Global virtual teamwork. Building and communicating trust through technology

Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena oli tarkastella luottamuksen rakentumista virtuaalitiimissä. Keskeistä tarkastelussa olivat luottamuksen lähteiden löytäminen, suhteen rakentuminen sekä teknologiavälitteinen kommunikaatio. Myös käytännön keinoja ja sovelluksia etsittiin. Tässä tutkimuksessa luottamus nähtiin tärkeänä yhteistyön mahdollistajana sekä keskeisenä elementtinä ihmisten välisten suhteiden rakentumisessa. Tämä tutkimus oli empiirinen ja kuvaileva tapaustutkimus. Tutkimuksessa kvalitatiivista aineistoa kerättiin pääasiassa web-pohjaisen kyselyn sekä puhelinhaastattelun avulla. Aineistonkeruu toteutettiin siis pääasiassa virtuaalisesti. Saatu aineisto analysoitiin teemoittelun avulla. Tässä työssä teemoja etsittiin tekstistä pääasiassa teoriasta johdettujen oletusten perusteella. Tutkimuksen tuloksena oli, että luottamusta rakentavia mekanismeja ovat, karkeasti luokiteltuna, yhteiset päämäärät ja vastuut, kommunikaatio, sosiaalinen kanssakäyminen ja informaation jakaminen, toisten huomioiminen ja henkilökohtaiset ominaisuudet. Mekanismit eivät suuresti eronneet luottamuksen rakentumisen mekanismeista perinteisessä kontekstissa. Virtuaalitiimityön alkuvaiheessa luottamus pohjautui käsityksille toisten tiimin jäsenten kyvykkyydestä. Myös institutionaalinen identifioituminen loi pohjaa luottamukselle alkuvaiheessa. Muuten luottamus rakentui vähän kerrassaan tehtävään liittyvän kommunikaation ja sosiaalisen kommunikaation kautta. Tekojen merkitys korostui erityisesti ajan myötä. Työssä esitettiin myös käytännön keinoja luottamuksen rakentamiseksi. Olemassa olevien teknologioiden havaittiin tukevan hyvin suhteen rakentumista tiedon jakamiseen ja sen varastoimiseen liittyvissä tehtävissä. Sen sijaan vuorovaikutuksen näkökulmasta tuen ei nähty olevan yhtä kattavaa. Kaiken kaikkiaan kuitenkin parannuksella sosiaalisissa suhteissa voitaneen saada enemmän aikaan kuin parannuksilla teknologian suhteen.

"Tekee itse niin paljo ku pystyy" : kuntouttava työote hoitohenkilökunnan kokemana

Opinnäytetyö oli osa Ikäihmisten kuntoutumista tukevat hoito- ja toimintaympäristöt -hanketta (IKU), jonka tavoitteena on arvioida ja kehittää asiakasläheisesti ikääntyvien ihmisten kuntoutumista ja omatoimista selviytymistä tukevia toimintatapoja hoito- ja toimintaympäristöjen suunnittelun avuksi. Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, miten kuntouttava työote näkyy hoitotyössä hoitohenkilökunnan kokemana. Seuraaviin kysymyksiin haettiin vastauksia: Miten hoitohenkilökunta määrittelee kuntouttavan työotteen omien kokemustensa pohjalta? Mitkä toimintatavat edistävät ja mitkä taas rajoittavat vanhustenhoitolaitoksessa asukkaan itsenäistä ja aktiivista kuntoutumista? Lisäksi selvitettiin, millaisia hoitotyön kehittämisehdotuksia hoitohenkilökunnalla oli, jotta kuntouttava työote voisi toteutua paremmin. Aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla hoitohenkilökunnalta pääkaupunkiseutulaisessa vanhustenhoitolaitoksessa kevään 2007 aikana. Haastatteluihin osallistui yhdeksän hoitajaa, jotka olivat joko perus-, lähi- tai sairaanhoitajia. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Opinnäytetyössä saadut tulokset osoittivat, että kuntouttava työote hoitotyössä näkyi parhaiten asukkaiden fyysisen toimintakyvyn ja omatoimisuuden tukemisena sekä asukkaan yksilöllisyyden kunnioittamisena. Hoitajien mukaan asukkaan itsenäistä ja aktiivista kuntoutumista edistivät yhteiset toimintavat hoitotyössä, ammattitaito, myönteinen ja tukea antava hoitosuhde sekä asukkaiden turvallisuudentunne ja mielekäs ympäristö asua. Asukkaan itsenäistä ja aktiivista kuntoutumista rajoittavana toimintatapoina hoitajat taas pitivät ammattitaitoisenhenkilökunnan puutetta ja vaihtuvuutta, kiirettä sekä fyysisen ympäristön epäkäytännöllisyyttä. Hoitajien kokemuksen mukaan sairauden aiheuttamat toimintarajoitukset rajoittivat myös asukkaiden kuntoutumista. Hoitajat toivoivat lisää koulutusta, lisää tiedon jakamista, yhteistyön kehittämistä toimivammaksi eri ammattiryhmien välillä ja asukkaan mukaan ottamista arjen askareisiin, jotta kuntouttava työote voisi toteutua paremmin. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää IKU-hankkeessa suunniteltaessa hoito- ja toimintaympäristöjä sekä kehitettäessä hoitotyötä dementoituneiden parissa.

