837 resultados para strateginen henkilöstöresurssien johtaminen
Resumo:
Kandidaatintyössä kartoitetaan, kuinka teolliset kunnossapitopalvelut ovat kehittyneet viimeisten vuosikymmenien aikana. Tavoitteena on selvittää, kuinka laitevalmistajan strateginen muutosprosessi palveluntarjoajaksi etenee ja mitä haasteita siitä seuraa. Lisäksi kartoitetaan kunnossapitopalveluiden tulevaisuudentekijät, palvelukeskeinen liiketoimintalogiikka, ja tarkastellaan palveluinnovaatioita ja -innovaatioprosessia. Työ koostuu neljästä pääosiosta. Ensimmäisessä osiossa käsitellään teoriaa teollisista palveluista ja kunnossapidon roolia teollisena palveluna. Kaksi seuraavaa osiota keskittyvät teoriaan laitevalmistajan strategisesta muutosprosessista palveluntarjoajaksi sekä teollisten kunnossapitopalveluiden tulevaisuudesta. Viimeisessä osiossa heijastetaan teorioiden soveltuvuus käytäntöön työhön valitun case-yrityksen avulla. Työn case-yrityksenä on ABB.
Resumo:
Tietojärjestelmien ulkoistamisesta on kuluneiden vuosien aikana muodostunut organisaatioille lähes välttämätön strateginen apuväline. Se antaa yrityksille mahdollisuuden keskittyä ydintoimintojensa kehittämiseen ja parantaa sitä kautta heidän kilpailukykyään sekä asemaansa teknologian kehityksen sanelemassa liiketoimintaympäristössä. Ulkoistamisen kuvitellaan usein olevan yksinkertainen ja nopea vaihtoehto karsia tietojärjestelmiin liittyviä kustannuksia. Onnistunut ja tehokas ulkoistamisprosessi kuitenkin edellyttää lukuisien eri tekijöiden huomioon ottamista sekä haasteiden selvittämistä. Työssä tarkastellaan tietojärjestelmien ulkoistamista ulkoistavan yrityksen näkökulmasta. Työn tarkoituksena on koota yhteen tehokasta ulkoistamisprosessia varjostavia haasteita sekä keinoja niiden ylitsepääsemiseksi. Menestyksellisyyttä on tarkasteltu ulkoistamisprosessin päätöksenteko- sekä toteutusvaiheessa ja se on määritelty ulkoistamisprosessin eri osatekijöiden onnistuneen hallinnan ja johtamisen summana. Erityinen huomio on lisäksi ulkoistamisen vaikutusten seurannalla ja mittaamisella sekä kustannuksilla. Lopputuloksena työstä on poimittavissa menestyksellisen tietojärjestelmien ulkoistamisen edellytyksiä, joita ulkoistamista harkitsevan yrityksen tulee ottaa huomioon päätöstä tehdessään.
Resumo:
Työssä käsitellään kokonaisarkkitehtuuria kehittämisen välineenä Hollolan kunnassa. Kokonaisarkkitehtuurin avulla kuvataan ja kehitetään organisaation toimintaa, toiminnassa käsiteltävää tietoa ja teknologista toimintaympäristöä kokonaisuutena strategialähtöisesti. Kokonaisarkkitehtuurin käyttäminen on julkishallinnon organisaatioille toisaalta lakisääteinen velvollisuus, toisaalta keino ohjata toimintaympäristön kehittymistä toimintalähtöisesti. Tämän työn tavoite on luoda edellytykset kokonaisarkkitehtuurimenetelmän käyttämiselle Hollolan kunnassa. Tutkimus suoritetaan toimintatutkimuksena, jossa tutkija esittelee ja edesauttaa uuden menetelmän käyttämistä ja havainnoi tämän myötä saavutettuja tuloksia. Työn teoriaosa käsittelee kokonaisarkkitehtuuria erityisesti kansallisena tietohallinnon ohjaamisen välineenä ja kehittämismenetelmänä. Tämän työn tärkeimmät tulokset ovat Hollolan kunnalle sovitettu kehittämismenetelmä, kokonaisarkkitehtuurin hallintamalli ja menetelmän avulla tuotetut kuvaukset nykytilasta ja viitearkkitehtuurista. Työssä havaittiin, että luonnosvaiheessa oleva julkishallintoa ohjaava yhteinen kokonaisarkkitehtuuri on vielä keskeneräinen ja sen tulkinta on vaikeaa. Lisäksi havaittiin, että kokonaisarkkitehtuurimenetelmän käyttäminen vaatii organisaatiolta paljon, mutta tämän työn perusteella hyviä tuloksia voidaan saavuttaa jo menetelmän käytön varhaisessa vaiheessa.
