Tietämyksen kasvattamisen keinot Case: Handwise Oy:n tietämyksen kasvattaminen yksilön ja organisaation oppimisen keinoin

Työn tavoitteena oli selvittää yksilön ja organisaation tietämystä sekä niiden kasvattamista. Tarkoituksena oli löytää yksilön ja organisaation tietämyksen yhdistäviä tekijöitä. Tutkimusmetodologia oli empiirinen deskriptiivinen tutkimus ja tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen perustuen kymmeneen teemahaastatteluun. Tutkimuksen tuloksena oli, että tietotyöntekijät kasvattavat omaa ja organisaation tietämystä samankaltaisin keinoin, eikä niiden välillä mielletty olevan suurtakaan eroa. Työssä kokeminen yrityksen ja erehdyksen kautta kerrottiin tärkeimmäksi menetelmäksi kasvattaa omaa tietämystä. Kirjoja arvostettiin erityisen paljon tietämyksen kasvattamisessa ja se ohitti tiedon lähteenä jopa internetin. Työkollegat olivat kolmas tärkeä tietämyksen lähde. Kaksi tärkeintä edellytystä tietämyksen kasvattamisessa olivat opiskelun aikana saatu tietopohja sekä oma kiinnostus ja motivaatio. Organisaation tietämyksen kasvattamisessa tärkeimmäksi tekijäksi nousivat dokumentointi, virheistä oppiminen, sisäinen kommunikointi, tietojärjestelmät ja avoin organisaatiokulttuuri. Tutkimuksen perusteella syntyi kolmivaiheinen malli tietämyksen kasvattamisen kehästä, jonka elementit ovat edellytykset, lähteet ja menetelmät. Kehän keskellä on työssä oppiminen, joka on tärkein tekijä tietämyksen kasvattamisessa. Case-yrityksen toiminta oppivana organisaationa osoitti, että yrityksessä tulisi panostaa erityisesti oppimisen tukemiseen ja johtamiseen. Myös tiedon dokumentointi ja muuttaminen avoimeen muotoon sekä yrityksen prosessit tarvitsevat selkiyttämistä. Organisaation avoimuus ja ilmapiiri osoittautuivat hyviksi, mikä auttaa osaltaan tietämyksen kasvattamista.

Maaomaisuuden strateginen johtaminen ja tunnuslukujärjestelmän kehittäminen Case:UPM-Kymmene Oyj Metsä

Tutkielman päätavoitteena oli muodostaa konstruktio yrityksen maaomaisuuden liiketaloudellisten tavoitteiden ja erityisesti kannattavuuden laskentaan. Tutkielman pääpaino oli metsätalouden käytössä olevan maaomaisuuden problematiikassa. Tutkimusmetodologiana käytettiin konstruktiivista tutkimusotetta. Tutkielman teoriaosuudessa analysoitiin maaomaisuuden strategista asemaa ja toisaalta strategista johtamista metsäteollisuudessa. Lisäksi tarkasteltiin metsätalouden kannattavuuden laskentaan liittyviä erityispiirteitä. Empiirisessä osiossa tarkasteltiin erityisesti metsätalouden kannattavuuden tunnuslukuihin liittyvän puutaseen laskennan problematiikkaa. Tuloksissa havaittiin, että puutaseen laskennalla on erittäin merkittävä vaikutus metsätalouden tunnuslukuihin ja kannattavuudesta saatavaan käsitykseen. Myös pääoman arvostamisen menetelmällä on erittäin suuri vaikutus. Voidaankin todeta, että näiden seikkojen huomioon ottaminen on oleellista pohdittaessa strategiseen päätöksentekoon liittyviä kysymyksiä maaomaisuuden osalta.

Yrityksen jäykän organisaatiorakenteen keventäminen ulkoistamisen keinoin: Case MTV3

Tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää, kuinka yrityksen jäykkää organisaatiorakennetta on kevennetty ulkoistamisten avulla vastaamaan nykyaikaisia vaatimuksia. Tarkoituksena ei ole ollut neuvoa yritystä sen liiketoimissa, vaan tarkastella objektiivisesti, mitä on tehty ja kuinka tehdyt toimenpiteet vastaavat teorioissa esiteltyjä toimintamalleja. Tutkimuksen empiirinen osuus on tehty keräämällä teemahaastattelun keinoin tietoa kyseisessä organisaatiossa työskenteleviltä henkilöiltä ja analysoimalla kerättyä materiaalia. Kaikki haastateltavat kuuluvat tai ovat kuuluneet yrityksen johtotasolle, joten kyseessä on heidän näkemyksensä tehdyistä toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista. Ulkoistaminen on todettu hyväksi keinoksi keventää yrityksen jäykkää organisaatiorakennetta. Yrityksen ydinosaamisen tulee olla erittäin tarkkaan selvillä ennen kuin ulkoistamisista päätetään. Oman ydinosaamisen määrittely ohjaa ulkoistettavien toimintojen valinta. Liiketoimintaympäristössä tapahtuvat muutokset vaikuttavat ulkoistamispäätöksiin huomattavasti. Ajan vaikutus ydinosaamiseen ja ulkoistettaviin toimintoihin on kanssa tarpeellista selvittää ennen toimiin ryhtymistä.

Pienten ja keskisuurten teollisuusyritysten investointien suunnittelu

Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten pk-yritykset suunnittelevat investointinsa. Teoreettisessa osassa käsitellään investointien luokittelutapoja, investointilaskelmia, suunnitteluprosessia sekä pkt-yritysten investoinneille tyypillisiä piirteitä. Empiirinen osa muodostuu kahden case-yrityksen haastatteluista. Investointien suunnitteluprosessi on jaettu neljään vaiheeseen, jotka ovat investointialoitteen tekeminen, informaation kerääminen, vaihtoehtojen kartoittaminen ja päätöksenteko. Teoreettisen kirjallisuuden puolella korostunut investointilaskelmien merkitys ei empiirisen tutkimuksen mukaan ollut yhtä tärkeässä asemassa. Päätöksenteko tapahtuu johtotasolla. Käytännössä suunnitteluprosessi vaihtelee yritys- ja jopa investointikohtaisesti. Tämä mahdollistaa investointien joustavan käsittelyn, mutta yksittäisten investointien kannattavuuteen ei kiinnitetä kylliksi huomiota.

Yrityksen sisäisen laskennan tutkiminen: case toimintolaskenta

Työn tavoite oli tutkia yrityksen sisäistä laskentaa. Case esimerkkinä oli toimintolaskenta. Toimintolaskentaprojektien nykytilan selvittämisen sekä koettujen onnistumis- ja epäonnistumistekijöiden toteamisen kautta pyrittiin selvittämään sisäisen laskennan tietojärjestelmäprojektien yleisiä ongelmakohtia ja keräämään onnistumistekijät yhteen. Maantieteellisesti työ rajoittui Suomessa toimiviin yksiköihin. Yleisesti tietojärjestelmäprojektit epäonnistuvat eriasteisesti suurimmalta osin. Syitä tähän löytyy sekä myyjä- että ostajaosapuolelta. Ongelmat ovat hyvin moninaisia ja ne voidaan jakaa organisatorisiin- ja teknisiin ongelmiin kaupan molemmin osapuolin. Myös itse toimintolaskentamalliin on kohdistettu kritiikkiä.

Arvoketjun hallinta ja lisäarvo

UPM-Kymmene Oyj:n Tietohallintopalvelut on konsernin sisäinen palveluyksikkö, joka parantaa ja tukee liiketoimintaa, tuottamalla korkealaatuisia IT-palveluita asiakkailleen. Työssä tutkittiin UPM-Kymmene Oyj:n Tietohallintopalveluiden arvoketjua, tämän arvoketjun hallintaa sekä, mitä asioita tulee ottaa huomioon arvoketjua määritettäessä. Lisäksi tutkitaan lisäarvoa, jonka Tietohallintopalvelut tuottaa palveluiden arvoketjuun. Työssä rajoituttiin tarkastelemaan ainoastaan standardipalveluita, koska nämä palvelut toimitetaan jokaiselle asiakkaalle samanlaisena. Arvoketjua tutkittiin haastattelemalla kolmea avaintoimittajaa sekä lähettämällä kyselylomake suurimpien asiakasyksiköiden tietohallintopäälliköille. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä asiat vaikeuttavat arvoketjun toimintaa rajapinnoissa ja mitkä asiat toimivat erityisen hyvin. Toimittaja- ja asiakasrajapinnan lisäksi tutkittiin yrityksen sisäisiä prosesseja, toimintatapoja ja kyvykkyyksiä, jotka vaikuttavat arvoketjun toimivuuteen. Arvoketjua määritettäessä tulee ottaa huomioon palveluiden toteutus, palveluprosessissa mukana olevien järjestelmien toimivuus sekä sisäiset prosessit. Toimittajahaastatteluissa selvisi, että toimittajarajapinnan vahvuudet ovat hyvin toimivat henkilösuhteet, avoin informaationvaihto sekä luottamus. Jatkossa toimittajien olisi myös tutustuttava lähemmin Tietohallintopalveluiden asiakkaisiin, sekä heidän liiketoimintaprosesseihinsa. Asiakaskyselylomake toimi suuntaa-antavana palaute- ja asiakastyytyväisyysselvityksenä. Asiakasrajapinnassa henkilökohtaiset suhteet olivat tärkeässä asemassa, mutta informaationvaihto, tiedottaminen sekä yleisesti kommunikointi nähtiin suurimmiksi ongelmiksi. Tutkielmassa selvisi, että suurimmat esteet arvoketjun saumattomalle toiminnalle ovat Tietohallintopalveluiden sisäisissä prosesseissa ja toimintatavoissa. Esimerkiksi informaatio ei kulje osaston sisällä eikä sen kautta tarpeeksi tehokkaasti.

