Cultural Diversity, Social Cohesion, Religion: Core Values and Educational Policies in Four European Nations

In my doctoral thesis I evaluate strategies designed to cope with the multicultural nature of four European nations: Great Britain, The Netherlands, Sweden, and Denmark. I also analyse and clarify the question of the place of religion in present-day Europe. The empirical material analysed in the study consists of politicians’ statements and policy documents dealing with immigration policy and religious and values education in the four countries. In addition, I analyse statements issued by the Council of Europe regarding religious education, along with all cases relevant to religious education brought before the United Nations Human Rights Committee or the European Court of Human Rights. The theoretical framework is formed by the scholarly debate – among philosophers, sociologists and scholars of religion in education – concerning the question of a just society. Special emphasis is given to philosophical theories that are in favour of granting special group rights to religious minorities in the name of equal treatment. With regard to the question of the appropriate place of religion, I apply Kim Knott’s methodological model for locating religion in secular contexts, and Émile Durkheim’s theory as to the significance of religion and collective sentiments in uniting adherents or members of a group into a single moral community. The study shows that even when the positive side of immigration, as a potential force for the enrichment of the public culture, is acknowledged, there is anxiety as to the successful integration of immigrants. The premises and goals of immigration policies have also been questioned. One central problem is the incommensurability between the values upheld by Western liberal democracies and certain religious traditions, above all those of Islam. Great Britain, The Netherlands, Sweden, and Denmark have tightened control over their citizens’ ethical attitudes and want to regulate these as well. In coping with cultural diversity, the significance of education, especially religious education, plays a significant role; as future citizens, pupils are expected to internalise the society’s core values as well as gaining an understanding of different cultures and ways of life. It is also worth noting that both the Council of Europe and the European Court of Human Rights have recently expressed the view that one important goal of religious education is to enable pupils to be critical and autonomous with regard to different religions and moral positions. The study shows that religion is not seen as purely a personal matter. Religion is closely linked to individual and national identity, and religious traditions thus have a place in the public domain. It should be noted, however, that a religious tradition – more precisely, an interpretation of religious tradition – qualifies as a legitimate partner in the democratic decision-making process only if it shares similar values with Western European nations.

Uskonnollisuuden ja terapian vuoropuhelusta

Teemanumero: Lukivaikeus.

Bry sig om : ett vårdvetenskapligt praxisbegrepp

’Bry sig om’ förekommer flitigt i sammanhang där människor vårdar och tar hand om varandra såväl i det vardagliga naturliga vårdandet som i det professionella vårdandet. ’Bry sig om’ är ett språkligt uttryck i människors vardagsspråk som hör samman med ’små vardagliga saker’ som är av betydelse. ’Bry sig om’ har även tydlig förbindelse med vårda och ansa i Erikssons caritativa vårdteori men har inte tidigare varit föremål för klinisk vårdvetenskaplig forskning vilket är bakgrunden till denna studie. Inom Erikssons caritativa vårdteori utgörs grundordningen av kärnbegreppen caritas, enheten människa, hälsa, lidande och vårdande. I den här avhandlingen är syftet att vidga förståelsen för kärnbegreppet vårdandet genom att utforska innebörden i praxisbegreppet ’bry sig om’. Studien har en hermeneutisk ansats och är en sammanläggningsavhandling med fyra delstudier i form av begreppsanalys och tre empiriska studier. Materialet i begreppsutredningen är etymologisk ordbok och svenska ordböcker. I de empiriska delstudierna består materialet av självbiografisk text skrivet av en patient och händelser som patienter och vårdare varit med om vilket förstås som betydelsefullt material för klinisk vårdvetenskaplig forskning. Den nya förståelsen gestaltas i ett tankemönster där ’bry sig om’ framträder som en inre etisk hållning där människan som är på plats kan finnas till och därmed betyda något för en annan människa. Att betyda något för en annan människa är uttryck för det naturliga omsorgsfulla vårdandet där patienten förnimmer en kärleksfull hållning i vårdarens varsamma kärleksfulla händer och varma röst. ’Bry sig om’, har sin grundval i det naturliga omsorgsfulla vårdandet som konstituerar människan som människa. Det som framkommit i avhandlingen är möjligheten att undersöka praxisbegrepp inom vårdvetenskapen där ’bry sig om’ bidragit till att synliggöra vårdandet och därmed innebörden och meningen i ansandet, lekandet och lärandet på ett nytt och annorlunda sätt ur ett kliniskt vårdvetenskapligt perspektiv.

