Pienille pojille piiskannauhaa ja aikamiehille veistä (vanha mustalaislaulu) : mahtilaulun maskuliininen menneisyys ja nykyisyys

Artikkeli on täydennetty versio esitelmästä "All the Gypsy lads, raise their knives" - a historical and cultural meanings of boasting songs of the Finnish Roma - ICTM Study Group on Applied Ethnomusicology, the 3rd symposium in Cyprus, 18-22 April 2012.

“Valley co-creation” – exploring the emergence of a cultural product in an entrepreneur-driven value network: Case study: Black Weekend festival

The interconnected domains are attracting interest from industries and academia, although this phenomenon, called ‘convergence’ is not new. Organizational research has indeed focused on uncovering co-creation for manufacturing and the industrial organization, with limited implications to entrepreneurship. Although convergence has been characterized as a process connecting seemingly disparate disciplines, it is argued that these studies tend to leave the creative industries unnoticed. With the art market boom and new forms of collaboration riding past the institution-focused arts marketing literature, this thesis takes a leap to uncover the processes of entrepreneurship in the emergence of a cultural product. As a symbolic work of synergism itself, the thesis combines organizational theory with literature in natural sciences and arts. Assuming nonlinearity, a framework is created for analysing aesthetic experience in an empirical event where network actors are connected to multiple contexts. As the focal case in study, the empirical analysis performed for a music festival organized in a skiing resort in the French Alps in March. The researcher attends the festival and models its cocreation process by enquiring from an artist, festival organisers, and a festival visitor. The findings contribute to fields of entrepreneurship, aesthetics and marketing mainly. It is found that the network actors engage in intimate and creative interaction where activity patterns are interrupted and cultural elements combined. This process is considered to both create and destruct value, through identity building, legitimisation, learning, and access to larger audiences, and it is considered particularly useful for domains where resources are too restrained for conventional marketing practices. This thesis uncovered the role of artists and informants and posits that particularly through experience design, this type of skilled individual be regarded more often as a research informant. Future research is encouraged to engage in convergence by experimenting with different fields and research designs, and it is suggested that future studies could arrive at different descriptive results.

"Tässä on nyt todellakin meidän panos!" Tapaustutkimus kolmen nuoren kasvuhakuisen yrittäjätiimin minä, minun, me ja meidän -diskursseista

Tässä tutkimuksessa yhdistän tiimiyrittäjyyden, sosiaalisen identiteetin ja kollektiivisen psykologisen omistajuuden akateemisia keskusteluja. Tavoitteenani on kuvailla millaisia minä, minun, me ja meidän -diskursseja yrittäjätiimien jäsenet puhuvat kuvatessaan yrittäjyyttään. Tutkimuksen aineistona on nuorten, kasvuhakuisten yrittäjätiimien jäsenten puolistrukturoidut teemahaastattelut. Näkökulmana hyödynnän sosiaalista konstruktionismia ja analysoin aineiston diskurssianalyysillä. Tulkitsen neljä erilaista diskurssia, jotka liittyvät eri tavoin yrittäjätiimien me-identiteettiin. Ensimmäisessä diskurssissa yrittäjät puhuvat omasta roolistaan suhteessa tiimiin. Toisessa diskurssissa yrittäjät luovat oikeudenmukaisuuden ja yhteisvastuullisuuden normeja, joilla rakennetaan me-orientoitumista. Kolmannessa diskurssissa he puhuvat me-muodossa. Puheessa me on kokija, toimija, kollektiivinen psykologinen omistaja ja merkityksen antaja. Neljännessä diskurssissa me-identiteettiä rakentavat yrittäjyyden representaatiot ja toiminta. Meidän -puhetta liitetään asioihin, joihin tiiminä on yhdessä panostettu. Meidän -kokemukset näyttäytyvät puheessa voimallisena yrittäjyyden toiminnan merkityksellistämisen tapana.

