Ilmoitusmenettely rahanpesun torjumiseksi

Rahanpesu on rikollisesta toiminnasta hankitun varallisuuden siirtoa lailliseen talousjärjestelmään. Rahanpesu on liitännäinen teko ja se edellyttää aina esirikosta. Esirikos voi olla mikä tahansa rikos, josta varallisuutta hankitaan - huumausainerikos tai talousrikos. Tutkielmassa on selvitetty lainopillista menetelmää käyttäen Suomen rahanpesulain ja ilmoitusmenettelyn tavoitteita ja sisältöä, sekä kansainvälisen rahanpesusäännöstön vaikutuksia Suomen säännöstöön. Empiiristä aineistoa kerättiin teemahaastattelujen avulla ja sen avulla selvitettiin, miten Suomen ilmoitusvelvolliset noudattavat laissa ja ilmoitusmenettelyssä asetettuja velvollisuuksia käytännössä. Tutkimustulosten mukaan, ilmoitusvelvollisiin kohdistetaan suora normatiivinen ohjaus. Ilmoitusvelvolliset noudattavat, hyväksyvät sääntelyn ja uskovat siihen. Tämä auttaa Suomen viranomaisia rahanpesutorjuntatyössä. Suomen rahanpesusäännöstöä on kehitetty vuosien aikana vastamaan kansainvälisiä vaatimuksia. Sääntelyssä on vielä puutteita. On olemassa myös muita ulkopuolisia tekijöitä, jotka hankaloittavat rahanpesun tehokasta torjuntaa.

Jätehuollon tilannekuva puolustushallinnossa

Diplomityön tavoitteena oli tuottaa jätehuollon tilannekuva Suomen puolustushallinnolle. Diplomityön ensisijaiseksi tutkimustavoitteeksi määriteltiin jätehuollon nykytilan kartoitus vuonna 2013. Lisäksi diplomityössä tarkasteltiin jätehuollon suunnittelutyön merkitystä puolustushallinnolle sekä kartoitettiin lähitulevaisuuden painopistealueita puolustushallinnon jätehuollossa. Sisätilojen jätehuoltojärjestelyt eivät noudata samaa linjaa ulkojätepisteiden jäte-huoltojärjestelyjen kanssa. Tämä asettaa haasteita syntypaikkalajittelun toteuttamiselle ja edelleen jätehuoltotavoitteiden saavuttamiselle. Tähän jätehuollon epäkohtaan on mahdollista vaikuttaa jätehuollon prosessien selkeyttämisellä ja sopimusten tarkastelemisella yhdessä vuonna 2015 käynnistyvän puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen kanssa. Laskennallisen vaikuttavuusanalyysin perusteella jätehuollon tehostamistoimilla on mahdollista saavuttaa myös kustannussäästöjä. Ulkojätepisteiden tehostamisella olisi mahdollista saavuttaa noin 25 % säästöt jätehuollon kustannuksissa. Tehokkaammalla syntypaikkalajittelulla olisi mahdollista saavuttaa noin 27–31 % säästöt jätteen käsittelymaksuissa. Jätehuoltotavoitteiden saavuttamisessa keskeinen rooli on myös jätehuollon tiedonhallinnalla ja raportoinnilla sekä jätehuollon käyttäjät tavoittavalla tiedotuksella. Jätehuollon suunnittelu- ja kehittämistyössä tulee pyrkiä käyttäjäläheisempään toteutukseen. Diplomityön pohjalta aloitetaan puolustushallinnon jätehuollon pitkän aikavälin toiminnallisen strategian suunnittelu. Pitkän aikavälin toiminnalliseen strategiaan sisällytetään uudet jätehuollon tavoitteet, joissa huomioidaan puolustushallinnon sisäisten tavoitteiden lisäksi myös valtakunnallinen jätesuunnittelu.