Design and evaluation of web interface signs to improve web usability : a semiotic framework

Technological innovations, the development of the internet, and globalization have increased the number and complexity of web applications. As a result, keeping web user interfaces understandable and usable (in terms of ease-of-use, effectiveness, and satisfaction) is a challenge. As part of this, designing userintuitive interface signs (i.e., the small elements of web user interface, e.g., navigational link, command buttons, icons, small images, thumbnails, etc.) is an issue for designers. Interface signs are key elements of web user interfaces because ‘interface signs’ act as a communication artefact to convey web content and system functionality, and because users interact with systems by means of interface signs. In the light of the above, applying semiotic (i.e., the study of signs) concepts on web interface signs will contribute to discover new and important perspectives on web user interface design and evaluation. The thesis mainly focuses on web interface signs and uses the theory of semiotic as a background theory. The underlying aim of this thesis is to provide valuable insights to design and evaluate web user interfaces from a semiotic perspective in order to improve overall web usability. The fundamental research question is formulated as What do practitioners and researchers need to be aware of from a semiotic perspective when designing or evaluating web user interfaces to improve web usability? From a methodological perspective, the thesis follows a design science research (DSR) approach. A systematic literature review and six empirical studies are carried out in this thesis. The empirical studies are carried out with a total of 74 participants in Finland. The steps of a design science research process are followed while the studies were designed and conducted; that includes (a) problem identification and motivation, (b) definition of objectives of a solution, (c) design and development, (d) demonstration, (e) evaluation, and (f) communication. The data is collected using observations in a usability testing lab, by analytical (expert) inspection, with questionnaires, and in structured and semi-structured interviews. User behaviour analysis, qualitative analysis and statistics are used to analyze the study data. The results are summarized as follows and have lead to the following contributions. Firstly, the results present the current status of semiotic research in UI design and evaluation and highlight the importance of considering semiotic concepts in UI design and evaluation. Secondly, the thesis explores interface sign ontologies (i.e., sets of concepts and skills that a user should know to interpret the meaning of interface signs) by providing a set of ontologies used to interpret the meaning of interface signs, and by providing a set of features related to ontology mapping in interpreting the meaning of interface signs. Thirdly, the thesis explores the value of integrating semiotic concepts in usability testing. Fourthly, the thesis proposes a semiotic framework (Semiotic Interface sign Design and Evaluation – SIDE) for interface sign design and evaluation in order to make them intuitive for end users and to improve web usability. The SIDE framework includes a set of determinants and attributes of user-intuitive interface signs, and a set of semiotic heuristics to design and evaluate interface signs. Finally, the thesis assesses (a) the quality of the SIDE framework in terms of performance metrics (e.g., thoroughness, validity, effectiveness, reliability, etc.) and (b) the contributions of the SIDE framework from the evaluators’ perspective.

