114 resultados para Hakosalo, Heini
Resumo:
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa tieteelliseen tutkimusnäyttöön perustuen, miten sairaanhoitaja voi ohjauksen avulla lievittää myöhäisleikki-ikäisen lapsen päiväkirurgiseen toimenpiteeseen kohdistuvia pelkoja. Opinnäytetyö on osa Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian ja Jorvin sairaalan lastenosastojen yhteistä projektia, jonka tarkoituksena on kehittää lapsen, nuoren ja lapsiperheen ohjausta. Menetelmänä työn tekemisessä käytimme soveltaen systemaattista kirjallisuuskatsausta. Katsauksen aineisto muodostui kahdeksasta englanninkielisestä tutkimusartikkelista. Aineisto analysoitiin sisällön analyysin ja kuvailevan synteesin avulla. Tutkimusten mukaan myöhäisleikki-ikäistä lasta valmisteltiin päiväkirurgiseen toimenpiteeseen käyttämällä erilaisia ohjausmenetelmiä. Tiedon antamiseen perustuva ohjaus voitiin toteuttaa suullisesti tai kirjallisesti. Havainnollistavaan ohjaukseen kuului toimenpidepaikkaan ja -välineisiin tutustuminen sekä toimenpiteen kuvaus kirjan, videon, nukkien tai valokuvien avulla. Leikkiin perustuvassa ohjauksessa lapsi sai leikkiä hoitovälineillä ja toimenpiteeseen tutustuttiin roolileikin tai vuorovaikutuksellisen lastenkirjan avulla. Perhekeskeinen ohjaus toteutettiin ottamalla perhe mukaan lapsen valmistamiseen ja perhettä ohjattiin lapsen tukemisessa. Lapsen yksilölliseen valmistamiseen kuului lapsen kehitysvaiheen ja ymmärryksen, lapsen käyttämien selviytymiskeinojen ja valmistelun ajankohdan huomiointi. Tiedon antamiseen perustuva ohjaus on yleisesti käytetty, mutta se ei ollut tutkimusten mukaan yksistään tehokas pelkojen lievittämisessä, vaan hyödyllisempää oli käyttää lapsen valmistamiseen monipuolisesti eri ohjausmenetelmiä. Hyödyllisimmäksi valmisteluohjelmaksi osoittautui perhekeskeinen tietoa antava, havainnollistava ja leikin avulla tapahtuva ohjaus, koska sillä oli hyödyllisiä vaikutuksia sekä preoperatiivisten pelkojen lievittämiseen että leikkauksesta toipumiseen. Jatkossa olisi tarpeellista kehittää tutkitusti tehokkaita valmisteluohjelmia lasten päiväkirurgiaan ja huomioida lasta ja perhettä valmistamisessa yksilöllisemmin. Koska laajaan valmisteluun tarvitaan paljon taloudellisia ja henkilökuntaresursseja, olisi järkevää kehittää arviointimenetelmä, jonka avulla voitaisiin valita toimenpiteeseen tulevien lasten joukosta ne, jotka hyötyisivät laajemmasta valmistelusta eniten.