Perheyhtiö ja paikallisuus. A. Ahlström Osakeyhtiön historian perintö Noormarkussa

Tutkimus tarkastelee kulttuuriperinnön asemaa perheyrityksen yrityskulttuurin,identiteetin ja yrityskuvan osatekijänä ja sitä, miten historiatietoisuus ohjaa yrityksen toimintaa paikallisen vaikuttavuuden näkökulmasta. Samalla tutkimus selvittää, miten liiketoiminnan laajeneminen ja globalisoituminen vaikuttavat paikallistason toimintaan ja miten yritys käyttää kulttuuriperintöään muutosten hallinnassa. Tutkimus on historiallinen tapaustutkimus. Esimerkkitapauksena on A. Ahlström Osakeyhtiö ja Länsi-Suomessa sijaitseva Noormarkun ruukki, joka on ollut yrityksen omistuksessa 1870-luvulta lähtien. 1800-luvun lopusta 2000-luvulle ulottuva tutkimus perustuu pääasiassa arkistolähteisiin. Tutkimuksessa yhdistyvät kulttuuriperinnön ja liiketaloustieteen tutkimuksen sekä historiantutkimuksen lähestymistavat. Paikallistason toiminnan tarkastelussa tutkimus saa piirteitä myös tehdasyhdyskuntatutkimuksesta. Tutkimuksessa perheyrityksen kulttuuriperintöön sisällytetään aineellisen kulttuuriperinnön ja menneisyyden kuvausten lisäksi yrityksen jatkuvuuteen, omistajuuteen, kotipaikkaan ja yhteiskuntavastuuseen liittyvät perinteet. Tutkimus osoittaa, että historia ja perinteet voivat olla yritykselle voimavara mutta myös hidaste. Perheyhtiön traditio on kestänyt liiketoiminnallisista ja organisatorisista muutoksista huolimatta. Suvun rooli yhtiön sisällä on kuitenkin muuttunut. Perhejohtajuudesta on siirrytty sukuomistukseen. Ahlström on tyyppiesimerkki siitä, miten yritykset korostavat historian avulla toimintansa jatkuvuutta, luotettavuutta, uskottavuutta ja innovatiivisuutta. Yritys on rakentanut historiallista yrityskuvaansa muun muassa museoiden, näyttelyiden ja julkaisujen avulla. Yrityksen suhde historialliseen kotipaikkaansa, Noormarkkuun, on ollut poikkeuksellisen kiinteä. Noormarkun ruukki on esimerkki siitä, miten yrityksen menneisyyteen liittyvistä paikoista voi muodostua symbolisia muistin paikkoja. Historiatietoisuus synnyttää ja ylläpitää paikallisvastuuta, joka on ilmennyt eri aikakausina eri tavoin. Ruukin toimintoja on kehitetty, kun vanhat toiminnot ovat päättyneet. 2000-luvulla yritys hyödyntää kulttuuriperintöään liiketoiminnan resurssina, paikallisen liiketoiminnan ja matkailun kehittämisen lähtökohdista. Kansainvälisissä tutkimuksissa historian aktiivista käyttöä yrityksen strategisessa suunnittelussa kuvataan käsitteellä history management. Suomessa aihetta on toistaiseksi tutkittu vähän. Tutkimus on siten avaus yrityksiä kulttuuriperinnön säilyttäjinä ja käyttäjinä koskeville keskusteluille.

Soraääniä, sitaatteja ja suunnitelmallisuutta. Moniäänisyys Eira Stenbergin romaanituotannossa

Tutkin väitöskirjassani Eira Stenbergin (s. 1943) romaanituotannon moniäänisyyttä, joka liittyy niin subjektiin, kertomisen prosessiin kuin todellisuuskäsityksiin. Aineistonani ovat Stenbergin 1980–1990-luvulla kirjoittamat, tutkimusongelmani kannalta keskeiseen ajanjaksoon kuuluvat romaanit Paratiisin vangit (1984), Häikäisy (1987), Kuun puutarhat (1990) sekä Gulliverin tytär (1993). 1980-luvulla postmodernista tuli kirjallisen kulttuurin keskeisimpiä aiheita Suomessa, ja subjektista tuli ongelma jopa siinä määrin että puhuttiin sen kuolemasta. Ääni oli 1980-luvulla osa subjektia koskevaa keskustelua: yhtäältä nousevan feministisen liikkeen identiteettipoliittisena ja emansipatorisena metaforana, toisaalta jälkistrukturalismin antihumanismin uhkakuvana, joka koski subjektin ääntä alkuperän lähteenä ja persoonan ilmaisuna. Äänen käsitteen voidaan katsoa implikoivan jonkinlaista käsitystä subjektista, ja tarkastelenkin tutkimuksessani erityisesti henkilöhahmoja, kertojia ja kertomisen prosessia, mutta myös tekijän suunnitelmallisuutta ja kuulijaa kohti orientoitumista. Yhdistelen tutkimuksessani retorista kertomuksen teoriaa dekonstruktioon sekä feministisiin subjektiteorioihin. Myös Mihail Bahtinin käsitys moniäänisestä romaanista on työssäni keskeinen. Problematisoin tutkimuksessani äänen kytköksen sisimmän ilmaisuun, omistamiseen ja auktoriteettiin ja ymmärrän sen keskustelualueena, jossa kohtaavat erilaiset arvot ja näkemykset maailmasta. Tällöin kaikenkattava puhe subjektin kuolemasta sekä käsitykset 1980-luvun kirjallisuudesta maailmasta vieraantuneena ja yksityisen alueelle vetäytyvänä problematisoituvat. Stenbergin tuotannon perusteella voi sanoa, että kirjallisuuden äänet saavat merkityksensä vasta erilaisina äänensävyinä konkreettisissa ja ainutkertaisissa konteksteissa. Tämä viittaa tarpeeseen ymmärtää kirjallisuusteoreettisessa keskustelussa usein historiattomana ja universaalina nähty käsite historiaan paikantuneena: eivät vain erityiset aineistot, vaan myös erityiset kontekstit määrittelevät äänen saamia merkityksiä.

