Työtä ympäristössä : Pohjois-Savon YTY-projektin toiminta vuonna 2010

Pohjois-Savon YTY on Euroopan Sosiaalirahaston (ESR) osittain rahoittama projekti, jossa koulutetaan ja työllistetään työttömänä olleita henkilöitä ympäristön kunnostustöihin. Projektin tavoitteena on vahvistaa työttömänä olleiden henkilöiden työkykyä ja työllistymismahdollisuuksia sekä edistää ympäristön kunnostamista. Projekti käynnistyi 1.3.2008 ja vuonna 2010 mukana oli 17 kuntaa: Iisalmi, Juankoski, Kaavi, Karttula, Kiuruvesi, Leppävirta, Nilsiä, Pielavesi, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Vesanto ja Vieremä. Projektiin liittyvä koulutus toteutettiin työvoimakoulutuksena samanaikaisesti Iisalmessa, Juankoskella ja Suonenjoella. Koulutuksen aikana osallistujat suorittivat työssä tarvittavat kortit: työturvallisuus-, tulityö-, ensiapu 1- ja tieturva 1 -kortit. Lisäksi koulutuksen aikana saatiin tietoa mm. reittirakentamisesta, rakennusten kunnostamisesta sekä työvälineiden huollosta. Koulutusjakson jälkeen alkoi kuuden kuukauden työjakso kunnissa. Kunnat toimivat työnantajina ja osoittivat työkohteet. Projektin työnsuunnittelijat ohjasivat ja opastivat työllistettyjä työkohteissa työmenetelmiin ja työtapoihin liittyvissä kysymyksissä kannustaen samalla jatkotyöllistymiseen ja/tai kouluttautumiseen. Projektissa aloitti 86 henkilöä vuonna 2010. Henkilötyöpäiviä kertyi yhteensä 12761, joista ohjaus-ja konsultointipäiviä oli 18 ja koulutuspäiviä 1419. Julkaisussa esitetään yleiskatsaus projektin toimintaan vuonna 2010 ja esitellään kunnissa toteutettuja työkohteita.

Työllistävät ympäristötyöt : Pohjois-Savon YTY -projektin toiminta vuonna 2009

Pohjois-Savon YTY on Euroopan sosaalirahaston, Työ- ja elinkeinoministeriön ja 17 pohjoissavolaisen kunnan rahoittama ympäristötyöprojekti. Projekti toteutetaan Manner-Suomen ESR-ohjelman Itä-Suomen suuralueosion toimintalinja 2:ssa, ”Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen”. Projektin tavoitteena on kouluttaa ja työllistää vuosittain 75 työtöntä ja/tai syrjäytymisuhan alla olevaa henkilöä ympäristön kunnostus- ja hoitotöihin. Koulutusjakson jälkeen työllistetyt siirtyvät työskentelemään kuntiin kuuden kuukauden ajaksi. Pohjois-Savon ympäristökeskukseen palkatut työnsuunnittelijat ohjaavat ja opastavat työllistettyjä työkauden aikana työkohteissa. Projektissa kiinnitetään erityistä huomiota työllistettyjen jatkotyöllistymismahdollisuuksien kartoittamiseen ja kouluttautumiseen. Projektiin liittyvä kuukauden mittainen koulutus toteutettiin samaan aikaan Iisalmessa, Juankoskella ja Suonenjoella. Koulutusten aikana suoritettiin tulityö-, työturvallisuus-, tieturva 1- ja ensiapu 1 -kortit. Koulutuksen jälkeen osallistujat siirtyivät työskentelemään kuntiin puolen vuoden ajaksi. Muutamissa kunnissa työntekijöiden työsuhteita jatkettiin vielä tämänkin jälkeen. Työjakson aikana toteutettiin monenlaisia ympäristön kunnostamiseen ja hoitamiseen liittyviä töitä. Työkohteet vaihtelivat yleisistä viheralueiden siistimis- ja hoitotöistä rakennusten kunnostamiseen ja uusien rakenteiden tekemiseen. Projektiin osallistui yhteensä 76 henkilöä. Työllistämisvaikutus oli 9042 henkilötyöpäivää. Julkaisussa esitetään yleiskatsaus projektin toimintaan vuonna 2009 ja esitellään kunnissa toteutettuja töitä.