Tajuttoman potilaan hoidon osaaminen perustason sairaankuljetuksessa : tietotestin kehittäminen

Tämä opinnäytetyö on osa Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen sekä Helsingin ammattikorkeakoulun ensihoidon ja hoitotyön koulutusohjelmien yhteistä KUOSCE-hanketta, jonka tarkoituksena on kartoittaa perustason sairaankuljettajien osaamista keskeisten potilasryhmien hoidossa. Hankkeen tarkoituksena on kehittää perustason osaamisen kehittymisen malli. Tämä opinnäytetyö koostuu kahdesta osasta. Opinnäytetyön ensimmäisen osan tarkoituksena on kuvata tajuttoman potilaan hoidossa tarvittavaa tiedollista osaamista. Toisen osan tarkoituksena on kuvata luotettavan tietotestin kehittämiseen tarvittavaa teoriatietoa ja kehittää tietotesti, jolla voidaan mitata perustason sairaankuljettajan osaamista tajuttoman potilaan hoidossa. Tajuttomuutta käsittelevässä kirjallisuuskatsauksessa kuvataan laajasti tajuntaa käsitteenä, tajunnan tason säätelyn fysiologiaa ja tajunnan tason aleneman syitä ja oireita. Tämän jälkeen käsitellään tajuttoman potilaan riskiluokittelu, välitön ja tarkennettu tilannearvio sekä tajuttoman potilaan hoidossa ja kuljetuksessa huomioitavat asiat. Tietotestin kehittämistä käsittelevässä kirjallisuuskatsauksessa kuvataan tietotestin luotettavuuteen vaikuttavia seikkoja ja tämän tiedon pohjalta muodostetaan tietotesti, jolla voidaan testata perustason sairaankuljettajan tajuttoman potilaan hoidon osaamista. Tietotestin kehittämisen yhteydessä myös perustason sairaankuljettajilta edellytetty osaaminen määritellään tarkemmin. Kehitetyn tietotestin luotettavuutta ja käyttökelpoisuutta arvioidaan pilotoimalla testi. Kehitetty tietotesti koostuu 31 monivalintakysymyksestä. Jokaiseen kysymykseen liittyy kolme tai neljä vastausvaihtoehtoa, joista yksi tai useampi on oikein.

Platform Architectures for Policy-Based Network Access Control

Tämä diplomityö käsittelee sääntöpohjaisen verkkoon pääsyn hallinnan (NAC) ratkaisuja arkkitehtonisesta näkökulmasta. Työssä käydään läpi Trusted Computing Groupin, Microsoft Corporationin, Juniper Networksin sekä Cisco Systemsin NAC-ratkaisuja. NAC koostuu joukosta uusia sekä jo olemassa olevia teknologioita, jotka auttavat ennalta määriteltyyn sääntökantaan perustuen hallitsemaan suojattuun verkkoon pyrkivien laitteiden tietoliikenneyhteyksiä. Käyttäjän tunnistamisen lisäksi NAC pystyy rajoittamaan verkkoon pääsyä laitekohtaisten ominaisuuksien perusteella, esimerkiksi virustunnisteisiin ja käyttöjärjestelmäpäivityksiin liittyen ja paikkaamaan tietyin rajoituksin näissä esiintyviä puutteita verkkoon pääsyn sallimiseksi. NAC on verraten uusi käsite, jolta puuttuu tarkka määritelmä. Tästä johtuen nykymarkkinoilla myydään ominaisuuksiltaan puutteellisia tuotteita NAC-nimikkeellä. Standardointi eri valmistajien NAC-komponenttien yhteentoimivuuden takaamiseksi on meneillään, minkä perusteella ratkaisut voidaan jakaa joko avoimia standardeja tai valmistajakohtaisia standardeja noudattaviksi. Esitellyt NAC-ratkaisut noudattavat standardeja joko rajoitetusti tai eivät lainkaan. Mikään läpikäydyistä ratkaisuista ei ole täydellinen NAC, mutta Juniper Networksin ratkaisu nousee niistä potentiaalisimmaksi jatkokehityksen ja -tutkimuksen kohteeksi TietoEnator Processing & Networks Oy:lle. Eräs keskeinen ongelma NAC-konseptissa on työaseman tietoverkolle toimittama mahdollisesti valheellinen tietoturvatarkistuksen tulos, minkä perusteella pääsyä osittain hallitaan. Muun muassa tähän ongelmaan ratkaisuna voisi olla jo nykytietokoneista löytyvä TPM-siru, mikä takaa tiedon oikeellisuuden ja koskemattomuuden.

