Suorituskyvyn mittaaminen lasi- ja alumiinirakentamisen pk-yrityksissä

Diplomityön taustana oli oletus suorituskyvyn mittaamisen vähäisyydestä lasi- ja alumiinirakentamisen pk-yrityksissä. Tämän takia haluttiin tutkia mitataanko suorituskykyä ja jos mitataan, miten sitä tehdään sekä minkälainen järjestelmä sopisi kyseisille yrityksille. Lasi- ja alumiinirakentamisen suorituskyvyn analysoinnin tilannetta kartoitettiin haastattelututkimuksella, jossa kävi ilmi, että se tosiaan on vähäistä. Tutkimukseen osallistuneissa yrityksissä seurattiin pääasiassa liiketaloutta ja tulosta, ja näitäkin suppeasti. Laajemmalle mittaamiselle todettiin kuitenkin olevan tarvetta. Tämän jälkeen haastattelututkimuksen pohjalta suunniteltiin työssä mukana olleelle Case-yritykselle mittaristo. Suunnitteluvaiheessa valittiin yrityksen visioiden ja strategian mukaisesti neljä mitattavaa suorituskyvyn osa-aluetta ja näille mittarit. Mittariston suunnittelun jälkeen siirryttiin rakennusvaiheeseen. Järjestelmäksi valittiin SAKE, joka on helppokäyttöinen ja erityisesti pk-yritysten tarpeisiin suunniteltu työkalu. Tämän suorituskyvyn mittariston avulla lasi- ja alumiinirakentamisen yritykset voivat tehostaa toimintaansa ja ulottaa suorituskyvyn mittauksen osa-alueilla joita ei aiemmin ole huomioitu.

Logistiikkastrategia Puolustusvoimissa ja yrityksissä

Tämän kandidaatin tutkielman tutkimusongelmana on ollut selvittää miten logistiikkastrategia ymmärretään Puolustusvoimissa ja yrityksissä. Tutkimus on laadultaan kvalitatiivinen ja käytetty tutkimusmenetelmä on ollut asiakirja- ja kirjallisuusanalyysi. Aihetta on lähestytty selvittämällä mitä keskeisillä käsitteillä mm. logistiikalla, strategialla ja logistiikkastrategialla ymmärretään. Logistiikkastrategian ollessa strategisen tason asiakokonaisuus tutkimuksessa on myös selvitetty mitä on strateginen johtaminen. Logistiikkastrategiaa tutkittiin selvittämällä mitä sen suunnitteluun kuuluu, mikä on sen sisältö ja mitä aihealueita se koskettaa. Tutkimukseen saatiin myös puolustusvoimien näkökulma tutkimalla puolustusvoimien logistiikan ja logistiikkajärjestelmän erityispiirteitä. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että puolustusvoimissa ja yrityksissä logistiikkastrategia ymmärretään erilailla ja se vaikuttanee sen toteuttamiseen. Tutkimuksessa ilmenee myös että logistiikkaa ohjaa logistiikkastrategia, joka on ylin asiakirja tai päätös, joka asettaa yrityksessä tai puolustusvoimissa viitekehyksen kaikille muille logistisille päätöksille yrityksen sisällä. Näin ollen logistiikkastrategia on merkittävin yksittäinen tekijä, jonka onnistuneisuus vaikuttaa kaikkein eniten yrityksen tai puolustusvoimien logistiikan onnistumiseen. Lisäksi tutkielmassa on kartoitettu mitä jatkotutkimustarpeita aihealueesta ilmenee.