Transaktiivinen muisti osana sosiaalista toimintakykyä

Transaktiivinen muisti ilmiönä on osa jokaisen yhteisön arkea. Siitä on todettu olevan hyötyä ryhmän yhteistoiminnassa. Sotilaallisessa kontekstissa aihetta ei ole tutkittu, eikä mahdollisia hyötyjä kartoitettu. Tässä tutkimuksessa kartoitetaan transaktiivisen muistin ilmiötä sosiaalisen toimintakyvyn näkökulmasta. Mitä transaktiivinen muisti on, miten se rakentuu, miten se toimii ja millaisia vaikutuksia sillä on yksilöön ja ryhmään. Tutkimustehtävänä on, mitä on transaktiivinen muisti ja miten sen avulla kyetään kehittämään joukon toimintakykyä? Tutkimuksessa käytettiin aineistona aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja tieteellisiä artikkeleita. Kerätystä aineistosta määriteltiin sisällönanalyysin avulla sosiaalisen toimintakyvyn käsite, transaktiivisen muistin käsite ja näiden kahden väliset suhteet ja hyödyt. Tutkimustuloksista ilmeni, että transaktiivisesta muistista on konkreettisia joukon toimintakykyä kehittäviä hyötyjä sekä sosiaalista toimintakykyä kehittäviä piirteitä. Rakentuakseen transaktiivinen muisti tarvitsee sosiaalisen toimintakyvyn osa-alueita. Kun transaktiivinen muisti on rakentunut asianmukaisesti, sen rakenteelliset höydyt kehittävät sosiaalisen toimintakyvyn osa-alueita. Oikein rakentuneena ja sitä hyödynnettäessä joukko kykenee toimimaan paremmin, esimerkiksi kun transaktiivisen muistin avulla joukon jäsenillä on pääsy suurempaan määrään tietoa, kuin yksilöllä voisi olla. Transaktiivisen muistin rakentumiseen ja hyödyllisyyteen vaikuttavia tekijöitä ovat joukon sosiaalinen toimintakyky, organisaatio ja toimintaympäristö. Transaktiivisesta muistista voi olla myös haittaa. Se voi väärin rakentuessaan tai vuorovaikutuksen ollessa epätarkkaa esimerkiksi hidastaa tiedon välittymistä tai vääristää sitä. Transaktiivisen muistin hyödyntämiseksi joukon kouluttajan tai johtajan tulee luoda edellytykset sosiaaliselle kanssakäymiselle ja tuoda transaktiivisen muistin ilmiö näkyväksi joukolle.

Asevelvollisuus joukkojen rekrytointimuotona Suomessa

Asevelvollisuus on monitahoinen käsite. Se on kuitenkin kaikissa tapauksissa tapa rekrytoida henkilöstöä asevoimille. Alati kasvavat puolustusmäärärahojen leikkaukset ja naapurimaiden siirtyminen ammattiarmeijoihin on herättänyt paljon keskustelua asevelvollisuudesta myös Suomessa. Onko asevelvollisuus edelleen järkevin tapa rekrytoida henkilöstöä Suomen puolustusvoimille? Tässä tutkimuksessa verrataan suomalaista asevelvollisuutta valikoivaan asevelvollisuuteen ja vapaaehtoisuuteen perustuvaan rekrytointiin. Vaihtoehtoiset mallit ovat rakennettu poliittisten yhdistysten ehdotelmien sekä muiden maiden esimerkkien pohjalta. Malleja vertaillaan kansalaisten suhtautumisen ja taloudellisten kulujen perusteella. Tutkimus on laadullinen vertaileva tutkimus. Lähdeaineistona toimivat aiheeseen liittyvä tutkimuskirjallisuus, valtiolliset asiakirjat, mielipidetutkimukset ja poliittisten yhdistyksien erilaiset ehdotelmat. Suomen geopoliittisesta sijainnista johtuen sotilaallisen hyökkäyksen uhkaa ei voida sulkea pois. Suomen puolustusratkaisu nojaa tällä hetkellä alueellisen puolustuksen periaatteeseen. Jotta alueellinen puolustus voidaan uskottavasti toteuttaa, tässä tutkielmassa on päädytty valtiollisten asiakirjojen pohjalta 250 000 sotilaan reservin vähimmäiskokoon. 15 vuoden sijoitusajalla se vaatii käytännössä koko miespuolisen ikäluokan rekrytoimisen. Suomen kansasta vajaa kolmannes kannattaa jonkinlaisen valikoivuuden lisäystä asevelvollisuuteen. Monien Euroopan maiden kokemukset kuitenkin osoittavat, että valikoiva asevelvollisuus näyttää johtavan aina lopulta ammattiarmeijaan. Lisäksi säästöt, joita valikoiva asevelvollisuus tuottaisi nykyiseen asevelvollisuuteen verrattuna, tulisivat pelkästään reservin pienentämisestä. Se kuitenkin veisi pohjan uskottavalta alueelliselta puolustukselta. Täysin vapaaehtoisuuteen perustuva armeijamalli pienentäisi reservin kokoa ja motivoisi sotilaita rahallisilla palkkioilla. Lisäksi kertausharjoitusten määrää kasvatettaisiin nykyisestä huomattavasti. Tarvittava hakijamäärä näyttäisi nykyisten mielipidemittausten mukaan täyttyvän. Kansasta yli puolet kuitenkin vastustaa vapaaehtoista mallia. Vapaaehtoisuuteen perustuvan mallin kustannukset olisivat myös suuremmat kuin nykyisen asevelvollisuuden. Syynä olisivat suuremmat henkilöstömenot. Pienempi reservi vapauttaisi kuitenkin henkilötyövuosia kansantalouden käyttöön, jolloin lopputulo voisi olla positiivinen. Yleinen asevelvollisuus on ainoa keino, jolla tarvittavan reservin koko saadaan järkevästi täytettyä. Myös suurin osa kansasta on sen kannalla. Jos uhkakuvat ja uhkamallit muuttuisivat ja puolustusvoimien päätehtävä olisi esimerkiksi kansainvälinen kriisinhallinta, voisi tilanne olla toinen. Tällä hetkellä yleinen asevelvollisuus on kuitenkin paras keino hankkia henkilöstöä Suomen puolustusvoimille

