Curriculum innovation in teacher education : exploring conceptions among Tanzanian teacher educators

The focus of the study is to understand curriculum innovation from the perspective of Tanzanian teacher educators. It is argued that the deterioration of quality of education in schools is partly to be attributed to the way in which teachers are educated. Curriculum innovation is considered as an essential strategy for bringing about improvement in teacher education. Therefore, in 2000 a new curriculum was introduced; however, right from the inception the curriculum was criticised by teacher educators. The overall aim of the study is to investigate teacher educators’ conceptions of curriculum innovation. In the theoretical framework the main focus is on discussion about different curriculum approaches for teacher education and innovation. In order to achieve the aim of the study, a phenomenographic approach is employed. This approach is used in order to identify similarities and variation in educators’ conceptions of curriculum innovation. The empirical basis of the study consists of interviews with thirty teacher educators working in eight teachers’ colleges situated in various parts of Tanzania. The findings, in brief, reveal variation in teacher educators’ conceptions of the dominant domains of innovation. Two broad conceptions of teaching with six aspects are identified. Conceptions of educational studies are presented in four broad categories of description with four aspects. Similarly, in methodology subjects two conceptions are described with four aspects. On the integration of subject matter studies and subject methods, two broad conceptions are presented with six aspects. Conceptions of textbook prescription policy are characterised in two broad categories of description with four aspects. With the use of modules two broad conceptions are identified with six aspects. In addition, the study identifies four broad conceptions of future curriculum approaches with eight aspects. Looking across the categories of description, the results indicate that educators cope with innovation individually. Three character types of teacher educators are presented: loyal, creative and critical. Furthermore, four types of phenomena suggesting critical areas about teacher educators’ conceptions of innovation are described: educators’ prior educational background, technical factors, student teachers’ factors and shifting from teaching to learning. On the whole, educators express a number of frame factors in the process of change towards the aim of curriculum innovation. This indicates that the new curriculum (2000) is not implemented as intended by curriculum developers. Constraints to the implementation are presented and discussed in detail. From these findings, two models of educators’ stance towards curriculum innovation are presented and can be used as a framework for planning successful curriculum innovations and analysing practice in teachers’ colleges.

From pioneering mission to autonomous church : Lutheran mission cooperation and church building in Thailand 1976-1994

Det lutherska missionsarbetet i Thailand startade inte förrän år 1976 då norska lutherska missionärer anlände till landet. Ett par år senare inledde Finska Missionssällskapet samarbete med norrmännen och med tiden anslöt sig även tre asiatiska lutherska kyrkor till missionssamarbetet i Thailand. Från första början var målet för missionsarbetet att grunda en självständig luthersk kyrka i Thailand. Detta skedde år 1994, 18 år efter att arbetet i Thailand hade inletts. I avhandlingen granskas vilka arbetsmetoder och verksamhetsformer som användes och hur grundandet av en självständig nationell luthersk kyrka förbereddes och förverkligades. I avhandlingen synas även den lutherska missionen i Thailand i förhållande till samtida internationellt missionstänkande och strömningar inom den kristna världsmissionen. Slutligen sätts den lutherska missionen i Thailand in i en thailändsk kulturell och religiös kontext.

Webometric network analysis : mapping cooperation and geopolitical connections between local government administration on the web