Psykososiaaliset tekijät ja menetelmät niiden mittaamiseen lentopalveluksessa

Psykososiaaliset tekijät ovat merkittävä ilmiö ilmailussa. Niitä ryhdyttiin tutkimaan aktiivisesti 1960-luvulla ja tutkimus on jatkunut tähän päivään. Psykososiaaliset tekijät saattavat aiheuttaa henkistä kuormittumista, jolla on heikentävä vaikutus toimintaan. Muun muassa stressi on yksi henkisen kuormittumisen ilmenemismuoto. Ilmavoimissa on tehty viime vuosina useita tutkimuksia, jotka käsittelevät jollakin tasolla psykososiaalisia tekijöitä. Useimmat tutkimukset sijoittuvat lentokoulutus vaiheeseen. Tutkimusten perusteella ilmavoimissakin kohdataan henkistä kuormittumista. Kuormittumisen ennaltaehkäisyssä, kohtaamisessa ja hoidossa on puutteita, vaikka menetelmiä kuormittumisen arviointiin on olemassa. Tutkimuksen tarkoitus on kartoittaa lentokoulutuksessa ilmenneitä psykososiaalisia tekijöitä, jotka aiheuttavat kuormittumista tai ovat kuormittumisen seurausta. Lisäksi tutkimuksessa käsitellään eri menetelmiä, joita voidaan käyttää hyväksi arvioitaessa ja kehitettäessä psykososiaalista ympäristöä.

Johtaminen ja sen muutokset 1990-luvun puolustusvoimissa : Sotilasaikakauslehden artikkeleista syntyvä näkökulma

1990-luku oli merkittävä vuosikymmen niin maailmanlaajuisesti kuin myös Suomen ja Puolustusvoimien osalta. Puolustusvoimat kehittyi ja koki monia uudistuksia vuosikymmenen varrella. Muun muassa johtamisessa tapahtui merkittävää kehitystä Puolustusvoimissa. Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää mitä johtamisesta kirjoitettiin Sotilasaikakauslehden artikkeleissa 1990-luvulla. Tavoitteena ei ole tuoda esille todellisia tapahtumia, vaan pyrkimykseni on muodostaa kuva siitä mitä sotilaiden ammattilehdessä kirjoitettiin johtamisesta kyseisenä vuosikymmenenä. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen. Olen hankkinut aineistoni käyttämällä pääasiassa aikakauslehtitutkimusta, jonka kohteena on ollut Sotilasaikakauslehti. Olen lukenut kyseisen lehden vuosikerrat 1990–1999. Lähdemateriaalina tähän tutkimukseen olen käyttänyt teemoittelun avulla valitsemiani artikkeleita. Teemat olen esitellyt ja perustellut tarkemmin tutkimuksen teemaluvussa. Teemoja ovat tulosjohtaminen, johtajakoulutus ja tietotekniikka. Ne olivat aikanaan ajankohtaisia johtamisen aiheita ja herättivät siksi myös Sotilasaikakauslehdessä eniten keskustelua 1990-luvulla.

The role of brand identification in alumni support to their alma mater

Universities around the world are facing global competition and challenges to finance their main functions - research and education. This study focused on the role of graduates, alumni, in the success of a university. The purpose of this study was to examine the role of brand identification in alumni willingness to support their alma mater. The research concentrated on finding out what is the relationship between brand identification and it’s antecedents (prestige, satisfaction, interpretation of brand) to alumni willingness to promote university, participate in university activities and support financially by donating money to university’s research. The research method was quantitative and the data was collected via online survey from 569 alumni of a Finnish university. The findings suggest that there is a strong relationship between brand identification and alumni support. The stronger brand identification is, the more willing alumni were to promote university, participate in university activities and support financially. Based on the research, it is beneficial for universities to invest in brand development in order to get alumni to act as ambassadors of the university after their graduation.

Yksilö ja ympäristö: Maalari Frans Lindin (1903–1988) elinikäinen ympäristösuhde muistitietohaastattelujen ja maisemamaalausten valossa