Resumo:
Opinnäytetyöni oli osa Ikäihmisten kuntoutumista tukevat hoito- ja toimintaympäristöt -hanketta. Hankkeen tavoitteena on arvioida ja kehittää asiakasläheisesti ikäihmisten kuntoutumista ja omatoimista selviytymistä tukevia sekä hoitohenkilökunnan työkykyä tukevia toimintaympäristöjä. Opinnäytetyöni tarkoituksena oli selvittää asukkaiden, henkilökunnan ja omaisten näkemyksiä ikäihmisten voimaannuttavista toimintatavoista vanhustenkeskuksen päivätoiminnassa. Tutkimuksessa haettiin vastausta seuraavaan kysymykseen: Mitä pidetään voimaannuttavina toimintatapoina vanhustenkeskuksen päivätoiminnassa? Tutkimukseen osallistui 61 henkilöä. Tutkimus oli määrällinen ja käytössäni oli valmis aineisto, joka oli kerätty kyselylomakkeiden avulla. Tulokset analysoin kuvailevalla tilastollisella menetelmällä (keskiarvo) ja graafisin esityksin. Tutkimustulosten mukaan ikäihmisten psyykkistä, fyysistä ja henkistä hyvinvointia vahvistivat asiakkaan suoriutuminen itsenäisesti päivittäisissä toiminnoissa mahdollisimman pitkään. Sosiaalisia suhteita vahvisti eniten se, että asiakkaalla oli mahdollisuus toimia kuntonsa mukaisessa ryhmässä. Palveluihin ja yhteistyösuhteisiin liittyvissä toimintatavoissa korostui henkilökunnan toiminta yhdessä asiakkaan kanssa häntä tukien. Ympäristöön liittyvissä toimintatavoissa vastaajista oli olennaista, että asiakas voi katsella luontoympäristöä. Talouteen liittyvissä tekijöistä pidettiin asiakkaan mahdollisuutta hankkia ja kustantaa itselleen apuvälineitä. Omatoimisuus on tärkeää ikääntyville. He haluavat suoriutua itsenäisesti päivittäisissä toimissaan. Myös ympäristöllä on vaikutusta kuntoutumiseen. Tulevaisuudessa hoitajien tulisi kiinnittää paremmin huomiota iäkkäiden voimavaroihin ja hyödyntää niitä aktiivisesti. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää IKU -hankkeessa, kun kehitetään ikäihmisten toimintakykyä tukevien toimintatapojen mallia.
Resumo:
Tämä opinnäytetyö on osa Lapsen, nuoren ja lapsiperheen ohjaus -projektia. Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää sairaanhoitajien kokemuksia lapsen, nuoren ja lapsiperheen ohjauksesta. Haastatteluaineisto (n=15) kerättiin HUS:n Lasten ja nuorten sairaalan lastentautien ajanvarauspoliklinikoiden sairaanhoitajilta. Haastatteluissa sovellettiin kriittisten tapausten tekniikkaa siten, että sairaanhoitajaa pyydettiin kuvaamaan mahdollisimman tarkasti ja laajasti hänen toteuttamansa merkityksellinen lapsen, nuoren ja perheen ohjaustilanne. Saatu aineisto analysoitiin soveltaen deduktiivista sisällön analyysiä kuvailun tasolla. Kaikki ohjaustilanteet kuvattiin positiivisesti merkityksellisiksi. Ohjaustilanteiden kuvauksissa nousi esille erilaisia ohjaukseen vaikauttavia tekijöitä. Joitakin ohjaustilanteita häiritsi sopivan ja rauhallisen ohjaustilan puuttuminen, mutta useimmilla sairaanhoitajilla oli kuitenkin käytössään erillinen ohjaustila tai oma työhuone. Ohjaukselle pystyttiin varaamaan pääsääntöisesti riittävästi aikaa. Ohjausmenetelminä käytettiin suullista yksilöohjausta, jonka osana kirjallista materiaalia, demonstraatiota, yhdessä harjoittelemista, leikkiä sekä motivoivan haastattelun tekniikkaa. Merkitykselliseksi koettiin sairaanhoitajan ammattitaito, kokemus ja tiedot ohjattavasta asiasta. Ohjaustilanteissa huomioitiin lapsen ikä ja kehitystaso sekä perheen tapa oppia. Vuorovaikutus koettiin hyväksi, kun keskustelu oli sujuvaa ja avointa ja perhe oli vastaanottavainen. Yhteistyössä erottuivat osallistujien erilaiset roolit, pääasiassa yhteistyö kuvattiin onnistuneeksi ja sopuisaksi. Ohjaukseen vaikutti myös perheen tunteminen entuudestaan, sillä pitkä hoitosuhde edesauttoi yhteistyön ja vuorovaikutuksen onnistumista sekä poisti jännittyneisyyttä osapuolten väliltä. Lapsen, nuoren ja perheen aktiivisuutta tuettiin eri tavoin, esimerkiksi positiivisen kannustuksen avulla. Sairaanhoitajat kokivat erityisen merkitykselliseksi asiakkaan tarpeista ja odotuksista lähtevän ohjauksen toteuttamisen. Ohjausta arvioitiin kirjaamalla sairaanhoitajan asiantuntijan arvio, mutta vain harva sairaanhoitajista arvioi ohjausta yhdessä perheen kanssa. Opinnäytetyön tulokset kuvaavat sairaanhoitajien kokemuksia lasten, nuorten ja perheen polikliinisesta ohjauksesta. Tuloksia hyödynnetään projektin seuraavissa vaiheissa, kun tarkoituksena on kehittää vaikuttavaa ohjausmallia sekä ohjauksen opetusta ammattikorkeakouluissa sosiaali- ja terveysalalla. Jatkossa voitaisiin myös selvittää voimavarojen vahvistumiseen tähtääviä ohjausmenetelmiä, kuten motivoivan haatattelun tekniikkaa ja niiden soveltuvuutta hoitotyön eri osa-alueille, erityisesti lasten, nuorten ja perheiden ohjaukseen.
