Kohinan poisto spektrikuvista pehmeillä morfologisilla suodattimilla

Tämän diplomityön tavoitteena oli tutkia kohinan poistoa spektrikuvista käyttäen pehmeitä morfologisia suodattimia. Työssä painotettiin impulssimaisen kohinan suodattamista. Suodattimien toimintaa arvioitiin numeerisesti keskimääräisen itseisarvovirheen, neliövirheen sekä signaali-kohinasuhteen avulla ja visuaalisesti tarkastelemalla suodatettuja kuvia sekä niiden yksittäisiä spektritasoja. Käytettyjä suodatusmenetelmiä olivat suodatus kuvapisteittäin spektrin suunnassa, suodatus koko spektrissä sekä kuutiomenetelmä ja komponenteittainen suodatus. Suodatettavat kuvat sisälsivät joko suola ja pippuri- tai bittivirhekohinaa. Parhaimmat suodatustulokset sekä numeeristen virhekriteerien että visuaalisen tarkastelun perusteella saatiin komponenteittaisella sekä kuvapisteittäisellä menetelmällä. Työssä käytetyt menetelmät on esitetty algoritmimuodossa. Suodatinalgoritmien toteutukset ja suodatuskokeet tehtiin Matlab-ohjelmistolla.

Satamatoimintojen suunnittelu Kemin satamissa

Kemissä on meneillään Kukoistava Ajos -projekti, jonka tarkoituksena on kehittää Ajoksen satamaa vastaamaan tulevaisuuden vaatimuksiin. Yhtenä osana suunnitelmaan kuuluu Kemin satamien laivausten keskittäminen Ajoksen satamaan. Tämän työn tavoitteena oli satamatoimintojen suunnittelu Kukoistavan Ajoksen liikenteelle kemiläisen satama-operaattorin Kemi Shipping Oy:n näkökulmasta. Parhaan toimintomallin selvittäminen aloitettiin kartoittamalla ratkaistavien kysymysten kaikki erilaiset toteutusmahdollisuudet. Näistä vaihtoehdoista muodostettiin eri tilanteisiin soveltuvia kokonaismalleja, joita vertailtiin analysoimalla niiden vaikutusta työvoiman ja työkoneiden tarpeeseen, kuljetuksiin ja rakentamiseen ja sitä kautta kustannuksiin. Työn tuloksena saatiin aikaan esitys satamatoimintojen toteuttamisesta Kukoistavan Ajoksen tavaraliikenteelle. Lisäksi muodostettiin esitys nykyisen toimintamallin muuttamiseksi ennen lopullista siirtymistä Kukoistavan Ajoksen mallin toteuttamiseen.

Varaavan tulisijan lämmönsiirron tutkiminen

Tulisijojen tekniikkaan kohdistuu yhä kovempia vaatimuksia sekä kuluttajien että myös erityisesti viranomaismääräysten suunnalta. Tämän työn tarkoituksena on osaltaan luoda pohjaa näiden vaatimusten täyttämiselle. Työn tavoitteena oli määrittää lämmönsiirtokerroin tyypillisen vuolukivirakenteisen tulisijan poskikanavassa savukaasun ja kanavan seinämän välillä. Työ koostuu mittauslaitteen suunnittelusta, käytännön mittauksista ja mittaustulosten analysoinnista teoriaan verrattuina. Työ pohjautuu käytännön mittauksiin kahdella koeuunilla. Mittaukset kohdistuivat uunien poskikanavissa ja poskikanavan seinämissä tapahtuviin lämpötilamuutoksiin. Toisessa koeuunissa mitattiin myös poskikanavan savukaasun lämpötilajakauma. Mittauksilla saatua sekä teoreettisesti määritettyä lämpötilajakaumaa verrattiin toisiinsa. Lämmönsiirtokertoimet määritettiin lämpötilojen ja savukaasun massavirran perusteella. Tuloksena saatiin paikalliset sekä yleispätevät lämmönsiirtokertoimet savukaasun lämpötilan funktiona.