Jatkuvatoimiset vedenlaatumittarit vesistökuormituksen arvioinnissa

Tässä raportissa tarkastellaan Aurajoen, Eurajoen ja Loimijoen valuma-alueiden kiintoaine-, nitraattityppi- ja kokonaisfosforikuormitusta sekä vertaillaan automaattiseen vedenlaadun seurantaan perustuvaa menetelmää perinteiseen käsinäyttein suoritettavaan vedenlaadun seurantaan. Jokien vuosittainen kuormitus voi vaihdella hyvinkin paljon ja suurin tähän vaikuttava tekijä on sää. Pääosa kuormituksesta tapahtuu kasvukauden ulkopuolella. Tämän tutkimuksen valuma-alueista Loimijoen kuormitus oli suurin ja Eurajoen pienin. Jatkuvatoimisten vedenlaatumittareiden avulla saatiin pääasiassa suurempia kuormituslukemia kuin käsinäytteiden avulla. Nitraattitypen kuormitusmäärät vastasivat parhaiten toisiaan mittausmenetelmien välillä. Automaattimittareilla voidaan havaita hetkittäiset kuormitushuiput käsinäytteenottoa tarkemmin. Kuormitusmallinnuksissa päästään ajoittain lähelle mittareilla laskettua kuormitusta, mutta poikkeavuuksiakin on niin paljon, että mallinnukset vaativat kehittelyä. Mittareiden käytössä on yhä heikkouksia mutta niillä saadaan korvaamatonta lisätietoa kuormituksesta ja aineiden käyttäytymisestä erilaisissa olosuhteissa. Automaattimittareilla tehtävän vedenlaadun seurannan kehittämisen jatkaminen on tärkeää.

Ring Dark Solitons in Toroidal Bose-Einstein Condensates

In this Thesis, we study various aspects of ring dark solitons (RDSs) in quasi-two-dimensional toroidally trapped Bose-Einstein condensates, focussing on atomic realisations thereof. Unlike the well-known planar dark solitons, exact analytic expressions for RDSs are not known. We address this problem by presenting exact localized soliton-like solutions to the radial Gross-Pitaevskii equation. To date, RDSs have not been experimentally observed in cold atomic gases, either. To this end, we propose two protocols for their creation in experiments. It is also currently well known that in dimensions higher than one, (ring) dark solitons are susceptible, in general, to an irreversible decay into vortex-antivortex pairs through the snake instability. We show that the snake instability is caused by an unbalanced quantum pressure across the soliton's notch, linking the instability to the Bogoliubov-de Gennes spectrum. In particular, if the angular symmetry is maintained (or the toroidal trapping is restrictive enough), we show that the RDS is stable (long-lived with a lifetime of order seconds) in two dimensions. Furthermore, when the decay does take place, we show that the snake instability can in fact be reversible, and predict a previously unknown revival phenomenon for the original (many-)RDS system: the soliton structure is recovered and all the point-phase singularities (i.e. vortices) disappear. Eventually, however, the decay leads to an example of quantum turbulence; a quantum example of the laminar-to-turbulent type of transition.

ERP Systems as Investments: Analysing Costs vs. Benefits

An ERP system investment analysis method using a Fuzzy Pay-Off approach for Real Option valuation is examined. It is studied, how the investment can be incrementally adopted and analyzed as a compounding Real Option model. The modeling allows follow-up. IS system development model COCOMO is presented as an example for investment analysis. The thesis presents the usage of Real Options as an alternative for the valuation of an investment. An idea is presented to use a continuous investment follow-up during the investment. This analysis can be performed using Real Options. As a tool for the analysis, the Fuzzy Pay-Off method is presented as an alternative for investment valuation.

On-line determination of residual collector concentration in flotation process

Valuable minerals can be recovered by using froth flotation. This is a widely used separation technique in mineral processing. In a flotation cell hydrophobic particles attach on air bubbles dispersed in the slurry and rise on the top of the cell. Valuable particles are made hydrophobic by adding collector chemicals in the slurry. With the help of a frother reagent a stable froth forms on the top of the cell and the froth with valuable minerals, i.e. the concentrate, can be removed for further processing. Normally the collector is dosed on the basis of the feed rate of the flotation circuit and the head grade of the valuable metal. However, also the mineral composition of the ore affects the consumption of the collector, i.e. how much is adsorbed on the mineral surfaces. Therefore it is worth monitoring the residual collector concentration in the flotation tailings. Excess usage of collector causes unnecessary costs and may even disturb the process. In the literature part of the Master’s thesis the basics of flotation process and collector chemicals are introduced. Capillary electrophoresis (CE), an analytical technique suitable for detecting collector chemicals, is also reviewed. In the experimental part of the thesis the development of an on-line CE method for monitoring the concentration of collector chemicals in a flotation process and the results of a measurement campaign are presented. It was possible to determine the quality and quantity of collector chemicals in nickel flotation tailings at a concentrator plant with the developed on-line CE method. Sodium ethyl xanthate and sodium isopropyl xanthate residuals were found in the tailings and slight correlation between the measured concentrations and the dosage amounts could be seen.