Information and appearance - design creating value for wearable technology items in B2C markets

The objective of the thesis is to study the role of design in adding value for wearable technology (WT) items in B2C markets by applying previous value creation literature to the subject. The thesis investigates value creation through types of value perceived by the customer being functional/instrumental, experiential/hedonic, symbolic/expressive and cost/sacrifice. The data was collected in face-to-face interviews with both consumers and industry experts. The results suggest that value perceived by both experts and consumers in every end-user category was elementarily functional, however, design was considered to bring most added value to WT in the categories of health and medicine, infotainment, and fashion. Also, WT ought to have same characteristics as regular clothing in order to attract mass markets. The results of the study suggest that companies should invest in design in order to gain long-term user engagement.

Silk and ink. What were silk wallets, and what can they, together with Jacobina Charlotta Munterhjelm’s diary, tell us about the gentry women’s lives in the 18th and 19th century?

The subject of this thesis is the elaborate silk wallets and what can they tell about the gentry women’s lives in the 18th and 19th century Finland together Jacobina Charlotta Munsterhjelm’s diary. Silk wallets were made of silk and decorated by embroidering, they were used to preserve memorabilia and letters. Making these lavish items took time, skills and materials, and the decorations usually contained symbols and messages. As main source there are silk wallets from the collections of the National Museum of Finland and Satakunta Museum, as well as the diary of Jacobina Munsterhjelm from 1799 to 1801. By interpreting these items we can build a picture of gentry women’s lives. The culture of silk wallets is European, the silk wallet phenomenon studied is Swedish-Finnish, and the research is limited mainly in Finland by its sources. This research has been carried out by constructing a cultural context to the silk wallets with the help of Ginzburg’s methods from his work Juusto ja madot - 1500-luvun myllärin maailmankuva. Silk wallets represent the gentry as well as the communication culture in the 18th and 19th centuries, but have remained unstudied. The thesis consists of two parts, the first focuses on the silk wallets, from where were they developed, how they were made, and to their decorations. The silk wallet culture developed among the gentry handicrafts during the 18th century and faded during the early 20th century. The making of the silk wallets demanded time, skills and materials. The decorations contain messages and symbols – they contain the possible affections the makers might have toward the receiver, and reflect the status and qualities of the receiver. The second part examines the makers, the gentry women, and the handicraft culture which played a big role in their lives, through silk wallets and the diary of Jacobina Munstehjelm. From there it continues to the affections and meanings which can be found from the silk wallets.

Adaptive control of Hydraulic Drive

Adaptive control systems are one of the most significant research directions of modern control theory. It is well known that every mechanical appliance’s behavior noticeably depends on environmental changes, functioning-mode parameter changes and changes in technical characteristics of internal functional devices. An adaptive controller involved in control process allows reducing an influence of such changes. In spite of this such type of control methods is applied seldom due to specifics of a controller designing. The work presented in this paper shows the design process of the adaptive controller built by Lyapunov’s function method for the Hydraulic Drive. The calculation needed and the modeling were conducting with MATLAB® software including Simulink® and Symbolic Math Toolbox™ etc. In the work there was applied the Jacobi matrix linearization of the object’s mathematical model and derivation of the suitable reference models based on Newton’s characteristic polynomial. The intelligent adaptive to nonlinearities algorithm for solving Lyapunov’s equation was developed. Developed algorithm works properly but considered plant is not met requirement of functioning with. The results showed confirmation that adaptive systems application significantly increases possibilities in use devices and might be used for correction a system’s behavior dynamics.