Maakaasun ja vedyn seospoltto

Tämä työ on toinen osa laajempaa energiatekniikan osastolla meneillään olevaa kaasunpolton tutkimusprojektia, jossa on tarkoituksena tutkia kaasunpolttotekniikoita. Ensimmäisessä vaiheessa projektissa perehdyttiin kaasunpolton mittaustekniikkaan. Seuraavassa vaiheessa suunnitellaan regeneratiivisen kaasunpolton laitteisto. Työssä perehdytään maakaasun ja vedyn seospolttoon maakaasun polttoon tarkoitetulla vakiopolttimella. Työssä keskityttiin tarkastelemaan muutoksia kaasuseoksen syttyvyydessä, liekin muodostuksessa, liekin pituudessa, lämmönsiirrossa, päästöissä ja poltinpään lämpörasituksessa. Työssä tarvittavat mittaukset suoritettiin LTY:n voimalaitostekniikan laboratorioon rakennetulla kaasunpolttolaitteistolla. Liekki- ja syttyvyystutkimus suoritettiin läpinäkyvällä kammiolla, josta saatujen tulosten perusteella tehtiin varsinaisessa polttolaitteistossa tehtävät lämmönsiirto- ja päästömittaukset. Työssä selvitetään, paljonko vetyä voidaan sekoittaa maakaasuun tekemättä muutoksia polttimelle. Työn alkuosassa on kaasunpolton teoriaa seospolttoon liittyen ja vertailua aiempiin seospolton tutkimustuloksiin kaasuturbiineissa. Pääpaino työssä on mittauksilla ja niiden analysoinnilla.

Aikakauslehtien kilpailukyky Suomessa ja Hollannissa

Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia aikakauslehden konseptimallia ja sen vaikutusta aikakauslehden kilpailukykyyn. Konseptimalli koostuu aikakauslehden tekijöiden tiiviistä kolmikantaisesta yhteistyöverkosta: lehden toimituksellisesta sisällöstä, levikkimarkkinoinnista kuluttajille sekä ilmoitusmyynnistä mainostajille. Tutkimuksen lähestymistavaksi otettiin Case-pohjainen menetelmä. Tutkimuksen pääinformaatio kerättiin haastattelemalla valittujen aikakauslehtien vastuuhenkilöitä etukäteen valmistellun kysymyslistan mukaan. Haastatellut henkilöt olivat pääsääntöisesti markkinointipäälliköitä. Tutkimukseen otettiin mukaan yhdeksän aikakauslehteä kahdesta maasta. Viisi Suomesta ja neljä Hollannista. Lehdet pyrittiin valitsemaan niin, että niistä muodostui vastinparit näiden kahden maan välille. Lehdistä muodostettiin haastattelujen avulla konseptikuvaukset, joita sitten täydennettiin lisäanalyysein. Tutkimuksessa kartoitettiin yleisimpien markkinaosuus-, kilpailuedun- sekä massa- ja asiakaskohtaisten teorioiden piirteitä tarkoituksena löytää tutkimukseen sopivin teoriapohja. Vaikka olemassa olevista teorioista löydettiin sopivuuksia, päädyttiin kuitenkin aikakauslehden konseptimallin käyttöön, koska se on alalla vakiintunut käytäntö. Valituille lehdille tehtiin myös elinkaarianalyysi. Yleisenä tuloksena havaittiin, että mitä vanhempi lehti on sitä todennäköisemmin sen levikki on joko vakiintuneessa tai laskevassa vaiheessa. Konseptianalyysissä Suomen ja Hollannin lehtiä verrattiin tarkoituksena löytää samankaltaisuudet ja eroavaisuudet. Kummankin maan aikakauslehdet olivat pääsääntöisesti samanlaisia, mutta monia eroavaisuuksiakin esiintyi. Erot löytyivät pääasiassa yksityiskohdista ja lehtien erilaisista kulttuurillisista lähestymistavoista. Konseptianalyysejä täydennettiin lisäksi erinäisin lisäanalyysein. Kun konseptikuvaukset kertoivat millaisesta lehdestä on kyse, lisäanalyysit kertoivat lehteen sidoksista olevista asioista. Tutkimuksessa tarkasteltiin aikakauslehden asemaa yleisessä mediakentässä ja todettiin, että aikakauslehti on pitänyt hyvin pintansa muiden medioiden puristuksessa. Selkeä piirre oli aikakauslehtien mainonnan lisääntyminen 1990-luvun aikana lähinnä sanomalehtien kustannuksella. Valittujen lehtien kilpailukyvyn asemaa pyrittiin myös arvioimaan sekä kuluttajan että ilmoittajan näkökulmasta. Kuluttajien näkökulmaa kartoitti aikakauslehtien tilaushyötyjen tarkastelu, jossa todettiin lehtien irtonumerohintojen olevan usein hyvin lähellä tilaushintoja. Ilmoittajien näkökulmaa luotasi ilmoitusten alennuksista kertova osuus, missä ilmoitushintojen todettiin joustavan hyvin paljon mainostettavan määrän lisääntyessä.