Onnistunut yritysosto - henkilöstö- ja kulttuurinäkökohdat

Useat ”uuden” talouden piirteet, kuten ympäristön ennustamattomuus, globalisaatio, vapaa kauppa ja teknologian leviäminen, ovat lisänneet organisaatioiden muutospaineita. Yritysostoista on tullut resurssien ja markkinavoiman hankkimistyökalu, jonka avulla yritykset voivat kohdata ympäristön niille asettamat haasteet sekä hyödyntää markkinoiden tarjoamat mahdollisuudet. Yritysostojen onnistumisprosentit ovat kuitenkin olleet alhaiset, mahdollisesti siitä syystä, että yritysostoissa on keskitytty taloudellisiin ja oikeudellisiin asioihin henkilöstöprosessien kustannuksella. Tästä syystä henkilöstöjohtamista ja erityisesti integraatiojohtamista on enenevässä määrin pidetty tärkeänä yritysostojen onnistumisen kannalta. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin yritysostojen vaikutuksia yritysten henkilöstöön ja yrityskulttuureihin. Tutkimuksessa verrattiin kolmen eri yrityksen kohdalla suoritettuja yritysostoprojekteja, ja niissä esiin tulleita ongelmakohtia. Vertailut osoittivat yritysostojen merkitsevän henkilöstölle suurta epävarmuutta, jota voitiin vähentää muun muassa toimivalla sisäisellä viestinnällä ja suunnitelmallisella muutosjohtamisella. Suurimmiksi ongelmiksi koettiin ostokohteen maantieteellinen etäisyys ostavasta yrityksestä, pienen ja ison yrityksen kulttuurien yhteensovittaminen sekä henkilöstön huomiointi yritysostotilanteessa ja sen jälkeen.

Tutkielman nimi: Strategisten allianssien rakentaminen, johtaminen ja hallinnointi

Työn tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää strategisten allianssien rakentamiseen, johtamiseen ja hallinnointiin liittyviä ongelmia sekä toteutusmalleja. Tarkoituksena oli laatia case -yritykselle toimintaehdotus teorian ja tutkijan muodostaman näkemyksen pohjalta. Tutkimusmetodologia ja -menetelmät Tutkimusote on konstruktiivinen, vaikkakin se sisältää vahvasti käsiteanalyyttisiä piirteitä. Toimeksiantajana tutkimukselle oli Neste Markkinointi Oy, jonka kahden kumppanin kanssa muodostamia alliansseja tarkasteltiin erillisinä. Tutkimuksen empiirinen osa perustui teemahaastatteluihin. Tulokset ja päätelmät Strategisten allianssien muodostaminen vaatii yrityksiltä paljon työtä. Tutkimuksen tuloksena yritykselle esitettiin näkemys toiminnasta tulevaisuudessa sillä jo olevien kumppaneiden kanssa. Tehdyt havainnot liittyivät pääosin yhteistyön todelliseen aloittamiseen. Empiirinen osa vahvisti teoriassa muodostunutta näkemystä kumppanuuden rakentamisen vaikeudesta ja todellisen yhteistyön problematiikasta. Yleisesti teorian ja tutkimuksen pohjalta voidaan todeta strategisten allianssien olevan yksi mahdollinen avain yrityksen ylivoimaiseen kilpailukykyyn.