Tekijänoikeudellisten syiden vuoksi teoksen kokotekstissä olevien kuvien teknistä laatua on jouduttu heikentämään. ---- Tutkin yhden työläisen, maalari Frans Lindin (1903–1988) ympäristösuhdetta lapsuudesta viimeisiin elinvuosiin asti eli kirjoitan hänen ympäristöelämäkertaansa. Tarkastelen hänen suhdettaan luontoon ja kulttuuriympäristöön hänen vapaa-aikanaan. Tutkimukseen kuuluu johdanto-osan lisäksi yksi suomenkielinen ja neljä eng¬lanninkielistä artikkelia. Tutkin erityisesti Lindin paikkoja ja ympäristökokemuksia; tarkastelen hänen kotejaan ja muita tärkeitä paikkojaan; käsittelen hänen suhdettaan veteen ja vesistöihin; selvitän hänen maalausharrastustaan ja ympäristökokemustensa ulottuvuuksia sekä osoitan muistitiedon tärkeyden kokemusten tulkinnassa. Keskeiset lähteeni ovat vuosina 1985–2004 tekemäni Lindin ja 15 muun henkilön muistitietohaastattelut sekä puolensataa Lindin maalaamaa maisemaa, jotka dokumentoivat luontoa, yksityistaloja, julkisia rakennuksia ja kaupunkinäkymiä. Lisäksi käytän asiakirjoja, sanomalehtiaineistoa ja historiateoksia sekä omia havaintojani. Lähestyn Lindin ympäristösuhdetta kulttuurihistoriallisen ympäristötutkimuksen, henkilöhistorian ja muistitietohistorian näkökulmasta. Ympäristösuhde tarkoittaa kaikkea, mitä ihminen tekee ympäristössään, ympäristölleen ja ympäristönsä vaikutuksesta tai innoittamana. Se on sosiaalinen, historiallinen ja kulttuurinen ilmiö, joka kehittyy varhaislapsuudesta lähtien kodista käsin ja muotoutuu elämän loppuun asti. Lindin ympäristösuhde kehittyi eri ihmisten vaikutuksesta, eri aikoina ja eri toiminnoissa ja konkretisoitui paikoissa, jotka olivat koettuja, muistettuja ja kerrottuja. Ne olivat myös lyhyt- tai pitkäaikaisia tai ainut-kertaisia, aktiivisia tai passiivisia, nykyisiä tai menneitä. Laatimani Lindin paikkojen luokituksen perustalta voidaan tutkia muidenkin ihmisten paikkasuhdetta. Lindin ympäristösuhteen moniulotteisuus ja rikkaus ilmeni sekä haastatteluissa että maisemamaalauksissa. Hänen ympäristökokemuksensa olivat arkisia, mutta niissä ilmenivät myös tunteiden, tiedon, nostalgian, edistyksen, omistamisen ja liikkumisen ulottuvuudet. Tutkimukseni antaa lähtökohdan kenen tahansa, varsinkin elossa olevan henkilön, ympäristösuhteen tutkimiselle.

Kireää pintaa ja ammattitaitoisia kokeita. Konteksti, frekvenssi ja fonologinen läpinäkyvyys suomen kielen homonyymisten sanamuotojen tulkinnassa