Spiritual Gifts according to C. Peter Wagner

Nådegåvorna eller de andliga gåvorna är en betydande drivkraft hos en del kristna församlingar. Lekmän attraheras till församlingar i ökande grad av nådegåvornas dragkraft och detta är en global trend. C. Peter Wagner som tidigare arbetat som professor vid Fuller Theological Seminary har skrivit ovanligt många publikationer, både akademiska och allmänna, som behandlar nådegåvor. Han representerar den neokarismatiska kristendomen och den så kallade nya apostoliska reformationen. Jag har undersökt strukturer och grundläggande principer i Wagners tänkande. En central fråga i avhandlingen är att dryfta vilka styrkor och svagheter som kan påvisas i hans uppfattning om församlingslivet. En ytterligare målsättning är att hitta länkar mellan nådegåvorna och församlingens tillväxt. Vidare har jag undersökt förhållandet mellan den neokarismatiska kristendomen och den nya apostoliska reformationen till tidigare karismatiska rörelser, till exempel till neopentekostalismen och den klassiska pentekostalismen? I denna avhandling kommer dessa frågor och några andra att diskuteras. Kännetecknande för Wagners församlingslära är att han kombinerar metoder och element från businessvärlden och kristliga tron. Avhandlingen presenterar de centrala elementen i Wagners teologi. Wagner har tidigare karakteriserats av klart evangelikalt tänkande. Hans teologi har dock under senare år utvecklats i karismatisk riktning. Hans senare produktion tar upp bl.a. sådana teman som postmillennial eskatologi. Wagner uppskattar grunderna i den klassiska pentekostalismen men vidareutvecklar många läror. Hans tänkande skiljer sig från den klassiska pentekostalismen bl.a. i det att han ser likheter mellan nådegåvorna och de naturliga begåvningarna. Den kraftiga betoningen av apostelns funktion och den hierarki som detta medför i församlingen har väckt anstöt hos somliga ledare i den klassiska pingströrelsen. Wagern anser, i motsats till den klassiska pingströrelsens syn, att en kristen människa kan vara besatt av onda andar. Wagner indelar nådegåvorna i två olika viktiga kategorier. Till de för församlingen centrala nådegåvorna hör de apostoliska och profetiska nådegåvorna som tillsammans utgör de grundläggande gåvorna. Vidare betonar han betydelsen av ledarskap och trons nådegåva samt den så kallade "power evangelism", som omfattar övertygande evangelisation, helande och under. Vidare betonar Wagner vikten av de nådegåvor som behövs vid andlig krigföring: förmågan att skilja mellan olika andar, frigöring från unda andar och förbön. De nådegåvor som har med tjänande och själavård att göra får en mer perifer plats i hans tänkande. De andliga gåvor som befrämjar församlingens tillväxt och förkristnande av samhället betraktas som de viktigaste. Wagners teologi nyanseras ytterligare av kopplingar till postmillenial rekonstruktivism, den så kallade "Kingdom Now" teologin och rörelsen Word of Faith. Wagerns postmilleniala syn förpliktar de kristina att anta en aktiv roll vid förverkligandet av Guds rike på jorden före parusi. Wagner har fått kritik för det att han ger kristendomen marknadsekonomiska drag. Dessa element kommer till synes i bl.a. i hans tanke om att Gud belönar de kristna med förmögenhet som tas från de icke-kristna. Wagners ställning som teolog är omdiskuterad. Han förbinder sig vid den kristna tronbekännelsen och är på sitt sätt bibeltrogen, men de animistiska dragen och kapitalismens inflytande i hans teologi gör honom till en omstridd person.

“Till gruvhålet som suger och skrämmer” : en studie i Nils Bolanders predikan under åren 1940–1950

The aim of this thesis is to examine the preaching of Nils Bolander during the years 1940–1950. Nils Bolander (1902–1959) was a Swedish minister, later bishop, in the Church of Sweden. Bolander experienced his breakthrough as a preacher and a poet during the years 1940–1950, when he was a pastor of the Engelbrekt congregation in Stockholm. One characteristic of Bolander’s poetry as well as of his sermons is a rich and poetical language. At the same time he also had a clear agenda with his sermons with regard to their contents. The primary research question of this thesis is: What was Bolander’s purpose with his sermons? In this context, two secondary research questions were asked: 1) In what way does the poetical language support and assist the purpose of the sermons? 2) How is Bolander, as an individual and a preacher, engaged in the language and the contents of the sermons? The research material of this study consists of 152 hand-­written sermon manuscripts from church services held by Nils Bolander in Stockholm during the period in question. The method of the study is qualitative research with an abductive approach. Content analysis has formed the primary tool. With regard to the main research question, the purpose of Bolander’s sermons, my study indicated that the purpose was to rouse the listeners from their routine-­like faith and push them towards commitment and active service for God. In Bolander’s theology I found strong influences from Pietism but also some traits usually associated with the theological profile of the Oxford Group. Despite these influences, Nils Bolander’s theology is mainly founded on the Lutheran interpretation of faith. With regard to the secondary research questions concerning the poetical language as well as the role of the preacher my study concludes that the language, the individual and the contents were all connected in Bolander’s preaching and formed a whole that spoke to the audience in various ways.