Memoria virtualis - death and mourning rituals in online environments

The main objective of this work has been to understand the ritual aspect of how private people use the Internet to mourn and honor their intimates in various online environments. The research material was compiled in 2007–2013 through ethnographic and autoethnographic observations in social media applications, online memorial websites, one shared virtual environment (Second Life) and one massive multi-player online role-playing game (World of Warcraft). The research material consists of – in addition to the ethnographic observations – three online surveys with 153 respondents (mainly from Finland, the United States and the United Kingdom). In addition, the researcher conducted 38 longer online interviews (i.e. via email, an avatar). The theoretical framework is derived from ritual theory, hermeneutic-phenomenological anthropology and discourse analysis. The research questions are as follows: Why are death rituals practiced in online environments? How are virtual memorials created in various online environments? What kind of systems of meanings are virtual memorials constructed from? The results indicate that online mourning and honoring is appropriated in addition to the “traditional” offline rituals. In online environments the bereaved can choose, where, when, how and with whom they share their grief and loss. Memorials are created in the web intentionally and unintentionally, where the latter refers inter alia to the Facebook profile of the deceased where his/her intimates gather to mourn and honor immediately after the death. The first refers to intentionally memorialized online places spaces via different service providers. Virtual memorials are a way to construct the identity of the deceased, as well as the bereaved in multiple ways. They also re-enforce and create a sense of communality both privately and publicly, and enable one meaningful online place where all the intimates of the deceased can gather together to mourn and honor despite the geographical or time distances. Tämä väitöstutkimus tarkastelee miten nykyiset kuolemanrituaalit ovat digitalisoituneet verkkoympäristöihin. Tutkimus on suoritettu verkkoetnografisin sekä autoetnografisin menetelmin sosiaalisen median sivustoilla, virtuaalimuistomerkkipalveluissa, yhdestä virtuaalimaailmassa (Second Life) sekä yhdestä reaaliaikaisessa verkkopelissä (World of Warcraft) vuosina 2007–2013. Tutkimusaineisto koostuu etnografisten havainnointien lisäksi kolmesta verkkokyselystä, joissa vastaajia on yhteensä 153 pääasiassa Suomesta, Yhdysvalloista sekä Iso-Britanniasta. Kyselyjen lisäksi tutkija on tehnyt myös 38 laajempaa verkkohaastattelua eri ympäristöissä (esim. sähköposti, avatar virtuaalimaailmassa). Teoreettinen kehys koostuu rituaaliteoriasta, hermeneuttis-phenomenologiasta sekä diskurssianalyysista. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: miksi kuolemanrituaaleja harjoitetaan verkkoympäristöissä, miten virtuaalisia muistomerkkejä luodaan verkkoon, sekä millaisista merkitysjärjestelmistä virtuaaliset muistomerkit muodostuvat? Tutkimustulosten mukaan verkkosureminen ja muistaminen ovat tulleet perinteisten kuolemanrituaalien rinnalle, jolloin sureva itse voi päättää miten, missä, milloin sekä kenen kanssa suree läheistään. Muistomerkkejä verkkoon luodaan suunnitellusti (intentional) sekä suunnittelemattomasti (unintentional), jolloin jälkimmäinen viittaa esimerkiksi edesmenneen Facebook profiiliin, missä hänen läheisensä kokoontuvat muistelemaan ja suremaan välittömästi kuoleman jälkeen. Ensimmäinen taas viittaa suunnitelmalliseen muistomerkin luomiseen, jota varten löytyy useita palveluntarjoajia. Virtuaalimuistomerkit ovat keino rakentaa sekä edesmenneen että surevan identiteettiä, vahvistaa ja luoda yhteisöllisyyttä niin yksityisesti kuin julkisesti, sekä luoda yksi yhteinen aina ja kaikkialta saavutettavissa oleva merkityksellinen paikka verkkoon, missä kaikki läheiset voivat ajasta ja paikasta riippumatta muistella ja surra läheistään.