Lietteenkäsittelyn toimintaan vaikuttavien muutosten hallinta

Object of the Master’s thesis was to obtain clarification to problems related to sludge treatment at the waste water treatment plant at Stora Enso Varkaus Mill. From time to time these problems have caused emissions to exceed given limits. Case was studied by examining existing data, fiber length fractions and experimental methods. Changes at the Mill have reduced total solids emissions. At the same time the requirement for tertiary treatment has grown. Treatment of tertiary sludge is hard. In the future emission limits shall tighten and the urge for tertiary treatment will grow. The significance of thesis’s results may have a great impact to Stora Enso Varkaus Mill in the future. The results give valuable information to follow-up research and guidelines to sludge treatment. The results encourage observing researched matters at longer period of time. Future recommendations emphasize the meaning of maintenance and systematic, appropriate experiments.

Tutkintotavoitteisen aikuiskoulutuksen vaikuttavuus Case: Lappeenrannan teknillinen yliopisto/Koulutus- ja kehittämiskeskus/Metallitekniikka

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää ja arvioida kahden konetekniikan maisteriohjelman vaikuttavuutta ohjelmiin osallistuneiden opiskelijoiden ja heidän työnantajiensa näkökulmasta. Aikuiskoulutuksen vaikuttavuutta arvioidaan teemoilla osaaminen, tiedon siirtyminen yrityselämään ja työura. Lisäksi tarkastellaan millaista tukea aikuisopiskelija saa ja arvioidaan jatkotarpeita vastaaville koulutuksille. Tutkimus toteutettiin opiskelijoille tehdyn kvantitatiivisen kyselylomaketutkimuksen ja työnantajille tehdyn kvalitatiivisen teemahaastattelututkimuksen avulla. Menetelmät täydentävät tutkimuksessa toisiaan ja antavat eri näkökulmia käsiteltäviin aiheisiin. Tulokset esitetään rinnakkain, joten samalla on mahdollisuus vertailla niiden tuloksia keskenään. Opiskelulla on selvästi vaikutusta ammatilliseen ja muuhun osaamiseen. Opiskellessa tullutta tietoa siirtyy työyhteisöön harjoitustöiden, palaverien ja varsinkin epävirallisten keskustelujen kautta. Uraan opiskelu vaikuttaa selvästi edistävästi, yritysten onkin syytä antaa valmistuneille uusia haasteita jos haluavat pitää nämä itsellään. Tukea aikuisopiskelija kaipaa monelta suunnalta, mutta erityisesti perheeltään. Vastaavanlaiselle, ja myös muulle alueelliselle koulutukselle on selkeä tarve myös jatkossa.