Tutkimuksessa selvitellään kirjallisen testin avulla kontekstin, frekvenssin ja fonologisen läpinäkyvyyden vaikutusta suomen kielen homonyymisten sananmuotojen (esim. kokeista, pinnassa, suojaisin) tulkintaan. Testi pohjautuu Klaus Laalon (1990) homo-nyymisten sananmuotojen luokitukseen ja rakentuu perusmuotojen nimeämisen varaan. Homonyymiset sananmuodot (yht. 36 muotoa) esiintyvät joko kontekstissa tai kontekstitta, ja tehtävänannossa joko on tai ei ole viitattu muotojen monitulkintaisuuteen. Kontekstit ovat lisäksi joko rajaavia (sallivat vain yhden tulkinnan) tai neutraaleja (mahdollistavat useamman tulkinnan). Testiin on osallistunut yhteensä 57 yläkoululaista ja lukiolaista (50 suomenkielistä ja 7 S2-oppijaa). Tutkimuksessa selvitetään, vaikuttavatko konteksti, frekvenssi ja fonologinen läpinäkyvyys siihen, missä määrin homonyymisten sananmuotojen eri merkitykset oivalletaan ja millä perustein homonyymisten sananmuotojen tulkinta määräytyy silloin, kun vaihtoehtoisista merkityksistä oivalletaan vain jokin. Erityisen huomion kohteena on homonyymien tulkinta rajaavassa kontekstissa: ohjaako konteksti automaattisesti oikeaan tulkintaan, ja jäävätkö kontekstiin sopimattomat merkitykset huomaamatta (vrt. Laalo 1982: 7; 1990: 12), vai aktivoituvatko merkitykset kattavasti? Kysymyksenasettelu on psykolingvistinen, ja työssä myös Laalon (1982: 7; 1990: 12) näkemystä suhteutetaan homonyymien prosessoinnista tehtyyn tutkimukseen. Tulosten perusteella homonyymisten sananmuotojen monitulkintaisuus oivalletaan parhaiten silloin, kun muodot esiintyvät ilman kontekstia ja tehtävänanto ohjaa vaihtoehtoisten merkitysten pohdintaan; muulloin niiden monitulkintaisuus jää pitkälti huomaamatta – jopa silloin, kun monitulkintaisuudella leikitellään. Monitulkintaisuuden havaitseminen ei myöskään riippunut frekvenssistä eikä läpinäkyvyydestä, jotka kuitenkin vaikuttivat siihen, mitä perusmuotoa vain yhden tulkinnan oivaltaneet informantit suosivat. Rajaavassa kontekstissa homonyymiset sananmuodot tulkittiin usein kontekstinvastaisesti. Erityisen paljon virhetulkintoja esiintyi S2-oppijoilla ja yläkoululaisilla, ja ne kasautuivat konteksteihin, joissa kontekstuaalisesti oikea tulkinta vastasi homonyymisen sananmuodon harvinaisempaa merkitystä. Tulkinnan ratkaisi siis frekvenssi, eivät kontekstuaaliset vihjeet. Laalon (1982: 7; 1990: 12) hypoteesin voi kuitenkin katsoa toteutuvan niissä rajaavissa konteksteissa, joissa kontekstinmukainen tulkinta vastasi homonyymisen sananmuodon yleisempää merkitystä.

Funktionaalisuus ja formaalisuus suomi toisena kielenä -opetuksessa. Opettajien ja opiskelijoiden haastattelukyselyn ja opiskelijoiden testitehtävän analyysi

Pro gradu -tutkielmani käsittelee funktionaalisuutta ja formaalisuutta suomi toisena kielenä -opetuksessa. Tutkimus on kvalitatiivis-kvantitatiivinen analyysi, ja se koostuu kolmesta eri osasta: S2-opettajien haastattelun tuloksista, S2-oppijoiden haastattelun tuloksista ja S2-oppijoiden tekemän oppimistuloksia mittaavan testitehtävän tuloksista. S2-opettajien haastattelu kartoittaa sitä, missä määrin vastaajat käyttävät suomi toisena kielenä -opetuksessa formaalisen ja funktionaalisen kielenopetuksen menetelmiä sekä sitä, missä määrin nämä menetelmät vastaavat opettajien edustamaa opetusnäkemystä. Tutkimukseen osallistui 30 S2-opettajaa eri puolilta Suomea ja ulkomailta. S2-oppijoiden haastattelussa analysoin sitä, toivovatko vastaajat saavansa ennemmin formaalista vai funktionaalista S2-opetusta ja miten heidän aiemmat kokemuksensa S2-opetuksesta suhteutuvat näiden lähestymistapojen periaatteisiin. Lisäksi opiskelijoiden tuli arvioida omaa rooliaan oppijoina funktionaalisuuden ja formaalisuuden näkökulmasta. S2-oppijoiden testitehtävän analyysissä puolestaan vertailen opiskelijoiden oppimistuloksia prolatiivin reseptiivisessä ja produktiivisessa hallinnassa sen jälkeen, kun he ovat tutustuneet joko formaaliseen tai funktionaaliseen itseopiskelumateriaaliin. Haastatteluun ja testitehtävän tekoon osallistui 22 S2-oppijaa. Kaikki aineisto on kerätty keväällä 2010. Haastattelukyselyn tuloksista käy ilmi, että vastaajien näkemykset S2-opetuksen lähestymistapojen toimivuudesta ovat monipuolisesti sekä funktionaalisen että formaalisen suuntauksen mukaisia. Opettajien haastatteluvastauksissa painottuu opetuksen funktionaalisuus hieman enemmän kuin formaalisuus, ja suurin osa (60 %) opettajista vastasi myös eksplisiittisesti olevansa ennemmin funktionaalisen kuin formaalisen opetusnäkemyksen edustaja. Opiskelijoiden kohdalla haastattelukyselyn tulokset osoittavat, että he arvostavat opetuksessa yhtä lailla sekä funktionaalisia että formaalisia menetelmiä ja sisältöjä, kenties jopa formaalista lähestymistapaa suosien. Funktionaalisen ja formaalisen testitehtävän tulokset osoittavat, että formaalisen itseopiskelumateriaalin saanut ryhmä selvisi aukko- ja lauseselitystehtävästä huomattavasti paremmin. Tämä voi kertoa formaalisen lähestymistavan eduista rakenneasioita opetettaessa. Toisaalta funktionaalisen materiaalin saanut ryhmä osoitti kuitenkin prolatiivin hyvää reseptiivistä hallintaa itseopiskelumateriaalin yhteydessä olleissa alustavissa tehtävissä. Testissä ei myöskään tutkittu sitä, onko lähestymistapojen välillä eroa prolatiivin hallinnassa pitkällä aikavälillä.