Language of the Future, Language of the PRC –Representations of Putonghua in South China Morning Post

As the national language of the PRC, the world's growing economic power and the sovereign of Hong Kong, Putonghua is a language with multiple facets of relevance for the current Special Administrative Region. This paper seeks to explore and explain different representations of Putonghua in Hong Kong's leading English-language newspaper South China Morning Post in articles published between January 2012 and February 2013. The representations are studied in the context of the different discourses in which they appear, some of which feature language(s) as a central theme and some more marginally. An overview is first presented of the scholarly research on the most important developments in Hong Kong's complex language scene from the beginnings of the colony until present day, with the aim of detecting developments and attitudes with potential relevance or parallels to the context of Putonghua today. The paper then reflects on the media and its role in producing and perpetuating discourses in the society, before turning to more practical considerations on Hong Kong's English and Chinese language media and the role of South China Morning Post in it. The methods used in analysing the discourses are those of discourse analysis, with textual analysis as its starting point, in which close attention is paid to linguistic forms as the concrete representations of meanings in a text. Particularly the immediate contexts of the appearances of the word “Putonghua” in the articles were studied carefully to detect vocabulary, grammar and semantical choices as signs of different discourses, potentially also revealing fundamental underlying assumptions and other “hidden meanings” in the text. Some of the most distinctive discourses in which different representations of Putonghua appeared were the Instrumental value for the individual (in which Putonghua was represented as a form of social capital); Othering of the mainlanders (in which Putonghua served as a concrete marker of distinction); Belonging to China (Putonghua as a symbol of unity); and Cultural distinctiveness of Hong Kong (Putonghua as a threat to Hong Kong's history and culture, as embodied in Cantonese). Some of these discourses were more prominent than others, and for example the discourse of Belonging to China was relatively rarely enacted in Hongkongers' voices. In general, the findings were not surprising in the light of the history, but showed a fair degree of consistency with what has been written earlier about the languages and attitudes towards them in Hong Kong. It has often been noted that Putonghua and its relation with Cantonese is a matter linked with the social identity of the colony and its citizens. While it appeared that there were no strict taboos in the representations of Putonghua in the societal context, the possibility of self-censorship cannot be ruled out as a factor toning down political discourses in the representations.

Kättelyn merkitykset suomalaisessa tapakulttuurissa 1800-luvulta 2000-luvulle

Tutkimuksen aiheena on kättely suomalaisessa tapakulttuurissa 1800-luvulta 2000-luvulle. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, mitä kättely on suomalaisille tutkimusajankohtana merkinnyt. Kättelyä suomalaisessa tapakulttuurissa on tarkasteltu muistitietoaineiston avulla.Ensisijainen aineisto sisältää kättelyyn liittyviä ajatuksia ja kokemuksia yli tuhannelta suomalaiselta. Aineiston käsittely ei kuitenkaan perustu niiden määrälliseen tutkimiseen, vaan tutkimusmenetelmänä on käytetty laadullista tutkimusotetta, jonka ytimessä on merkitysten tulkinta. Väitöskirjassa kättelyä lähestytään kulttuurihistoriallisena, monitasoisena ilmiönä, josta on erotettavissa kestoltaan eripituisia historiallisuuden tasoja. Myös väitöskirjan rakenne seuraa tätä historiallisen monikerroksellisuuden ajatusta. Ensiksi kättelystä on erotettavissa biologiaan perustuva niin kutsuttu syvän historian taso, joka tekee kättelystä merkityksellisen luottamuksellisten suhteiden ja yhteistoiminnan alueella. Toiseksi kättelystä voidaan erottaa rakenteiden tasolla ilmenevä ja hitaasti muuttuva tapakulttuurin taso. Mutta vaikka tapakulttuurin säännöt osaltaan vaikuttavat siihen, miten henkilö tietyssä tilanteessa käyttäytyy, on toimija kättelytilanteessa kuitenkin valintoja tekevä yksilö. Kolmas tutkimuksessa erotettu taso onkin tapahtumahetken taso, jolla historiallinen toimija suorittaa valintojaan oman henkilöhistoriansa ja elämänkokemuksensa avulla. Historialliseen monikerroksellisuuteen liittyvän ajattelun kautta tutkimus osoittaa kättelyn monisyiseksi ilmiöksi, joka vaikuttaa inhimilliseen vuorovaikutukseen olennaisella tavalla. Tutkimusote myös nivoo ihmisen kehityshistorian opittuun tapakulttuuriin sekä tapahtumahetken aktiiviseen kättelytoimijuuteen. Tuloksista voidaan päätellä, ettei kättely ole suomalaisille merkityksetön toiminto, vaan tärkeä sosiaalinen väline, jonka syvempi ymmärtäminen vaatii kaikkien historiallisten tasojen tarkastelua. Eri historian kerrokset voivat olla yksittäisessä kättelytapahtumassa kaikki läsnä. Julkisessa keskustelussa kättely on ollut esillä epähygieenisyytensä vuoksi. Väitöskirjatutkimuksessa pohditaan myös kättelyn suhdetta mikrobien leviämiseen. Tutkimus osoittaa, että kättelyllä on kahtalaisia turvallisuuteen liittyviä merkityksiä: toisaalta se on lääketieteellinen riski, mutta toisaalta se saa sellaisia tapoihin ja hyvinvointiin liittyviä merkityksiä kuten yhteisöllisyys ja luottamus. Pohdittaessa kättelyn ja käsihygienian suhdetta tulevaisuudessa nämä seikat tulisi tiedostaa ja tuoda selkeästi esiin.