Tehdasmittausten varastointi moniulotteisella tietomallilla

Tietovarastoissa moniulotteinen tietomalli on tehokkain tapa esittää tietoa päätöksentekijöille. Sen toimivuus on hyväksi havaittu monissa eri liiketoimintaympäristöissä. Tehdasympäristöissä on tuhansia mittalaitteita, joista jokainen mittaa uniikkia valmistusprosessiin liittyvää piirrettä. Tässä työssä kehitettiin tietovarasto tehdasmittausten varastointiin käyttäen moniulotteista tietomallia. Havaittiin, että moniulotteisella mallilla tehdasmittaukset voidaan tallentaa joustavalla tavalla ja esittää käyttäjälle mielekkäässä muodossa. Moniulotteinen malli antaa myös erinomaiset keinot tiedon ryhmittelyyn ja vertailuun. Sillä ei kuitenkaan saada vastaavanlaisia hyötyjä kuin klassisissa kaupanalan tietovarastointi esimerkeissä, koska eri mittaukset ovat keskenään hyvin erilaisia. Vaikka mittaukset eivät olekaan aina vertailtavissa tai summattavissa keskenään, saadaan ne moniulotteisella mallilla tallennettua ja luokiteltua loogisesti siten, että käyttäjän on helppo löytää tarvitsemansa tieto. Lisäksi yleisesti tunnettu ja paljon käytetty tietovaraston suunnittelumalli takaa sen, että markkinoilta on saatavissa työkaluja tietovaraston käyttöön. Tietokannan toteutus tehtiin vapaasti levitettävän MySQLtiedonhallintajärjestelmän avulla. Sitä ei ole suunniteltu pääasiassa tietovarastokäyttöön, mutta halpa lisenssi ja hyvä skaalautuvuus tekevät siitä mielenkiintoisen vaihtoehdon. Sitä onkin käytetty luultua enemmän tietovarastoinnissa ja myös monien nimekkäiden organisaatioiden toimesta. Myös tässä työssä todettiin, että MySQL tarjoaa riittävät välineet tietovaraston kehittämiseen.

Maahanmuuttajat terveydenhuollon asiakkaina

Työ kuvailee tutkimuskirjallisuuden valossa maahanmuuttaja-asiakkaiden kokemuksia terveydenhuollon palveluista ja terveydenhuollon työntekijöiden kokemuksia maahanmuuttajista asiakkaina. Työssä sovellettiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmää ja analysointimenetelmänä käytettiin induktiivistä sisällönanalyysia. Tutkimusaineisto koostui kotimaisista opinnäytetöistä vuosilta 2000 - 2007 (N = 14). Työt olivat laadullisia haastatteluihin perustuvia tutkimuksia. Tutkittavien joukko koostui monista, yksittäisistä, erilaisista etnisistä ryhmistä sekä kätilöistä, sairaanhoitajista ja terveydenhoitajista. Tutkimuskontekstit sijoittuivat äitiys- ja lastenneuvolaan, turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen klinikkaan, kouluterveydenhuoltoon, sairaalaan, gynekologiseen näytteenottoon, synnytysosastoon sekä lääkäri- ja päivystysasemaan. Kaikkien tutkimusten pohjalta nousivat esille kieli- ja kommunikaatiovaikeudet terveydenhuollon palveluiden keskeisimpänä haasteena. Maahanmuuttajat olivat tyytymättömiä terveydenhuollossa esiintyvään jatkuvaan kiireeseen, ajanpuutteeseen ja toivoivat myös muutosta henkilökunnan asenteisiin. Selviksi diskriminaation merkeiksi he luettelivat ilman asiakkaan mielipidettä suoritettavat toimenpiteet, tiedon salaamisen, puutteellisen kommunikoinnin, kärsimättömyyden ja "nimittelyn". Maahanmuuttajat olivat tyytyväisiä neuvolapalveluihin sekä terveydenhuollon korkean teknologian tasoon. Hoitohenkilökunnan oman arvion mukaan heidän kulttuuriset taitonsa ja kokemukset maahanmuuttaja-asiakkaista olivat vaihtelevia; mitä enemmän heillä oli kokemusta maahanmuuttajista, sen helpompaa heidän kohtaamisensa oli. Suurin osa hoitohenkilökunnasta suhtautui maahanmuuttajiin myönteisesti ja oli kiinnostunut kehittämään omaa kulttuurista kompetenssiaan. Tutkimukset nostivat esille kulttuurisen koulutuksen tarpeellisuuden hoitotyöntekijöiden keskuudessa. Jatkotutkimusaiheeksi ehdotamme kansainvälisten ja kotimaisten tutkimusten laaja-alaisen systemaattisen kirjallisuuskatsauksen kokoamista maahanmuuttajaryhmistä ja hoitohenkilökunnasta, heidän asenteistaan ja kokemuksistaan sekä maahanmuuttajien tyytyväisyydestä terveydenhuollon palveluihin. Toiseksi jatkotutkimusaiheeksi ehdotamme laajempien tutkimusten tekemistä maahanmuuttajaryhmistä, jotta heistä saataisiin kattavaa tietoa hoitotyön osa-alueelta Olisi hyvin merkityksellistä tarkastella eri maahanmuuttajayhteisöjä lähempää, ja kuunnella mitä sanottavaa heillä on, jotta pystyisimme kehittämään maahanmuuttajapalveluita terveydenhuollon saralla.