Resumo:
Tutkielman tarkoituksena oli tutkia palkkakirjanpitoon liittyviä näkökulmia ja niiden vaikutuksia talousohjaukseen sekä tuoda esille kehitysideoita palkkakirjanpitäjien ja controllerien välisen yhteistyön kehittämiseksi. Lähtökohtana tarkasteltiin talousohjauksen ja palkkakirjanpidon yhteistyön nykytilaa ja aiempia tutkimuksia. Tämä tutkimus on empiirinen tapaustutkimus jossa tutkimusmetodina on käytetty kvalitatiivista analyysiä. Tutkimus on toteutettu puolistrukturoituja haastatteluja ja havainnointia apuna käyttäen. Tutkimuksessa nousi esille globalisaation ja yhteiskunnan muutoksen tuo-mat haasteet. Muutosten myötä molempien osapuolten tehtävien muuttu-minen ja erilaisissa palvelukeskuksissa toimiminen on muuttanut toimintaa ja osapuolten rooleja. Tulokset osoittavat että palkkakirjanpitäjien tiedon tuottamista controllereille, voidaan kehittää parhaiten panostamalla tiedon välitykseen, yhteistyönrakentamiseen ja tuottamalla erilaisia raportteja ennusteiden tueksi. Lisäksi on ymmärrettävä taustatekijät ja kasvatettava molempien osapuolten talousohjauksen ja palkkakirjanpidon tuntemusta. Nämä muutokset havainnollistamalla päästään rakentamaan hyvää ja laadukasta tiedon tuottamista, jolloin palkkakirjanpitäjät voivat olla paremmin osana liike-elämän tukemista.
Resumo:
Tässä tutkimuksessa selvitetään, kuinka Lappeenrannan teknillisen yliopiston kauppatieteiden täydennyskoulutusohjelman eli KATI-ohjelman opiskelijan osaaminen saadaan osaksi organisaation toimintaa. Lisäksi tutkitaan, kuinka osaaminen saadaan sitoutettua organisaatioon ja kuinka opinnot vaikuttavat työntekijöiden urakehitykseen. Toimeksiantajana on Lappeenrannan teknillisen yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus. Tutkimus on kvalitatiivinen ja tehtiin teemahaastattelun avulla haastattelemalla kahdeksaa KATI-ohjelmassa opiskellutta. Lisäksi haastateltiin kolmea esimiestä tuomaan organisaation näkökulmaa tutkimukseen. Tutkimuksessa saatiin selville, että parhaiten osaaminen saadaan organisaation hyödyksi tarjoamalla koulutusta vastaavia ja haasteellisia töitä sekä mahdollistamalla työntekijän opiskelu työn ohella esimerkiksi koulutusmaksuihin osallistumalla.
Resumo:
Tiimin itseohjautuvuuden ja jaetun johtajuuden vaikutus tiimin tehokkuuteen.
Resumo:
Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata ja ymmärtää, millaisella johtamisstrategiamallilla yritys voi saavuttaa menestystä globaalissa toimintaympäristössä. Johtamisstrategia-termi sisältää sekä kilpailu- että konsernistrategian ja käsittää organisaation kilpailustrategian muotoilun ja sen implementoinnin. Tutkimusmenetelmänä käytettiin olemassa olevaan tekstiaineistoon perustuvaa tulkitsevaa käsitetutkimusta, jolle on ominaista, ettei tutkija ole vuorovaikutuksessa aineiston tuottajan kanssa. Tutkimuksen aineistona oli kaksi globaaliin toimintaympäristöön soveltuvaa strategisen suunnittelun teosta. Aineiston laadullisella analyysillä tuotettiin vastaukset tutkimuskysymyksiin. Tulkintateoriana käytettiin yrityksen välittäjäteoriaa, joka on talous- ja johtamistieteistä integroitu lähestymistapa. Tutkimuksen tuloksena laadittiin globaaliin toimintaympäristöön soveltuva johtamisstrategiamalli, minkä avulla yritysten strateginen johto ja avustavat asiantuntijat voivat muotoilla omien yritystensä tarpeisiin soveltuvan yksilöllisen strategian, jolla menestyä. Uutta mallissa oli globaaliin muutokseen sopeutumisen tarkastelu integroimalla sekä talous- että johtamistieteiden näkökulmia kilpailustrategiaan huomioiden sekä markkinoiden ulkoiset mahdollisuudet että organisationaaliset resurssit ja pätevyydet.
