Images as Proof. Photographic portrayal of Catastrophes in Helsingin Sanomat, 1969-1979

Tutkielman aiheena ovat Helsingin Sanomissa 1969 – 1979 uutisoitujen onnettomuuksien kuvallisen esittämisen tavat. Aihetta lähestytään analysoimalla V. K. Hietasen ottamia uutisartikkelien yhteydessä julkaistuja katastrofivalokuvia. Analyysi tapahtuu vertailemalla negatiiveja julkaistuihin kuviin, syventymällä kuvavalintoihin, sekä siihen, miten ne mahdollisesti vaikuttavat lukijoiden käsitykseen todellisuudesta. Tutkielmassa valokuvat toimivat itsenäisinä historian lähteinä, niiden arvo ja luotettavuus punnitaan omassa kontekstissaan. Vaikkakin lehtikuvat ovat pääasiallisena lähteenä, niiden suhde artikkeleihin ja kuvateksteihin on merkityksellinen. Katastrofi-termi viittaa tutkimuksessa onnettomuus- ja rikoskuviin, niiden yhdistäviä tekijöitä ovat draamallisuus ja dramaattisuus. Toisaalta kuvat ovat todisteita dramaattisesta tapahtumasta, toisaalta ne on rakennettu kertomaan tapahtuman tarina joko yksittäisessä kuvassa tai monesta kuvasta koostuvassa kuvasarjassa. Todistaminen ja kuvien rakentaminen tapahtuu pitkälti henkilöiden kautta. Personifikaation avulla uutisartikkelit ja niiden kuvat tuodaan lähemmäksi lukijoita. Valokuvien todistus- ja totuusarvot vaihtelevat julkaisuyhteydestä riippuen, vaikka kuvien alkuperäinen tarkoitus on todistaa tapahtumien todenperäisyydestä. Samoin vaatimus niiden autenttisuudesta on artikkelityypille alisteinen. Kuvavalinnoissa tasapainoillaan todellisuuden näyttämisen ja peittämisen välillä. Lukijoille luodaan kuvavalinnoin mediatapahtumia, joissa onnettomuuksien dramaattisuus korostuu, mutta samalla heille kuitenkin luodaan kuva harmonisesta yhteiskunnasta, jossa auktoriteetit ja yhteisöt liittävät voimansa yhteen taistelussa pahaa vastaan.