Rajaliikenteen turvallisuusselvitys : Liikenneturvallisuussuunnitelma Kaakkois-Suomen kansainvälisen liikenteen kuormittamalle tiestölle

Rajaliikenteen turvallisuusselvitys on osa rajan ylittävän liikenteen liikenneturvallisuusprojektia (ENPI CBC ”Cross-Border Road Traffic Safety” -project). Suunnittelualue rajautuu karkeasti valtateiden 6, 7 ja 15 muodostaman kolmion alueelle Kaakkois-Suomessa. Suunnittelun painopiste oli Vaalimaan, Nuijamaan ja Imatran raja-asemien lähialueiden maanteillä. Onnettomuusanalyysin mukaan tarkastelualueella tapahtui vuosina 2009–2012 yhteensä 670 liikenneonnettomuutta, jossa mukana oli ulkomaalainen kuljettaja. Ulkomaalaisen kuljettama raskas ajoneuvo osallisena 175 onnettomuudessa (26 %). Onnettomuusmäärät ovat lisääntyneet vuoden 2009 tasosta (samalla aikavälillä onnettomuusmäärät yleisesti vähentyneet Kaakkois-Suomessa). Kyselyn mukaan suomalaiset tienkäyttäjät kokevat kansainvälisestä liikenteestä aiheutuvan vaaratilanteita. Eniten vaaratilanteita aiheutuu vaarallisista ohituksista, äkkinäisistä liikkeistä ja ylinopeuksista. Ongelmien ja vaaratilanteiden uskotaan johtuvan suurimmaksi osaksi siitä, että Suomessa on erilainen liikennekulttuuri ulkomaalaisten kuljettajien kotimaahan verrattuna. Ulkomaalaisille liikkujille kohdistettuun kyselyyn vastanneet kuljettajat kokevat Suomen liikenteessä ongelmana hitaasti ajamisen (alhaiset nopeusrajoitukset), usean rekan letkat, pientareelle pysähtymisen sallimattomuuden sekä ylinopeudet. Ongelmien uskotaan johtuvan siitä, että liikennesääntöjä ei tunneta ja liikennekulttuuri sekä lainsäädäntö ovat erilaisia, myös vieras kieli aiheuttaa ongelmia. Vaaratilanteita ja ongelmia pystyttäisiin vähentämään tiedotuksella sekä opastuksen ja viitoituksen parantamiselle. Liikennevalvonnalla ei uskota olevan yhtä suurta vaikutusta. Sidosryhmät näkevät kansainvälisen liikenteen hyötyjä eniten kuntien elinkeinopuolella. Yritystoiminta vilkastuu, rajan läheiset alueet kehittyvät ja liikenneympäristöön investoidaan. Suurimmiksi haitoiksi nähdään liikenneväylien kuormittuminen, tieverkon nopeampi kuluminen, onnettomuusriskin kasvu ja lisääntyneen liikenteen aiheuttamat ympäristöhaitat sekä kansainvälisen liikenteen mukanaan tuoma rikollisuus ja harmaa talous. Ulkomaalaisten ongelmat Suomessa aiheutuvat pääasiassa erilaisesta liikennekulttuurista ja liikennekäyttäytymisestä. Vaaranpaikkoja ovat mm. eritasoliittymien rampit, ja lisäksi vieraskieliset opasteet vaikeuttavat liikkumista. Suuri osa toimenpideohjelmassa esitetyistä toimenpiteistä liittyy opastuksen ja viitoituksen sekä tiemerkintöjen parantamiseen. Lisäksi esitetään eri kokoluokan rakenteellisia toimenpiteitä sekä muita erillisiä selvityksiä vaativia toimenpiteitä. Ohjelman kustannusarvio on yhteensä 958 000 euroa. Liikenneympäristön lisäksi esitetään tiedotukseen ja valvontaan liittyviä toimenpiteitä, kuten raja-asemilla jaettava uusi opas- ja tietolehdykkä sekä näyttötaulut ajantasaisen liikennetiedon ja liikennesääntöjen jakamiseen raja-asemilla.

Miksi palvelus keskeytyy? : keskeyttäjien kokemuksia puolustusvoimien koulutuskulttuurista