Nåden och gåvan i Philipp Melanchthons rättfärdiggörelselära 1521-1535

In this thesis Philip Melanchthon’s doctrine of justification is analyzed, especially the aspects of favor and donum in his writings until 1535. The research task is defined in the introduction of the thesis. Researchers agree, that Melanchthon emphasized the forensic aspect of the doctrine of justification, but this is not the case with the effective aspect of his doctrine of justification. Therefore, I have chosen to focus on the concepts of favor (grace) and donum (gift). The thesis begins with an analysis of the first edition of the Loci communes of 1521 in chapter two, and it ends with the second edition from 1535 in chapter seven. Melanchthon’s most important writings from the intervening period are analyzed in chapters three to six. In chapter eight, I describe my final results from the analysis. Although I have focused on how Melanchthon perceived the relationship between favor and donum, I have also taken note of such loci that are associated with his view of justification. I have done this in order to get a clearer picture of Melanchthon’s doctrine of justification, and of the issues which change in his theological thinking over time. In the research overview in chapter one, I divided the researchers in four different groups depending on how they perceive Melanchthon’s doctrine of justification. This classification is of course not comprehensive, since the reality is much more complicated. The main interpretations present in Melanchthon research are: 1. Christ as favor in justification, but donum is excluded from justification. 2. Christ as favor in justification, but the Spirit is donum in justification. 3. Christ as both favor and donum in justification until the early 1530s. 4. Christ as both favor and donum in justification throughout his life. The fourth option is in my opinion the most preferable. The analysis of Melanchthon’s writings shows that he expects both a forensic, and an effective aspect in the doctrine of justification throughout the examined period. Melanchthon strongly emphasizes that justification is by grace alone through faith for Christ’s sake, but also that the Holy Spirit works the justifying faith, and is the gift bestowed on believers in connection with this. Where the opponents according to Melanchthon see deeds, virtues, or a quality in the believer as the cause of the justification, there Melanchthon sees only Christ.

Livets källa kärleken : hälsans urkraft

This basic research focuses on the ethos of health and the human being's becoming in health. The theoretical perspective consists of the caring tradition within caring science developed at Åbo Akademy University. The aim of the present doctoral thesis is to uncover a new understanding as well as to deepen and attain a more nuanced understanding of the ethos of health, the essence of health, by penetrating to the core of what gives the human being the strength for experiencing a becoming in health. The research questions are as follows: l) What is the human being's source of strength? and 2) What reveals the source of strength so that the human being can perceive it and dedicate its strength in order to experience a becoming in health? The primary methodology used in the dissertation is hermeneutical. The material consists of the work Kärlekens gerningar by Kierkegaard, texts from focused interviews with respondents who have lived through severe personal suffering, as well as the book Det bländande mörkret by Wikström. These texts are interpreted through hermeneutical reading. The new horizon of understanding that emerges is reflected towards Eriksson's caritative theory, towards prior research within the tradition of caring science at Åbo Akademy University and towards previous national and international studies within this field. The new understanding shows that the human being's source of strength is love, the essence and origin of life. The substance of health is love, which, through the trinity of faith, hope and love, also makes possible the existence of the source of strength. Love has a deeper dignity than faith and hope, is connected with eternity and is the uniting link between temporality and eternity. The human being's inner longing entails an ontological attraction towards the source of strength. This source of strength is hidden, which provides and maintains its force, like a mystery connected with the darkness of suffering that hides the secret representing the source of strength, life's mystery, bu t w hi ch is revealed in both the darkness of suffering and in the light of joy. The dedication of strength requires freedom, willingness and courage to see the light, despite awareness of shame and guilt. Creative acts liberate the human being for the dedication of strength, which is preceded by a holy presence where, in solitude, the human being makes sacrifices for the sake of his or her human smallness and weakness, and allows himself or herself to be enclosed by the darkness of suffering to discover the light from the source. This entails being enraptured in a quiet "doing" in order to experience the beauty that bears witness to the holy which creates unity. The source of strength is revealed through beauty. The ethos of the human being and the ethos of health have the same fundamental substance, whilst the ethos of life possesses the deepest dimension and concerns the mysterious and infinite eternity. The ethos of life, eternity, which is a wellspring of strength, is not in itself strength-giving unless it is allied with love. Health can be understood in the light of life, of which death is an inevitable part. Life itself constitutes and creates the source which, through its alliance with eternity' s primordial wellspring of strength, generates strength from which the human being's source of strength, love, receives its eternal fervour. The human being is fundamentally interconnected with an abstract other, the first love, a universal wellspring of strength. Through Communion with this abstract other a dedication of the strength to experience a becoming in health becomes possible. Love for one's neighbour is the fundamental substance in the movement of becoming in health. Becoming in health presupposes a simultaneous movement in which the human being practices the human calling through ethos. As one loves one's neighbour through actions the still forces of eternity are in motion. When life emerges in the foreground and becomes the home of the human being, a dedication of the power of love is possible. Life itself determines the human being's becoming in health. A humble fundamental attitude towards life constitutes the basis for a continuous dedication of vitality from this source.