Maahanmuuttajat kuntalaisina : Selvitys maahanmuuttajien elämäntilanteesta ja palveluista Itä-Suomessa 2010

Tämän selvityksen tavoitteena on kehittää Itä-Suomen alueen valmiuksia huomioida tämänhetkinen ja tuleva maahanmuuttajaväestö sekä tuottaa tämän pohjalta kehittämissuosituksia, jotka edistävät Itä-Suomen houkuttelevuutta maahanmuuttajaystävällisenä alueena. Selvityksessä on kerätty laadullinen aineisto haastattelemalla alueen maahanmuuttajaväestöä sekä paikallisia viranomaistoimijoita. Kerätyn aineiston pohjalta on laadittu selvitys, joka sisältää sekä vertailua maahanmuuttaja- ja viranomaisvastausten välillä sekä konkreettisia kehittämisehdotuksia maakunnittain. Tutkimus osoitti, että kotouttamispalvelut ovat onnistuneet viranomaisten näkökulmasta kohtalaisesti. Maahanmuuttajien ovat palveluihin kokonaisuutena tyytyväisinä, byrokratiasta ja monen luukun asioinnista aiheutuvista vaikeuksista huolimatta. Toisaalta maahanmuuttajat ovat asiakaskuntana vaatimattomia, sillä monet vertaavat palveluiden tilaa oman kotimaansa vastaavaan. Oikea-aikainen tiedottaminen on avainasemassa maahanmuuttajan tukemisessa kunnan palveluita hyödynnettäessä. Työllistymispalveluiden osalta tulisi kehittää kaikkien virkailijoiden valmiuksia vastata maahanmuuttajien palvelutarpeisiin. Nyt osaaminen keskittyy liiaksi yksittäisille henkilöille. Maahanmuuttajien suurin hidaste työllistymiselle on edelleen kielitaito, ja tätä koulutusta on tällä hetkellä liian vähän tarjolla. Itä-Suomen oloissa erityishaasteen maahanmuuttajien työllistymiselle asettaa pitkät välimatkat sekä kantaväestön korkea työttömyys. Maahanmuuttajien olemassa olevan osaamisen hyödyntäminen on vielä heikkoa. Sosiaali- ja terveyspalveluissa tarve maahanmuuttajien kulttuuritaustan tuntemiselle korostuu, eikä henkilöstöllä ole vielä tähän liittyvää riittävää osaamista. Toinen, erittäin merkittävä epäkohta on maahanmuuttajien kieliongelman myötä heikentynyt potilassuoja, mikä liittyy perheenjäsenten ja tuttavien käyttämiseen tulkkina. Vaikka muihin kunnan toimialoihin verrattuna erityisesti perusopetus huomioi maahanmuuttajien tarpeet hyvin, on sekä kansalaisten, virkamiesten sekä päättäjien asenteissa parantamisen varaa. Tarvitaan yhä enemmän kokonaisvaltaista ymmärrystä siitä, että jokainen voi osaltaan virkamiehenä ja kansalaisena luoda kohtaamisen ja vuorovaikutustilanteita maahanmuuttajien sopeutumisen tukemiseksi. Tutkimuksessa kävi ilmi, että yksi keskeinen kehittämiskysymys on maahanmuuttajakoulutuksen liallinen keskittäminen mikä on yhtäältä taloudellista, mutta toisaalta se ei tue suomenkielen oppimista eikä suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumista. Tämä asettaa myös maahanmuuttajat eriarvoiseen asemaan pidentyneiden koulumatkojen vuoksi, mikä nähtiin erityisesti maahanmuuttajien mielestä ongelmallisena. Maahanmuuttajien vapaa-ajan palvelutarjonta on nykyisellään melko sisäänpäin kääntynyttä. Toiminta keskittyy monikulttuurikeskusten toiminnan ympärille ja monet maahanmuuttajaryhmät ovat itse aktiivisia kulttuuritapahtumien ja kokoontumisten järjestämisessä. Maahanmuuttajia tulisikin integroida vahvemmin kantaväestön kulttuuri- ja harrastustoimintaan. Maahanmuuttajien rooli ja osallisuus yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa on hyvin vähäinen. Viranomaisten rooli maahanmuuttajien osallisuutta tai turvallisuutta koskevien kysymysten edistämisessä on nykyisellään hyvin passiivista ja viranomaisten tietoisuus yhdenvertaisuutta edistävien kysymysten edistämisestä vähäistä. Syrjinnänvastaisessa toiminnassa kansalaisjärjestöt, oppilaitokset, työnantajat ja tiedotusvälineet ovat aktivoituneet enemmän.

