Beta and debt premium for a Finnish distribution company

Suomessa sähkönjakelu on säännelty monopoli. Energiamarkkinavirasto tuottaa ohjeistuksen sekä mallin yritysten ansaintamahdollisuuksille. Karkeasti sanottuna tulomalli on sijoitetun pääoman ja pääoman painotetun kustannuksen tulo. Pääoman painotettu kustannus koostuu useista parametreista kuten beta ja vieraan pääoman riskipreemio. Näiden parametrien taso ja määrittämisajankohta perustuvat subjektiivisiin näkemyksiin, kun objektiivista parametrien määrittämismenetelmää tulisi käyttää. Nykyiset beta ja vieraan pääoman riskipreemio perustuvat energiamarkkinaviraston ja asiantuntijoiden lausuntoihin. Aihealuetta on tutkittu erittäin vähän, mikä johtunee pääasiassa siitä, ettei ole olemassa listautuneita puhtaita jakeluverkkoyhtiöitä. Betan nykytaso on 0.529 ja vieraan pääoman riskipreemio on 1.0 %. Tässä pro gradu –työssä määritetään markkinaperusteisesti betan ja vieraan pääoman riskipreemion nykytaso. Tässä työssä esiteltävä määrittämismalli perustuu puhtaasti markkinadataan eikä sen soveltamisessa käytetä subjektiivisia mielipiteitä. Markkinaehtoisia tietoja käyttäen betan pitäisi olla tasolla 0.525 ja vieraan pääoman riskipreemion tasolla 1.34 %. Nämä luvut, mikäli ne otettaisiin käyttöön, vaikuttaisivat suoraan ja positiivisesti jakeluverkkoyhtiöiden sallittuun tuottoon Suomessa.

Ihmisiä, liikettä : Onnistumisia Uudellamaalla rakennerahastojen ohjelmakaudella 2007-2013

Edessäsi on kurkistus seitsemän viime vuoden aikana Uudellamaalla tehtyyn hanketyöhön. Ikään kuin pintaraapaisu, joka kertoo jotakin siitä oivaltavasta ja huikeasta, mitä on tapahtunut, ollut ja saatu aikaan. Hankkeissa tehtävä työ on arvokasta maakunnan kehittämistyötä. Hankkeet ovat korvaamattomia työkaluja, joilla rakennetaan elinvoimaista, osaavaa, yritteliästä ja hyvinvoivaa maakuntaa, maaseudulta metropoliin. Tarinat onnistuneista hankkeista seuraavat julkaisussa toisiaan. Sivuilta löydät ihmisiä ja liikettä. Tarinat kertovat olennaisen siitä, miksi rakennerahastot ja sitä kautta hankkeet ylipäätään ovat olemassa. Punaisena lankana kulkevat hyvä yhteistyö ja vireät verkostot, sillä kestävät ja vaikuttavat tulokset syntyvät poikkeuksetta yhteistyössä. Maakunnan kehittäminen kysyy yhdessä tekemistä kaikilla tasoilla. Työmme tähtää elinvoimaiseen ja kilpailukykyiseen Uudenmaan maakuntaan ja metropolialueeseen. Tulevalla rakennerahastojen ohjelmakaudella Uudenmaan liitto ja Uudenmaan ELY-keskus ovat edelleen kumppaneita. Hyvä yhteistyö maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) kanssa jatkuu ja vuorovaikutus Etelä-Suomen suuralueella ja Länsi-Suomessa kehittyy edelleen. Parhaat kiitoksemme kaikille hanketoimijoille ja yhteistyökumppaneille. Toivomme menestystä edelleen uudelle ohjelmakaudelle! Rita Piirainen Ossi Savolainen Ylijohtaja, Uudenmaan ELY-keskus Maakuntajohtaja, Uudenmaan liitto

Palkan ulkopuoliset palkitsemiskeinot ja niiden vaikutus henkilöstön sitoutumiseen ja motivaatioon

This paper examines the rewarding models (excluding salary) used by Finnish companies, and their affect on the personnel's motivation and commitment. Both intrinsic and extrinsic motivation are examined. Both employers and employees have been interviewed. The results show that by using intangible rewarding methods, the employers can affect the employees' intrinsic motivation, and the employees find this kind of rewarding preferable.