Huulisuihkun homogeenisuuden vaikutus paperin rakenneominaisuuksiin

Työssä verrattiin perälaatikoilla 1 ja 2 valmistettujen papereiden rakenteellisia ominaisuuksia. Paperin rakenteessa formaatio oli tärkein ominaisuus ja sen jälkeen kuituorientaatio. Näytteiden valintaperusteena pidettiin sitä, että vertailtavilla näytteillä formaatio (pohja) oli paras kyseisellä perälaatikolla ja vetolujuussuhteet olivat samoja. Toinen valintatapa oli verrata samoissa virtausolosuhteissa valmistettuja papereita keskenään. Näytteiden formaatio mitattiin betaradiografialla. Fosforikuvalevystä skannattu kuva analysoitiin kuva-analyysillä. Mittauksen etuna oli suuri erottelukyky, joka mahdollisti monipuolisen tunnuslukujen laskennan. Näistä esimerkkeinä olivat keskihajonta, vinous ja huipukkuus. Lisäksi määritettiin flokkikokojakaumat sekä kone- että poikkisuuntaan. Kuituorientaation määrityksessä paperinäyte revittiin kerroksiin, kerrokset skannattiin ja kuvat analysoitiin kuvankäsittelyohjelmilla. Juova- ja kuituorientaatioanalyysissä määritettiin orientaatiokulma, max/min-arvo ja anisotropia. Virtaviiva-analyysin tunnusluku oli pyörrekoko. Käytettäessä tunnuslukuna variaatiokerrointa formaatio oli parempi perälaatikolla 1 ali- ja yliperällä. Tasaperän läheisyydessä formaatio oli huonompi. Keskihajonta oli pienempi perälaatikolla 1, mutta erot perälaatikoiden välillä tasaantuivat lähellä tasaperää. Flokkikoko oli koko s/v-alueella hieman suurempi perälaatikolla 1. Virtaviiva-analyysin avulla saatiin selville, että perälaatikolla 1 valmistettujen papereiden paikallinen orientaatiovaihtelu ja pintojen toispuoleisuus oli lievempää kuin perälaatikolla 2.

Avainnustekniikat kuvaajan näkökulmasta

Työ käsittelee liikkuvan kuvan digitaalisissa erikoistehosteissa käytettäviä avainnustekniikoita kuvaajan näkökulmasta. Opinnäytetyö on monimuototyö, joka koostuu kirjallisesta osasta ja teososasta, jossa käytetään tekniikan eri sovelluksia osana fiktiivisten mainoselokuvien kerrontaa. Lähtökohtana on ollut tutkia avainnuksen toteuttamiseen liittyviä asioita käytännönläheisesti ja perehtyä teoriaan niin paljon kuin on tarpeellista, jotta tekniikan tehokas soveltaminen olisi mahdollista. Työssä käydään läpi avainnuksen historiaa lyhyesti ja esitellään sen tarjoamia mahdollisuuksia. Myös teososaa varten toteutetut avainnetut kuvat puretaan ja niiden tuloksia analysoidaan. Taustatietona esitellään jälkituotantoon liittyvää peitteiden luomisen prosessia, jonka ymmärtäminen on tärkeää myös avainnuskuvia toteuttaville kuvaajille. Valtaosa työstä on oppaan muotoon jäsenneltyä tietoa aiheesta. Työssä on pohdittu teososan toteuttamisen yhteydessä saatuja kokemuksia ja tuotu esiin myös asioita, jotka jälkikäteen ajatellen olisi kannattanut tehdä toisin. Lähdemateriaalina on käytetty aihetta tutkivia englanninkielisiä teoksia, Internetistä löytyneitä dokumentteja ja keskusteluja sekä suomalaisen jälkikäsittelyn asiantuntijan haastattelua. Työtä tehtäessä on vertailtu eri lähteitä ja pyritty rakentamaan niiden sekä työn tekijän oman kokemuksen pohjalta mahdollisimman luotettava kokonaisuus, josta olisi hyötyä kaikille avainnustekniikoiden parissa työskenteleville.

Yhden naisen orkesteri : miten yksintekeminen työmenetelmänä soveltuu dokumenttielokuvan toteuttamiseen?