Elinkautisvankien sosiaaliset verkostot, sosiaalinen tuki ja elämänhallinta

Tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida elinkautisvankien sosiaalisia verkostoja, sosiaalista tukea ja elämänhallinnan eli koherenssin tunnetta vankilaympäristössä. Tarkoituksena oli kartoittaen ja kuvaillen tutkia kyseisten tekijöiden sisältöjä ja merkityksiä tutkittavien subjektiivisesta näkökulmasta käsin. Toisaalta myös sosiaalisten verkostojen, sosiaalisen tuen ja koherenssin tunteen mahdollisien yhteyksien tutkiminen kuului tutkimuksen päätavoitteisiin. Tutkimusstrategialtaan kyseessä oli monitapaustutkimus. Tutkimuksen kolmentoista (N = 13) tapauksen eli osanottajan sosiaalisia verkostoja tutkittiin Klefbeckin työryhmän kehittämällä verkostokartalla. Sosiaalista tukea lähestyttiin sen itsenäisen merkityksen ohella myös Weissin sosiaalisen yhteisyyden näkökulmasta Social Provision Scale-mittaria käyttäen. Tutkittavien elämänhallinnan tunnetta mitattiin Antonovskyn 13-osaisella koherenssin tunteen mittarilla. Tutkimukseen sisältyi myös erityisesti tutkittavien verkostokartan ympärille rakentuva teemahaastattelu. Tässä tutkimuksessa siis käytettiin sekä määrällisiä että laadullisia aineistonkeruu- ja analyysimenetelmiä. Laadullisen tutkimusosion analyysi toteutettiin lähinnä kvantifioinnilla sekä teemoittelulla ja määrällisessä osiossa hyödynnettiin tilastollisia analyysejä SPSS-ohjelmaa käyttäen. Tutkimustulokset osoittivat tutkittavien olleen heterogeeninen joukko, mutta kaiken kaikkiaan heidän sosiaaliset verkostonsa olivat pieniä. Sosiaalisen tuen ja koherenssin tunteen suhteen noin puolella tutkittavista meni hyvin ja toisella puolella huonommin. Tutkimustulokset tukivat osittain tutkimushypoteesia sosiaalisten verkostojen yhteydestä sosiaaliseen tukeen, johon myös tutkittavien koherenssin tunne oli yhteydessä. Tutkimuksen tavoitteena oli ymmärryksen lisääminen tärkeästä aihealueesta ja tutkimus tuottikin arvokasta tietoa sekä yksilönäkökulmasta että koko yhteiskunnan kannalta. Laajemmilla otannoilla suoritettavat tämän aihealueen lisätutkimukset ovat kuitenkin tarpeellisia.