IAS 39:n yleisten laskentasääntöjen ja suojauslaskentasääntöjen tuloslaskelmavaikutusten vertailu, case Larox Oyj

Työn tavoitteena oli tutkia, mitä vaikutuksia laskentasäännön valinnalla on yrityksen tuloksen muodostumiseen eli miten suojauslaskentasääntöjen mukaisesti laskettu tulos eroaa IAS 39:n yleisten laskentasääntöjen mukaisesti lasketusta tuloksesta. Tutkielma on tapaustutkimus, jonka tutkimuskohteena on Larox Oyj. Tavoitteena oli päätyä johtopäätöksiin siitä, ovatko laskentasäännöistä johtuvat tuloserot niin merkittäviä case-yritykselle, että suojauslaskentasääntöjen soveltaminen on järkevää. Tutkielmassa päädyttiin johtopäätökseen, että Laroxin nykyisiä suojausstrategioita ja IAS 39:n yleisiä laskentasääntöjä noudattamalla merkittävät tulosvaihtelut ovat erittäin todennäköisiä. Todettiin myös, että tulosvaihteluiden suuruuteen vaikuttavat monet muuttujat, kuten suojattavan erän määrä, yksittäisen valuuttakurssin muutos (erityisesti USD:n) sekä valuuttojen keskinäiset muutokset. Torjuakseen tulosvaihteluita Laroxin ei kuitenkaan tarvitse välttämättä soveltaa suojauslaskentasääntöjä, vaan se voi torjua tulosvaihteluita myös muilla menetelmillä. Muina menetelminä tutkielmassa mainittiin matchingin tehostaminen ja valuuttavirtojen hajauttaminen.

Kunnossapidon kustannusten ja suorituskyvyn raportointi. Case: UPM-Kymmene Puutuotetoimiala

Tutkielman tavoitteena on tutkia, miten rakentaa yritykselle toimiva kunnossapidon kustannusten ja suorituskyvyn raportointimalli ohjauksen tarpeisiin. Työn aihepiiri on lähtöisin case-yrityksen käytännön tarpeista luoda yhtenäinen kunnossapidon raporttimalli. Ongelmaa lähestytään kirjallisuuden perusteella, jonka avulla analysoidaan ensinnäkin talouden ohjauksen tehtäviä ja menetelmiä sekä johdon tiedon tarpeita. Toiseksi analysointi kattaa kunnossapidon tavoitteiden ja vaikutusten käsittelyn. Kunnossapidolla nähdään olevan merkittävä vaikutus tuotantoon sekä tätä kautta myös yrityksen kannattavuuteen. Kirjallisuuden perusteella työssä on luotu seitsenportainen kunnossapitoraportoinnin prosessimalli. Tutkielman empiriaosa kattaa case-yrityksen ylemmän johdon, tehtaanjohtajien, kunnossapitopäälliköiden sekä taloushallinnon business controllereiden haastatteluja näiden kunnossapidon raportointiin liittyvien tiedon tarpeiden selvittämiseksi. Haastattelujen perusteella on luotu malliehdotus kunnossapidon kustannusten ja suorituskyvyn raportoimiseksi. Työ on tutkimusotteeltaan konstruktiivinen.

Ulkomaisen pk-yrityksen teollisuusinvestointi Suomeen, Case Pariwood Case Pariwood.