Kirkkoherrojen osaamisen johtamisen kehittäminen. Case: Lappeenrannan seurakuntayhtymä

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan osaamisen johtamista Lappeenrannan seurakuntayhtymässä kirkkoherrojen näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten kirkkoherrojen osaamisen johtamista voidaan kehittää. Tutkielmassa tarkastellaan kirkkoherrojen roolia ja tehtäviä sekä käytössä olevia osaamisen kehittämisen menetelmiä. Lisäksi paneudutaan osaamisen johtamisen haasteisiin ja hengellisen työn erityispiirteisiin. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla Lappeenrannan seurakuntayhtymän kaikkia viittä kirkkoherraa. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan havaita, että osaamisen johtaminen ei seurakuntayhtymässä ole kovin suunnitelmallista tai pitkäjänteistä. Tulevaisuuden haasteina nähdään etenkin kirkon yhteiskunnallisen aseman muuttuminen ja jäsenmäärän väheneminen. Suurimpana osaamisen johtamiseen liittyvänä haasteena kirkkoherrat kokevat ajan puutteen. Kirkkoherrojen näkemyksissä omasta roolistaan osaamisen johtamisessa korostuvat kokonaisuuksien hallinta, yleisten suuntaviivojen määrittely ja yhteisen suunnan selkiyttäminen. Osaamisen kehittämisen menetelmiä on käytössä monia, mutta pääpaino on keskusteluissa ja palavereissa sekä koulutuksissa. Hengellisen työn erityispiirteinä nähdään kirkon erityinen arvomaailma sekä uskon henkilökohtainen ja intiimi olemus. Osaaminen tulisi seurakuntayhtymässä ottaa tietoiseksi johtamisen kohteeksi. Kirkkoherrat voivat kehittää omaa osaamisen johtamistaan parantamalla tietoisuutta esimiehen eri rooleista ja tehtäväkentistä. Erityisesti yksilöiden oppimisen tukemiseen ja oppimista edistävän ilmapiirin luomiseen tulisi tulevaisuudessa kiinnittää huomiota. Osaamisen kehittämisen menetelmistä suositeltavia ovat etenkin erilaiset työssä oppimisen keinot.