Sotamuistomerkki Suomessa. Voiton ja tappion modaalista sovittelua

Väitöskirjani tarjoaa laajasti tietoa sotamuistomerkeistä koko Suomen alueelta. Työ purkaa suomalaisten sotamuistomerkkien ilmaisutapoja ja modaalisia keinoja, joilla taideteokset sovittelevat voitetun tai hävityn sodan tarinaa ja kokemuksellisia jännitteitä toisiinsa. Suurin osa analyysin kohteena olevista taideteoksista on pystytetty Suomen itsenäisyyden ajalla vapaudenpatsaiksi tai sankarihautojen, taisteluiden ja vakaumuksensa puolesta kuolleiden muistomerkeiksi. Tutkimus painottuu voiton ideologian vaikutukseen sotakuvaston muotoutumisessa. Avainkysymyksiä ovat, miten sotamuistomerkki viestittää poliittis-ideologisia tavoitteita tai miten muistomerkkien figuurien asennot, eleet ja attribuutit välittävät sotatarinan yhteisöllisiä sisältöjä. Tutkimus tarkentuu teosten modaalisiin piirteisiin ja merkityksenmuodostuksen vuorovaikutteisuuteen. Erikoishuomion kohteena ovat aiheiden sisällölliset ristiriidat ja ilmaisun murtumakohdat. Suurten teosmäärien ja aihetyyppien jaottelussa ja analysoimisessa on hyödynnetty ikonografian, kuvaretoriikan ja eleiden tutkimusta. Suomalaisen aineiston vertailukohtina ovat antiikin sotilasaiheinen taide, keskiaikainen Kristuksen kärsimyskuvasto sekä sotamuistomerkkiperinne Saksassa, Ranskassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Amerikan yhdysvalloissa. Sotien muistokultin merkitysten avaamisessa käytetään diskurssianalyysin välineitä. Tutkimus osoittaa, että sotamuistomerkit rakentavat yhteisön turvallisuudentunnetta ja muokkaavat sotilasimagoa maskuliinisten ideaalien ja implisiittisen vihollis- tai vastakuvan varassa. Kansallisen paatoksen ohessa sotamuistomerkit vahvistavat sotilaiden aseveliaatetta ja luovat kuvaa rikkumattomasta yhteishengestä sekä kotirintamasta. Teokset tulkitsevat valmistumisaikansa usein ristiriitaista tunneilmapiiriä ja tulevaisuuden odotuksia sekä neuvottelevat paikallisesta erityisyydestä ja valtakysymyksistä. Veistosten modaaliset keinot suhteessa toimijarooleihin, kuten autonomisuuden korostus, tunteenomainen toiseen tukeutuminen tai sodan velvoitteisiin suuntautuminen perustuvat yleensä figuurien asentoihin. Sen sijaan figuurien eleet ja attribuutit, tärkeimpinä kypärä, ase, univormu ja lumipuku, tarkentavat suuntautumisen tavoitetta ja ideologista sanomaa. Koska sodassa on kyse vaikeasti käsiteltävistä väkivaltakulttuurin ilmiöistä, muistomerkeillä on hämärretty ja muokattu kuvaa historian tapahtumista. Siten teosten välittämät ideat uhrivalmiudesta ja tunteiden hillinnän velvoitteesta auttavat sotatraumojen ja surun kanavoimisessa sekä purkavat tapahtumiin liittyvää häpeää.