Euroopan unionin sotilaallinen kriisinhallinta vuonna 2030

Tulevaisuuden tutkimus on vielä nuori ja Maanpuolustuskorkeakoulun opinnäytetöissä suhteellisen vähän käytetty tutkimuksen ala. Se on kuitenkin merkittävä osa strategista suunnittelua ja johtamista, mikä tekee siitä myös merkittävän tutkimussuuntauksen puolustusvoimien toiminnan kannalta. Tämän Pro gradu -tutkielman tarkoituksena on arvioida tulevaisuudentutkimuksen tarjoamien menetelmien avulla Euroopan unionin sotilaallisen kriisinhallinnan kehittymistä vuoteen 2030 asti. Tutkimuksen tutkimusongelmana on: ”Mitä Euroopan unionin sotilaallinen kriisinhallinta on vuonna 2030?” Tutkimusongelman lisäksi vastaan tutkimuksessa kahteen tutkimuskysymykseen, jotka ovat: ”Minkälaisia tulevaisuusskenaarioita on mahdollista rakentaa Euroopan unionin sotilaalliseen kriisinhallintaan liittyen?” sekä ”Millaiset tekijät vaikuttavat Euroopan unionin sotilaallisen kriisinhallinnan kehittämiseen?” Tutkimuskysymysten avulla pyrin saamaan vastauksen tutkimusongelmaan. Tutkimusmenetelmänä käytän tulevaisuudentutkimuksen menetelmiin kuuluvaa skenaariomenetelmää. Skenaarioiden rakentamisen apumetodina käytän tulevaisuustaulukkoa. Tutkimuksessa käyttämäni tulevaisuustaulukko koostuu kuudesta Euroopan unionin toimintaympäristöä sekä sen sisäistä kehitystä kuvaavasta muuttujasta, joille kullekin on asetettu kolme eriävää muuttujan tulevaisuutta kuvaavaa arvoa. Päädyin käyttämään tutkimuksessa taulukkometodia koska se mahdollistaa laajan aihealueen hallitun käsittelyn sekä monipuolisten skenaarioiden rakentamisen. Taulukon avulla rakennan viisi unionin sotilaallisen kriisinhallinnan kehittymisen kannalta oleellista toimintaympäristöä kuvaavaa skenaariota. Näiden skenaarioiden perusteella rakennan edelleen viisi erilaista unionin sotilaallisen kriisinhallinnan kehityksen suuntaa kuvaavaa vaihtoehtoa.Tutkimuksen lähtökohtana on Euroopan unionin sotilaallisen kriisinhallinnan nykytila, jonka muutosta tarkkailen eri skenaarioiden antamien perusteiden mukaisesti. Tutkimusaineistona käy-tän ainoastaan julkista lähdemateriaalia. Aihealuetta lähestyn strategian ja kansainvälisen politii-kan tutkimuksen näkökulmasta. Tutkimuksessa selvisi, että Euroopan unionin kriisinhallinnan tulevaisuuden kehittymiseen vai-kuttavat merkittävästi sekä unioni-valtioiden sisäisten että ulkoisten suhteiden kehittyminen. Eri-tyisen merkittävänä unionin ulkopuolisena vaikuttajana tulee tulevaisuudessakin säilymään Yh-dysvallat. Taulukkometodin käyttöön liittyen selvisi, että muuttujien sekä muuttujien kehitysarvo-jen määrän rajallisuus vaikuttaa tutkimustuloksen luotettavuuteen. Samalla kuitenkin huomasin myös, että laajassa tulevaisuudentutkimuksessa kohteen käsittely on rajattava kurinalaisesti, jotta tutkimusmetodin tarkoitus täyttyy. Metodin käyttöön liittyen on myös huomioitava, että muuttuji-en valinta saattaa vaikuttaa suoranaisesti tutkimustulokseen. Kaikkien tutkimuksessa esittämieni Euroopan unionin sotilaallisen kriisinhallinnan kehityssuuntia vuonna 2030 kuvaavien vaihtoehtojen toteutuminen on mahdollista. Muita todennäköisimmiksi osoittautui kuitenkin kaksi vaihtoehtoa. Toinen vaihtoehdoista kuvaa EU:n sotilaallisen kriisin-hallinnan hillityn kehityksen jatkumista myös tulevaisuudessa ja toinen unionin kriisinhallinnan painopisteen siirtymistä perinteiseen rauhanturvaamiseen ja siviilikriisinhallintaan.