Mistä on hyvät tytöt tehty? Somalitytöt ja maineen merkitykset

Tutkimus käsittelee islaminuskoisten somalityttöjen hyvään ja huonoon maineeseen liittyviä uskonnollisia, kulttuurisia ja etnisiä määrittelyjä ja niiden merkityksiä heidän arjessaan. Turussa hankittu etnografinen tutkimusaineisto koostuu osallistuvaan havainnointiin perustuvasta kenttäpäiväkirja-aineistosta sekä kahdestakymmenestäviidestä 17‒35-vuotiaiden somalityttöjen ja -naisten teemahaastattelusta vuosilta 2003–2006. Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, minkälaista somalityttöä pidetään maineeltaan hyvänä ja miten tytön maine voi mennä. Tutkimuksessa tarkastellaan yhtäältä sitä, mikä merkitys sosiaalisilla verkostoilla on tyttöjen maineen määrittelyssä. Toisaalta kysytään, mitä somalitytöt ja nuoret naiset itse ajattelevat tytön maineeseen liittyvistä odotuksista ja miten he niistä tietoisina toimivat. Lähestymistapa rakentuu uskontotieteen, antropologian, sukupuolentutkimuksen, tyttötutkimuksen, nuorisotutkimuksen ja kulttuurimaantieteen näkökulmia yhdistelemällä. Ensimmäisessä aineistontulkintaluvussa tarkastellaan tyttöyteen ja maineen rakentumiseen liittyvää ruumiillista merkityksenantoa pukeutumisen, seksuaalisuuden, tyttöjen ympärileikkausta koskevan asennemuutoksen ja seurustelun teemojen kautta. Toisessa luvussa keskitytään kaupunkitilan ja tyttöjen vapaa-ajanvieton sosiotilallisiin tulkintoihin sekä tyttöjen käytöstä kodin ulkopuolella määritteleviin ja mainetta rakentaviin puheisiin. Haastatellut arvostivat islamiin ja somaliperinteeseen liittyviä arvoja ja pitivät niitä oman käytöksensä ohjenuorina. Omanarvontunto, itsekontrolli ja vastuuntunto omista teoista liitettiin ”hyvään tyttöyteen”. Tyttöjen toimijuus ilmeni heihin kohdistuvien odotusten suuntaisena käyttäytymisenä ja näiden ihanteiden arvostamisena. Toimijuus näkyi myös tiettyjen tyttöihin ja poikiin kohdistuvien erilaisten odotusten kyseenalaistamisena ja joissakin tapauksissa vastoin odotuksia toimimisena. Turkua myös verrattiin somalityttöjen käytöksen osalta pääkaupunkiseutuun. Tässä vertailussa Turku nimettiin kulttuurisen jatkuvuuden, pääkaupunkiseutu kulttuurisen muutoksen paikaksi. Haastateltujen mukaan yhteisöllisiä tulkintoja tyttöjen käytöksestä tehtiin puheissa ja juoruissa, usein suhteessa havaintoihin suomalaistyttöjen käytöksestä. Tyttöjen arkeen nämä etniset ja moraaliset eroteot eivät kuitenkaan vaikuttaneet aina samalla tavoin, koska tulkinnat tyttärille sopivasta ja mahdollisesta käytöksestä voivat vaihdella perheiden välillä. Tutkimus tuo esille, että tytön hyvä maine on eräs perheen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Somalityttöjen käytös on myös eräs yhteisöllinen peili, jota vasten tehdään laajempia tulkintoja somalikulttuurin ja uskonnollisten arvojen tilasta diasporassa. Liiallinen muutos tyttöjen käyttäytymisessä uhkasi yhteisöllistä jatkuvuutta ja uskonnolliskulttuuristen arvojen välittymistä seuraaville sukupolville. Laajasti ymmärrettynä ”hyvä tyttöys” ja hyvä maine oli onnistuneen kulttuurisen neuvottelun tulosta diasporassa. Se tarkoitti, että tyttö kiinnittyi somalialaiseen taustaansa ja sen välittämiin arvoihin, osallistuen samalla kuitenkin myös suomalaiseen yhteiskuntaan.

Hälsa i vårdande gemenskap : gemenskapens betydelse för äldre

The aim of the study and research questions: The aim of this study is to illuminate how caring communion can aid in promoting health as becoming in elderly people in the context of natural caring. The target group of the study consists of elderly citizens living at home. The focus of this thesis is on the concept of communion and how caring communion can affect the inner health resources in a patient’s inner health domain, as well as how caring communion can support health as becoming and inner health resources in the elderly. The main research questions of this study are the following: 1) what does communion mean? 2) what does caring communion mean? 3) what is the connection between caring communion and health? Theoretical perspective: The theoretical perspective of this qualitative study relies on the caritative caring theory as developed by scholars of caring sciences at the Åbo Academi University’s Vasa unit. The caritas motive is based on an ethos built on a consideration of togetherness, i.e. caring communion, a place where one feels at home and where one can be the person one was meant to be. Methodology: A hermeneutic research approach based on Gadamer (1997) permeates the study. This entails that understanding and interpretation become central. The study conducted in the thesis is divided into three sub-studies. Sub-study one and two are based on ontological determination whereas the third sub-study is carried out by contextual determination. The first sub-study is conducted by etymological and semantic analysis of the concept of communion (gemenskap) based on Koort (1975) and the second sub-study by determining the basic epistemological category of the concept based on Eriksson (2010b). Sub-study three is conducted through content analysis of 18 multidisciplinary and 13 caring science articles and dissertations based on Kvale (2009). The aim in the third sub-study is to define caring communions in various contexts of meaning based on Eriksson´s model of conceptual determination (2010b). All studies are interpreted through hermeneutic interpretation where the continuous movement from a part of a whole, to the whole, to part again, leads to new understanding. Finally, the findings from all the three sub-studies are compared to the concepts of pre-understanding and the inner-health-domain model of Wärnås (2002). Results: The results of the study offer a description of the dimensions of caring communion and a model that illuminates how caring communion can further health as becoming. The fundamentals of caring communion rest on the idea of a human being’s absolute right to dignity as a base for communion. The concept of communion contains a moral, an ethical, and a spiritual component. In communion, there exists a moral and ethical responsibility and a willingness to commit oneself. The individual is part of a connection or relation and knows the aim and course for the communion. A caring connection, a caring culture, a caring atmosphere and caring listening are characteristics of caring communion. In caring communion, the elderly feel trusting and see themselves as unique, powerful, and valuable. The model demonstrates that when the elderly are able to rest in caring communion, the virtues of courage and faith become strong and desire for life awaken within the elderly and health as becoming becomes possible. Conclusions: The outcome of the study is that all communion is not necessarily caring communion. In order for communion to be caring and for the elderly to achieve health as becoming, there are certain criteria that must be met. This is especially important when designing activities for the elderly in the context of natural caring.