Opinnäytetyö on monimuototyö, joka koostuu dokumenttielokuvasta ja kirjallisesta tutkielmasta. Dokumenttielokuva Sipoon puolesta kertoo sipoolaisten taistelusta Helsingin aluevaltausaikeita vastaan. Olen toteuttanut dokumentin täysin yksin, eli olen toiminut elokuvan ohjaajana, käsikirjoittajana, tuottajana, kuvaajana, äänittäjänä ja leikkaajana. Kirjallisessa osiossa pohdin sitä, miten yksintekeminen työmenetelmänä soveltuu dokumenttielokuvan toteuttamiseen. Selvitän yksintekemisen vahvuuksia ja heikkouksia sekä pohdin, mitä kyseinen työskentelytapa vaatii tekijältään. Tekniikan kehittyminen, kuvauskalustojen keventyminen ja digitaalisten editointiohjelmien yleistyminen ovat mahdollistaneet erilaisten audiovisuaalisten tuotantojen tekemisen hyvin pienellä työryhmällä, jopa täysin yksin. Myös kustannustehokkuus ja riippumattomuuden halu ajaa monet dokumentaristit tekemään dokumenttielokuvia yksin. Dokumenttielokuvan yksintekijän työnkuva on monipuolinen, ja hänen on suoriuduttava kaikkiaan ainakin kuudesta eri työroolista yhtä aikaa. Yksintekijän on hallittava hyvin niin tekniset välineet kuin tarinan kerrontakin. Yksintekeminen vaatii kovaa itseluottamusta ja sitkeyttä. Yksintekijällä on oltava myös kokemusta työnsä jokaisesta osa-alueesta. Kuuden roolin täydellinen yhtäaikainen hallinta ei kuitenkaan ole mahdollista. Siksi yksintekijä törmää työssään monenlaisiin ongelmiin ja haasteisiin. Yksintekijän on esimerkiksi kuvaajan ominaisuudessa toimittava myös ohjaajana ja äänittäjänä. Yhtä aikaa kuvatessaan yksintekijän on siis myös kuunneltava äänen laatua ja keskustelun sisältöä. Lopputuloksena on pahimmillaan se, että jotain tarinan kannalta oleellista jää huomaamatta, kuvat ovat huonoja tai ääni on säröllä. Toisaalta yksintekeminen on nopeaa ja joustavaa. Yksintekijän on myös isoa tuotantoryhmää helpompi muodostaa läheinen suhde päähenkilöihinsä. Yksintekeminen on raskasta, mutta myös palkitsevaa. Dokumenttielokuvan yksintekeminen on siis mahdollista, muttei välttämättä paras vaihtoehto lopputuloksen kannalta.

Suomalaisten yritysten johtamistyön kehittyminen viime vuosikymmeninä

Tämän kandidaatintyön tavoitteena oli selvittää suomalaisten yritysten johtamistyön kehittymistä viime vuosikymmeninä. Työssä käsitellään johtamistyötä 1950-luvulta 2000-luvulle. Työssä on vertailtu myös suomalaista johtajuutta kansainvälisesti, ja pohditaan hieman mahdollisia tulevaisuuden johtamistrendejä. Tutkimuksessa havaittiin, että suomalainen johtamistyö on kokenut suuren murroksen viimeisten vuosikymmenten aikana. Suomalaisyrityksissä hyödynnetyt johtamismallit ovat olleet vastaus toimintaympäristön muutokseen kullakin vuosikymmenellä. Suomalaisyrityksissä on sovellettu lukuisia eri johtamisteorioita, ja niiden soveltaminen on yleistynyt Suomessa tyypillisesti useita vuosia niiden syntymisen jälkeen. Myös suomalainen johtajuus on muuttunut merkittävästi vuosien mittaan.

PGW-linjan käyttövarmuuden ja kunnossapidon tehokuuden parantaminen kiinteällä kunnonvalvonnalla

Tämän diplomityön lähtökohtana on tutkia kiinteän kunnonvalvonnan ja ehkäisevän kunnossapidon edellytyksiä ja mahdollisuuksia Anjalan Paperitehtaan painehiomossa. Työn tavoitteena on kunnossapidon kustannustehokkuuden parantaminen ja häiriöaikojen vähentäminen ja sitä kautta koko tuotantoprosessin tuottavuuden nostaminen. Työn alussa tarkastellaan tämänhetkisiä prosessilaitteiston häiriötekijöitä ja kunnossapidon vaikutusmahdollisuuksia häiriöiden korjaukseen ja kustannuksiin. Tarkastelun perusteella päädyttiin painehiomossa ehkäisevän kunnossapidon määrän nostamiseen ja kiinteän kunnonvalvontajärjestelmän käyttöönottoon H4-linjalla. Jatkuvatoimisen kunnonvalvonnan edut tutkimuksen ja teorian perusteella ovat laitteiden käyttövarmuuden olennainen paraneminen ja kunnossapitokustannusten aleneminen. Työn kokeellisen osan perusteella kunnossapitokustannukset alenivat noin 24 % ja käytettävyyden tehostumisen johdosta laitehäiriöt alenivat 50 %:lla. Tulokset saatiin aikaan toteuttamalla suunnitellut ehkäisevät huollot kriittisille laitteille. Kiinteä kunnonvalvonta antoi kunnossapidolle tiedon laitteiden oikea-aikaisesta huoltovälistä. Investoinnin hyödyt saatiin täysmääräisesti käyttöön jo laitteiston ensimmäisen käyttövuoden aikana. Henkilöstön osaamiskapasiteetin nosto tulee vielä lisäämään edellä mainittuja hyötyjä.