Valmiuden kohottaminen Ahvenanmaan demilitarisoidulla vyöhykkeellä

Miten Suomi voi oikeutta rikkomatta toimia, jos Rauhan saarten rauha on uhattu? Ahvenanmaan puolustamista rasittavat demilitarisointia ja neutralisointia koskevat valtiosopimukset. Sopimuksista on kuitenkin löydettävissä erinäisiä valmiudenkohottamistoimenpiteitä sallivia kohtia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on oikeudellisin menetelmin, argumentoinnin ja tulkinnan keinoin vastata päätutkimuskysymykseen: Voidaanko valmiutta kohottaa Ahvenanmaalla, ja jos voidaan, niin mitkä oikeussäännöt tulee ottaa huomioon ja millä tavoin? Aineistona käytetään kansainvälisen oikeuden ensisijaisia ja toissijaisia lähteitä sekä kansallisia oikeussääntöjä. Näitä tulkitaan oikeustieteellisten tulkitsemissääntöjen kautta. Oikeudellisen tulkinnan keinoin vastataan tutkimuskysymyksiin ja alakysymyksiin. Menetelmää kutsutaan kansallisessa oikeudessa oikeusdogmaattiseksi ja kansainvälisessä oikeudessa eurooppalaiseksi oikeuspositivistiseksi lähestymistavaksi. Tutkimus osoittaa, että vuoden 1921 yleissopimus mahdollistaa useita valmiudenkohottamis-toimenpiteitä. Lisäksi ilmenee, että valmiuslain 12 §:n mukainen varautumisvelvollisuus on yhtä sitova Ahvenanmaalla kuin muualla Suomessa. Oikeudellisesti tarkasteltuna valmiuden kohottamisen keinovalikoima on laaja. Tutkimuksessa on havaittu useita kysymyksiä, joihin tässä yhteydessä ei voida ottaa kantaa, ja nämä jätetään jatkotutkimuskysymyksiksi. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että valmiuden kohottaminen Ahvenanmaalla on mahdollista, mutta se tulee pystyä perustelemaan oikeudellisesti kestävällä tavalla vallitsevan tilanteen pohjalta.

Motiivit omien osakkeiden ostoille: tunnuslukuihin perustuva analyysi NASDAX OMX Helsingin pörssiyhtiöillä