Sotilaallista kriisinhallintaoperaatiota edeltävä päätöksenteko Euroopan unionissa ja Suomessa

”All that is necessary for the triumph of evil is that good men do nothing.” Euroopan unionin kriisinhallintakyky on kehittynyt voimakkaasti koko unionin olemassaolon ajan. Viimeisimpänä uudistuksena unioniin on luotu kyky nopeaan toimintaan. Suomi unionin osana on ilmoittautunut mukaan Euroopan unionin taisteluosastoihin. Tämä tutkimus keskittyy niihin tekijöihin päätöksentekoympäristössä, jotka mahdollistavat unionin toteuttaman kriisinhallintaoperaation. Tarkoituksena on ollut kirjallisuuslähteisiin ja haastatteluihin nojaten selvittää Suomen ja Euroopan unionin sotilaallisen kriisinhallinnan päätöksenteon kentästä päätöksentekoon liittyvät organisaatiot, päätöksentekoprosessit sekä prosessin aikana tuotettavat päätökset ja asiakirjat. Työ omalta osaltaan täydentää Ossi Kervisen tekemää tutkimustyötä kriisinhallinnan päätöksentekorakenteista. Työn tutkimusasetelmana on mallinnus ulkopoliittisesta päätöksenteosta. Tutkimuskysymyksiä on kaksi: 1. Mahdollistaako Euroopan unionin päätöksentekomenetelmä sotilaallisen kriisinhallintaoperaation aloittamisessa tarvittavien päätösten laatimisen, erityisesti tarkasteltaessa päätöksentekoa nopean kriisinhallintatoiminnan näkökulmasta? 2. Onko kansallinen päätöksentekomenetelmä toimiva ja erityisesti onko se oikeaaikainen, kun tarkastelemme sitä Euroopan unionin nopeutetun päätöksenteon näkökulmasta? Tärkeimpinä lähteinä ovat olleet Euroopan unionin asiakirjat, eri organisaatioiden laatimat tieteelliset tutkimusraportit. Haastatteluilla on pyritty kartoittamaan toimintamalleja, jotka eivät ilmene kirjallisissa lähteissä. Haastatteluilla oli suuri merkitys johtopäätöksien muodostumisessa. Tutkimus toi esille, että Euroopan unionin päätöksentekorakenne on kaiken kaikkiaan monimutkainen. Päätöksentekojärjestelmää myös uudistetaan voimakkaasti kaiken aikaa, ja tämä osaltaan vaikeutti tutkimuksen tekemistä. Kansallisen päätöksenteon osalta voimakas julkinen keskustelu kriisinhallintalaista ja yleensä kriisinhallinnan päätöksenteosta oli myös tutkimusta vaikeuttavana tekijänä. Päätelmänä tutkimuskysymysten osalta on se, että Euroopan unioni omaa tahdon nopeaan päätöksentekoon ja operaatio Artemiksen katsotaan olevan todiste kyvyn olemassaolosta. Kaikki ne toimet joita Euroopan unioni on suunnitellut päätöksenteon nopeuttamiseksi, eivät kuitenkaan käytännössä nopeuta itse päätöksentekoa. Kansallisen päätöksenteon osalta johtopäätöksenä on, että itse päätöksentekomenetelmä on oikea, mutta se on väärin ajoittunut, mikäli asiaa tarkastellaan nopean toiminnan näkökulmasta. Kansallinen päätöksentekoprosessi tulee voida käynnistää aikaisemmin ja sotilaallisen voimankäytön oikeudet tulee saattaa pois kansallisesta päätöksenteosta käsiteltäessä Euroopan unionin nopeaa kriisinhallintatoimintaa.

Impact of mineral fillers on the properties of extruded wood-polypropylene composites

The main aim of this thesis is to study the effect of mineral fillers on the properties of extruded wood-polypropylene composites (WPC). The studied minerals are Talc, Calcite (CaCO3), two quantities of Wollastonite and Soapstone, and the level of mineral addition is 20 w-%. The study shows that mineral fillers can be used to modify and improve the properties of woodplastic composites. Especially the moisture-related properties of WPCs were found to be improved significantly by mineral addition. As the WPCs of the studied type are commonly used in outdoor applications, this is of importance in terms of usability. In machining, the addition of two minerals retained the surface roughness at same level throughout the test, indicating a favorable effect on machinability. The use of hard minerals shortened the tool life in machining. In general, a modest increase in density was observed. In many of the studied properties, no apparent influence of mineral addition was found, indicating that the properties were not weakened. An overall result was that talc showed the best overall performance, indicating that it can be used as an active filler improving most of the studied properties, especially moisture resistance. Calcite was found to have nearly similar performance. According to the findings, mineral addition to wood-plastic composites appears to be beneficial; especially moisture resistance can be enhanced without diminishing the other properties or usability in general.