Webben är en enorm källa för information. Innehållet på webbsidorna är en synlig typ av information, men webben innehåller även information av en annan typ, en mera gömd typ i form av sambanden och nätverken som hyperlänkarna skapar mellan webbsajterna och –sidorna som de kopplar ihop. Forskningsområdet webometri ämnar, bland annat, att skapa ny kunskap ur denna gömda information som finns inbyggt i hyperlänkarna samt att skapa förståelse för hurudana fenomen och förhållanden utanför webben kan finnas representerade i hyperlänkarna. Målet med denna forskning var att öka förståelse för användningen av hyperlänkar på webben och speciellt kommunernas användning av hyperlänkar. Denna forskning undersökte hur kommunerna i Egentliga Finland skapade och mottog hyperlänkar samt hurudana nätverk formades av dessa hyperlänkar. Forskningen kartlade nätverk av direkta länkar mellan kommunerna och av samlänkar till och från kommunerna och undersökte ifall dessa nätverk kunde användas för att undersöka geopolitiska förhållanden och samarbete mellan kommunerna i Egentliga Finland. De övergripande forskningsfrågorna som har besvarats i denna forskning är: 1) Från ett webometriskt perspektiv, hur använder kommunerna i Egentliga Finland webben? 2) Kan hyperlänkar (direkta länkar och samlänkar) användas för att kartlägga geopolitiska förhållanden och samarbete mellan kommuner? 3) Vilka är de viktigaste motiveringarna för att skapa länkar mellan, till och från kommunernas webbsajter? Denna forskning kom till ovanligt tydliga resultat för en webometrisk forskning, både när det gäller upptäckta geografiska faktorer som påverkar hyperlänkningarna och de klassificerade motivationerna för att skapa länkarna. Resultaten visade att de direkta hyperlänkarna mellan kommunerna kan användas för att kartlägga geopolitiska förhållanden och samarbete mellan kommunerna för att de direkta länkarna var motiverade av officiella orsaker och de var klart påverkade av distansen mellan kommunerna och av de ekonomiska regionerna. Samlänkningarna in till kommunerna visade sig fungera som ett mått för geografisk likhet mellan kommunerna, medan samlänkningarna ut från kommunerna visade potential för att kunna användas till för att kartlägga kommunernas gemensamma intressen. Forskningen kontribuerade även till utvecklandet av forskningsområdet webometri. En del av de viktigaste kontributionerna av denna forskning var utvecklandet av nya metoder för webometrisk forskning samt att öka kunskap om hur existerande metoder från nätverksanalys kan användas effektivt för webometrisk forskning. Resultaten från denna forskning och de utvecklade metoderna kan användas för snabba kartläggningar av diverse förhållanden mellan olika organisationer och företag genom att använda information gratis tillgängligt på webben.

Analysis on firm innovation boundaries

Innovation has been widely recognized as an important driver of firm competitiveness, and the firm’s internal research and development (R&D) activities are often considered to have a critical role in innovation activities. Internal R&D is, however, not the source of innovation as firms may tap into knowledge necessary for innovation also through various types of sourcing agreements or by collaborating with other organizations. The objective of this study is to analyze the way firms go about organizing efficiently their innovation boundaries. Within this context, the analysis is focused, firstly, on the relation between innovation boundaries and firm innovation performance and, secondly, on the factors explaining innovation boundary organization. The innovation literature recognizes that the sources of innovation depend on the nature of technology but does not offer a sufficient tool for analyzing innovation boundary options and their efficiency. Thus, this study suggests incorporating insights from transaction cost economics (TCE) complemented with dynamic governance costs and benefits into the analysis. The thesis consists of two parts. The first part introduces the background of the study, research objectives, an overview of the empirical studies, and the general conclusions of the study. The second part is formed of five publications. The overall results firstly indicate that although the relation between firm innovation boundary options is partly industry sector-specific, the firm level search strategies and knowledge transfer capabilities are important for innovation performance independently of the sector. Secondly, the results show that the attributes suggested by TCE alone do not offer a sufficient explanation of innovation boundary selection, especially under conditions of high levels of (radical) uncertainty. Based on the results, the dynamic governance cost and benefit framework complements the static TCE when firm innovation boundaries are scrutinized.