Resumo:
The new product development process is a massive investment to a company that aims to reduce their products’ time-to-market. Capability to shorter time-to market allows longer life-cycle to products which are introduced to market earlier but also give advantage to start product launch later while simultaneously learning from customer behavior and competitors. The product launch support operations are the last ramp-up activities before the product launching. This study defines what these operations mean in a product platform and how they can be streamlined to be more efficient. The methodology includes interviews, innovative group brainstorming and regular working group meetings. The challenges concerning the current situation of product launch support operations are allocated into four categories: General, Process, Project Resources and Project Management including altogether ten sub challenges. The challenges include issues related to technology and marketing management, branding strategy, organizing the global platform structure, harmonizing processes and clarifying handovers between shareholders in the process. The study makes a suggestion of a new Product Launch Support organization and clarification of its roles, responsibilities and tasks. In addition a new project management tool and Lessons Learned are suggested to improve the project management. The study can be seen as a pre-study when having an aim at combining technological and marketing know-how in the product ramp-up process before actual production. The future proceedings are suggested to include more detailed specifications and implementation in order to reach the long range target, reduced the time-to-market.
Resumo:
Työn tavoitteena on tehdä tiivis katsaus yritysverkostojen kustannusjohtamiseen ja muodostaa ko-konaiskuva moderneissa yritysverkostoissa käytettävistä kustannusjohtamisen menetelmistä, mal-leista sekä niiden ominaispiirteistä verkostojen johtamisen tukena. Näiden menetelmien ja mallien vahvuuksia ja heikkouksia arvioidaan lisäksi empiiristen tutkimustulosten pohjalta. Pohjateorian lähteenä on käytetty niin kustannusjohtamista kuin verkostoympäristöjäkin käsittele-vää alan vakiintunutta kirjallisuutta, joita on täydennetty yhdistelmällä eri artikkelijulkaisuiden tuo-reempia malleja, viitekehyksiä sekä erilaisia tutkimustuloksia. Artikkelikirjallisuutta tarkastelevassa katsauksessa kartoitettiin alan keskeistä artikkelikirjallisuutta rajattuna aikavälille 2000–2012. Yritysverkostojen kustannusjohtaminen verkostoympäristössä jaettiin viiteen osa-alueeseen; kus-tannusjohtaminen verkostoissa (16 artikkelia), avoimet kirjat -periaate (17 artikkelia), tavoitekus-tannus- ja toimintolaskenta (13 artikkelia), verkostokumppaneiden välinen luottamus, voimasuhteet ja verkostojen johtaminen (39 artikkelia) sekä suorituskyvyn mittaaminen ja johtaminen verkosto-ympäristössä (40 artikkelia). Avoimet kirjat -periaate ja suorituskyvyn mittaaminen osoittautuivat katsauksen perusteella yritysverkostojen kustannusjohtamisen piiristä keskeisiksi teemoiksi, mistä syystä ne valittiin muita aihepiirejä tarkempaan käsittelyyn.
Resumo:
The objective of this study and paper was to find out how the strategic change management readiness in organizations can be evaluated. Based on theory and prior CMP model, the framework of strategic change management and issues related to it was constructed. Additionally a synthesis of the most important phases and interventions in strategic change process and project was created. These phases were starting point, planning, implementation and evaluation and securing phases. Qualitative approach was utilized in the empirical part of the study due to the need for in-depth information about the topics surveyed through semi-structured interview. There were 18 responders from the top management of large Finnish companies. In this study interventions, strengths and weaknesses during the various phases of strategic change projects were revealed. Additionally the interviewees’ opinion on the importance of each of the interventions in strategic change project success was asked. According to this study, the most important phases recognized through researching theoretical literature, prior CMP model and empirical information in starting point phase were analysis of current and desired state and need for change accompanied with guiding coalition formulation. In planning phase the most important interventions were project organization formulation, action plan creation, analysis of prior and current strategic change projects and organizational structure analysis. In the change project implementation phase the interventions of importance were launch, quick wins, sense of urgency creation, change resistance management and change communications. In the final evaluation and securing phase project evaluation was the most important intervention. Based on the results a tool for creating change management readiness profile was created.
