148 resultados para living lab -toiminta


Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

Abstract: Police management systems and ethical conduct - do changes in management systems affect internal ethical principles in the local police in Finland?

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää miten nuorisotilatyössä pystytään vastaamaan vanhempien huolen aiheisiin nuoren kasvuun ja kasvatukseen liittyvissä asioissa. Vanhempien ajatusten pohjalta on tarkoitus kehittää nuorisonohjaajien ja vanhempien välistä yhteistyötä. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen. Aineiston keräsin haastattelemalla kuutta vanhempaa, joiden nuoret olivat nuorisotilan kävijöitä. Käytin teemahaastattelua, jonka lähtökohtana olivat nuorisotyön yleiset tehtävät Juha Niemisen mukaan. Aineiston analysoin teemoittelun avulla. Aineistosta selvisi, että vanhemmat kokivat nuorisotilan nuorten vapaa-ajanvietossa hyvänä ja turvallisena paikkana. Nuorten asioissa vanhempia huolestuttivat kaikista eniten päihteet ja varsinkin ensimmäiset alkoholikokeilut ja humalat. Vanhemmat toivoivat, että nuorisotilalla keskusteltaisiin nuorten kanssa paljon, jotta nuoret saisivat erilaisia näkökulmia asioihin omien ajatustensa pohjaksi. Vanhemmat olivat valmiita tehostamaan yhteistyötä nuorisonohjaajien kanssa, jos oman nuoren kohdalla olisi jotain ongelmia tai huolen aiheita havaittavissa. Näissä asioissa vanhemmat kannattivat varhaista puuttumista. Aineiston perusteella voidaan sanoa, että nuorisotilalla on positiivinen maine niiden vanhempien keskuudessa, joiden nuoret viettävät vapaa-aikaansa siellä. Nuorisotilan toimintatavat ja säännöt ovat linjassa nuorten lähiympäristön kanssa. Nuorisotilan toiminnassa on keskeistä ohjata nuoria erilaisten keskustelujen kautta löytämään omat näkemyksensä asioihin. Nämä auttavat nuorta tekemään valintoja kenties vaikeidenkin tilanteiden edessä. Ennaltaehkäisevä työn mukaisesti nuorisotilalla puututaan jo varhain nuorilla havaittuihin huolen aiheisiin.

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

Yritysmaailma elää jatkuvassa muutoksessa. Yrityksen kehittäminen on yrityksen menestymisen kannalta välttämätöntä. Mikäli yritystä ei aktiivisesti kehitetä, kilpailijat valtaavat yrityksen elintilan ja yritys taantuu ja lopulta yrityksen toiminta lakkaa. Tämän työn tarkoituksena oli kehittää Compusteel Oy:n toimintaa ja edistää yhtiön kilpailukykyä lähitulevaisuudessa. Compusteel Oy on luonteeltaan alihankkija / komponenttitoimittaja. Tällaisen yrityksen tärkein kilpailutekijä on tehokas tuotanto. Tässä työssä keskityttiin tutkimaan erityisesti keinoja, millä tuotantoa voidaan tehostaa. Useissa työn lähteenä käytetyissä tutkimuksissa on havaittu tiedon välittämisen merkitys nykyaikaisen yrityksen kilpailutekijänä. Tyypillisimmillään toiminnan virheet johtuvat tiedon puutteellisesta välittämisestä sekä tiedon käytettävyyden heikosta tasosta tarvetilanteessa. Tutkimus toteutettiin kirjallisuuden ja muun lähdeaineiston kuten koulutusten avulla. Tutkimuksessa paneuduttiin erityisesti erilaisten tuotannonohjausmenetelmien kartoittamiseen sekä niiden hyödyntämiseen yrityksen toiminnassa. Työn tuloksena syntyi Compusteel Oy:öön uusi toimintamalli tiettyihin yrityksen ydin prosesseihin. Erityisen tärkeänä nähtiin uuden ajattelumallin omaksuminen tuotannonohjaushenkilöstössä. Uutta ajattelumallia voidaan tulevaisuudessa soveltaa useissa yrityksen kehittämishankkeissa. Lisäksi työn tuloksena käyttöönotettiin uusi toiminnanohjausjärjestelmä, joka tukee uutta toimintamallia.