Resumo:
Ammatti-identiteetti luo pohjan henkilön ammattitaidolle, oman, henkilökohtaisen ammatillisen osaamisen arvostamiselle sekä koko ammattikuvalle, sille millaisena työntekijänä jokainen itsensä näkee. Vahva ammatti-identiteetti aikaansaa positiivisen takaisinkytkennän, kun hyvin tehdyn työn seurauksena saadaan kannustavaa palautetta, mikä kasvattaa itsetuntoa, joka puolestaan luo positiivinen omakuvan, jonka seurauksena syntyy vahva ammatti-identiteetti. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää millä tavoin ammatti-identiteetti rakentuu ja muotoutuu, ja millaisia ovat sitä muovaavat tekijät. Samalla pyritään selvittämään millainen merkitys ammatti-identiteetillä on työn suorittamiseen, työssä viihtymiseen sekä omaan näkemykseen itsestään tietyn alan ammattilaisena. Tutkimuksen kontekstina on terveydenhoitoala, ja empiriassa tutkitaan sairaanhoitajien ammatti-identiteettiä. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että sairaanhoitajat arvostavat ammattiaan ja ammattitaitoaan huolimatta yhteiskunnallisesta aliarvostuksesta. Tämä tukee käsitystä sairaanhoitajien vahvasta ammatti-identiteetistä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että sairaanhoitajan ammatti-identiteetti on moniulotteinen ilmiö. Ammatti-identiteetti ei ole irrallinen henkilön persoonallisesta identiteetistä, vaan ne tukevat toinen toistaan.
Resumo:
Opinnäytetyömme tarkoituksena on tarkastella terapeuttisia strategioita toimintaterapiaryhmän toteutuksen kautta (Kielhofner 2002). Etsimme vastausta kysymykseen: Minkälaiset terapeuttiset strategiat tukevat ja mahdollistavat ryhmän jäsenen oman tahdon toteuttamista? Työelämän yhteistyökumppanimme Haavikon opetus- ja aikuiskasvatuskeskus mahdollisti ryhmän toteuttamisen heidän kuudelle opiskelijalleen, joilla kaikilla on kehitysvamma. Ryhmään valikoituivat Haavikon opetus- ja aikuiskasvatuskeskuksen opiskelijoista henkilöt, joilla on vaikeutta oman tahdon toteuttamisessa. Ryhmämuotoisen toimintaterapian ohjaaviksi viitekehyksiksi olemme valinneet Inhimillisen toiminnan mallin (Kielhofner 2002), josta työssämme korostuu tahto-osa-alue sekä Terapeuttisen toimintaryhmän systeemimallin ( Borg - Bruce 1991), joka jäsentää ryhmän suunnittelua ja toteutusta. Tarkastelun kohteena olevat terapeuttiset strategiat kuuluvat Inhimillisen toiminnan malliin, ne ohjaavat terapeutin vuorovaikutusta ja ohjaamistapaa terapiatilanteessa. Opinnäytetyömme on tapaustutkielma, jossa teoria ja empiria ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa. Aineistonkeruumme pohjaa ryhmän toteuttamiseen, jossa aineistonkeruumenetelmänä käytämme osallistuvaa havainnointia. Tahdon havainnointimenetelmän (De las Heras 1998) neljätoista arvioitavaa osa-aluetta muodostavat havainnointirungon ensimmäisen vaiheen, toisessa vaiheessa yhdeksästä terapeuttisesta strategiasta valitaan ryhmän jäsenen tuen tarpeeseen kohdennetut strategiat. Kerätty aineisto teemoitellaan teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tuloksissa tuomme esille kunkin ryhmän jäsenen kohdalla korostuneet terapeuttiset strategiat. Johtopäätöksissä pohdimme tulosten yleistettävyyttä oman tahdon tukemisessa, terapeuttisten strategioiden ilmenemistä terapiasuhteen eri vaiheissa ja mahdollisuutta ammatilliseen kasvuun oman työskentelyn tarkastelun myötä.