Miesten lifestyle-myymälän imago ja tunnettuus: Case: Formale Oy

Tutkimuksessa tarkastellaan miesten lifestylemyymälä Formalen imagoa ja tunnettuutta Turun alueella. Tutkimuksessa selvitettiin, vastasiko Formalen asettama tavoiteimago kuluttajien mielikuvia yrityksestä sekä millainen tunnettuus yrityksellä Turun alueella on lahjanostopaikkana miehille. Lisäksi tutkimuksella haluttiin saada tietoa kuluttajien suhtautumisesta lahjojen antamiseen yleisesti. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui yrityksen imagosta, yrityksen tunnettuudesta, lifestylesta, miesten ostokäyttäytymisestä sekä lahjan antamisesta että sen merkitystä käsittelevistä teorioista. Tutkimukseen valittiin kvantitatiivinen lähestymistapa. Aineistonkeruu suoritettiin 245 vastaajaa käsittävällä lyhyellä haastattelututkimuksella sekä 55 vastaajaa käsittävällä kyselytutkimuksella. Molemmat tutkimukset suoritettiin Raision Myllyssä, Turun Skanssissa ja Turun keskustassa keväällä 2012. Tutkimustulosten mukaan Formalen tunnettuus oli melko hyvä vastaajien keskuudessa mietittäessä lahjanostopaikkaa miehelle. Yli puolet vastaajista tunnisti Formalen joko spontaanisti tai autetusti. Formale halusi asemoida myymälänsä paikoiksi, joista miehen on helppo ostaa käyttö-, lahja- sisustustavaroita sekä asusteita itselle tai toiselle miehelle. Tulosten perusteella voidaan todeta, että Formale oli osannut asemoida itsensä lahjanostopaikaksi miehelle. Myymälät koettiin kuitenkin myös paikoiksi, joista voisi ostaa jotain naisille. Formale-myymälät lahjan ostopaikkana naiselle eväti kuitenkaan olleet vastausten perusteella niin vahvoilla kuin ostopaikkana miehille. Tutkimustuloksista selviää, että Formalesta voitiin ostaa erityisesti syntymäpäivälahjoja, mutta myös tupaantuliaiset, valmistujaiset sekä polttarit koettiin tilanteiksi ostaa jotain Formale-myymälöistä. Vastausten perusteella kuluttajien mielikuva myymälöistä oli yleisesti myönteinen. Lahjan antamiseen liittyvien tutkimusten mukaan naiset arvioivat lahjojen antamiskäyttäytymistään myönteisemmäksi kuin miehet ja sen lisäksi naiset myös ostivat lahjoja hieman useammin kuin miehet. Tulosten perusteella havaittiin myös, että kumppanin kanssa yhdessä lahjoihin kulutettu osuus nousi selkeästi yli puolta korkeammaksi kuin yksin kulutettaessa. Lisäksi lahjoihin käytetty summa nousi hieman korkeammaksi vastaajan tulojen sekä iän myötä. Tutkimuksen empiirisen aineiston perusteella Formalella olisi voinut, pienten imagomuutosten jälkeen, olla mahdollisuuksia Turun alueella, mutta tutkimuksen teon aikana vuonna 2013 Formale meni konkurssiin. Tutkimustuloksia voivat käyttää hyväksi yritykset, jotka suunnittelevat perustavansa miesten lifestyle-myymälän tai vastaavan osaston tavarataloon.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten palvelutyytyväisyystutkimus 2014 : Yhteenvetoraportti