UG2-päivityksen vaikutus lentämiseen ohjaajan näkökulmasta

Hawk-suihkuharjoitushävittäjän UG2-päivitys suoritettiin parantamaan ohjaamon avioniikkaa vastaamaan paremmin suihkuharjoitushävittäjälle asetettavia vaatimuksia. Päivitys parantaa ohjaajan ja lentokoneen välistä rajapintaa integroimalla ohjaajalle näkyvää informaatiota. Informaatio näytetään nyt pääosin HUD:n ja MFD:n avulla. Ohjaajan ei tarvitse rakentaa tilannetietoisuuttaan monista eri mittareista, vaan HUD ja MFD tarjoavat tietoa valmiina kokonaisuuksina. Vanha Hawkin avioniikkajärjestelmä tarjoaa paljon samoja tietoja, mutta ne ovat esillä erillisinä mittareina alhaalla mittaripaneeleissa. Päivityksen ansiosta peruslentäminen ja tilannetietoisuuden rakentaminen helpottuu. Vapautuva kapasiteetti on käytettävissä tehtävän kannalta oleellisemmille tekijöille ja lentoturvallisuuteen. HUD:n edut ovat tietojen keskeinen sijainti tuulilasilla, sekä tietojen integroitu esittäminen. Oleellisimmat integroidun informaation symbolit HUD:lla ovat CDM ja FPM, jotka kertovat ohjaajalle nopealla silmäyksellä oleellisimman tilannetiedon lentotilaan liittyen. HUD sisältää lentotilasta kertovan informaation ja tärkeimmät tiedot navigointiin liittyen. MFD:n TSD-valinta tukee ohjaajaa maantieteellisen tilannetietoisuuden rakentamisessa. TSD tarjoaa ohjaajalle tarkan sijaintitiedon karttapohjalle piirrettynä. Tällaista järjestelmää ei vanhassa Hawkin järjestelmässä ollut, vaan paikantaminen perustui paperikarttaan ja maaston seuraamiseen. Lennolle valmistautuminen ei enää vaadi ohjaajalta yhtä paljon aikaa ja resursseja, sillä uusi järjestelmä tukee ohjaajaa suunnistusreitillä. UG2-päivitys ei muuta Hawkin suoritusarvoja. Päivitys vaikuttaa taktiseen lentämiseen tilannetietoisuuden paranemisen ja peruslentämisen helpottumisen kautta. Uusi avioniikkajärjestelmä tukee ohjaajaa ja ottaa ihmisen ominaisuudet huomioon paremmin kuin vanha järjestelmä. Päivitys mahdollistaa koulutusohjelmien laajentamisen ja koulutuksen viemisen pidemmälle säästäen kalliimpia lentotunteja päätorjuntahävittäjällä.

