimintatutkimuksen yhdistelmä. Kehittämis- tai toimintatutkimuksen varsinainen käytännön testaamisvaihe jää työn ulkopuolelle, sillä haluttuja muutoksia lähdetään vasta toteuttamaan. Johtopäätöksinä kuvataan yhden liiketoimintamahdollisuuden kehittyminen ideasta tuotteeksi ja teknologiayritykseksi yrityksen perustamisen teoriaan verrattuna ja esitetään keinoja tuotteen markkinoille saamisen nopeuttamiseksi ja mahdollisia strategisia vaihtoehtoja liiketoimintasuunnitelman päivittämiseksi.

Pienet erikoiskaupat Big datan aikakaudella: Asiakastiedonjohtamisen edellyttämät strategiset orientaatiot.

This master’s thesis has examined how Entrepreneurial, Customer and Knowledge Management Orientations are needed in the use of Big data technology by small retail firms in their Customer Knowledge Management. A vision of the ability of small retailers to move to the Big data era is based on empirical evidence of owner-managers’ attitudes and the firms’ processes. Abductive content analysis was used as a research strategy and the qualitative data was collected through theme interviews of owner-managers of 11 small-size retail firms. The biggest obstacles to the use of Big data by small retail firms are: a lack of information about the new technology; a lack of Knowledge Management Orientation; and, a lack of proactive dimension in Entrepreneurial and Customer Orientations. A strong reactive customer-led orientation, and the ability of the owner-manager to system thinking will support Customer Knowledge Management development. The low stage of technology-use is preventing utilization of customer information. Co-operation between firms or with educational organizations may significantly enhance the use of Big data –technology by small retail firms.

Designing new learning experiences? : exploring corporate E-learners’ self-regulated learning

The context of this study is corporate e-learning, with an explicit focus on how digital learning design can facilitate self-regulated learning (SRL). The field of e-learning is growing rapidly. An increasing number of corporations use digital technology and elearning for training their work force and customers. E-learning may offer economic benefits, as well as opportunities for interaction and communication that traditional teaching cannot provide. However, the evolving variety of digital learning contexts makes new demands on learners, requiring them to develop strategies to adapt and cope with novel learning tools. This study derives from the need to learn more about learning experiences in digital contexts in order to be able to design these properly for learning. The research question targets how the design of an e-learning course influences participants’ self-regulated learning actions and intentions. SRL involves learners’ ability to exercise agency in their learning. Micro-level SRL processes were targeted by exploring behaviour, cognition, and affect/motivation in relation to the design of the digital context. Two iterations of an e-learning course were tested on two groups of participants (N=17). However, the exploration of SRL extends beyond the educational design research perspective of comparing the effects of the changes to the course designs. The study was conducted in a laboratory with each participant individually. Multiple types of data were collected. However, the results presented in this thesis are based on screen observations (including eye tracking) and video-stimulated recall interviews. These data were integrated in order to achieve a broad perspective on SRL. The most essential change evident in the second course iteration was the addition of feedback during practice and the final test. Without feedback on actions there was an observable difference between those who were instruction-directed and those who were self-directed in manipulating the context and, thus, persisted whenever faced with problems. In the second course iteration, including the feedback, this kind of difference was not found. Feedback provided the tipping point for participants to regulate their learning by identifying their knowledge gaps and to explore the learning context in a targeted manner. Furthermore, the course content was consistently seen from a pragmatic perspective, which influenced the participants’ choice of actions, showing that real life relevance is an important need of corporate learners. This also relates to assessment and the consideration of its purpose in relation to participants’ work situation. The rigidity of the multiple choice questions, focusing on the memorisation of details, influenced the participants to adapt to an approach for surface learning. It also caused frustration in cases where the participants’ epistemic beliefs were incompatible with this kind of assessment style. Triggers of positive and negative emotions could be categorized into four levels: personal factors, instructional design of content, interface design of context, and technical solution. In summary, the key design choices for creating a positive learning experience involve feedback, flexibility, functionality, fun, and freedom. The design of the context impacts regulation of behaviour, cognition, as well as affect and motivation. The learners’ awareness of these areas of regulation in relation to learning in a specific context is their ability for design-based epistemic metareflection. I describe this metareflection as knowing how to manipulate the context behaviourally for maximum learning, being metacognitively aware of one’s learning process, and being aware of how emotions can be regulated to maintain volitional control of the learning situation. Attention needs to be paid to how the design of a digital learning context supports learners’ metareflective development as digital learners. Every digital context has its own affordances and constraints, which influence the possibilities for micro-level SRL processes. Empowering learners in developing their ability for design-based epistemic metareflection is, therefore, essential for building their digital literacy in relation to these affordances and constraints. It was evident that the implementation of e-learning in the workplace is not unproblematic and needs new ways of thinking about learning and how we create learning spaces. Digital contexts bring a new culture of learning that demands attitude change in how we value knowledge, measure it, define who owns it, and who creates it. Based on the results, I argue that digital solutions for corporate learning ought to be built as an integrated system that facilitates socio-cultural connectivism within the corporation. The focus needs to shift from designing static e-learning material to managing networks of social meaning negotiation as part of a holistic corporate learning ecology.