Integrating eco-innovation principles into regional strategy and policy: case of Päijät-Häme region, Finland

This study focuses on the integration of eco-innovation principles into strategy and policy at the regional level. The importance of regions as a level for integrating eco-innovative programs and activities served as the point of interest for this study. Eco-innovative activities and technologies are seen as means to meet sustainable development objective of improving regions’ quality of life. This study is conducted to get an in-depth understanding and learning about eco-innovation at regional level, and to know the basic concepts that are important in integrating eco-innovation principles into regional policy. Other specific objectives of this study are to know how eco-innovation are developed and practiced in the regions of the EU, and to analyze the main characteristic features of an eco-innovation model that is specifically developed at Päijät-Häme Region in Finland. Paijät-Häme Region is noted for its successful eco-innovation strategies and programs, hence, taken as casework in this study. Both primary (interviews) and secondary data (publicly available documents) are utilized in this study. The study shows that eco-innovation plays an important role in regional strategy as reviewed based on the experience of other regions in the EU. This is because of its localized nature which makes it easier to facilitate in a regional setting. Since regional authorities and policy-makers are normally focused on solving its localized environmental problems, eco-innovation principles can easily be integrated into regional strategy. The case study highlights Päijät-Häme Region’s eco-innovation strategies and projects which are characterized by strong connection of knowledge-producing institutions. Policy instruments supporting eco-innovation (e.g. environmental technologies) are very much focused on clean technologies, hence, justifying the formation of cleantech clusters and business parks in Päijät-Häme Region. A newly conceptualized SAMPO model of eco-innovation has been developed in Päijät-Häme Region to better capture the region’s characteristics and to eventually replace the current model employed by the Päijät-Häme Regional Authority. The SAMPO model is still under construction, however, review of its principles points to some of its three important spearheads – practice-based innovation, design (eco-design) and clean technology or environmental technology (environment).

Regional innovation strategies and sustainability in selected EU countries

This study focuses on regional innovation strategy (RIS) and sustainability aspects in selected regions of European Union (EU) countries. It is known that RIS helps a region to innovate locally and to compete globally and it is considered as one of the main policy tools of the EU for innovation support at a regional level. This study is conducted to explore the existence and adoption of RIS in different regions of selected EU countries, and to highlight and compare regional RIS characteristics. The study is also aimed at identifying the factors that characterise the formulation and implementation of RIS as well as the problems associated thereof. In this study, six regions of EU countries are considered: Päijät-Häme Region (Finland); London Region (United Kingdom); Mid-West Region (Ireland); Veneto Region (Italy); Eastern Region (Poland); and West Region (Romania). Data and information are collected by sending questionnaires to the respective regional authorities of these selected regions. Based on the gathered information and analysis, RIS or equivalent strategy document serves as a blueprint for forwarding innovative programmes towards regional sustainability. The objectives of RIS in these regions are found to be dependent on the priority sectors and state of the region’s development. The current environmental sustainability aspects are focused on eco-design, eco-products, and eco-innovation, although each region also has its own specific aspects supported by RIS. Likewise, regional policies typically follow the RIS yet translated in various sectoral focus or priority areas. The main enhancing factors supporting RIS among selected regions have some similarities and variations; among others, some regions are strongly supported by EU while others have support from own regional agencies, organisations and professional networks. RIS implementation is not without challenges and despite the differences in challenges, almost all of reviewed regions consider financial resource as a common problem. Generally, it is learned from this study that RIS and regional sustainability are reinforcing each other mutually. In this study, the strong focus is given towards environmental sustainability in the regions although regional sustainability also includes economic and social aspects. A well-focused and prioritised RIS is beneficial for regional sustainable development.

Contemporary art galleries innovation management

This paper focuses on capabilities implemented by micro firms in actual art sector. After last two decades, since establishment of new art selling ventures has started, current art market of Russia is still in its emerging phase. Art galleries, who preserve to be the main place where the art is purchased, today have to survive in the hostile business environment. Whereas the rivalry does not affect gallery performance significantly, the major challenges for these micro firms are customer unawareness and shortages of financing. The business environment requires capabilities inherited by galleries to sustain the performance. Such capabilities may lead to innovation adoption. This paper represents the first explorative study on contemporary art market of Saint-Petersburg. In order to gain an understanding of the topic, qualitative method was chosen and in-depth interviews were done with 7 different micro firms using key informant method.