Ilmastonmuutoksen vaikutus energialiiketoimintaan

Tässä kandidaatin työssä tarkasteltiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia energialiiketoimintaan Suomessa. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia on tutkittu RCAO- ilmastomallilla, missä luotiin ilmaston muuttumisen skenaariot eri ilmastotekijöille ajanjaksolle 2016- 2045. Mallin avulla saadut tulokset ovat suuntaa antavia ja niihin on suhtauduttava kriittisesti. Ilmastonmuutoksen myötä on odotettavissa, että vikojen määrä tulee lisääntymään. Suomessa suuri osa keskijänniteverkosta on rakennettu metsien läpi ja ne ovat erittäin vika-alttiita. Tuulisuuden lisääntyminen, ukkosmäärien kasvu ja tykkylumi lisäävät tulevaisuudessa metsien keskelle rakennettujen verkkojen vikoja ellei niitä kehitetä vikavarmemmiksi. Verkkojen siirtäminen teiden varsiin ja kaapelointiasteen lisääminen ovat varmasti oikeita ratkaisuja tulevaisuuden kannalta. Verkkoyhtiöille ilmastonmuutos aiheuttaa luultavasti enemmän haittoja kuin hyötyjä. Vikojen lisääntyminen ja kunnossapidon kasvu aiheuttavat kuluja ja heikentävät energialiiketoiminnan kannattavuutta. Verkon luotettavuuden parantaminen näkyy investointikustannusten kasvuna. Sadannan lisääntyminen ja routaantumisen vähentyminen pehmentää maata ja heikentää kunnossapitoon käytettävien koneiden liikkumista maastossa.

Tiedosta kilpailuetua ketjuuntuneeseen päivittäistavarakauppaan

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten kilpailuedun lähteet muuttuvat päivittäistavarakaupassa, kun siirrytään ketjutoimintaan. Onko tiedosta kilpailuedun lähteeksi? Tutkimus suoritettiin kirjallisuustutkimuksena. Lähdeaineistona käytettiin kotimaista ja ulkomaista kirjallisuutta, jotka käsittelivät tietoa, tietopääomaa, kilpailuetua ja ketjutoimintaa. Tiedon merkitystä on käsitelty tietoperusteisen teorian näkökulmasta ja analyysin pohjana oli kaksi suurinta toimijaa Suomen päivittäistavaramarkkinoilla. Kilpailu päivittäistavara-alalla on hintakilpailua. Ketjutoimintaan siirtyminen tuo suurtuotantoetuja ostotoimintaan sekä markkinointiin. Kustannussäästöt ovat huomattavat. Ketjutoiminta lisää kaupan hintakilpailukykyä ja parantaa toimintojen tehokkuutta. Tutkimus vahvisti olettamuksen, että tiedosta on tullut kaupan alan tärkein kilpailutekijä. Tämä korostuu etenkin logististen toimintojen sekä asiakashallinnan osalta. Tiedon virtaus on tärkeää ja sitä voidaan parantaa investoimalla tietoteknisiin järjestelmiin sekä henkilöstön koulutukseen.

