Reflexive model of research-based theatre – processing innovation at the crossroads of theatre, reflection and practice-based innovation activities

Contemporary organisations have to embrace the notion of doing ‘more with less’. This challenges knowledge production within companies and public organisations, forcing them to reorganise their structures and rethink what knowledge production actually means in the context of innovation and how knowledge is actually produced among various professional groups within the organisation in their everyday actions. Innovations are vital for organisational survival, and ‘ordinary’ employees and customers are central but too-often ignored producers of knowledge for contemporary organisations. Broader levels of participation and reflexive practices are needed. This dissertation discusses the missing links between innovation research conducted in the context of industrial management, arts, and culture; applied drama and theatre practices (specifically post-Boalian approaches); and learning – especially organising reflection – in organisational settings. This dissertation (1) explores and extends the role of research-based theatre to organising reflection and reflexive practices in the context of practice-based innovation, (2) develops a reflexive model of RBT for investigating and developing practice-based organisational process innovations in order to contribute to the development of a tool for innovation management and analysis, and (3) operationalises this model within private- and publicsector organisations. The proposed novel reflexive model of research-based theatre for investigating and developing practice-based organisational process innovations extends existing methods and offers a different way of organising reflection and reflexive practices in the context of general innovation management. The model was developed through five participatory action research processes conducted in four different organisations. The results provide learning steps – a reflection path – for understanding complex organisational life, people, and relations amid renewal and change actions. The proposed model provides a new approach to organising and cultivating reflexivity in practice-based innovation activities via research-based theatre. The results can be utilised as a guideline when processing practice-based innovation within private or public organisations. The model helps innovation managers to construct, together with their employees, temporary communities where they can learn together through reflecting on their own and each others’ experiences and to break down assumptions related to their own perspectives. The results include recommendations for practical development steps applicable in various organisations with regard to (i) application of research-based theatre and (ii) related general innovation management. The dissertation thus contributes to the development of novel learning approaches in knowledge production. Keywords: practice-based innovation, research-based theatre, learning, reflection, mode 2b knowledge production

Asiantuntijaorganisaation työhyvinvointi; organisaatioilmapiiri yliopistoyksikön voimavaratekijänä

Asiantuntijaorganisaatioissa työ ja organisaation tavoitteet muuttuvat ympäristön vaikutuksesta yhä nopeammin. Monet yhtäaikaiset muutokset ovat haasteita työhyvinvoinnille. Työhyvinvoinnin kehittäminen onkin eräs ajankohtainen henkilöstöjohtamisen painopistealue. Yliopistoyksiköissä työhyvinvointi voi vaihdella johtuen tieteenalojen autonomiasta ja erilaisuudesta, joten organisaatiotasoinen tutkiminen on tarpeen. Asiantuntijaorganisaation työhyvinvoinnin kannalta työn sosiaaliset ja psyykkiset tekijät ovat kriittisiä ja niiden vuorovaikutteinen tutkiminen on myönteinen tapa kehittää työhyvinvointia. Tutkimusongelmana oli kuvata pienen yliopistoyksikön työhyvinvointia organisaatioilmapiirin näkökulmasta. Tutkimuskysymyksinä olivat: millainen on case-organisaation työhyvinvointi, millainen on case-organisaation ilmapiiri sekä mitkä tekijät vaikuttavat case-organisaation työhyvinvointiin. Tutkimus on tapaustutkimus, jonka aineiston keruussa ja analysoinnissa käytettiin triangulaatiomenetelmää. Kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen aineisto analysoitiin deduktiivisesti. Tutkimuksen teoreettisena taustana oli organisaatiopsykologian, työhyvinvoinnin ja johtamisen tutkimuksia. Näitä peilattiin asiantuntijaorganisaation ja yliopiston kontekstiin. Case-organisaation työhyvinvointi oli melko hyvä. Organisaatioilmapiiri ja sitoutuminen olivat kehittyneet myönteisesti viime aikoina. Työn voimavaroina koettiin työtoverien tuki, työmotivaatio, mielekäs työ, hyvä työssä viihtyminen, hyvät mahdollisuudet käyttää tietoja ja taitoja ja oppia uutta sekä tasa-arvoinen, mukava ja kannustava ilmapiiri. Työn vaatimustekijöitä olivat ajoittainen kiire, usein muuttuvat ja puutteelliset työn ja yhteisön tavoitteet, heikko tiedon kulku ja lisääntynyt byrokratia. Vaikka työ oli itsenäistä, työn vaikutusmahdollisuuksia koettiin vain jonkin verran. Koska organisaatioilmapiirin osa-alueet johtaminen, sosiaalinen vuorovaikutus, luottamus, yhteisöllisyys ja me-henki sekä sitoutuminen ovat yhteydessä toisiinsa, organisaation kehittäminen jonkin osa-alueen kautta kehittää työhyvinvointia strategisesti. Case-organisaatiossa johtamisen kehittäminen oli parantanut henkilöstön sitoutumista organisaatioon. Yliopistojen johtamisessa vuorovaikutuksen lisääminen johtajan ja henkilöstön välille nähdään tärkeänä ja vaikuttavana työhyvinvoinnin kehittämisen keinona. Monipuolinen vuorovaikutus voi parantaa erilaisten ihmisten ja tiimien välistä yhteistyötä ja organisaation yhteisiä tavoitteita sekä työn vaikutusmahdollisuuksia.