Environmental inFluences on the Adoption of Open Innovation: Analysis of Structural, Institutional and Cultural Impacts

The concept of open innovation has recently gained widespread attention, and is particularly relevant now as many firms endeavouring to implement open innovation, face different sets of challenges associated with managing it. Prior research on open innovation has focused on the internal processes dealing with open innovation implementation and the organizational changes, already taking place or yet required in companies order to succeed in the global open innovation market. Despite the intensive research on open innovation, the question of what influences its adoption by companies in different contexts has not received much attention in studies. To fill this gap, this thesis contribute to the discussion on open innovation influencing factors by bringing in the perspective of environmental impacts, i.e. gathering data on possible sources of external influences, classifying them and testing their systemic impact through conceptual system dynamics simulation model. The insights from data collection and conceptualization in modelling are used to answer the question of how the external environment affects the adoption of open innovation. The thesis research is presented through five research papers reflecting the method triangulation based study (conducted at initial stage as case study, later as quantitative analysis and finally as system dynamics simulation). This multitude of methods was used to collect the possible external influence factors and to assess their impact (on positive/negative scale rather than numerical). The results obtained throughout the thesis research bring valuable insights into understanding of open innovation influencing factors inside a firm’s operating environment, point out the balance required in the system for successful open innovation performance and discover the existence of tipping point of open innovation success when driven by market dynamics and structures. The practical implications on how firms and policy-makers can leverage environment for their potential benefits are offered in the conclusions.

Application of Open Innovation Paradigm in Small and Medium Enterprises in Russia

The objective of this study is to explore how the Open Innovation paradigm is applied in by small and medium-size enterprises in Russia. The focus of the study is to understand how the processes of research and development and commercialization proceed in these kind of companies and to which extent they apply open innovation principles. Russian leadership makes certain steps for transition from the export of raw materials to an innovative model of economic growth. The research aims to disclose actual impact of these attempts. The closed innovation model and the erosion factors which lead to the destruction of an old one and emergence of new model are described. Features of open innovation implementation and intellectual property rights protection in small and medium enterprises are presented. To achieve the objective, a qualitative case study approach was chosen. Research includes facts and figures, views and opinions of management of studied companies related to innovation process in the company and in Russia in general. The research depicts the features of Open Innovation implementation by SMEs in Russia. A large number of research centers with necessary equipment and qualified personnel allow case companies to use external R&D effectively. They cooperate actively with research institutes, universities and laboratories. Thus, they apply inbound Open Innovation. On the contrary, lack of venture capital, low demand for technologies within the domestic market and weak protection of intellectual property limit the external paths to new markets. Licensing-out and creation of spin-off are isolated cases. Therefore, outbound Open Innovation is not a regular practice.

National Library and Library Network in Finland - Cooperation Being the Driving Force of Success

Kristiina Hormia-Poutasen esitys Danish Research Association -tapahtumassa Tanskassa 15.9.2011

Kuulla vai kuunnella – käyttäjää osallistavan palveluinnovoinnin lähestymistavan toteuttamisen haasteita julkisella sektorilla