Muuttuvat olosuhteet liikesopimuksissa

Paitsi sopimusoikeus myös koko yritysmaailma elää jatkuvassa turbulenssissa. Yritysten yhä dynaamisempi ja kansainvälisempi toimintaympäristö heijastuu väistämättä myös yrityksen sopimuksiin ja toimintastrategioihin. Toisaalta haasteita tuovat myös maailman erilaiset mullistukset sodista talouspolitiikkaan. Ongelma ei kuitenkaan ole uusi, sillä muuttuneiden olosuhteiden problematiikka on sopimusoikeudellinen ikuisuusongelma. Tutkielmassa käsitellään liikesopimuksissa ilmeneviä muuttuvia ja muuttuneita olosuhteita sekä niihin reagoimista. Keskeisimmät tutkimuskysymykset ovat, millaisia muuttujia liikesopimussuhteessa voi olla ja miten niihin voi varautua ennakolta esimerkiksi erilaisin sopimusehdoin. Tutkielmassa esitellään lisäksi sopimussuhteen aikana ja jälkeen käytettäviä toimintavaihtoehtoja kuten sopimuksen tulkintaa, täydentämistä, muuttamista sekä mahdolliseen sopimusriita-asiaan liittyvää proseduuria. Liikesopimusriitojen ratkaisussa tärkeimmät keinot ovat välimiesmenettely ja sovittelu. Tutkielmassa esitellään ensin yleisiä liikesopimussuhteisiin liittyviä asioita, kuten perusterminologiaa, sopimuksen syntyä sekä relevantteja sopimusoikeudellisia periaatteita. Tämän jälkeen selvitetään muuttuneiden olosuhteiden kirjo lähtien ennakollisista reagointikeinoista ja päätyen jälkikäteisiin toimintavaihtoehtoihin. Aihetta lähestytään oikeusdogmaattisen metodin kautta. Oikeusdogmatiikka on keskittynyt systematisoimaan ja tulkitsemaan voimassaolevaa oikeutta. Tutkimuskysymyksiä ei käsitellä kuitenkaan ainoastaan voimassaolevan lainsäädännön avulla, vaan myös ongelmakeskeisesti tarkastelemalla oikeuskäytäntöä ja liike-elämän sopimuskäytäntöjä. Lähteinä käytetään sopimusoikeudellisia perusteoksia ja oppikirjoja sekä oikeustieteellisiä artikkeleita. Käytettävät lähteet ja oikeustapaukset ovat pääasiassa kotimaisia. Toisaalta tukea tutkielmaan saadaan tarkastelemalla liikesopimusten muuttuvia olosuhteita myös eurooppalaisessa kontekstissa. Tutkielma osoittaa, että nykyinen sopimusoikeudellinen trendi painottaa ennakoitavuuden, joustavuuden ja dynaamisuuden merkitystä. Ajattelumallia ei kuitenkaan ole syytä ylikorostaa, sillä myös perinteiset keinot ovat edelleen tärkeitä. Olosuhdemuutoksiin voidaan siis reagoida tehokkaasti myös sopimussuhteen aikana ja jälkeen, jos menettelystä ei syystä tai toisesta ole ennalta sovittu.

Valtatie 5 välillä Matkus-Siilinjärvi : Liikenteen hallinnan ja telematiikan yleissuunnitelma

Liikenteen hallinnan ja telematiikan yleissuunnitelma käsittää valtakunnallisesti ja seudullisesti merkittävän valtatien 5 osuuden Kuopion Matkuksen eritasoliittymästä Siilinjärven kantateiden 75 ja 77 eritasoliittymään. Tiejakson pituus on noin 35 kilometriä ja se voidaan jakaa kolmeen osuuteen: • Eteläisin osuus Matkus – Kellolahti muodostaa osan Kuopion kaupungin sisäisestä liikenteen runkoväylästöstä. Osuuden liikennemäärät nousevat ennustetilanteessa korkeiksi huipputuntien aikana, jolloin liittymien jonot voivat ylettyä ajoittain valtatielle asti. • Keskimmäiselle osuudelle Kellolahti – Rissala on laadittu Päiväranta - Vuorela tiehankkeen yhteydessä liikenteen hallinnan rakennussuunnitelma, johon tässä suunnitelmassa on esitetty muutostarpeet järjestelmän yhteensovittamiseksi osaksi muita osuuksia. • Pohjoisin osuus Rissala - Siilinjärvi on pääsääntöisesti 120 km/h -moottoritieosuutta ja kulkee osittain pohjavesialueella, jossa joudutaan vähentämään suolausta. Järjestelmä on suunniteltu tilanteeseen, jossa tiejakson vuoteen 2020 mennessä toteutettavaksi esitetyt toimenpiteet ovat toteutuneet. Keskeisiä liikenteen hallinnan toimintoja ovat: • kattava liikenteen ja kelin seuranta, • liikenteen ohjaus • häiriötilanteista tiedottaminen ja • reittiopastus. Järjestelmän tievarsilaitteet koostuvat vaihtuvista nopeusrajoitusmerkeistä (90 kpl), varoitusmerkkien ja nopeusrajoitusmerkkien yhdistelmistä (24 kpl) ja varoitusmerkin ja tekstitaulun yhdistelmistä (13 kpl) sekä sään, kelin ja liikenteen seurantalaitteistosta. Keskikaistan kulkuaukot suljetaan käsikäyttöisin puomein. Liikenteenhallintajärjestelmän ohjauksessa hyödynnetään sekä keli- että liikennetilannetietoa. Järjestelmän tiedonsiirto perustuu kuitupohjoiseen tiedonsiirtoverkkoon. Järjestelmän kustannusarvio on noin 5,2 milj. euroa. Telematiikka on tarkoitus toteuttaa edellä mainittuina urakkaosuuksina Päiväranta – Vuorela -tiehankkeen loppuvaiheessa vuonna 2013. Ennen kilpailutusta tulee yleissuunnitelma tarkentaa rakennussuunnitelmiksi ja jo laadittu rakennussuunnitelma päivittää. Kellolahti – Rissala -osuuden telematiikkavalmius toteutetaan maarakennustöiden yhteydessä vuoden 2011 loppupuolella. Korvausinvestointivaiheessa noin vuonna 2020 selvitetään järjestelmän laajennustarpeet.