Measuring effects of strategic utilization of social media in business-to-business marketing: Case Greenlux Finland Oy

Utilization of social media is increasingly common in B2B marketing. Social media is an efficient and cheap marketing and communication channel available for everyone, and thus extremely attractive marketing medium. The more companies get involved in social media the more failures are reported. It is not enough for a company to just be present in social media. Succeeding on it requires hard work, investing time and money, and ability to measure and to monitor performance. With an increasing number of companies failing in utilizing social media, together with lack of research on strategic utilization of social media focusing on B2B marketing, measuring, and monitoring create a purpose for this research. The aim of this research is to discover methods for measuring and monitoring effects of strategic utilization of social media in B2B marketing. Most relevant financial and non-financial indicators are discussed, and the methods by which these can be monitored and measured. In addition, effects of strategic utilization of social media on the case company are measured and analyzed. The research methodology used in this research is a participatory action research, which includes elements of both qualitative and quantitative research methods. The case company examined in the research provides a unique opportunity to follow through all phases of strategic utilization of social media for B2B marketing purposes concluding real effects of social media to the case company, and thus gain a deep understanding about this new marketing medium in the perspective of B2B marketing. Duration of the research period is seven months. During this time, information is collected, measured, and analyzed. Case company does not have any other marketing activities simultaneously which makes it possible to examine social media apart from effects of other visible marketing activities. Effects of strategic utilization of social media can be monitored and measured in many ways. Methods that should be used depend on goals set for social media. Fundamental nature of social media requires multidimensional assessment, and thus effects should be measured, and monitored considering both financial and non-financial indicators. The results implicates that effects of strategic utilization of social media are relatively wide ranged. According to the findings, social media affects positively on brand, number of web page visitors, visitor behavior, and on distribution of awareness. According to investment calculations social media is a legitimate investment for case company. Results also implicate that by using social media case company gains conversation, arouses interest, gets attention, and creates interactivity. In addition and as a side note, winter holiday season appears to have a great effect on social media activity of B2B companies’ representatives.

Effective Social Intranet. Case: Mobile Routing Business Unit, Tellabs

The purpose of this thesis is to examine what the normative, effective social Intranet solution is for Tellabs Mobile Routing business unit in terms of sharing knowledge more openly and effectively, fostering innovation, and improving team spirit and positive employee experience. Additionally, these aspects are researched from the intra- and inter-organizational points of view. The research is based on previous literature and empirical interviews. Based on these two items, an eight-fold recommendation proposal was created to change the current Intranet to become an effective social Intranet.

Sosiaalisen median ja virtuaalisten tapahtumien hyödyllisyys tapahtumamarkkinoinnissa Case: OS/G Event

Tutkielman tarkoituksena on selvittää tapahtumamarkkinoinnin prosessia, ja sitä, millaista hyötyä sosiaalinen media ja virtuaalitapahtumat tuovat tapahtumamarkkinointiin.