Asiakkaiden antama positiivinen palaute palveluhenkisyydestä, ystävällisyydestä sekä asiakkaan yksilöllisestä huomioimisesta kertovat ELY-keskusten palvelukulttuurin olevan hyvällä mallilla. Vuoden 2014 palvelutyytyväisyystutkimukseen osallistuivat kaikki 15 ELY-keskusta ja arvioituja palvelukokonaisuuksia olivat rahoitus-, maksatus-, lupa- ja valvontapalvelut. Tiedonkeruu toteutettiin ELY-keskusten toimesta vuoden 2014 aikana. Tutkimukseen osallistui 4 773 asiakasta. Tulosten mukaan asiakkaiden kokemukset ELY-keskusten palveluihin olivat positiivisia ja tulokset ovat valtakunnallisesti aiemmasta parantuneet. Parhaan arvosanan asteikolla 1-5 ELY-keskukset saivat kokonaisarvioissa asiakaspalvelun ystävällisyydestä (4,38). Tyytymättömimpiä asiakkaat olivat asioiden käsittelynopeuteen (3,92). Valtakunnallinen keskiarvo kaikkien palveluiden osalta nousi myös hienoisesti ollen yli neljän (4,13). Tätä voidaan pitää positiivisena huomioiden jo aikaisempien tutkimusten korkeat arvosanat sekä ELY-keskusten toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset ja sopeuttamiset. Rahoituspalvelut ovat saaneet keskimäärin hivenen muita palveluja heikommat arvosanat (kokonaistyytyväisyys 4,04). Erityisesti asian käsittelynopeus on rahoituspalveluiden osalta saanut muita palveluita alhaisemmat tyytyväisyysarvosanat. Maksatuspalvelut ovat saaneet muita palveluita hivenen korkeammat keskimääräiset tyytyväisyysarvosanat (kokonaistyytyväisyys 4,17), pl. asian käsittelynopeus. Lupapalveluiden asiakkaat ovat selvästi muita palveluita tyytyväisempiä asian käsittelynopeuteen ja myös kokonaistyytyväisyys on hyvällä tasolla (4,15). Valvontapalveluiden asiakkaat olivat tyytyväisiä etenkin asiantuntemukseen ja palvelun ystävällisyyteen (kokonaistyytyväisyys 4,08). Kokonaistyytyväisyyteen vaikuttaa olennaisesti asiakkaan saama päätös; positiivisen päätöksen saaneet ovat luonnollisesti selvästi tyytyväisempiä kuin kielteisen päätöksen saaneet. Asiakastyytyväisyyden parantamiseksi päätösperusteita kielteisissä päätöksissä tulee selkeyttää ja luoda uusia menettelytapoja vuorovaikutukselle. Edellisiin tutkimuksiin nähden merkittävimpänä erona ovat asiakkaiden selvästi kasvaneet odotukset sähköisten palveluiden hyödyntämiseen. Käyttökokemusten perusteella asiakkaat odottavat palvelujen kehittämistä kattamaan koko prosessin käsittelyn. Kehittämiskohteeksi nähtiin myös käytettävyyden parantamisen. Lisäksi sähköisten palvelujen täysimääräinen hyödyntäminen vaatii panostuksia asiakasneuvontaan. Vastaajat toivovat myös toimintaprosessien keventämistä ja uudistamista.

"Rakkaat poikaiset!". Simon ja Wilhelmina Janssonin perhekirjeet egodokumentteina (1858-1887)