Julkisen sektorin itsensä synnyttämien innovaatioiden ja innovoinnin näkökulma on verrattain tuore innovaatiotutkimuksen tutkimuskohde. Vielä uudempaa lähestymistapaa edustaa käyttäjälähtöinen ja käyttäjää osallistava palveluinnovaatiotutkimus julkisella sektorilla. Käyttäjälähtöisen ja käyttäjää osallistavan palveluinnovoinnin lähestymistavan toteuttamisesta ollaan kiinnostuneita, mutta tieteelliseen tutkimukseen perustuva tieto lähestymistavasta on vielä kohtuullisen niukkaa. Tämän käyttäjälähtöiseen palvelujen innovointiin keskittyvän väitöskirjatutkimuksen päätavoitteena on mikrotasolla tunnistaa ja ryhmitellä käyttäjää osallistavan palveluinnovoinnin lähestymistavan toteuttamisen haasteita julkisella sektorilla. Väitöskirjatutkimuksen alatavoitteena on tutkimuksesta saatavan tiedon avulla muodostaa kysymyslista tukemaan lähestymistavan käyttöönottamista ja toteuttamista julkisen sektorin palveluorganisaatioissa ja -verkostoissa. Julkisen palvelusektorin ohella väitöskirjan tutkimustuloksia voivat soveltuvin osin hyödyntää myös yksityisen ja kolmannen sektorin palveluorganisaatiot ja -verkostot sekä käyttäjälähtöisen innovaatiopolitiikan suunnitteluun ja sen jalkauttamiseen osallistuvat tahot. Haasteita lähestytään tutkimuksessa käyttäjälähtöisen ja käyttäjää osallistavan palveluinnovoinnin lähestymistavan piirteiden kautta ja haasteita tarkastellaan kehittäjäviranomaisten (ryhmätaso) näkökulmasta. Kuntasektori on valittu tutkimukseen edustamaan julkista sektoria. Lähestymistavan piirteiksi tutkimuksessa määritellään käyttäjänäkökulman ohjaava rooli organisaation innovaatiotoiminnan strategisella tasolla ja palvelujen uudistamisprosessien tasoilla, avoimuus (erityisesti käyttäjärajapinta) ja tulkinnallisuus innovaatioprosessien varhaisessa vaiheessa sekä laaja-alainen käsitys innovaatioiden lähteistä käyttäjänäkökulmaa muodostettaessa. Tutkimuksen kohteena on hyvinvointipalveluinnovaatioprosessien varhainen vaihe, jolloin keskeisessä asemassa on uusien ideoiden sekä uuden tiedon ja ymmärryksen hankinta hyödynnettäväksi innovaatioprosessien seuraavissa vaiheissa. Tutkimuksessa rajaudutaan käyttäjälähtöisen palveluinnovoinnin muotoon, jossa käyttäjät intentionaalisesti ja konkreettisesti osallistetaan kehittäjäviranomaisjohtoisiin palveluinnovaatioprosesseihin. Käyttäjiksi tutkimuksessa ymmärretään palvelun loppukäyttäjät palvelujen ”ulkoisina hyödyntäjinä” ja yli sektorialisten palveluprosessien henkilöstö palvelujen ”sisäisinä hyödyntäjinä”. Hyvinvointipalveluista tutkimuksessa ovat edustettuina sosiaali- ja terveyspalvelut sekä ikäihmisten palvelukeskusten tarjoamat palvelut. Kuntasektorin innovaatiotoiminnan kenttä ymmärretään tutkimuksessa verkostomaisena kokonaisuutena, joka ylittää kuntien hallinnolliset rajat. Artikkeliväitöskirjana toteutetun väitöskirjatutkimuksen metodologia perustuu usean tapauksen tapaustutkimukseen (multiple case-studies) ja kvalitatiiviseen tutkimusotteeseen. Työn empiirinen osuus koostuu viidestä artikkelina julkaistusta osatutkimuksesta. Osatutkimuksissa käytetään tapaustutkimuksen eri variaatioita, ja tutkimusaineistot on kerätty kolmesta eri perustutkimusympäristöstä. Osatutkimuksien tapaukset on valittu palvelun käyttäjien ”äänen jatkumon” (the voice of the customer) eri kohdista. Käyttäjän ääntä käytetään tutkimuksessa metodisena ratkaisuna ja metaforana. Lisäksi käyttäjän ääni ymmärretään tutkimuksessa paremminkin kollektiivisena ja laajemmista palvelujen