Voitonjako on yhtiöiden keskeisimpiä päätöksiä. Perinteisesti voitonjako on rinnastettu pitkälti osingonjakoon, mutta viime aikoina myös omien osakkeiden ostaminen on kasvattanut merkittävästi suosiotaan voitonjakotapana. Osakeostoille on esitetty lukuisia teoreettisia motivaatiotekijöitä. Kuitenkin yhtiöt tekevät voitonjakopäätöksensä aina huomioiden sekä sisäisen tilanteensa että ulkoisen ympäristönsä. Tämän tutkielman tarkoituksena onkin tutkia, onko yhtiökohtaisia tunnuslukuja tarkastelemalla löydettävissä yhteisiä tekijöitä, jotka selittävät erityisesti suomalaisten pörssiyhtiöiden omien osakkeiden ostoja vuosina 2006–2012. Tutkielman teoriaosassa muodostetaan kuva osakeostojen motiiveista voitonjakoon liittyvän rahoitusteorian ja aiempien tutkimusten avulla. Lisäksi kuvataan osakeostojen lainsäädännöllistä ja verotuksellista ympäristöä Suomessa. Teoriaosan lopussa rahoitusteorian ja aikaisempien tutkimusten avulla johdetaan osakeostojen tutkimushypoteesit, joita testataan regressioanalyysilla tutkielman empiirisessä osassa. Regressiomalli estimoidaan EViews-ohjelmistolla käyttäen Tobit-menetelmää ja Huber–Whiten robusteja keskivirheitä. Tutkimusaineistossa on rajausten jälkeen mukana 65 markkina-arvoltaan suurta ja keskisuurta NASDAQ OMX Helsingin pörssiyhtiötä ja se koostuu yhteensä 358 aineistovuodesta. Tulosten perusteella osakeostojen teoreettisista päämotiiveista tukea saivat vapaan kassavirran agenttiongelma, osinkosubstituutio sekä osakekohtaisen tuloksen parantaminen. Agenttiongelman muuttujista yhtiön koko (p < 0,01) oli agenttiteorian mukainen, joten suuret yhtiöt ostivat keskimäärin muita yhtiöitä merkittävästi aktiivisemmin omia osakkeitaan. Toisaalta kokonaispääoman tuotto ROA (p < 0,10) oli agenttiteorian vastainen, ja yllättäen heikon kannattavuuden yhtiöt ostivat osakkeitaan keskimääräistä enemmän. Osinkosubstituution muuttujista tilastollisia vahvoja olivat suhteellinen liiketulos (p < 0,05) sekä ulkomainen omistusosuus (p < 0,10). Siten osinkojen pysyvyysteorian vastaisesti osakeostot rahoitettiin yhtäläisesti osinkojen kanssa liiketoiminnan pysyvästä osasta, ja yhtiöt huomioivat voitonjaossaan myös omistajarakenteensa. Osakekohtaisen tuloksen parantamisen muuttujista EPS:n muutoksen (p < 0,10) ja osakeostojen välillä oli positiivinen riippuvuus, joten osakeostoilla yhtiöt jakoivat kasvanutta tulostaan osakkeenomistajilleen. Muut ostomotiivien muuttujat eivät olleet erillisvaikutukseltaan tilastollisesti merkitseviä, eikä osakeostojen päämotiiveista osakkeen aliarvostus, pääomarakenteen kehittäminen ja optiodiluution poistaminen näytä olleen vaikuttimena suomalaisten pörssiyhtiön omien osakkeiden ostoille.

Sotilaallisten kriisien strategiset ennusmerkit : tapausesimerkkinä Mali

Kriiseistä aiheutuu kärsimyksiä ihmisille ja koituu valtavia rahallisia kustannuksia. Euroopan unionissa kriisien ennaltaehkäiseminen on määritelty velvollisuudeksi. Ennaltaehkäiseminen vaatii kuitenkin aina ennakkotiedon tai ennustuksen tulevasta. Tässä tutkimuksessa vastausta haasteeseen etsittiin tutkimalla kriisien strategisia ennusmerkkejä. Päätutkimuskysymyksenä oli selvittää, voidaanko valtioiden sisäisten kriisien kärjistymistä ennakoida vakauden mittareilla. Valtioiden kehityksen säännönmukaisuuksia tai niissä olevia poikkeamia tutkittiin havainnoimalla vakauden mittareissa tapahtuneita muutoksia. Tutkimusmenetelmänä tähän käytettiin teoriasidonnaista sisällönanalyysia, jossa analysoitavat teemat koostuivat kriisin kärjistymisestä varoittavista tekijöistä. Primäärilähteinä käytettiin Maailmanpankin, IIAG:n ja Failed States:n tietopankkeja. Tutkimuksen perusteella ennusmerkeistä todettiin, että useamman vuoden seurannalla voidaan tehdä ennustuksia valtioiden kehityksen suunnasta. Suurimpana haasteena vakauden mittareista tehtävässä ennustamisessa on oikeiden muuttujien löytäminen.