Resumo:
Tutkielmassa kuvataan jatkuvan strategiaprosessin tärkeimmät osa-alueet ja esitetään Balanced scorecard -malli strategian jalkauttamisen välineenä. Lisäksi kuvataan prosessijohtamisen perusidea ja esitetään miten prosessilähtöinen ajattelu ja Balanced scorecard voivat tehostaa strategista toiminnan ohjausta. Tutkielmassa pyritään myös tuomaan esiin niitä seikkoja, jotka voivat johtaa Balanced scorecardin implementoinnin epäonnistumiseen. Edellisten pohjalta caseyritykseen kehitetään jatkuvan strategiaprosessin malli ja laaditaan strategian toteuttamisen tueksi Balanced scorecardin implementointisuunnitelma johon osakokonaisuutena liittyy myös prosessiajattelun käyttöönottosuunnitelma. Tutkielman teoreettinen osa perustuu pääasiallisesti Balanced scorecardia, strategista, laatu- ja prosessijohtamista ja suorituskyvyn mittaamista käsittelevään sekä ulko- että kotimaiseen Iähdekirjallisuuteen. Empiirinen osa on kerätty yhdestä yrityksestä osallistuvan havainnoinnin ja dokumenttien pohjalta
Resumo:
Customer profitability accounting is a well-researched topic in the academic field, and it has been proved to posses rather undisputable benefits. However, the calculation of the customer profitabilities can be challenging, therefore the usage of the accounting is not self-explanatory in organizations. The aim of this study was to create a customer profitability accounting model for a wholesales unit in the case company to function as a sales management tool. The literature review of the study presents certain fundamental issues related to customer profitability accounting, in addition a theoretical framework for accounting model design is provided. The creation of the model was commenced by setting the requirements for it and examining the foundation of the model design, which consisted of for instance price setting and cost structure of products. This was followed by selecting approaches to the creation of the model. The result of the study was an accounting model, for which a determination of included revenues and costs was executed, along with the formulation of an allocation criteria of the costs. Lastly, the customer profitabilities were calculated in accordance with the accounting principles and the calculation logic of the model. The attained figures proved the model to provide an appropriate solution for obtaining the customer profitabilities and thus to use the accounting information as a sales management tool in for instance decision making and negotiation situations.
Resumo:
Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella asiakaslaskentatoimea strategisen johdon laskentatoimen osa-alueena. Tavoitteena on selvittää Suomessa toimivien pankkien julkisten strategioiden yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia sekä konttoreiden johtajien näkemyksiä asiakaslaskentatoimesta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu strategisen johdon laskentatoimen ja asiakaslaskentatoimen tieteellisten tutkimusten pohjalta. Tutkimuksen empiirinen osa koostuu pankkien julkisten strategioiden analysoinnista sekä konttoreiden johtajien haastatteluista. Johtopäätöksenä voidaan esittää, että asiakaslaskentatoimen teoria ja käytäntö mukailevat toisiaan hyvin pitkälti, vaikka tiettyjä ristiriitoja onkin havaittavissa. Suomen pankkiryhmät toimivat tiettyjen samankaltaisten perusperiaatteiden mukaisesti, mutta erovaisuuksia löydettiin liittyen julkiseen strategiaan, asiakastiedon tuottamiseen, asiakaslaskentatoimen menetelmiin sekä tiedon hyväksikäyttöön.
Resumo:
Digitoitu 5. 9. 2007.
Resumo:
Soitinnus: jousiorkesteri.
Resumo:
Digitoitu 4. 10. 2007.
Resumo:
Digitoitu 4. 10. 2007.