Git-versiohallinnan matemaattiset perusteet

Työssä esitetään Git-versiohallintajärjestelmään liittyviä tietorakenteita ja toimintoja matemaattisesta näkökulmasta. Kuvaillaan Gitin käyttämä tietojen tallennustapa ja annetaan yleiskuva Gitin tärkeimmistä toiminnoista. Erityisen tarkasti Gitin toiminnoista esitetään pakkausmenetelmä, tiedostojen erojen vertailu ja pakettitiedostoissa käytettävä deltapakkaus. Deflate-pakkausmenetelmästä tutustutaan sen käyttämään Huffman-koodaukseen, LZ77- koodaukseen ja koodauskaavioiden pakkaukseen. Lisäksi määritellään deflate-pakatun tietovirran rakenne. Esitetään tiedostojen erojen vertailun matemaattinen määritelmä sekä näytetään miten tähän liittyvä pisimmän yhteisen alijonon hakeva algoritmi voidaan toteuttaa erilaisilla menetelmillä, joiden aikakompleksisuudet poikkeavat merkittävästi toisistaan. Kuvaillaan Gitin pakettitiedoston rakenne ja sen muodostamisen algoritmeja. Lisäksi annetaan matemaattinen määritelmä siinä käytetylle deltapakkaukselle ja esitetään deltapakkauksen algoritmi ja siinä käytetty Rabinin sormenjälki. Esitettävissä algoritmeissa esiintyy muutamia perusmenetelmiä kuten dynaaminen ohjelmointi, ahnas algoritmi sekä hajota ja hallitse -menetelmä.

Reflexive model of research-based theatre – processing innovation at the crossroads of theatre, reflection and practice-based innovation activities

Contemporary organisations have to embrace the notion of doing ‘more with less’. This challenges knowledge production within companies and public organisations, forcing them to reorganise their structures and rethink what knowledge production actually means in the context of innovation and how knowledge is actually produced among various professional groups within the organisation in their everyday actions. Innovations are vital for organisational survival, and ‘ordinary’ employees and customers are central but too-often ignored producers of knowledge for contemporary organisations. Broader levels of participation and reflexive practices are needed. This dissertation discusses the missing links between innovation research conducted in the context of industrial management, arts, and culture; applied drama and theatre practices (specifically post-Boalian approaches); and learning – especially organising reflection – in organisational settings. This dissertation (1) explores and extends the role of research-based theatre to organising reflection and reflexive practices in the context of practice-based innovation, (2) develops a reflexive model of RBT for investigating and developing practice-based organisational process innovations in order to contribute to the development of a tool for innovation management and analysis, and (3) operationalises this model within private- and publicsector organisations. The proposed novel reflexive model of research-based theatre for investigating and developing practice-based organisational process innovations extends existing methods and offers a different way of organising reflection and reflexive practices in the context of general innovation management. The model was developed through five participatory action research processes conducted in four different organisations. The results provide learning steps – a reflection path – for understanding complex organisational life, people, and relations amid renewal and change actions. The proposed model provides a new approach to organising and cultivating reflexivity in practice-based innovation activities via research-based theatre. The results can be utilised as a guideline when processing practice-based innovation within private or public organisations. The model helps innovation managers to construct, together with their employees, temporary communities where they can learn together through reflecting on their own and each others’ experiences and to break down assumptions related to their own perspectives. The results include recommendations for practical development steps applicable in various organisations with regard to (i) application of research-based theatre and (ii) related general innovation management. The dissertation thus contributes to the development of novel learning approaches in knowledge production. Keywords: practice-based innovation, research-based theatre, learning, reflection, mode 2b knowledge production

Interaction with industrial customers from a project selling company's perspective

This thesis studied the issue of interaction in industrial buyer-seller relationships. The aim of the thesis was to study the interaction from the seller’s perspective, especially from a project selling company’s perspective. The purpose of the thesis was to offer suggestions for the case company on how to improve interaction. The theoretical part of the study introduced the interaction framework of buyer-seller interaction, and the concept of interaction mechanisms. The focus was on studying the seller’s ways and means to utilize the interaction mechanisms. A case study research was conducted in the empirical part of the study, in which interaction in the case company was observed at a general level and through three different projects. The case company of the study was a project selling company. The case study data was gathered through individual interviews. Content Analysis was used as a research method for analyzing the case study data. Based on the case study findings, the results were drawn. The results indicated what should be done, in order to develop interaction in the case company. Finally, suggestions were provided for the case company on how to improve interaction, and a suggested interaction model was established for the case company. Although the thesis studied the topic from the viewpoint of only one specific company, it also offers outlook for other seller companies to improve their interaction.