Tila osana luovaa organisaatiokulttuuria

Organisaation fyysiset tilat ovat osa luovaa organisaatiokulttuuria, ja niillä on keskeinen merkitysluovissa organisaatioissa. Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia, millainen merkitys fyysisillä tiloillaon luovaan organisaatiokulttuuriin ja miten luovaa organisaatiokulttuuria voidaan tukea fyysisten tilojenavulla. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jossa tarkastellaan viittä tapausorganisaatiotaja niiden toimitiloja. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua ja havainnointia yrityksien luonnollisissa ympäristöissä eli fyysisissä toimitiloissa. Aineistoa kerättiin seuraavista case-yrityksistä: Fondia Oy, TBWA Helsinki, Vincit Oy, Rovio Entertainment Oy ja Microsoft Oy. Lisäksi tutkimusta täydennettiin neljällä asiantuntijahaastattelulla. Tutkimukseen haastateltiin dSign Oy:n, Workspace Oy:n, Nelostuote Oy:n ja Great Place to Work-instituutin asiantuntijoita. Haastattelu- ja havaintoaineiston perusteella voidaan todeta, että tapausorganisaatioilla on edistykselliset työtilat, jotka ilmentävät niiden organisaatiokulttuuria. Tapausyrityksissä fyysiset tilat on huomioitu merkityksellisenä osana luovaa organisaatiokulttuuria. Tiloihin on kaikissa tapauksissa panostettu kulttuurilähtöisesti persoonallisin tila- ja sisustusratkaisuin. Keskeisiä yhteisiä piirteitä tapausyrityksien tiloissa on avoin työskentelytila tai projektitiimi kohtainen tila. Sillä sosiaalinen vuorovaikutus koettiin tärkeänä osana organisaatiokulttuuria, ja sen koettiin edistävän tiedon ja osaamisen jakamista, motivaatiota ja sitoutumista. Tiimin jäsenten läheisyys on usein tilajaon perusteena työtiloissa. Sisustuksellisesti näyttävämpiä tiloja tapausorganisaatioissa olivat yhteiset kokoontumis-ja asiakastilat, joiden sisustus oli usein värikkäämpää, yllätyksellisempää ja leikkisämpää ja joissakin tapauksissa jopa kodinomaista. Tilojen sisustuksen tarkoituksena oli luoda viihtyvyyttä ja rentoa ilmapiiriä välittömään kanssakäymiseen sekä inspiroida uusia ajatuksia. Tutkimuksen perusteella tilat ovat merkityksellisiä organisaatiorakenteelle ja -kulttuurille, ihmisten viihtyvyydelle, sitoutumiselle, motivoituneisuudelle, sosiaalisuudelle sekä sitä kautta välillisesti myös luovuudelle ja innovaatioille. Tilat ilmentävät aineellisesti organisaatiokulttuuria, ja niillä voidaan vaikuttaa suorasti tai epäsuorasti työntekijöiden ja muiden sidosryhmien tunteisiin ja mielikuviin yrityksestä. Tilat voivat olla viestintäväline ja osa markkinointistrategiaa, niiden avulla profiloidutaan sidosryhmille ja erottaudutaan muista yrityksistä. Tilarajauksilla voidaan vaikuttaa organisaatiorakenteeseen joko hierarkkisesti tai matalaa hierarkiatasoa ilmentäen. Tilaratkaisuilla ilmennetään organisaation arvoja, visiota ja missiota sekä niiden avulla voidaan konkreettisesti johtaa ihmisiä yhteen tai eristää toisistaan. Tilojen avoimuudella ja läpinäkyvyydellä on edistävä vaikutus organisaation informaation kulkuun, sattumanvaraisiin kohtaamisiin ja yhteisöllisyyteen ja negatiivinen vaikutus organisaation alakulttuureiden voimakkuuteen.

Summaries of lecture recordings used as learning material in blended learning

Julkaisumaa: 530 AN ANT Alankomaiden Antillit