Sotilaalliset evakuointioperaatiot ja niiden kansainvälisoikeudelliset perusteet

Yleisesti valtiot ovat velvoitettuja suojelemaan kansalaisiaan ja puolustamaan heidän perusoikeuksiaan niin kotimaassa kuin myös ulkomailla. Valtioiden toimintaa rajoittaa kuitenkin kansainväliset oikeussäännöt ja sotilaallisten evakuointioperaatioiden osalta erityisesti voimankäyttöön liittyvät oikeussäännöt. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on vastata päätutkimuskysymykseen: Miten kansainvälinen oikeus vaikuttaa sotilaallisten evakuointioperaatioiden suorittamiseen? Aineistona käytetään kansainvälisen oikeuden ensisijaisia ja toissijaisia lähteitä, joita tulkitaan oikeustieteellisten tulkitsemissääntöjen kautta. Oikeudellisen tulkinnan keinoin pyritään vastaamaan tutkimuskysymyksiin ja alakysymyksiin, menetelmää kutsutaan kansainvälisessä oikeudessa eurooppalaiseksi oikeuspositivistiseksi lähestymistavaksi. Kansainvälisen oikeuden asiantuntijoiden näkökannat sotilaallisten evakuointioperaatioiden oikeutukseen ovat keskusteluissa jakautuneet vahvasti kahteen leiriin, puolesta ja vastaan. Asiantuntijoiden kirjoituksia tarkastelemalla tai Yhdistyneiden Kansakuntien Peruskirjaa lukemalla ei voi saada vastausta tutkimuksen pääkysymykseen, vaan vastaus löytyy vallitsevasta valtiokäytännöstä. Sekalaisista kannoista huolimatta on sotilaallisille evakuointioperaatioille tunnistettavissa kolme yleisesti hyväksyttyä perusedellytystä, joiden tulisi täyttyä: (i) evakuoinnin kohteena olevaan henkilöstöön tulee kohdistua välitön uhka, (ii) evakuointialueella suojeluvastuussa oleva valtio ei toteuta suojeluvelvoitettaan evakuoitavia kansalaisia kohtaan järjestelmässä olevan häiriön, kyvyttömyyden tai haluttomuuden takia ja (iii) evakuoivan valtion toimien tulee keskittyä ainoastaan evakuoitavan henkilöstön pelastamiseen. Tutkimuksen perusteella pääkysymykseen ei voida antaa kattavaa vastausta vaan se edellyttää jatkotutkimuksia erityisesti valtiokäytännön osalta. Johtopäätöksiä voidaan kuitenkin tehdä tutkitun valtiokäytännön perusteella tilanteista, joissa suvereenin valtion alueella käydään sotaa ja valtion hallitus on kykenemätön tai haluton ulkomaan kansalaisten evakuointiin. Tällaisissa olosuhteissa sotilaalliset evakuointioperaatiot ovat tämän tutkimuksen perusteella kansainvälisessä oikeudessa hyväksyttyjä.

Laadulliset tutkimusmenetelmät teollisessa markkinoinnissa

Tämä kandidaatintyö käsittelee laadullisten tutkimusmenetelmien käyttöön teollisessa markkinoinnissa. Työssä tutkitaan laadullisten tutkimusmenetelmien käyttöä vuosien 2010-2013 aikana Industrial Marketing Management –lehdessä. Työssä käsitellään käytetyimpien menetelmien piirteitä, käyttöä ja soveltuvuutta teollisen markkinoinnin tutkimuksessa sekä vertaillaan menetelmiä keskenään. Työn lopussa pohditaan myös laadullisten tutkimusmenetelmien käyttöä tulevaisuudessa. Tutkimuksen pohjalta laadullisten tutkimusmenetelmien huomataan olevan kasvussa, kun taas kvantitatiivisten menetelmien käyttö on vähenemässä. Käytetyimmiksi tunnistetut menetelmät ovat case-menetelmä, joka on tutkimuksen perusteella tällä hetkellä suosituin menetelmä, grounded theory, etnografia ja narratiivinen tutkimus.

Perusyksiköiden päälliköiden fyysisen kunnon muutokset : rapauttavatko hallinnolliset toimistotyöt fyysistä kuntoa?