Ympäristö- ja energianhallintajärjestelmän suunnittelu valaisinpylväitä valmistavalle yritykselle

Diplomityön tavoitteena oli tutkia, miten ympäristö- ja energianhallintajärjestelmät tulisi yrityksessä rakentaa. Tarkoituksena oli myös analysoida toimipaikkojen ominaisuuksien perusteella, olisiko Tehomet-konsernin tehtaille kannattavampaa rakentaa yhteinen vai oma hallintajärjestelmä. Lisäksi analysoitiin ympäristö- ja energianhallintajärjestelmien integroimista olemassa olevaan laatujärjestelmään. Kansainvälisten ISO-standardien pohjalta rakennetaan hallintajärjestelmä, joka toimii johtamisen työkaluna. Järjestelmä sisältää käytännössä sovitut toimintatavat ja kirjatut menetelmät, joilla voidaan hallita yrityksen todettuja ja mahdollisia ympäristövaikutuksia. Työssä keskityttiin yrityksen toiveiden mukaisesti erityisesti ympäristöjärjestelmään. Tapaustutkimuksen menetelmänä käytettiin kyselyä, haastatteluja ja tehdaskatselmuskierrosta. Standardien sisältöjen ja toimijan nykytilanteen kartoittamisen sekä jatkotoimenpiteiden pohtimisen tuloksena syntyivät teoriakatsaus järjestelmistä, alustavan ympäristökatselmuksen tulokset sekä toimintamalli ympäristöjärjestelmän käyttöönottamiseksi. Toimintamallin esimerkkien avulla yrityksen on mahdollista rakentaa ympäristöjärjestelmä. Työn sovellusosassa kerrottiin, miltä osin energiajärjestelmä eroaa ympäristöjärjestelmästä, eli mitkä asiat tulisi vielä huomioida, jotta energia-asioita voitaisiin jatkossa hallita standardin mukaisesti. Työn toimenpidesuositusten avulla on siten annettu ohjeet myös energianjärjestelmän rakentamiseksi. Järjestelmän rakentamisen jälkeen alkaa ylläpitotyö jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti.

Keski-Suomen maakunnan strateginen vesihuollon kehittämissuunnitelma vuosille 2009–2020

Keski-Suomen maakunnan strateginen vesihuollon kehittämissuunnitelma vuosille 2009–2020 käsittelee maakunnan vesihuollon kehittämistavoitteita, kehittämistarpeita sekä tarvittavia toimenpiteitä. Suunnitelmassa käydään läpi vesihuoltoon liittyvää lainsäädäntöä sekä kaavoituksen ja vesihuollon suhdetta. Keski-Suomen vesihuollon nykytila ja kehittämistarpeet käsitellään seutukunnittain ja kuntakohtaisesti. Vesihuollon kehittämisen tavoitteet määritellään eri osa-alueille, kuten maankäytön ja vesihuollon yhteensovittaminen, erityistilanteiden vesihuollon kehittäminen ja vesihuoltolaitosten kehittäminen. Tavoitteiden saavuttamiseksi on esitetty toimenpiteitä seutukunnittain. Keski-Suomen runkoviemärit ja -vesijohdot sekä vedenottamot on esitetty kartoilla.

Maaseutukaupungin lähiruoan kuluttajat ruokaostoksilla : arvojen, motiivien ja elämäntyylitekijöiden merkitys lähiruoan kuluttamisessa

