Osaamisen johtaminen ja sen toteutuminen Case elintarvikeyritys

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää, miten kohdeyrityksen työntekijöiden osaamisen johtaminen toteutuu. Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen, ja sen empiirinen aineisto koostui kohdeyrityksen kahdeksan esimiehen teemahaastattelusta. Tulosten perusteella voidaan vahvistaa toiminnon osaamisen johtamisen ja osaamisen tunnistamisen toteutuneen toisen kehitysvaiheen mukaisesti. Esimiehet olivat ymmärtäneet työntekijöiden osaamisen merkityksen liiketoimintaa edistävänä tekijänä. Tärkeäksi kehittämisen kohteeksi nousi nykyinen kehityskeskustelukäytäntö, joka tulee muuttaa toiminnon liiketoimintaa ja työntekijöiden osaamista tukevampaan muotoon. Lisäksi esimiehillä oli työntekijöiden osaamisen johtamista varten käytössään erilaisia toimintatapoja ja työvälineitä, joita tulee jatkossa kehittää ja yhtenäistää.

Toimitusketjun materiaalihankinnan kehittäminen ja johtaminen

Tämän työn päätavoite on luoda toimintamalli alihankintaostoille siten, että alihankkijat voisivat käyttää materiaaliostoissaan päätoimittajan materiaalisopimuksia. Päätavoite voidaan jakaa osatavoitteisiin, joita ovat ennustemallin luominen materiaalitoimittajalle, käsittäen pituusleikkureiden raskaat rakenteet, tilaus-toimitusprosessi välille päätoimittaja-alihankkija materiaalitoimittaja ja kustannussäästöjen saavuttaminen toimitusketjussa. Työssä keskityttiin pituusleikkureiden raskaiden rakenteiden toimitusketjuun yhden alihankkijan ja materiaalitoimittajan kanssa. Raskaat rakenteet määriteltiin käsittämän teräslevyjä, jotka ovat yli 16 mm paksuudeltaan. Uutta toimintamallia lähdettiin kehittämään päätoimittajan tarpeiden pohjalta. Mukaan otettiin, myös alihankkijan ja materiaalitoimittajan tarpeita. Uusi toimintamalli sisältää ennustemallin ja uuden tilaus-toimitusprosessin. Uuden toimintamallin käyttöönotto kuitenkin keskeytyi matalasta kuormitustilanteesta johtuen. Saatuja tuloksia verrattiin osin teoriassa esitettyihin asioihin.

Projektivientiyrityksen johtaminen ja suorituskyvyn analysointi

Functional management systems and performance measurement are essential tools for a company operating in the project management business. These tools should be flexible and adaptable for different kind of projects. The study was carried out with constructive research approach. The study consists of the literature research, the present situation analysis of the case company and development of the new management and performance measurement operation models for the case company. The literature research contains strategic management, performance measurement and project business with special features of international projects. Present situation analysis of the case company includes its history, background, ownership, organization structure, business strategy, current business operation and personnel and also some information about equivalent reference companies. Developed models of the new management and performance measurement for the case company cover strategic and operational management systems and also a total performance measurement system. The last part of the study covers validity and reliability evaluation of the study and proposed action plan for the case company in order to continue development and implementation of the new management and performance measurement systems.

Johtaminen tutkimuksen ja koulutuksen kohteena : ulkoisen ja sisäisen kritiikin välisistä eroista