Tutkimuksen aiheeksi on valittu perusyksikön päällikön tehtävissä toimivien ammatti-sotilaiden fyysisessä kunnossa mahdollisesti tapahtuvien muutosten tutkiminen. Tutkimuksella selvitetään kuntotestien tulosten analyysillä, onko toimistotyöllä vaikutusta sotilaiden fyysisen kunnon kehitykseen tutkimuksen kohdejoukossa. Tutkimuksessa analysoidaan perusjoukkona toimineiden ja toimistotyötä tehneiden sotilaiden kunto-testituloksia verrattuna niitä aikaan ennen toimistotöihin siirtymistä. Tutkimuksessa päällikkyys ymmärretään perusyksikön päällikön, varapäällikön ja niitä vastaavat toimistoupseerin tehtävinä. Päällikkyyttä tarkastellaan kahdelta eri näkökulmalta, miten työaika jakaantuu päällikön tehtävässä ja miten henkinen rasitus vaikuttaa päällikön tehtävässä sekä onko näillä em. vaikutusta kuntotestien tulosten mahdollisiin muutoksiin? Tutkimus on luonteeltaan kuvaileva. Siinä huomioidaan henkilösuoja. Tästä syystä ei esitetä tarkkoja henkilökuvauksia tutkimuksen kohteena olevista henkilöistä. Tutki-muksessa käytetyt tulokset jaettiin kahteen otosryhmää, jossa toinen muodostui kestävyys-urheilulajeja harrastavista ammattisotilaista ja toinen muista sotilaista. Tutkimuksessa käytettävien kuntotestitulosten numeerisesta luonteesta johtuen menetelmäksi on valittu hypoteettis-deduktiivinen menetelmä, jossa pyritään empirian ja teorian välisten suhteiden analysoinnin perusteella tekemään johtopäätöksiä. Tutkimustulosten käsittely toteutetaan käyttäytymistieteiden tilastollisin menetelmin. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kun tuloksia analysoidaan, niin kestävyysurheilu-taustaisten päälliköiden toimistotyön vaikutukset 12 minuutin juoksutestin keskiarvoihin oli vain 10 metriä, jolloin BMI oli heillä sama 22,3. Muiden päälliköiden osalta muutoksia oli tapahtunut enemmän toimistotyön vaikutuksesta. 12 minuutin juoksutestin tulosten keskiarvo laski 120 metriä ja BMI kasvoi 25,4:stä aina 27,8:aan. Tutkimuksen tuloksena voidaan osoittaa, että BMI:n kasvaessa 1 - 2 lukuarvoa, 12 minuutin juoksutestin tulos väheni yleensä noin 150 - 200 metriä. BMI:n kasvaessa 4 - 5 lukuarvoa, 12 minuutin juoksutestin tulos väheni pahimmillaan noin 400 - 500 metriä. Mikäli BMI:ssä oli muutoksia yli 5 lukuarvon, juoksutestin tulos saattoi laskea jopa 700 metriä. Tutkimus osoittaa, että toimistotöihin siirryttäessä on vaarana se tosiasia, että fyysisessä kunnossa voi tapahtua heikkenemistä ja näin ollen ammattisotilaiden tulee pitää huolta sekä kestävyys- että lihaskunnosta entistä aktiivisemmin. Fyysisen kunnon aleneminen saattaa vaikuttaa myös palvelusturvallisuuteen kokoajan vaativammaksi muuttuvassa puolustusvoimien toimintaympäristössä. Päälliköiden tehtäviin määrättävien ammattisotilaiden tulee siis liikkua ja pitää huolta fyysisestä kunnostaan, jotta selviytyy ammattisotilaan ja päällikön tehtävän vaatimuksista.

Sanan säilällä maihinnousun torjuntaan : keskustelua rannikkojoukkojen käyttöperiaatteista Pariisin rauhansopimuksen ja Tšekkoslovakian kriisin välisenä aikana vuosina 1947–1968

Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisessa sotilaslehdistössä käytyä julkista keskustelua rannikkojoukoista. Tutkimuksen kohteena oli rannikkojoukkojen käyttöperiaatteista käyty keskustelu suomalaisessa sotilaslehdissä Pariisin rauhansopimuksen ja Tšekkoslovakian kriisin välisenä aikana 1947–1968. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää julkisen keskustelun perusteella, minkälaista keskustelua rannikkojoukkojen käyttöperiaatteista käytiin. Tutkimuksen aineisto koostui Sotilasaikakauslehden ja Suomi Merellä -lehden rannikkojoukkoja ja meripuolustusta käsittelevistä artikkeleista. Tarkasteltava ajanjakso ajoittui vuosien 1947–1968 välille. Tutkimuksen aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin menetelmin. Laadullisen menetelmän tukena käytettiin määrällistä menetelmää aineiston erottelun ja tilastoinnin keinoin. Rannikkojoukkojen käyttöperiaatteista keskusteltiin suhteellisen harvakseltaan Pariisin rauhansopimuksen ja Tšekkoslovakian kriisin välisenä aikana. Keskustelun määrä oli vähäistä. 22 vuoden aikana julkaistiin yhteensä 44 artikkelia, joissa käsiteltiin rannikkojoukkojen käyttöperiaatteita. Keskustelusta nousi esille kuusi pääteemaa, jotka olivat uhka, rannikkopuolustuksen asema, kokemukset, koulutus ja taktiikka, rannikkopuolustuksen järjestelyt, joukkojen käyttö ja joukkojen kehittäminen. Yksityiskohtaisemmista aiheista keskustelua käytiin erityisesti vastustajan suorittamaan maihinnousuun, maihinnousun torjuntaan, rannikkopuolustuksen johtosuhteisiin sekä liikkuvien rannikkojoukkojen kehittämiseen liittyen. Rannikkojoukkojen käyttöperiaatteista käyty keskustelu oli ilmapiiriltään varsin maltillista. Keskustelua kävivät rannikkopuolustuksen ammattilaiset, jotka edustivat asemallaan, kokemuksellaan ja tietämyksellään alansa laajaa osaamista. Puolustusvoimien uudelleenjärjestely vilkastutti keskustelua vuonna 1952. Tämän seurauksena rannikkojoukkojen käyttöperiaatteista käydyn keskustelun ajallinen painopiste muodostui vuosille 1952–1954. Organisaatiomuutoksen aikana keskustelun sävy muuttui huolestuneemmaksi. Keskusteluissa esille nousseita tärkeimpiä aiheita olivat johtosuhteiden epäselvyydet, rannikkojoukkojen alistussuhteet, rannikkojalkaväen ja rannikkojoukkojen johtoportaiden kehittäminen.

Oheisvahinkojen arvioinnissa käytettävien vaaraetäisyyksien mittaaminen

Uusien kaukovaikutteisten asejärjestelmien myötä Suomen puolustusvoimien on alettava toteuttaa oheisvahinkojen arviointia sodan oikeussääntöjen mukaisesti. Naton operaatioissa on vakiintunut käyttöön Yhdysvaltojen kehittämä oheisvahinkojen arviointimenetelmä. Menetelmä tarjoaa systemaattisen tavan arvioida sotilaallisesta voimankäytöstä sivullisille aiheutuvaa riskiä, mikä antaa voiman käytöstä päättävälle komentajalle mahdollisuuden verrata mahdollisia oheisvahinkoja hyökkäyksestä saatavaan sotilaalliseen hyötyyn. Arviointimenetelmässä käytetään aseiden ja taistelukärkien fysikaalisiin vaikutuksiin perustuvia vaaraetäisyystaulukoita. Naton ulkopuolisena maana Suomen on itse luotava kyseiset taulukot. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka oheisvahinkojen arviointimenetelmän käytössä tarvittavat asevaikutusten vaaraetäisyydet voidaan määrittää. Tutkimuksen tuloksena esitettiin laskentamenetelmät oheisvahinkojen arvioinnissa tarvittavien vaaraetäisyyksien määrittämiseksi. Sirpalevaikutusten laskennassa käytettiin Sandistaistelusimulointiohjelmistoa. Painevaikutuslaskennassa käytettiin yleisiä fysikaalisia periaatteita. Lisäksi tutkittiin laskentamallia maan sisällä räjähtävien taistelukärkien vaarallisuuden määrittämiseksi. Työssä laskettiin julkisista lähteistä saatavilla oleviin parametreihin perustuvat vaaraetäisyydet Ilmavoimiin lähivuosina hankittaville ilmasta maahan -täsmäaseille.