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

Tutkimus on tehty tilaustyönä pienelle osakeyhtiölle, jonka varsinainen toiminta loppui vuoden 2007 lopussa. Yhtiö oli lopettaessaan toiminnan velaton ja omaisuus käsitti liiketilan, kaksi asuinhuoneistoa ja käteistä. Lisäksi yhtiöllä oli elinkeinoverolain alaisia tappioita, joita ei voitu käyttää ilman toimialan muuttamista. Tutkielman päätavoitteena oli selvittää edullisin tapa saada kiinteistöomaisuudesta tuotto, kun tutkittavan osakeyhtiön varsinainen toiminta on loppunut. Edullisinta tapaa mitataan yhtiön ja osakkaan maksamien verojen jälkeen jäävänä puhtaana tuottona osakkaalle. Tutkimuksen alussa on selvitetty eri toimintavaihtoehdot yhtiön varsinaisen toiminnan loppuessa. Päävaihtoehtoina on ollut toiminnan jatkaminen ennallaan osakeyhtiön muodossa, toimialan muuttaminen sijoitusyhtiöksi, yhtiön purkaminen ja osakekannan tai omaisuuden myyminen. Jokaisesta näistä vaihtoehdosta on tutkittu niiden veroseuraamukset yhtiön ja osakkaan kannalta sekä laskettu omistajan saama puhdas tuotto. Case-yhtiön omistajalle on kannattavinta vaihtaa yhtiön toimiala kiinteistösijoittamiseksi ja jatkaa toimintaa osakeyhtiönä, jolloin yhtiö saa käyttöönsä vanhat elinkeinoverolain alaiset tappionsa. Toimialan vaihtamisessa piilee verotuksellinen riski, jonka suuruuteen voidaan vaikuttaa. Yhtiön kannattaa jakaa joka vuosi yhtiön nettovarallisuudesta yhdeksän prosenttia osinkona, joka on osingonsaajalle verovapaata. Osinkona kannattaa pääsääntöisesti jakaa ensimmäisenä käteiset varat, seuraavana in natura –osinkona asuinhuoneistot ja viimeisenä liiketila. In natura –osinko kannattaa arvostaa alihintaan, jolloin yhtiö sekä omistaja säästävät veroissa.

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

The social activity of nurse teacher – a part of teacherhood Every nurse teacher must know the current health policy in order to use it in teaching. The conception of the role of health policy in curriculum and the concrete teaching of social activity are quite unclear. The purpose of this study was to describe the social activity of nurse teachers. The data were collected by a structured questionnaire (Paltta 1998) via E-mail. The questionnaire included background factors and nine items for society activities. The respondents were nurse teachers, teachers for emergency nursing, public health nurse and midwifery teachers from all polytechnics in Finland. Response rate was 46 % (n = 342). The data were analysed by using descriptive statistics. The results of this study showed that 36 % of nurse teachers evaluated themselves quite active in society activities and 43 % of them evaluated themselves inactive. 32 % of nurse teachers was member and involved to working in general organisations. 28 % of nurse teachers worked or have been worked in local commission or trustees. Nurse teachers evaluated their knowledge about health policy quite good (mean 3.75, Std 0.99). Their knowledge about education policy was also quite good (mean 3.57, Std 1.04). Nurse teachers updated their knowledge about health policy and education policy by reading professional journals, newspapers, internet and following television and radio. According to results nurse teachers are quite active in society activities even tough almost half of them evaluated themselves quite inactive. Although nurse teachers’ knowledge about health policy was quite good by their opinion, they must update and improve the knowledge. In the future it is important to study how nurse teachers use health policy in their teaching and how nurse students’ participation in society activities can be improved.