Vastine kirjoitukseen Tieteellisyys - kanto johtamiskoulutuksen kaskessa

Osaamisen johtaminen Suomen kunnissa

Kunnissa eletään muutosten aikaa, ja osaamisen johtamisella pyritään vastaamaan kehityksen mukanaan tuomiin haasteisiin. Osaamisen johtamista pidetäänkin tärkeänä asiana kuntien kehittämisessä. Viime vuosina osaamisen johtaminen on ollut voimakkaasti esillä myös yksityisellä sektorilla, jossa se on nähty tärkeänä elementtinä kilpailukyvyn kehittämisessä. Osaamisen johtaminen on toimintaa, jolla kehitetään yksilöiden ja organisaation osaamista sekä organisaation yhteistyövalmiutta. Osaamisen johtamisessa huomioidaan myös organisaatiolle asetetut strategiset tavoitteet. Tässä tutkimuksessa osaamisen johtaminen ankkuroidaan tietojohtamisen, henkilöstövoimavarojen johtamisen (HRM:n) ja oppivan organisaation viitekehyksiin. Tutkimusotteeksi on valittu kvantitatiivinen tutkimusote. Kvantitatiivinen tutkimusote mahdollistaa osaamisen johtamisen rakenteellisen analyysin ja kuvaamisen. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat kaikki Suomen 444 kuntaa vuonna 2004. Tutkimuksen tiedonkeruu suoritettiin lomakekyselyn avulla, ja tutkimus kohdistettiin kuntien henkilöstöasioiden asiantuntijoille. Tutkimuksen keskeisenä tavoitteena oli mallintaa ja kuvata osaamisen johtamista Suomen kunnissa. Tutkimusongelma liittyy kuntien osaamisen johtamisen nykytilaan ja tavoitteisiin sekä siihen, missä vaiheissa kunnat ovat osaamisen johtamisessaan. Kyselyn avulla tutkittiin myös kuntien halukkuutta kehittää osaamisen johtamistaan. Vastausten pohjalta analysoitiin lisäksi, mitkä asiat kunnissa vaikuttavat osaamisen johtamiseen. Tutkimuksen tuloksissa tulevat esille neljä erilaista kunnissa vallitsevaa osaamisen johtamisen orientaatiota: Strategiaohjattu yhteisöllinen orientaatio, Innovatiivinen orientaatio, Teknologinen orientaatio ja Strategialähtöinen järjestelmäorientaatio. Nämä neljä orientaatiota ovat tunnistettavissa myös taustakirjallisuudessa. Kunnat ryhmiteltiin orientaatioiden perusteella neljään ryhmään, jotka nimettiin seuraavasti: Innostuneet aloittelijat, Tekniset aloittelijat, Edistyneet ja Kehittyvät. Innostuneiden aloittelijoiden ryhmässä korostuu innovatiivinen orientaatio, mutta muut osaamisen johtamisen orientaatiot tulevat esille heikosti. Teknisten aloittelijoiden ryhmässä korostuu teknologinen orientaatio, mutta muut osaamisen johtamisen orientaatiot tulevat esille heikosti. Edistyneiden ryhmässä kaikki osaamisen johtamisen orientaatiot tulevat hyvin esille. Kehittyvien ryhmässä korostuvat sekä innovatiivinen että teknologinen orientaatio. Kuntien osaamisen johtamisen nykytilanne on murroksessa. Osaamisen johtaminen on suuressa osassa kunnista hyvässä vauhdissa, mutta kehitettävääkin on. Tietotekniset välineet osaamisen johtamisessa ovat hyvät useimmissa kunnissa. Tulevaisuuden osaamistarpeina pidetään erityisesti vuorovaikutustaitoja ja oman ammattialan osaamista. Kunnissa on myös huomioitu ainakin tavoitteiden tasolla tulevaisuus ja sen tuomat haasteet.

Muutosprosessin johtaminen terveydenhuoltoalalla, Case: YTHS:n henkilöstösuunnitelman käytäntöön vienti

Tutkielmassa tarkastellaan Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön muutosten johtamista. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten muutosta johdetaan Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön organisaatiossa. Teoreettisen osan lähteenä käytetään muutosten johtamiseen liittyvää kirjallisuutta ja tieteellisiä artikkeleita. Empiirisen aineiston päälähteen muodostavat esimerkkiorganisaatiossa suoritetut haastattelut ja tutkijan havainnot. Tutkielman metodologia on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkielman tuloksena voitiin tehdä synteesi, jonka mukaan Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiössä muutosta johdetaan ensisijaisesti prosessina ja toissijaisesti ihmisiä johtamalla. Tämä tapa näyttäisi varmistavan muutosprosessin tavoitellun suunnan, mutta tämän tutkimuksen perusteella se rajoittaa esimiesten omaa aktiivista muutoksen johtamista.