Varaosien tunnistuspalvelut sähköisessä liiketoimintaympäristössä

Työn tarkoituksena on ollut luoda varaosien tunnistukseen kehitysmalli, jota voidaan käyttää pohjana palveluiden kehityksessä. Saatavilla olevia tunnistusmenetelmiä parantamalla on mahdollista kehittää liiketoimintaprosesseja. Yrityksiin kohdistuu yhä enemmän vaatimuksia, jotka täyttääkseen on kyettävä luomaan kustomoitavissa olevia innovatiivisia palvelukokonaisuuksia. Yritysten tulisi kerätä yhteen kaikki saatavilla oleva tieto asiakkaiden hankkimista tuotteista ja palveluista tarjoten näiden kautta toimintamahdollisuuksia lähemmäs asiakasrajapintaan. Sähköisten tunnistuspalveluiden kehitys ja integrointi yhdeksi kokonaisuudeksi on keskeisessä asemassa yrityksen palvelutarjontaa kehitettäessä. Palveluihin voidaan antaa pääsy SOA (Service Oriented Architecture) -malliin perustuvien portaaleiden kautta. Uudet varaosien tunnistusmenetelmät tulee liittää web-palveluina portaaliin integrointimenetelmiä käyttäen. Varaosien tunnistuksen kannalta on keskeistä linkittää taustajärjestelmien tieto tukemaan tunnistusprosessia tuotteiden koko elinkaaren ajan. Case tapauksessa integroitiin varaosien tunnistuspalveluina IMB WebSphere Portal:n PDM (Product Data Management) -järjestelmän varaosadokumentaatio. Lisäksi luotiin varaosien tunnistusjärjestelmän vaatima datamalli, joka mahdollistaa PDMjärjestelmässä olevan as-built – varaosarakenteen hyväksikäytön portaaliin liitettävän graafisen varaosien tunnistusjärjestelmän kanssa. Tulevaisuuden kehitysmahdollisuuksina nähdään huoltojärjestelmien tiedon integrointi osaksi tunnistusmenetelmiä parantavaa kokonaisuutta, huoltotarpeen automaattinen seuranta ja analysointi, RFID:n käyttömahdollisuudet, mobiili-sovellusten kehitys, varaosien tunnistukseen perustuvien liiketoimintaprosessien automatisointi sekä jatkuva tiedonjaon kehittäminen.

Innovaatioprosessien kehittyminen ja avoin innovaatio

Kandidaatin työmme tarkoituksena on tutustua innovaatioprosessien eri sukupolviin ja avoimeen innovaatioon. Työn alussa käsittelemme myös eri innovaatioiden luokkia ja hieman yleisesti innovaatioprosessia. Innovaatioprosessien eri sukupolvet voidaan jakaa tutkimuksista riippuen 3-5 ajanjaksoon. Tarkastelemme näiden innovaatioprosessien eri sukupolvien keskeisiä piirteitä ja kehittymistä kohti nykypäivän innovaatioprosesseja. Työn lopussa keskitymme tarkastelemaan verrattain uutta avoimen innovaation käsitettä.

Riskitiedon tehokkaampi hyödyntäminen kansainvälisessä projektiliiketoiminnassa

Tutkimuksessa selvitettiin riskitiedon siirtoon ja hyödyntämiseen käytettyjä työkaluja ja toimintatapoja projektin myynti- ja toteutusvaiheessa. Toisena tavoitteena oli tuoda esille projektiympäristössä riskitiedon tehokkaaseen siirtämiseen ja hyödyntämiseen vaikuttavat seikat. Työssä peilataan kirjallisuudessa esitettyjä riskienhallinnan käytäntöjä yrityksen riskienhallinnan toimintatapoihin ja etsitään sopivia tapoja muokata nykyisiä riskitiedon hyödyntämistapoja tehokkaammaksi. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena ja aineistoa kerättiin syventävän haastattelun avulla, päivittämällä riskien tarkastuslista, tutkimalla järjestelmistä saatavia dokumentteja sekä GPSII -kehitysyhteistyöhankkeen tuloksia. Tutkimuksen tuloksena löydettiin riskitiedon hyödyntämiseen liittyviä ongelmia. Lisäksi todettiin selkeä tarve kehittää muutoksenhallintaan liittyvää tietokantajärjestelmää että tarve lisätä riskien tarkastuslistan läpikäyntikertojen määrää ja säännöllisyyttä.