Kuukauden kuluttua tästä päivästä voidaan sanoa: 'Viime vuosisadalla maapallo kutistui merkittävästi, kulkuyhteydet paransivat ihmisten ja tavaroiden liikkuvuutta, mutta ennen kaikkea tietoliikenteessä tapahtui valtava kehitys.' Rahamarkkinoiden integroituessa pääomien transaktiokustannukset lähentyvät vähitellen nollaa, jolloin voidaan puhua suprajohtavasta kapitalismista (Kasvio et al.1999). Tässä tutkimuksessa osoitan, että myös pienet ja keskisuuret yritykset voivat tehdä onnistuneita suoria sijoituksia ulkomaille, Pariwoodin tapauksessa Suomeen. Suomen hyvät kuusitukkivarat, puun laatu ja saatavuus, ovat päätekijöitä tähän investointiin. Kun yrittäjien motivaatio on riittävän korkea ja heillä on aikaa ja sitkeyttä ideansa toteuttamiseen, tulos on onnistunut. Edullinen taloussuhdanne Euroopassa Pariwoodin markkina-alueella on edistänyt hanketta. Kuntien harjoittamalla elinkeinopolitiikalla on merkitystä ja kunnat ja valtiovalta voivat hankekohtaisella aktiivisuudellaan edesauttaa tätä kehitystä. Kyse on myös luottamuksesta. Pariwoodin tapauksessa itävaltalaiset omistajat perustelivat investointipäätöstä myös Suomen infrastruktuurilla ja viranomaisten kanssa hyvin sujuneella yhteistyöllä. Sijoitusten allokoinnissa on myös kyse työstä, työpaikkojen syntymisestä tai pysymisestä siellä, missä kustannukset ovat edulliset tai työntekijöiden ammattitaito täyttää investoijien vaatimukset. Ulkomaisissa suorissa sijoituksissa Suomeen tulee paitsi rahaa, myös uudenlaista teollisuutta ja osaamista. Korkean teknologian tuotantoa on myös puualalla. Ulkomaiset omistajat edustavat usein erilaista johtamiskulttuuria, kuin mihin Suomessa ollaan totuttu. Pariwoodin tapauksessa suuria ongelmia ei esiintynyt. Suomen EU-jäsenyydellä on ollut tätäkin hanketta edistävä vaikutus. Rahoitus on järjestynyt samoin periaattein kuin kansallisissa hankkeissa. Rahoitusneuvottelut kestivät hieman pidempään, noin vuoden. Lopputulokseen ovat tyytyväisiä omistajat, Parikkalan kunnan edustajat, työntekijät ja luotonantajat. Pariwood käy esimerkistä onnistuneesta ulkomaisesta teollisuusinvestoinnista Suomeen.

Aineeton pääoma yrityksen arvossa: case Sonera Oyj

Tutkielman päätavoitteena oli selvittää miten analyytikot ja yritysjohto arvioivat aineettoman pääoman arvon yrityksen arvossa sekä poikkeavatko arviot toisistaan. Tutkielma jakaantui kahteen osaan. Teoriaosassa muodostettiin kirjallisuustutkimuksen avulla käsitejärjestelmä, minkä avulla aineettoman pääoman osa-aluetta voitiin ymmärtää. Empiirinen osa toteutettiin teemahaastatteluina. Empiirisen tutkimuksen perusteella todettiin, että aineettoman pääoman mittaaminen ja arvottaminen ovat yrityselämässä vielä varhaisessa vaiheessa. Analyytikoilla oli käytettävissään rajallinen määrä tietoa, minkä perusteella aineettoman pääoman arvottaminen yrityskokonaisuudesta irrallisena ei ollut mielekästä. Analyytikot seurasivat asiakaspääoman kehitystä sekä muodostivat subjektiivisen näkemyksen henkisestä pääomasta sekä infrastruktuuripääomasta, mitkä yhdessä tukivat käsitystä yrityksestä kokonaisuutena. Yrityksessä mitattiin ja raportoitiin aineettomasta pääomasta lähinnä asiakaspääoman tekijöitä. Yrityksen näkökulmasta kokonaisvaltaisen aineettoman pääoman mittariston ongelmaksi todettiin, että yleiset mittareille asetetut vaatimukset eivät täyty. Analyytikkojen ja yritysjohdon arviot aineettoman pääoman arvosta eivät poikenneet merkittävästi. Tutkielmassa arvioitiin, että aineettoman pääoman mittaamisen ja ulkoisen raportoinnin yleistyessä, tietämys sekä yrityksessä että sen ulkopuolella kasvaa ja aineettoman pääoman arvottaminen mahdollistuu.

Sähköinen asiakaspalautetieto osana yrityksen tietopääomaa (knowledge management)

Sähköinen asiakaspalautetieto osana yrityksen tietopääomaaAsiakaspalaute osana yrityksen tietopääomaa mahdollistaa pysyvän kilpailuedun luomisen yritykselle. Kilpailuetua voidaan saavuttaa seuraavilla osa-alueilla: Asiakaspalautetiedon avulla yritys voi kehittää nykyisiä tuotteita ja/tai palveluita entistä asiakaslähtöisemmiksi. Uusien liiketoiminta-alueiden löytyminen on myös mahdollista asiakaspalautetiedon avulla. Sekä uusien liiketoimintojen että nykyisten liiketoimintojen osalta asiakaspalautetiedolla voidaan lisätä asiakasuskollisuutta ja sen avulla voidaan käynnistää asiakasdialogeja. Yrityksen hakiessa kilpailuetua asiakaspalautejärjestelmän avulla on kiinnitettävä huomiota nykyisen teorian tuottamaan kriteeristöön. Kriteeristöstä nousee esille seuraavat osa-alueet: asiakaspalautteen lähteet, asiakaspalautekanavat, asiakaspalautteen käsittelymenetelmät ja asiakaspalautteen prosessointi yrityksessä. Empiria antaa viitteitä siitä, että yrityksen kannattaa yhdistää suoranpalautteen järjestelmänsä ja asiakastyytyväisyysmittaaminen yhdeksi kokonaisuudeksi. Tämä kokonaisuus kannattaa toteuttaa sähköisesti ja yrityksen kannattaa käyttää sitä jatkuvasti.Sähköisen asiakaspalautejärjestelmän kerätessä palautteen antajien yhteystiedot on yrityksen mahdollista luoda uusi sähköinen media.