Radiaalikompressorin aerodynaaminen suunnittelu

Tämän diplomityön tavoitteena on ollut suunnitella radiaalikompressori. Aluksi on tutustuttu radiaalikompressorissa tapahtuviin ilmiöihin, jonka jälkeen radiaalikompressori on suunniteltu. Reunaehtoina suunnittelussa olivat toimilaitteelta saatava teho 250 kW ja sen suurin pyörimisnopeus 500 Hz. Esisuunnittelu on tehty Virtaustekniikan laboratoriossa kehitetyllä CentriFlow-ohjelmalla. Juoksupyörän muoto on suunniteltu viskoosittomilla 2D-malleilla. Juoksupyörän muodon suunniittelussa on käytetty kaupallista AxCent-ohjelmaa. Juoksupyörän muoto on tarkistettu laskennallisen virtausdynamiikan avulla. Virtausmallinnuksessa käytettiin FinFlo-ohjelmaa. Suunnittelun ja mallinnuksen pohjalta valittiin kolme erilaista juoksupyörää valmistukseen.

Biovoimalaitoksen energiatehokkuuden parantaminen ja osakuorma-ajon optimointi

Energiatehokkuus on nykyaikana yksi tärkeimmistä energiataloudellisista tekijöistä voimalaitosten sähköntuotannossa. Varsinkin yhteistuotantolaitoksissa joissa sähkö on lämpöenergian lisänä saatava sivutuote, sähkön tuotannon optimointi voi merkitä laitostalouden ja yrityksen kannalta huomattavia lisätuloja tai -säästöjä. Kaukaan Voima Oy:n biovoimalaitos on vuonna 2009 kaupalliseen käyttöön valmistunut moderni yhteistuotantolaitos, joka sijaitsee Lappeenrannassa UPM Kaukas sellutehtaan tehdasalueella. Voimalaitos tuottaa kaukolämpöä ja sähköä Lappeenrannan kaupungille sekä prosessihöyryä ja sähköä UPM Kaukaan tehtaille. Tämän työn tavoitteena on tarkastella biovoimalaitoksen omakäyttösähkön kulutusta kuukausitasolla verrattuna laitoksella tuotettavan höyryn määrään sekä etsiä voimalaitokselta kohteita, joiden omakäyttösähkön kulutusta voidaan vähentää vaikuttamatta höyryntuotantoon ja näin parantaa laitoksen energiatehokkuutta ja hyötysuhdetta. Työ rajataan käsittelemään voimalaitoksen apulaitteiden ja -järjestelmien omakäyttösähkön kulutusta. Työssä tarkastellaan vuodenaikojen vaihtelun ja kaukolämmön sekä prosessihöyryn tarpeen muutoksen vaikutusta voimalaitoksen ajomalliin sekä höyryntuotannon ja omakäyttösähkön kulutuksen suhteisiin. Työssä esiin nousseiden kohteiden potentiaaliset sähköenergian säästöt ovat noin 2500 MWh vuodessa joka tarkoittaa keskimäärin 3,7 % vähennystä voimalaitoksen kuukausittaiseen omakäyttösähkön kulutukseen. Kohteet eivät käytännössä vaadi minkaanlaista investointirahaa, vaan uusia ajojärjestelyitä. Keskeisimmiksi säästökohteiksi valikoitui laitoksen pumppausjärjestelmien paineenalennukset.