Arabikeväästä islamilaiseen syksyyn – islamin representaatiot Syyrian sodan uutisoinnissa Helsingin Sanomissa vuosina 2011– 2014

Tässä tutkimuksessa selvitetään, kuinka islamia on käsitelty Helsingin Sanomissa Syyrian sodan uutisoinnissa. Aineistona ovat lehden kaikki jutut keväältä 2011 kansannousun alettua lokakuuhun 2014, jolloin Yhdysvallat aloitti ilmaiskut Syyriassa. Tutkimuksessa havainnollistetaan islamin käsittelyn tyypillisiä piirteitä sekä nousevia teemoja niin koko aineistosta kuin tarkemmin pääkirjoituksista. Aineistoanalyysissa käytetään sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista metodia sekä sisällönanalyysia ja Norman Fairclough’n metodia kriittiseen diskurssianalyysiin. Helsingin Sanomat on uutisoinut mittavasti Syyrian tapahtumista aivan kansannousun alusta saakka. Myös islam on ollut uutisten aiheena säännöllisesti. Islam-uutisten määrä kasvoi jokaisena vuonna verrattuna edelliseen. Islamista kertovat jutut ovat useimmiten lyhyitä uutisia. Uskonnon asiantuntijoita käytettiin vähän. Islam on useimmiten uutises-sa henkilöiden tai järjestöjen määreenä. Ihmisistä kerrottiin usein kuuluivatko he sunneihin vai shiioihin ja keitä he ovat sodassa vastaan. Uskonnollinen vastakkaisuus oli hyvin vahvasti läsnä ensimmäisten vuosien islam-uutisoinnissa. Islamistien tultua mukaan sotaan uutisointi painottui entistä enemmän tähän teemaan syrjäyttäen muut. Aiheeseen linkittyivät myös länsimaiset ja suomalaiset taistelijat, joista kirjoitettiin laajasti ja monipuolisesti. Pääkirjoituksissa tulokset olivat varsin erilaiset verrattuna muusta lehdestä saatuihin tuloksiin. Pääkirjoituksia julkaistiin suhteellisen vähän ja aiheen käsittely pyöri enimmäkseen kansainvälisissä suhteissa ja politiikassa kuin itse sodassa, tai edes Syyriassa. Toiseksi islamista ei kirjoitettu juuri lainkaan. Uskonto vaikutti olevan taustalla, mutta sitä ei pidetty kirjoitusten perusteella varsinaisena aiheena Syyrian sodan käsittelyssä. Useimmiten islam, ja sen eri suuntaukset mainittiin käsiteltäessä yleisesti Lähi-itää tai osana islamisteja. Sitä vastoin huoli islamistien levittäytymisestä ja osallisuudesta sotaan näkyi useassa pääkirjoituksessa. Tutkimustulokset vahvistavat sekularisaation ja uskonnon mediatisaation olemassaoloa. Media on tärkeä tiedonvälityskanava myös uskonnollisissa asioissa. Mediatisaation myötä uskonnolliset organisaatiot eivät pysty itse päättämään niistä muodostuvaan julkisuuskuvaan tai pysty aina toimimaan oman asiansa asiantuntijana. Asiantuntijana esiintyy useimmin Lähi-idän ja historian tuntija tai terrorismintutkija ja Suojelupoliisin edustaja, mikä liittyy myös toiseen johtopäätökseen eli islamin hallintaan ja turvallistamiseen. Hallinta ja turvallistaminen näkyvät erityisesti pääkirjoituksissa ja liittyy islamin sijasta islamismiin. Islamisteista kirjoitettaessa pyrittiin usein ratkaisukeskeisyyteen sekä ennaltaehkäisyyn.