Päähankkijan ja toimittajan kahdenvälinen yhteistyö

Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia päähankkijan ja toimittajan kahdenvälistä yhteistyötä. Tutkimuskohteena on yhteistyösuhde, joka on jaettu kiinteään partnership-yhteistyöhön ja astetta löyhempään toimittajayhteistyöhön. Tavoitteena on selvittää kuinka läheinen yhteistyösuhde luodaan yritysten välille ja mitkä ovat ne motiivit jotka saavat hankkivan yrityksen tekemään ratkaisunsa valittavan yhteistyömuodon suhteen. Tutkielma on teoreettinen tutkimus. Tutkimusmenetelmä on kvalitatiivinen jossa aineiston kerääminen, käsittely ja analyysi lomittuvat toisiinsa eivätkä johtopäätökset perustu tilastollisiin menetelmiin. Tutkimuksessa todettiin rakennettavan yhteistyön asteen riippuvan toiminnon tärkeydestä. Tärkeimpien toimintojen ollessa kyseessä hankkiva yritys pyrkii kiinteään partnership tyyppiseen suhteeseen. Toimittajayhteistyösuhde rakennetaan strategisesti tärkeiden toimittajien ollessa kyseessä. Yhteistyömuotojen erona on toimittajan strategian integrointi päähankkijan kanssa sekä toimittajan integroiminen systemaattisesti päähankkijan sekä loppuasiakkaan logistisiin prosesseihin, joka kuuluu partnership –yhteistyöhön erotuksena toimittajayhteistyöstä.

Televerkkojen yhteenliittämisen hinnoittelu- ja kustannuslaskenta-mallit – mallien analysointi

Tutkielman päätavoitteena oli selvittää: - Miten televerkkojen yhteenliittämismaksu tulisi muodostaa Suomen telemarkkinoilla ? - Millaisia ovat televerkkojen yhteenliittämisen hinnoittelussa käytettävät hinnoittelumallit ? Tutkielmassa esitellään Tutkielmassa esitellään ensin telemarkkinoiden rakenne sekä televerkkojen yhteenliittämistä säätelevän lainsäädännön, teleyrityksille asettamat vaatimukset. Tutkielman varsinaisessa teoriaosassa käsitellään mm. yrityksen taloustavoitteita ja niiden yhteyttä hinnoitteluun, tuotekustannuslaskentaa, nykyarvolaskentaa, tuotantokapsiteetin huomioimista sekä yleisten hinnoittelustrategioiden ominaisuuksia. Tutkielmaan ei sisälly varsinaista laajaa empiirista osaa. Yhteenliittämisen hinnoittelumallien vertailu on toteutettu kuviteltuja lukuja sisältävän esimerkkilaskelman avulla. Televerkkojen yhteenliittämismaksujen tulee lainsäädännön mukaan perustua pitkän tähtäyksen keskimääräisiin lisäkustannuksiin.Tällöin yhteenliittämismaksun suuruuteen vaikuttaa oleellisesti vakiintuneen teleyrityksen yhteenliittämisen toteutushetken kapasiteettitilanne. Ratkaiseva tekijä yhteenliittämismaksujen muodostamisen osalta on pitkän tähtäyksen keskimääräisten lisäkustannusten lisäksi veloitettava hinnanlisä/kate, jonka suuruus on käytettävästä hinnoittelumallista riippuvainen. Lainsäädännön mukainen käsite ”kohtuullinen kate” on epätarkasti määritelty, mikä antaa teleyritykselle mahdollisuuden kattaa esimerkiksi yhteenliittämisen aiheuttamat vaihtoehtoiskustannukset tai osan teleyrityksen yleiskustannuksista korkeamman hinnanlisän/katteen avulla.