Vihjepeli osana yhteisöllistä pelikokemusta. Juhana-herttuan Aikakapseli 2007-2008-projektin loppuraportti

Juhana-herttuan Aikakapseli on Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen digitaalisen kulttuurin oppiaineen oppilastyönä toteuttama vihjepeli. Peli on suunniteltu ja tehty tilaustyönä Porin kaupungin 450-vuotisjuhlavuotta (2008) varten. Tämän raportin tarkoituksena on selvittää pelin suunnitteluprosessia ja sen käytännön toteutusta sekä luoda katsaus itse pelaamiseen, niin ylläpitäjien kuin pelaajienkin näkökulmasta. Aikakapseli-vihjepelin lisäksi johdantoluvussa esitellään lyhyesti digitaalisen kulttuurin näkökulmaa pelaamiseen, oppiaineen aiempia aihepiiriin liittyviä projekteja sekä muita juhlavuonna käynnissä olleita, hieman vastaavantyyppisiä hankkeita. Päähuomio tekstissä kiinnittyy erityisesti käyttäjäkokemuksiin. Suoranaisia tutkimuskysymyksiä ei esitetä tekstin raportinomaisen luonteen vuoksi, mutta aineistoa on lähestytty seuraavia kysymyksiä silmällä pitäen: - Miten peli suunniteltiin ja toteutettiin käytännössä? - Millaisia käyttäjäkokemuksia pelin pelaamiseen liittyi? - Miten satunnais-, hyöty- ja yhteisöpelaamisen käsitteet liittyivät peliin ja ilmenivät sen aikana? Loppuluvussa näitä kysymyksiä tarkastellaan erityisesti pelin lähtökohtien, sille asetettujen tavoitteiden, toiveiden ja tulevaisuuden suunnitelmien suhteen. Raportin laaja (tutkimus)aineisto koostuu muun muassa lehtileikkeistä,erilaisista tiedotteista, kyselyvastauksista, verkkosivujen tilastotiedoista, sadoista sähköpostiviesteistä sekä kurssin aikana tuotetusta materiaalista. Varsinaisen analysoinnin – eli käyttäjäkokemusten selvittämisen – kannalta hedelmällisimmiksi lähderyhmiksi voisi nostaa loppuvuodesta 2008 verkossa toteutetun pelaajakyselyn vastaukset, pelin verkkoalustan palauteviestit ja sähköpostiviestit. Väljänä metodisena viitekehyksenä tässä raportissa toimii aineistolähtöinen sisällönanalyysi, jolla käytännössä tarkoitetaan lähdedokumenttien systemaattista ja objektiivista arviointia.

Projektin onnistumisen kokonaisvaltainen määrittäminen tietojärjestelmätoimitusprojekteissa

Tämän työn tavoitteena on kehittää Basware Finlandille ohjelmistoprojektien onnistumisen arviointiin menetelmä, jolla yritys saa tietoonsa ovatko sen toimittamat järjestelmät todella saavuttaneet asiakkaan projektille asettamat tavoitteet. Työn lähtökohtana on kattava projektin onnistumista koskevan kirjallisuuden tutkiminen ja tämän pohjalta luotava malli projektien onnistumisen mittaamiseen vaikuttavista tekijöistä. Kyseisessä mallissa osoitetaan mitkä tekijät vaikuttavat oleellisesti projektin onnistumisen seurannan suorittamiseen sekä miten projekteja suorittavan organisaation tulisi lähteä kehittämään projektien onnistumisen arviointijärjestelmää. Työn varsinaisena tuloksena syntyi menetelmä, jonka avulla Basware voi seurata toimittamiensa tietojärjestelmäprojektien onnistumista asiakasnäkökulmasta. Lisäksi työssä analysoitiin ja esitettiin tämän perusteella parannusehdotuksia Baswaren tällä hetkellä käyttämää projektipalautekyselyyn.

Kuntien uusi johtaminen : suuntaviivoja tulevaisuuteen

Virkaanastujaisesitelmä 12. 4. 2002 Tampereen yliopistossa.