Tässä tutkimuksessa selvitetään varusmiespalveluksen keskeyttäneiden henkilöiden kokemuksia puolustusvoimien koulutuskulttuurista keskeyttämiskyselyjen perusteella. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää onko palveluksen keskeyttämisellä ja kokemuksella koulutuskulttuurista syy-yhteyttä keskenään. Tutkimus on kuvaileva survey-tutkimus, joka on rajattu yhteen joukko-osastoon (Viestirykmentti). Ajallisesti tarkastellaan vuosina 2008–2013 palveluksensa keskeyttäneitä varusmiehiä. Tutkimuksen otos muodostuu 358 keskeyttämiskyselyyn vastanneesta palveluksen keskeyttäjästä. Tutkimusasetelmassa vertaillaan kolmen suurimman keskeyttäjäryhmän, fyysisistä ja mielenterveydellisistä syistä keskeyttäneiden ja siviilipalvelukseen hakeutuneiden, kokemuksia toisiinsa. Tutkimuksen tulokset ovat samansuuntaisia kuin aikaisemmissa palveluksen keskeyttämistä käsitelleissä tutkimuksissa. Ennakkokäsitys koulutustaustan vaikutuksesta keskeyttämisen syyhyn saa vahvistusta: lukion käyneet hakeutuvat siviilipalvelukseen peruskoulupohjaisia useammin, kun taas peruskoulun oppimäärän suorittaneissa on enemmän mielenterveydellisistä syistä keskeyttäneitä kuin lukion käyneissä. Myös tulokset ahdistusoireiden ilmenemisestä eri keskeyttäjäryhmissä vahvistavat tutkimukselle asetetun hypoteesin siitä, että siviilipalvelukseen lähtijät ilmaisevat ahdistusoireita kuten mielenterveydellisten syiden vuoksi keskeyttäneet. Yhteyttä ahdistuksen ilmenemisen ja koululutuskulttuurin kokemisen välillä tutkittiin hakemalla lineaarisen regressioanalyysin avulla viidelle valitulle ahdistusoireväittämälle selitysasteita koulutuskulttuuriväittämistä eri keskeyttäjäryhmissä. Saatujen tulosten perusteella selitysasteet jäävät kaikkien ryhmien osalta mataliksi, joten keskeyttäjien ahdistuksen tuntemukset johtuvat muista kuin koulutuskulttuuria mittaavista tekijöistä. Tämän tutkimuksen valossa fyysisistä ja mielenterveydellisistä syistä keskeyttäneiden ja siviilipalvelukseen hakeutuneiden kokemukset puolustusvoimien koulutuskulttuurista ovat samansuuntaisia. Etenkin kantahenkilökuntaan liittyvissä väittämissä ryhmien mielipiteet ovat hyvin lähellä toisiaan eli henkilökunnan toimintaan ollaan pääosin tyytyväisiä, eikä ryhmien välillä ole tilastollisestikaan merkitseviä eroja. Varusmiesesimiesten osalta mielipiteissä on enemmän hajontaa ja tilastollisesti ryhmien välillä on merkitsevät erot (p<0,01) kahden varusmiesesimiehiin liittyvän väittämän kohdalla. Asetettu hypoteesi siitä, että siviilipalvelukseen lähtijöiden ja psyykkisten syiden vuoksi keskeyttäneiden kokemukset koulutuskulttuurista ovat negatiivisemmat kuin fyysistä syistä keskeyttäneillä saa näiden väittämien pohjalta lievää vahvistusta. Tämän tutkimusasetelman ja -aineiston perusteella päädytään siihen tulokseen, että koulutuskulttuurin ja palveluksen keskeyttämisen välillä ei ole selvää yhteyttä.

Kontrollista kasvatukseen

Teemanumero: Nuoruus ja kontrolli.

Häirinnän häilyvät rajat

Kirjallisuusarvostelu

Näkyvää tulkitsemaan

Kirjallisuusarvostelu

Kansallisen energia- ja ilmastopolitiikan toteuttaminen puolustushallinnossa

Tässä diplomityössä selvitetään kansallisen energia- ja ilmastopolitiikan toteuttamiseen vaikuttavia tekijöitä puolustushallinnossa. Tavoitteena on tunnistaa, minkälaisia haasteita ja edellytyksiä toteuttamiseen liittyy ja minkälaisia toimenpiteitä ja päätöksiä politiikan toteuttaminen hallinnossa edellyttää. Tutkimuskysymyksiä lähestytään strategiakirjallisuuden, olemassa olevan tutkimustiedon sekä kvalitatiivisen haastattelututkimuksen kautta. Tutkimuksen tarkoitus on edesauttaa hallinnon oman energia- ja ilmastostrategian laadintaa sekä toimia johdon työkaluna toteuttamispäätösten tekemisessä. Merkittävimmiksi toteuttamiseen vaikuttaviksi tekijöiksi tunnistettiin resursointikysymykset, johdon sitoutuminen sekä puolustustoimialan erityispiirteet. Lisäksi vaikutuksia tunnistettiin olevan muun muassa kiinteistö- ja energiasopimusjärjestelyillä, asenteilla sekä puolustusvoimauudistuksella. Kirjallisuuskatsauksen teoreettisille käsitteille löydettiin pitkälti vastineet empiirisestä tutkimuksesta, mutta osa haasteista nousi esiin nimenomaan puolustushallinnon toimintaympäristöstä. Osa tuloksista on yleistettävissä laajemmin energia- ja ilmastotoimenpiteille, valtiosektorille ja muille toimialoille. Saatujen tulosten perusteella on mahdollista määrittää reunaehdot hallinnonalan oman energia- ja ilmasto-ohjelman laadinnalle sekä ennakoida toteuttamisedellytyksiä. Ohjelman toteuttamista tukevina jatkotoimenpide-ehdotuksina esitetään yhteistyöverkoston yhteistä julkista sitoutumista energia- ja ilmastopolitiikan edistämiseen, konkreettisten toimintaohjelmien laatimista sekä tietoisuuden kasvattamista toiminnan ilmastovaikutuksista ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista toimintaan viestinnän ja seurantajärjestelmien keinoin sekä osana päätöksentekoprosesseja.