Linguistic models for decision support

Linguistic modelling is a rather new branch of mathematics that is still undergoing rapid development. It is closely related to fuzzy set theory and fuzzy logic, but knowledge and experience from other fields of mathematics, as well as other fields of science including linguistics and behavioral sciences, is also necessary to build appropriate mathematical models. This topic has received considerable attention as it provides tools for mathematical representation of the most common means of human communication - natural language. Adding a natural language level to mathematical models can provide an interface between the mathematical representation of the modelled system and the user of the model - one that is sufficiently easy to use and understand, but yet conveys all the information necessary to avoid misinterpretations. It is, however, not a trivial task and the link between the linguistic and computational level of such models has to be established and maintained properly during the whole modelling process. In this thesis, we focus on the relationship between the linguistic and the mathematical level of decision support models. We discuss several important issues concerning the mathematical representation of meaning of linguistic expressions, their transformation into the language of mathematics and the retranslation of mathematical outputs back into natural language. In the first part of the thesis, our view of the linguistic modelling for decision support is presented and the main guidelines for building linguistic models for real-life decision support that are the basis of our modeling methodology are outlined. From the theoretical point of view, the issues of representation of meaning of linguistic terms, computations with these representations and the retranslation process back into the linguistic level (linguistic approximation) are studied in this part of the thesis. We focus on the reasonability of operations with the meanings of linguistic terms, the correspondence of the linguistic and mathematical level of the models and on proper presentation of appropriate outputs. We also discuss several issues concerning the ethical aspects of decision support - particularly the loss of meaning due to the transformation of mathematical outputs into natural language and the issue or responsibility for the final decisions. In the second part several case studies of real-life problems are presented. These provide background and necessary context and motivation for the mathematical results and models presented in this part. A linguistic decision support model for disaster management is presented here – formulated as a fuzzy linear programming problem and a heuristic solution to it is proposed. Uncertainty of outputs, expert knowledge concerning disaster response practice and the necessity of obtaining outputs that are easy to interpret (and available in very short time) are reflected in the design of the model. Saaty’s analytic hierarchy process (AHP) is considered in two case studies - first in the context of the evaluation of works of art, where a weak consistency condition is introduced and an adaptation of AHP for large matrices of preference intensities is presented. The second AHP case-study deals with the fuzzified version of AHP and its use for evaluation purposes – particularly the integration of peer-review into the evaluation of R&D outputs is considered. In the context of HR management, we present a fuzzy rule based evaluation model (academic faculty evaluation is considered) constructed to provide outputs that do not require linguistic approximation and are easily transformed into graphical information. This is achieved by designing a specific form of fuzzy inference. Finally the last case study is from the area of humanities - psychological diagnostics is considered and a linguistic fuzzy model for the interpretation of outputs of multidimensional questionnaires is suggested. The issue of the quality of data in mathematical classification models is also studied here. A modification of the receiver operating characteristics (ROC) method is presented to reflect variable quality of data instances in the validation set during classifier performance assessment. Twelve publications on which the author participated are appended as a third part of this thesis. These summarize the mathematical results and provide a closer insight into the issues of the practicalapplications that are considered in the second part of the thesis.

Spontaneous Focusing on Numerosity in the Development of Early Mathematical Skills