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

Tausta Vaikka nuorisorikollisuus on kriminologisen tutkimuksen perinteinen kohde, on edelleen tarvetta pitkittäistutkimuksille, joissa on laaja, koko väestöä edustava otos. Kriminaalipolitiikan alalla puolestaan rikosten sovittelu ja muut restoratiivisen oikeuden muodot ovat nousseet Suomessakin haastamaan perinteiset rikoskontrollin paradigmat, rangaistuksen ja hoidon. Tutkimuskysymykset Tutkimuksen pääkysymyksenä oli, mitkä lapsuudessa (8 v.) ja nuoruudessa (18 v.) mitatut psykososiaaliset tekijät ovat yhteydessä nuorisorikollisuuden (16-20 v.) määrään ja lajiin. Lisäksi yhtenä kysymyksenä oli, miten varusmiespalvelun aikaiset psykiatriset diagnoosit liittyvät nuorisorikollisuuteen. Lisäksi tutkimme nuorisorikollisuuden esiintyvyyttä ja palvelujen käyttöä, ja vertailimme eri informanttien (tutkimushenkilöt itse, vanhemmat ja opettajat) vastausten ennusvoimaa lasten tulevan rikollisuuden suhteen. Rikosten sovittelun osalta kysymyksenä oli, miten suomalainen sovittelukäytäntö vastaa restoratiivisen oikeuden teoriaa ja miten sovittelua pitäisi kehittää. Aineisto ja metodit Pitkittäistutkimuksemme aineistona oli valtakunnallisesti edustava satunnaisotos, joka vastasi 10% vuonna 1981 Suomessa syntyneistä suomenkielisistä pojista. Ensimmäinen tiedonkeruu tapahtui 1989, kun pojat olivat 8-vuotiaita. Tietoa kerättiin lomakekyselyin pojilta itseltään sekä heidän vanhemmiltaan ja opettajiltaan. Tietoja saatiin 2946 pojasta. Lasten lomakkeena oli Children’s Depression Inventory, vanhemman lomakkeena Rutter A2 ja opettajan lomakkeena Rutter B2. Toinen tiedonkeruu järjestettiin, kun pojat osallistuivat kutsuntoihin 1999. Tietoja saatiin 2330 pojasta. Lomakkeena oli Young Adult Self-Report . Puolustusvoimien rekisteristä saatiin tiedot poikien kutsunnoissa ja palvelusaikana (vuosina 1999-04) saamista psykiatrisista diagnooseista, jotka luokiteltiin kuuteen luokkaan: antisosiaalinen persoonallisuushäiriö, päihdehäiriöt, psykoottiset häiriöt, ahdistuneisuushäiriöt, masennustilat ja sopeutumishäiriöt. Tieto mahdollisesta diagnoosista saatiin 2712 pojasta. Rikollisuus operationalisoitiin poliisin ns. RIKI-rekisteriin vuosina 1998-2001 rekisteröityjen tekojen avulla, kun pojat olivat pääasiassa 16-20-vuotiaita. Rikosten määrän mukaan pojat jaettiin neljään ryhmään: ei rikoksia, 1-2 rikosta (satunnainen rikollisuus), 3-5 rikosta (uusintarikollisuus) ja yli 5 rikosta (aktiivinen uusintarikollisuus). Rikoslajeista muodostettiin viisi kategoriaa: huume-, väkivalta-, omaisuus-, liikenne- ja rattijuopumusrikollisuus. Analyysivaiheessa rekisteridatasta poistettiin liikennerikkomukset. Kaikkiaan tiedot mahdollisista poliisikontakteista saatiin 2866 pojasta. Sovitteludata koostui 16 sovittelujutun havainnoinnista Turussa vuosina 2001- 2003. Tulokset Kaikkiaan 23% pojista oli rekisteröity rikoksesta (poissulkien liikennerikkomukset) nelivuotisen tutkimusperiodin aikana 16-20-vuotiaana. Satunnaisia rikoksentekijöitä oli 15%, uusijoita 4% ja moninkertaisia uusijoita 4%. Rikokset kasautuivat moninkertaisille uusijoille: tämä 4%:n ryhmä teki 72% kaikista rikoksista . Omaisuus- ja liikennerikollisia oli eniten (kumpiakin 11%), ja huumerikollisia vähiten (4%). Kaikki rikoslajit korreloivat keskenään tilastollisesti merkitsevästi. Nuorisorikollisuuden itsenäisiä ennustekijöitä lapsuudessa olivat rikkinäinen perherakenne, vanhempien alhainen koulutustaso, lapsen käytösongelmat ja hyperaktiivisuus. Kun verrattiin eri informantteja (lapset itse ja heidän vanhempansa ja opettajansa), etenkin opettajien vastaukset ennustivat lasten