Käsihygienia sairaalainfektioiden ehkäisyssä

Sairaalainfektiot ovat kansanterveydelle suuri ongelma, ja niiden ehkäisyn on arvioitu olevan taloudellisesti yksi kannattavimmista ehkäisevän terveydenhuollon toimista. Huolellinen käsihygienia on vaikuttavin yksittäinen toimenpide, jolla tartuntoja ja niiden leviämistä voidaan ehkäistä. Olemme tehneet opinnäytetyönämme Länsi-Tallinnan Keskussairaalalle käsihygieniaohjeistuksen. Ohjeistukseen kuuluvat oppaaksi laadittu käsihygieniaohje henkilökunnalle sekä erillinen seinäohje potilaille ja omaisille. Opinäytetyömme ohjeistus perustuu kirjallisuuskatasukseen kerättyyn tutkittuun tietoon sairaalainfektioista ja käsihygieniasta. Opinnäytetyössä referoiduista tutkimuksista ilmeni, että käsihygienia toteutuu huonosti. Tilanteet, joissa käsihygienia olisi infektioiden leviämisen kannalta oleellista, se toteutuu korkeintaan 40 %:sesti. Tiedon ja ohjeiden puute on vaikuttanut käsihygieniakäytäntöihin. Tutkimuksissa todettiin, että käsihygienian toteutumista huonontavia seikkoja olivat kiire, negatiiviset asenteet käsihygienian tärkeyden merkitystä kohtaan, luulo käsihuuhteiden ihoa kuivattavasta vaikutuksesta ja huonon esimerkin antaminen. Toimintaa edistävinä tekijöinä koettiin säännöllinen käsihygieniakoulutus, positiivinen asenne, motivointi käsihygieniatekniikan oppimiseen ja muiden hoitotyöntekijöiden esimerkillinen käyttäytyminen. Käsihygieniaohjeistuksessa olemme kertoneet käsien välityksellä tarttuvista mikrobeista, oikaoppisesta käsihygieniasta sekä käsiendesinfektiosta. Tällä olemme pyrkineet lisäämään tietoa sairaalainfektioista sekä niiden torjunnasta käsihygienian keinoin.

Myöhäisleikki-ikäisen lapsen valmistaminen päiväkirurgiseen toimenpiteeseen ja siihen liittyvien pelkojen lievittäminen

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa tieteelliseen tutkimusnäyttöön perustuen, miten sairaanhoitaja voi ohjauksen avulla lievittää myöhäisleikki-ikäisen lapsen päiväkirurgiseen toimenpiteeseen kohdistuvia pelkoja. Opinnäytetyö on osa Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian ja Jorvin sairaalan lastenosastojen yhteistä projektia, jonka tarkoituksena on kehittää lapsen, nuoren ja lapsiperheen ohjausta. Menetelmänä työn tekemisessä käytimme soveltaen systemaattista kirjallisuuskatsausta. Katsauksen aineisto muodostui kahdeksasta englanninkielisestä tutkimusartikkelista. Aineisto analysoitiin sisällön analyysin ja kuvailevan synteesin avulla. Tutkimusten mukaan myöhäisleikki-ikäistä lasta valmisteltiin päiväkirurgiseen toimenpiteeseen käyttämällä erilaisia ohjausmenetelmiä. Tiedon antamiseen perustuva ohjaus voitiin toteuttaa suullisesti tai kirjallisesti. Havainnollistavaan ohjaukseen kuului toimenpidepaikkaan ja -välineisiin tutustuminen sekä toimenpiteen kuvaus kirjan, videon, nukkien tai valokuvien avulla. Leikkiin perustuvassa ohjauksessa lapsi sai leikkiä hoitovälineillä ja toimenpiteeseen tutustuttiin roolileikin tai vuorovaikutuksellisen lastenkirjan avulla. Perhekeskeinen ohjaus toteutettiin ottamalla perhe mukaan lapsen valmistamiseen ja perhettä ohjattiin lapsen tukemisessa. Lapsen yksilölliseen valmistamiseen kuului lapsen kehitysvaiheen ja ymmärryksen, lapsen käyttämien selviytymiskeinojen ja valmistelun ajankohdan huomiointi. Tiedon antamiseen perustuva ohjaus on yleisesti käytetty, mutta se ei ollut tutkimusten mukaan yksistään tehokas pelkojen lievittämisessä, vaan hyödyllisempää oli käyttää lapsen valmistamiseen monipuolisesti eri ohjausmenetelmiä. Hyödyllisimmäksi valmisteluohjelmaksi osoittautui perhekeskeinen tietoa antava, havainnollistava ja leikin avulla tapahtuva ohjaus, koska sillä oli hyödyllisiä vaikutuksia sekä preoperatiivisten pelkojen lievittämiseen että leikkauksesta toipumiseen. Jatkossa olisi tarpeellista kehittää tutkitusti tehokkaita valmisteluohjelmia lasten päiväkirurgiaan ja huomioida lasta ja perhettä valmistamisessa yksilöllisemmin. Koska laajaan valmisteluun tarvitaan paljon taloudellisia ja henkilökuntaresursseja, olisi järkevää kehittää arviointimenetelmä, jonka avulla voitaisiin valita toimenpiteeseen tulevien lasten joukosta ne, jotka hyötyisivät laajemmasta valmistelusta eniten.