Resumo:
Työssä on tutkittu palveluiden tuotemääritystä ja rakenteista johtamista teollisen palveluliiketoiminnan kehittämisen ja johtamisen tukena. Työ perustuu laajaan palveluiden johtamisen, teollisen palveluliiketoiminnan sekä tuotekehityksen ja –johtamisen parissa tehtyyn kirjallisuustutkimukseen. Työn tavoitteena on tunnistaa menetelmiä (rakenteisen) palvelutuotemäärityksen tueksi, tutkia mitä palveluiden tuotemäärityksessä tulee huomioida, sekä verrata käytäntöjä laitteiden ja fyysisten tuotteiden kehittämisessä ja johtamisessa hyödynnettyihin rakenteisiin menetelmiin ja käytäntöihin. Työn tuloksena on valmistunut laaja kirjallisuusanalyysi sekä siihen perustuvat havainnot ja johtopäätökset. Kirjallisuustutkimuksen perusteella voidaan todeta, että palveluiden johtamisen tutkimus on kehittynyt käyttäytymistieteiden ja organisaation tutkimuksen näkökulmasta ja tutkimusparadigmojen mukaisesti. Palvelutuotemääritys on varsin vähän käsitelty aihe perinteisen palveluiden johtamisen tutkimuksen parissa. Palvelutuotemääritys ei muodosta keskeistä toiminnan kehittämistä ja johtamista ohjaavaa hallintarakennetta, vaan palveluita johdetaan käyttäytymistieteiden tutkimusparadigmojen mukaan. Palveluiden tuotemäärityksen merkitys korostuu osana liiketoiminnan muutosta ja laitevalmistajien kehittymistä laitteita ja palveluita tarjoavien kokonais- ja elinkaariratkaisutoimittajien rooliin. Palvelutuotemääritys on keskeinen toiminnan kehittämista ja johtamista tukeva rakenne, mutta sen merkitystä ja mahdollisuuksia ei täysin ymmärretä osana teollisen palveluliiketoiminnan kehittämistä ja johtamista. Tuotteiden kehittämiseen ja johtamiseen kehitetyt mallit ja menetelmät soveltuvat myös palvelutuotteiden kehittämisen ja johtamisen tueksi, mutta menetelmien hyödyntäminen edellyttää palvelutuotteen määritystä. Lisää tutkimusta kaivataan palveluiden tuotemäärityksen mahdollisuuksista ja siitä kuinka palvelutuote tulisi kuvata ja määrittää. Jatkossa korostuu palvelutuotemäärityksen lisäksi tuotteiden kehittäminen ja johtaminen yli yksittäisten palvelutuotteiden ja yli palvelutuotteiden elinkaaren vaiheiden.
Resumo:
Tutkimuksessa tarkastellaan sotatieteiden maisterin sotilaspedagogiikan syventäviin opintoihin sisältyvän opintojakson ”Pedagoginen johtaminen” pedagogista rakennetta, opetusta ja opiskelijoiden kokemuksia oppimisestaan. Samalla selvitetään heidän ajatuksiaan pedagogisesta johtamisesta; millaista, kenen toimesta ja minne kohdistuvaa toimintaa se on? Laadullisen tutkimuksen pääkysymyksiin haetaan vastauksia erilaisten menetelmien ja aineistotriangulaation tuottaman informaation avulla, jota tutkija käsittelee induktiivisesti päättelemällä. Tutkimusaineisto koostuu opintojakson suunnitteluasiakirjojen; opetussuunnitelman, pedagogisen käsikirjoituksen ja opintojaksokäskyn sisältöjen vertailusta, tutkijan lähiopetuksen aikana tekemistä havainnoista sekä 15 opiskelijan vastauksista kyselytutkimukseen. Tutkimuksessa tarkastellaan lisäksi kirjallisuustutkimuksen avulla pedagogisen johtamisen käsitettä Suomessa 2000-luvulla. Tutkimuksen opiskelijat arvioivat opintojakson pedagogisen rakenteen heidän oppimistaan tukevaksi. Opintojakson sisältämät työelämään suunnatut oppimistehtävät koettiin merkitykselliseksi. Opiskelijat kokivat tehneensä itsenäistä työskentelyä opintojakson aikana. Opiskelijoiden vastaukset lähiopetuksen ja kirjallisuuden merkityksestä omalle oppimiselleen ovat jossain määrin ristiriitaisia. Opiskelijat perehtyivät osaan opintojakson suunnitteluasiakirjoista varsin hyvin, mutta opetussuunnitelmaan perehtyi vastaajista vain puolet. Pedagoginen johtaminen nähdään vastausten perusteella olevan sekä näkyvää että näkymätöntä, erityisesti kollegiaalista toimintaa, jossa esimiehen merkitys korostuu visioiden ja strategioiden jalkauttamisessa käytännön toimiksi. Tutkimuksen tulokset noudattelevat viimeaikaista ymmärrystä ja käsitystä pedagogisen johtamisen käsitteestä työyhteisöissä. Opintojen suunnittelu ja toteutus on kokonaisvaltainen prosessi. Se edellyttää eri toimijoiden välistä jatkuvaa yhteistyötä sisältötavoitteiden ymmärtämiseksi ja toimivan pedagogisen rakenteen luomiseksi. Parhaimmillaan se näkyy opiskelijoille linjakkaasti toteutettuna opetuskokonaisuutena, joka tukee heidän omakohtaisia oppimistavoitteita ja palvelee myös työelämässä tarvittavaa osaamista.