tulevaa rikollisuutta. Nuoruudessa rikollisuuden itsenäisiä korrelaatteja olivat pienellä paikkakunnalla asuminen, vanhempien ero, seurustelu, itse ilmoitettu antisosiaalisuus ja säännöllinen tupakointi ja humalajuominen. Ennus- ja taustatekijöille oli tyypillistä se, että ne olivat lineaarisessa yhteydessä rikosten määrään (ongelmat ja rikosten määrä lisääntyivät käsi kädessä) ja että ne liittyivät useaan rikoslajiin yhtä aikaa. Huumerikollisuudella oli kuitenkin vähemmän itsenäisiä ennus- ja taustatekijöitä kuin muilla rikoslajeilla. Joka kymmenes poika kärsi psykiatrisista häiriöistä. Tämä ryhmä teki noin puolet kaikista rikoksista, ja lähes joka toinen poika, jolla oli psykiatrinen häiriö, oli rekisteröity rikoksista. Rikolliseen käytökseen liittyivät etenkin antisosiaalinen persoonallisuushäiriö ja päihdehäiriöt. Masennustilat olivat kuitenkin ainoa diagnoosiryhmä, joka ei ollut yhteydessä rikollisuuteen. Myös psykiatristen häiriöiden esiintyvyys kasvoi lineaarisesti rikosten määrän kanssa; aktiivisista uusintarikollisista yli puolella (59%) oli psykiatrinen diagnoosi. Rikollisuuden lisäksi erilaiset psykososiaaliset ongelmat kasautuivat pienelle vähemmistölle. Aktiivisten uusijoiden ryhmään olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä lähes kaikki ongelmat mitä tutkimme. Kuitenkin tästä ryhmästä vain alle 3% oli käyttänyt mielenterveyspalveluja viimeisen vuoden aikana. Rikossovittelun havainnointitutkimuksen perusteella sovittelussa monet perusasiat ovat kunnossa, ja toiminta on mielekästä niin asianosaisten kuin yhteiskunnankin kannalta. Useimmiten osapuolet kohtasivat ja saivat aikaan sopimuksen, johon he vaikuttivat tyytyväisiltä. Rikoksentekijät olivat motivoituneita korvaamaan aiheuttamansa vahingot. Osapuolet saivat kertoa tarinansa omin sanoin, heitä kuunneltiin ja he ymmärsivät mitä sovittelussa puhutaan ja sovitaan. Sovittelun kuluessa jännitys väheni ja asiat saatiin loppuunkäsiteltyä. Asianosaiset saivat vaikuttaa prosessiin ja sopimukseen, ja uhrin oikeudet olivat sovittelussa keskeisellä sijalla. Restoratiivisen teorian perusteella sovittelussa havaittiin myös kehittämisen varaa: Etenkin nuoria rikoksentekijöitä oli hankala saada osallistumaan tosissaan, ja aikuiset helposti hallitsivat keskustelua. Etukäteistapaamisia ja tukihenkilöitä ei juuri hyödynnetty. Sovitteluja hallitsi puhe sopimuksesta ja rahasta. Työkorvauksia ei käytetty eikä rehabilitaatiota käsitelty. Sekä sovitteluun pääsy että sovittelumenettely riippuivat yksittäisistä henkilöistä. Johtopäätökset Rikosten tekeminen nuoruudessa on melko yleistä ja monimuotoista. Rikokset ja psykososiaaliset ongelmat kasautuvat pienelle ryhmälle ja kulkevat käsi kädessä. Myös psykiatriset häiriöt ovat lineaarisessa yhteydessä rikosten määrään. Rikosriskiä voidaan ennustaa jo lapsuudessa, ja etenkin opettajat ovat tarkkanäköisiä lasten ongelmien suhteen. Eri rikoslajeilla on varsin samanlaisia taustatekijöitä. Aktiiviset rikoksentekijät vastaavat suuresta osasta kokonaisrikollisuutta, tarvitsevat eniten apua, mutta eivät kuitenkaan hakeudu psykososiaalisten palvelujen piiriin. Rikosten sovittelu tarjoaa keinon puuttua ongelmiin varhaisessa vaiheessa ilman leimaamista. Sovittelun kehitystehtävät liittyvät etenkin dialogiin, valmisteluihin, tukihenkilöihin, työkorvauksiin, palveluunohjaukseen ja sovittelun sovellusalaan. Sovittelua ja muita restoratiivisia menettelyjä on kehitettävä ja laajennettava esimerkiksi niin, että niitä voitaisiin käyttää palveluunohjauksen välineenä.

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

Lektio Helsingin yliopistossa 24.1.2004.