The aim of the present set of longitudinal studies was to explore 3-7-year-old children.s Spontaneous FOcusing on Numerosity (SFON) and its relation to early mathematical development. The specific goals were to capture in method and theory the distinct process by which children focus on numerosity as a part of their activities involving exact number recognition, and individual differences in this process that may be informative in the development of more complex number skills. Over the course of conducting the five studies, fifteen novel tasks were progressively developed for the SFON assessments. In the tasks, confounding effects of insufficient number recognition, verbal comprehension, other procedural skills as well as working memory capacity were aimed to be controlled. Furthermore, how children.s individual differences in SFON are related to their development of number sequence, subitizing-based enumeration, object counting and basic arithmetic skills was explored. The effect of social interaction on SFON was tested. Study I captured the first phase of the 3-year longitudinal study with 39 children. It was investigated whether there were differences in 3-year-old children.s tendency to focus on numerosity, and whether these differences were related to the children.s development of cardinality recognition skills from the age of 3 to 4 years. It was found that the two groups of children formed on the basis of their amount of SFON tendency at the age of 3 years differed in their development of recognising and producing small numbers. The children whose SFON tendency was very predominant developed faster in cardinality related skills from the age of 3 to 4 years than the children whose SFON tendency was not as predominant. Thus, children.s development in cardinality recognition skills is related to their SFON tendency. Studies II and III were conducted to investigate, firstly, children.s individual differences in SFON, and, secondly, whether children.s SFON is related to their counting development. Altogether nine tasks were designed for the assessments of spontaneous and guided focusing on numerosity. The longitudinal data of 39 children in Study II from the age of 3.5 to 6 years showed individual differences in SFON at the ages of 4, 5 and 6 years, as well as stability in children.s SFON across tasks used at different ages. The counting skills were assessed at the ages of 3.5, 5 and 6 years. Path analyses indicated a reciprocal tendency in the relationship between SFON and counting development. In Study III, these results on the individual differences in SFON tendency, the stability of SFON across different tasks and the relationship of SFON and mathematical skills were confirmed by a larger-scale cross-sectional study of 183 on average 6.5-year-old children (range 6;0-7;0 years). The significant amount of unique variance that SFON accounted for number sequence elaboration, object counting and basic arithmetic skills stayed statistically significant (partial correlations varying from .27 to .37) when the effects of non-verbal IQ and verbal comprehension were controlled. In addition, to confirm that the SFON tasks assess SFON tendency independently from enumeration skills, guided focusing tasks were used for children who had failed in SFON tasks. It was explored whether these children were able to proceed in similar tasks to SFON tasks once they were guided to focus on number. The results showed that these children.s poor performance in the SFON tasks was not caused by their deficiency in executing the tasks but on lacking focusing on numerosity. The longitudinal Study IV of 39 children aimed at increasing the knowledge of associations between children.s long-term SFON tendency, subitizing-based enumeration and verbal counting skills. Children were tested twice at the age of 4-5 years on their SFON, and once at the age of 5 on their subitizing-based enumeration, number sequence production, as well as on their skills for counting of objects. Results showed considerable stability in SFON tendency measured at different ages, and that there is a positive direct association between SFON and number sequence production. The association between SFON and object counting skills was significantly mediated by subitizing-based enumeration. These results indicate that the associations between the child.s SFON and sub-skills of verbal counting may differ on the basis of how significant a role understanding the cardinal meanings of number words plays in learning these skills. The specific goal of Study V was to investigate whether it is possible to enhance 3-year old children.s SFON tendency, and thus start children.s deliberate practice in early mathematical skills. Participants were 3-year-old children in Finnish day care. The SFON scores and cardinality-related skills of the experimental group of 17 children were compared to the corresponding results of the 17 children in the control group. The results show an experimental effect on SFON tendency and subsequent development in cardinality-related skills during the 6-month period from pretest to delayed posttest in the children with some initial SFON tendency in the experimental group. Social interaction has an effect on children.s SFON tendency. The results of the five studies assert that within a child.s existing mathematical competence, it is possible to distinguish a separate process, which refers to the child.s tendency to spontaneously focus on numerosity. Moreover, there are significant individual differences in children.s SFON at the age of 3-7 years. Moderate stability was found in this tendency across different tasks assessed both at the same and at different ages. Furthermore, SFON tendency is related to the development of early mathematical skills. Educational implications of the findings emphasise, first, the importance of regarding focusing on numerosity as a separate, essential process in the assessments of young children.s mathematical skills. Second, the substantial individual differences in SFON tendency during the childhood years suggest that uncovering and modeling this kind of mathematically meaningful perceiving of the surroundings and tasks could be an efficient tool for promoting young children.s mathematical development, and thus prevent later failures in learning mathematical skills. It is proposed to consider focusing on numerosity as one potential sub-process of activities involving exact number recognition in future studies.

Kuinka kansalliset symbolit ovat yhteydessä maahanmuuttajiin kohdistuneisiin asenteisiin?

Eerika Finellin väitöskirja National symbols, their meanings, and how they relate to national identification, outgroup attitudes and national sentiments : rhetorical, correlational and experimental studies (Helsingin yliopisto 2012).