Työhyvinvointiraportointi osana henkilöstöraportointia - Henkilöstöraportoinnin kehittäminen kohdeyrityksessä

Työntekijöitä ja heidän tietojaan ja taitojaan pidetään yhtenä yrityksen tär-keimmistä resursseista. Jatkuvasti muuttuvan toimintaympäristön vuoksi on tärkeää huolehtia työntekijöiden terveydestä ja hyvinvoinnista. Työhyvinvoinnista tarvitaan ajankohtaista tietoa, jotta voidaan seurata henkilöstön kehitystä ja luoda realistinen kuva henkilöstön pitkäaikaiseen suorituskykyyn vaikuttavista tekijöistä. Tutkimuksen tavoitteena on tutkia kohdeyrityksen henkilöstöraportoinnin kehitystarpeita. Tutkimus on rajattu kohdeyrityksen sisäiseen raportointiin ja työhyvinvointiraportointiin. Aineisto kerättiin teemahaastatteluiden ja sähköpostihaastatteluiden avulla. Kohdeyrityksessä on tarve uusille henkilöstötunnusluvuille ja säännölliselle, tarpeeksi usein toteutettavalle henkilöstökyselylle. Lisäksi henkilöstökyselyiden tuloksista ja työhyvinvoinnin kehittämisen toimenpiteistä tarvitaan koko henkilöstölle näkyvää raportointia.

Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnitelma

Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen kuntiin laadittiin turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnitelma. Suunnitelma laadittiin yhteistyössä Uudenmaan ELY-keskuksen sekä suunnittelualueen kuntien kanssa. Suunnitelma laadittiin kestävän liikkumisen näkökulmasta ja se sisältää turvallisuuden parantamisen lisäksi kestävän liikkumisen edistämistä. Alueen liikenneturvallisuustilannetta ja liikkumistottumuksia kartoitettiin nykytila-analyysin lisäksi asukaskyselyllä. Kaikkiin alueen kuntiin tehtiin maastotarkastelut onnettomuusanalyysissa ja asukaskyselyssä nousseiden ongelmapaikkojen perusteella. Onnettomuusanalyysin tulosten mukaan suunnittelualueen liikenneturvallisuuden tila on koko maan keskiarvoa heikompi. Vuosien 2008–2012 keskiarvon mukaan suunnittelualueella henkilövahinkoon johtaneita tieliikenneonnettomuuksia tapahtui 125 kpl/100 000 asukasta vuodessa, kun koko maassa vastaava luku oli 116 kpl. Suunnittelualueen onnettomuuskustannukset ovat vuosittain yli 57 miljoonaa euroa, josta kuntien osuus on noin 10 miljoonaa euroa. Asukaskyselyn vastauksien mukaan suunnittelualueen liikenneturvallisuus koettiin pääasiassa melko turvalliseksi. Turvavälineiden käytössä huolestuttavaa oli, että vain noin 50 % vastaajista kertoi käyttävänsä aina tai yleensä pyöräilykypärää pyöräillessä. Kyselyn mukaan 60 prosentilla vastaajista työ- tai koulumatkan pituus suuntaansa on yli viisi kilometriä, joka asettaa haasteita kestävälle liikkumiselle. Nykytila-analyysin, valtakunnallisen ja alueellisen vision ja tavoitteiden pohjalta määriteltiin suunnittelualueen liikenneturvallisuus- ja kestävän liikkumisen visio ja tavoitteet. Pitkän aikavälin liikenneturvallisuusvisioksi asetettiin, että kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä ja liikenne on vastuullista ja se koetaan turvalliseksi. Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien vähentämistavoite on, että vuonna 2020 tapahtuu korkeintaan 85 henkilövahinko-onnettomuutta (v. 2008–2012 tapahtui keskimäärin 114 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta). Tavoitteena on myös, että kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkutapaosuus lyhyillä (alle 5 km) matkoilla kasvaa (kestävien kulkutapojen kulkutapaosuuden kasvaa 38 %:sta 46 %:iin vuoteen 2020 mennessä). Suunnitelmatyön aikana kuntien liikenneturvallisuustyötä aktivoitiin. Liikenneturvallisuusryhmien ja eri hallintokuntien edustajien kanssa ideoitiin kaikille eri ryhmille sopivia toimintamuotoja liikenneturvallisuuden ja kestävän liikkumisen edistämiseksi. Liikenneympäristön parantamisehdotus tehtiin noin 210 alueen kohteeseen. Toimenpiteiden toteuttaminen vaiheistettiin kolmeen ohjeelliseen kiireellisyysluokkaan. Suunnitelma aikajänne on noin 8-10 vuotta ja suunnitelman toteutumista on tarkoitus seurata työssä asetettujen seurantamittareiden avulla.