Om det, som bör i achttagas, wid en stads anlägning

Julkaistu: Åbo : tryckt, hos directeruren och kongl. boktr. i Stor. förstendömet Finland, Jacob Merckell , [1753]

Alkuperäisen ulkoasutiedot: [1-2] 3-40 s. ; 4:o

Omistushistoria: Hh: A. R. Cederberg; H Reenpää: Ex libris Heikki Reenpää 1971

Jätevesipumpun jalustan värähtelytutkimus

Tässä insinöörityössä tutkittiin jätevesipumpun runkokokojen 66 ja 70 jalustaa. Grundfos Environment Finlandilla on kolme erilaista pumpunkiinnitystapaa. Tässä työssä perehdyttiin 3-version jalustaan. Moottori on kiinni pystysuorassa asennossa kolmijalan päällä. Työn tarkoituksena oli analysoida jätevesipumpun jalustaa. Jalustaa tutkittiin aluksi kokeellisesti etsimällä jalustan ominaistaajuudet. Ominaistaajuudet selvitettiin värähtelymittauksen avulla sekä simuloinnilla. Jalustaa haluttiin saada jäykemmäksi, jotta pumppu ei tärisisi niin paljoa. Samalla tarkasteltiin myös ominaistaajuuksien muutoksia. Työn alussa pumpun kokoonpano rakennettiin ja asennettiin kiihtyvyysanturit paikalle. Testeissä saatiin sopivaa dataa analysointia varten. MatLab-ohjelmalla datasta saatiin kiihtyvyyskäyrä sekä tehospektri. Testien avulla saadut tiedot käytettiin hyväksi suunniteltaessa uutta rakennetta jalustalle. Työn tarkoituksena oli löytää parempi rakenne jalustalle, jotta tärinää saataisiin pienennettyä. Uutta jalustaa ei valmistettu, vaan asia todistetaan FEM -laskennalla.

Images as Proof. Photographic portrayal of Catastrophes in Helsingin Sanomat, 1969-1979

Tutkielman aiheena ovat Helsingin Sanomissa 1969 – 1979 uutisoitujen onnettomuuksien kuvallisen esittämisen tavat. Aihetta lähestytään analysoimalla V. K. Hietasen ottamia uutisartikkelien yhteydessä julkaistuja katastrofivalokuvia. Analyysi tapahtuu vertailemalla negatiiveja julkaistuihin kuviin, syventymällä kuvavalintoihin, sekä siihen, miten ne mahdollisesti vaikuttavat lukijoiden käsitykseen todellisuudesta. Tutkielmassa valokuvat toimivat itsenäisinä historian lähteinä, niiden arvo ja luotettavuus punnitaan omassa kontekstissaan. Vaikkakin lehtikuvat ovat pääasiallisena lähteenä, niiden suhde artikkeleihin ja kuvateksteihin on merkityksellinen. Katastrofi-termi viittaa tutkimuksessa onnettomuus- ja rikoskuviin, niiden yhdistäviä tekijöitä ovat draamallisuus ja dramaattisuus. Toisaalta kuvat ovat todisteita dramaattisesta tapahtumasta, toisaalta ne on rakennettu kertomaan tapahtuman tarina joko yksittäisessä kuvassa tai monesta kuvasta koostuvassa kuvasarjassa. Todistaminen ja kuvien rakentaminen tapahtuu pitkälti henkilöiden kautta. Personifikaation avulla uutisartikkelit ja niiden kuvat tuodaan lähemmäksi lukijoita. Valokuvien todistus- ja totuusarvot vaihtelevat julkaisuyhteydestä riippuen, vaikka kuvien alkuperäinen tarkoitus on todistaa tapahtumien todenperäisyydestä. Samoin vaatimus niiden autenttisuudesta on artikkelityypille alisteinen. Kuvavalinnoissa tasapainoillaan todellisuuden näyttämisen ja peittämisen välillä. Lukijoille luodaan kuvavalinnoin mediatapahtumia, joissa onnettomuuksien dramaattisuus korostuu, mutta samalla heille kuitenkin luodaan kuva harmonisesta yhteiskunnasta, jossa auktoriteetit ja yhteisöt liittävät voimansa yhteen taistelussa pahaa vastaan.