Palkitseminen johtamisen välineenä - henkilöstörahastot

Johdon näkökulmasta palkitsemisen avulla houkutellaan organisaatioon henkilöstöä, pidetään heidät talossa ja motivoidaan heitä. Palkitseminen on siten osa organisaation strategiaa, jonka avulla voidaan vaikuttaa työntekijöiden motivaatioon ja tavoitteiden saavuttamiseen. Yleisin korvaus työntekijän menetetystä ajasta on rahapalkka, mutta käytössä on myös muita välineitä. Henkilöstörahasto on yksi näistä keinoista. Henkilöstörahasto on henkilöstön omistama ja hallitsema rahasto, joka hallinnoi työnantajaorganisaation sille suorittamia tulos- tai voittopalkkioita ja muita henkilöstörahastolain mukaisia varoja, kuten henkilöstörahastoerän lisäosia. Suomessa oli vuonna 2011 noin 70 aktiivista henkilöstörahastoa, joiden jäsenien lukumäärä on arvioidusti noin 150 000. Henkilöstörahastot kuuluvat voittopalkkiojärjestelmiin, jotka ovat globaalisti laajassa käytössä ympäri maailmaa. Suomalainen henkilöstörahasto on sen verotuksellisten etujen vuoksi kuitenkin ainutlaatuinen, vaikka se omaakin samoja piirteitä esimerkiksi Yhdysvalloissa käytettyjen palkansaajarahastojen (ESOP) kanssa. Henkilöstörahastojen toiminta perustuu henkilöstörahastolakiin, joka uudistui 01. tammikuuta 2011. Uudistetun henkilöstörahastolain tarkoituksena on lisätä henkilöstörahastojen suosiota ja nostaa ne koko henkilöstön palkitsemisen todelliseksi vaihtoehdoksi niissäkin organisaatioissa, joissa rahastoja ei tällä hetkellä ole. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella henkilöstörahastosta saatavaa hyötyä palkitsevan organisaation näkökulmasta. Tavoitteena on myös tutkia uuden henkilöstörahastolain (HRL 934/2010) tuomia käytännön vaikutuksia ja muutoksia henkilöstörahastojen toimintaan. Luonteeltaan tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen ja se sisältää empiriaa. Aineisto koostuu yhteensä neljästä teemahaastattelusta, jossa haastateltiin sekä asiantuntijoita eli palveluntarjoajia että suomalaisten henkilöstörahastojen puheenjohtajia. Aineisto analysoitiin käyttämällä teema-analyysia. Tutkimuksen mukaan henkilöstörahaston käyttöä perustellaan johdon näkökulmasta useimmiten taloudellisilla syillä mutta henkilökunnan motivointi, sitouttaminen ja osallistaminen koetaan myös positiivisiksi vaikutuksiksi. Henkilöstörahasto nähdään johtamisen välineenä, jonka avulla voidaan tehostaa organisaation toimintaa ja parantaa kannattavuutta. Haastatteluiden mukaan uuden henkilöstörahastolain suurimmaksi muutokseksi koetaan palkitsemisen joustavoittaminen, sillä nyt henkilöstörahastoon voidaan sisällyttää sekä tulos- että voittopalkkioeriä. Haastatteluiden mukaan henkilöstörahastojen määrä tulee näiden muutoksien vuoksi todennäköisesti kasvamaan.

Mikael Agricola on jälleen veistoksena Viipurissa - miten paluu tapahtui?

Kirjallisuusarvostelu

Arvostelut / Recensioner

Johanna Pentikäinen: Kirjallisuudenopetuksen kalpeat kasvot? (Kaisa Ahvenjärvi & Leena Kirstinä: Kirjallisuuden opetuksen käsikirja). – Nora Hämäläinen: Filosofian ja kirjallisuuden rajapintoja tutkimassa (Jukka Mikkonen & Antti Salmi-nen (toim.): Kirjallisuus ja filosofia – Rinnakkaisuuksia, risteyksiä, ristiriitoja). – Sari Salin: Satiiria on Suomessakin (Sari Kivistö & H.K. Riikonen: Satiiri Suomessa). – Mia Österlund: Upplagsrika analyser av finländsk samtidslitteratur (Leena Kirstinä (red.): Nodes of Contemporary Finnish Literature). – Päivi Koivisto: Suomalainen tekijäpeli ranskalaisin säännöin (Kaisa Kurikka: Algot Untola ja kirjoittava kone). – Pertti Lassila: Kiven kirjeet hyvin toimitettuina (Aleksis Kivi: Kirjeet. Kriittinen editio. Toimittaneet Juhani Niemi (päätoimittaja), Sakari Katajamäki, Ossi Kokko, Petri Lauerma, Jyrki Nummi. Ruotsinkieliset kirjeet suomentanut Juhani Lindholm). – Tiina Käkelä-Puumala: Nykyaikaa etsimässä (Pekka Vartiainen: Postmoderni kirjallisuus. Länsimai-sen kirjallisuuden historia 1945–2000).