kehittämisnäkökulmista kertovana tekijänä kuin yksittäisten palvelun käyttäjien tarpeista ja toiveista kertovana metaforana. Käyttäjää osallistavan palveluinnovoinnin lähestymistavan toteuttamisen haasteiksi julkisella sektorilla tutkimuksessa tunnistetaan viisi haastetta. Tiivistetysti haasteena on 1. palvelujen käyttäjien subjektiuteen perustuva käyttäjälähtöisyys palvelujen uudistamisessa 2. tunnistaa palvelun käyttäjät innovaatiotoiminnan voimavarana ja rohkaistua heidän osallistamiseensa 3. sitoutuminen yhteistoiminnallisuuteen käyttäjä- ja muita rajapintoja ylittävissä palvelujen uudistamisprosesseissa ja innovaatiohakuisuus työskentelyssä 4. oivaltaa palvelutoivelistoja ja asiakaspalautteita laajempia kehittämisnäkökulmia 5. synnyttää luottamukseen perustuva hyvä kierre palvelun käyttäjien ja kehittäjien välille. Tutkimustuloksena syntyneet haasteet paikannetaan tutkimuksessa käyttäjän äänen jatkumolle erilaisin painotuksin. Lisäksi tutkimustulosten pohjalta tehdään kolme keskeistä johtopäätöstä. Ensinnäkin palvelun kehittäjätahon sekä palvelun loppukäyttäjien ja palvelujen sisäisten hyödyntäjien väliltä on tunnistettavissa innovaatiopotentiaalia sisältäviä rakenteellisia aukkoja. Toiseksi kehittäjäviranomaistahon valmius ja halu laajentaa tiedonmuodostustaan palvelujen uudistamisessa palvelun käyttäjien kanssa yhteisöllisen tiedonmuodostuksen suuntaan on puutteellinen. Kolmanneksi palvelujen kehittäjätaho ei ole sisäistänyt riittävässä määrin käyttäjää osallistavan palveluinnovoinnin lähestymistavan metodologisia perusajatuksia. Tutkimuksessa tunnistetut viisi haastetta osoittavat, että käyttäjää osallistavan palveluinnovoinnin lähestymistavan käyttöönotto hyvinvointipalveluorganisaation tai -verkoston palvelujen innovoinnin lähestymistavaksi ei ole mekaaninen toimenpide. Lähestymistavan käyttöönottoa tukeva kysymyslista perustuu tutkimuksessa tunnistettuihin haasteisiin. Kysymyslista on laadittu siten, että kysymykset liittyvät laajasti julkisten palveluorganisaatioiden ja -verkostojen innovaatiokulttuuriin. Kaksiosaisen kysymyslistan ensimmäisen osan kysymykset käsittelevät innovointia ohjaavia mentaalisia malleja. Ensimmäisessä osassa esitetään esimerkiksi seuraava kysymys: ”Millaista käsitystäpalvelun käyttäjistä (kuntalaisista) sekä käyttäjien ja kehittäjien (viranomaisten) välisestä suhteesta ilmennämme palvelujen innovoinnissa; onko palvelujen käyttäjä (kuntalainen) kohde, jolle kehitetään palveluja, vai onko hän jopa välttämätön kehittämiskumppani?”. Kysymyslistan toisen osan kysymykset liittyvät innovaatiokäytänteisiin ja valmiuksiin. Esimerkkinä voidaan mainita seuraava kaksiosainen kysymys: ”Tukevatko innovaatiokäytänteemme käyttäjärajapinnan ylittäviä innovaatioprosesseja ja sitoudummeko avoimin mielin työskentelyyn palvelun käyttäjien, potentiaalisten käyttäjien tai ei-käyttäjien kanssa? Mitä hyötyjä koemme yhteistoiminnallisuudesta koituvan meille ja käyttäjille sekä innovaation laatuominaisuuksiin?”. Mitä tulee tutkimuksen otsikon alkuosaan ”kuulla vai kuunnella”, vastaus on, että pääpaino on sanalla ”kuulla”. Pohdintaluvussa tuodaan myös esille tarve – tai ainakin kriittisen tarkastelun tarve – käyttäjälähtöisen ja käyttäjää osallistavan palveluinnovoinnin käsitteen ja sen luonteen sekä tavoitteiden määrittelemiselle julkisen sektorin ominaispiirteistä käsin vastapainona alkuperältään yksityisen sektorin liiketoimintakontekstista lähtöisin oleville määrittelyille.