Tutkielman tarkoituksena on ymmärtää maaseutukaupungin kuluttajien lähiruoan kuluttamista ohjaavia arvoja, motiiveja ja elämäntyylitekijöitä, sekä niiden suhdetta toisiinsa. Tutkimusongelman ratkaisemiseen liittyy myös lähiruoan määrittely. Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan ensin kuluttajan toimintaa ohjaavia arvoja Schwartzin (1992) arvoteorian mukaisesti. Tämän jälkeen lähiruoan kulutukseen vaikuttavia arvoja ja motiiveja tarkastellaan väline-arvoketjun avulla (Gutman, 1982) Teoreettiseen viitekehykseen kuuluu myös Brunsøn ja Grunertin (1995) elämäntyylitekijöiden vaikutusta kulutukseen kuvaileva ruokaan liittyvä elämäntyylimalli. Teoreettisen viitekehyksen avulla luodaan lähiruoan kulutusta kuvaava malli, jonka soveltuvuutta analysoidaan tutkielman empiirisessä osiossa. Tutkielmaa varten haastatellaan 19 lähiruokakuluttajaa kevään 2012 aikana. Haastattelut ovat puolistrukturoituja teemahaastatteluita, joissa laddering -menetelmän avulla kartoitetaan kuluttajien arvo- ja motiivirakenteita. Lisäksi lähiruoan määrittelyä ja elämäntyylitekijöitä tutkitaan avoimien kysymysten avulla. Analyysivaiheessa haastattelut litteroidaan ja niiden pohjalta laaditaan hierarkkisia arvokarttoja. Empiriaosassa analysoidaan lähiruoan määrittelyn lisäksi lähiruoan kuluttamiseen vaikuttavia elämäntyylitekijöitä. Lähiruoka määritellään lähiruoaksi paikallisuuden -näkökulmasta, ja lähinnä ruoan tuotannon ja myyntipisteen etäisyyden mukaan. Lähiruokaa kuvaillaan lisäaineettomana, hyvän makuisena, paikallisena ja tuoreena ruokana. Myös eläimet ovat hyvin kohdeltuja sekä terveitä. Lähiruoan tärkeimpiä suosimismotiiveja ovat ruoan maistuvuus ja sen vaikutukset terveyteen. Motiivit ovat kuitenkin kokonaisuudessaan enemmän altruistisia kuin hedonistisia. Lähiruoan kulutusta ohjaavat kollektiiviset ja säilyttävät arvot. Arvojen toteuttamisella pyritään edistämään omaa, perheen ja myös muun maailman hyvinvointia. Lähiruoassa on kyse muiden huomioimisesta. Tutkielmassa havaitaan, että kaikki Brunson ja Grunertin (1995) elämäntyylimallin niin kutsutut käsikirjoitukset, eivät vaikuttaneet lähiruoan kuluttamiseen. Lähiruoan valmistustavan ulottuvuus ilmenee lähiruoan kasvatuksellisena piirteenä. Lähiruoan ostotavoissa korostuvat ruoan arvostus ja sen vastuullisuus, sekä riittävä tieto. Ruoan laadun eri ulottuvuuksia ovat sen maku, terveellisyys ja ravinteikkuus. Lähiruoalla on elintarviketeollisuudessa mahdollisuuksia, kun se vain saadaan linkitettyä kuluttajien arvomaailmaan.

Tuusulanjoen ja Palojoen vesistöalueet : Suojavyöhykkeiden ja kosteikkojen yleissuunnitelma

Suojavyöhykkeiden ja maatalouskosteikkojen yleissuunnitelma Tuusulanjoen ja Palojoen valuma-alueella tehtiin kesällä ja syksyllä 2012. Työssä päivitettiin aikaisemmat suojavyöhykesuositukset ja etsittiin uusia. Samalla etsittiin sopivia paikkoja kosteikoille. Suojavyöhyketarvetta vesistöjen varsien pelloilla todettiin olevan yhteensä lähes 46 kilometrin matkalla. Suurin osa suojavyöhyketarpeesta sijoittuu Palojoen varteen. Suojavyöhykkeeksi suositeltavia pohjavesialueen peltoja on 133 hehtaaria ja tulvapeltoja on noin sata hehtaaria. Suunnitelmaan sisältyy yhteensä 40 kosteikkopaikkaa, yhteisalaltaan noin 36 hehtaaria. Kosteikkoehdotuksista 18 sijaitsee Palojoen valuma-alueella, yhdeksän Tuusulanjokilaaksossa ja 13 Tuusulanjärven valuma-alueella. Suuri osa kohteista sijaitsee pienempien ojien ja norojen notkelmissa, joissa kosteikko voidaan perustaa patoamalla. Kosteikoista 35 on sellaisia, jotka voidaan perustaa ei-tuotannollisten investointien tuella. Yleissuunnitelman tavoitteena on innostaa viljelijöitä vesiensuojelutoimiin – perustamaan suojavyöhykkeitä ja kosteikkoja. Toimenpiteiden toteuttaminen on maanomistajille vapaaehtoista. Suunnitelman tietoja voidaan käyttää yksityiskohtaisen suunnittelun tukena haettaessa ei-tuotannollista investointitukea, maatalouden ympäristötukea tai muuta rahoitusta kohteiden toteuttamiseen. Suunnitelma perustuu kohteiden maastoinventointeihin. Maastokäyntien kohteet valittiin karttatarkastelun sekä eri tahoilta saatujen vihjeiden ja tietojen perusteella. Paikkatietoaineiston luominen oli tulosten käsittelyssä merkittävässä asemassa. Paikkatietojen avulla voitiin laskea mm. kohteiden pinta-alat ja kosteikkojen osalta valuma-alue ja kosteikon pinta-alan osuus valuma-alueesta. Raportissa kerrotaan asiaan liittyvää perustietoa alueesta ja vesistöistä. Tietoa tarjotaan suojavyöhykkeiden ja kosteikkojen perustamisesta ja hoidosta. Edellä mainittujen toimien mahdollisia rahoituslähteitä ja rahoituksen ehtoja esitellään.