Kustavilainen talonpoikaislaivuri Simon Jansson ja hänen vaimonsa Wilhelmina o.s. Widbom kävivät kolmenkymmenen vuoden ajan kirjeenvaihtoa kouluun ja yliopistoon lähetettyjen poikiensa Waldemar, Evald ja Emil Jahnssonin kanssa. Lähes 150 suomen- ja ruotsinkielistä kirjettä on säilynyt Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkistossa ja Turun maakunta-arkistossa. Lähiluvun kautta kirjeistä muodostuu yksityiskohtainen lähde saaristolaisperheen elämäntapaan, arkeen ja työhön sekä saaristoyhteisön sosiaalisen kanssakäymisen muotoihin. Ne kertovat myös ensimmäisen polven oppisivistyneistön synnystä ja niistä resursseista, joita hyödyntäen koulua käymättömät vanhemmat saattoivat kouluttaa lapsensa. Tutkimus liittyy suomalaisten 1800-luvun itseoppineiden kirjoittajien tekstien ja maaseudun kirjallistumisen tutkimukseen. Keskeinen käsite on egodokumentti, jolla tarkoitetaan kirjeitä ja muita tekstejä, joissa kirjoittaja kertoo itse omasta elämästään. Hollantilainen ja ranskalainen egodokumenttien tutkimus on pyrkinyt haastamaan uudenlaisten lähdeaineistojen kautta käsityksiä menneisyydestä sekä nostamaan esiin muun muassa yksilöllisen kokemuksen, kirjoittamisen kulttuurin ja dokumenttien materiaalisuuden. Janssonin perheen kirjeet poikkeavat monin tavoin 1800-luvun säätyläisten kirjeistä. Niiden funktio oli hyvin käytännöllinen ja arkinen, mutta ne olivat myös vanhempien keino tukea perheen yhteistä sosiaalisen nousun projektia. Kustavia koskevan tiheän uutisoinnin kautta ne pyrkivät pitämään kaupunkilaistuvat pojat osana vanhaa yhteisöään. Perheen isä vastasi suurelta osin kirjeenvaihdosta ja siihen liittyvästä huolenpidosta, mikä kertoo sukupuolittuneen työnjaon joustavuudesta saaristossa. Tutkimus osoittaa, ettei isän ammattiin perustuva yliopisto-opiskelijoiden tutkimus ole tavoittanut sitä naisten kautta välittyvää sosiaalista ja kulttuurista pääomaa, joka saattoi olla ratkaiseva perheiden kouluttaessa lapsiaan. Kirjeiden analyysi tarkentaa kuvaa perinteisen talonpoikaispurjehduksen sopeutumisesta vuosisadan loppupuolen uudistuksiin.

Translaatioriskin muodostuminen ja hallinta kansainvälisessä yrityksessä

Translaatioriski syntyy konsernin tytäryhtiöiden valuuttamääräisten tilinpäätöstietojen konsolidoinnista. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten translaatioriski muodostuu ja miten sitä voidaan hallita. Tutkimuksessa selvitetään, millaisia vaikutuksia suojaamattomalla translaatioriskillä voi olla kansainvälisen yrityksen toimintaan ja kilpailukykyyn. Tämä saavutetaan selvittämällä tekijöitä, jotka vaikuttavat translaatioriskin syntyyn ja suuruuteen jo olemassa olevan kirjallisuuden ja aikaisempien tutkimustulosten avulla. Empiirinen osio koostuu asiantuntijahaastatteluista, 50 pohjoismaalaisen yhtiön translaatioriskin vertailututkimuksesta sekä case-yrityksen translaatioriskin muodostumisen ja hallinnan analysoimisesta. Empiirisessä analyysissä pyritään selvittämään, miten case-yrityksen translaatioriski muodostuu ja miten valuuttakurssimuutokset voivat vaikuttaa yrityksen gearing-kovenanttiin avoimen translaatioposition kautta. Translaatioriskin merkitys ja siltä suojautumisen olennaisuus yrityksen arvon kannalta on jakanut mielipiteitä sekä tutkijoiden että yritysjohdon keskuudessa. Tutkimustulokset osoittavat, että yrityksillä on vaikeuksia tunnistaa täsmällistä translaatiopositiotaan sekä ymmärtää avoimen position seurauksia ja vaikutuksia. Translaatioposition suojaaminen ei ole yhtä yleistä kuin esimerkiksi transaktioposition hallinta, sillä translaatioriskiltä suojautuminen koetaan usein monimutkaisempana ja kalliimpana positiona suojata. Tulokset ilmentävät, että yritykset usein pyrkivät ensisijaisesti hyödyntämään riskiltä suojautumisessa sisäisiä menetelmiä, kuten rahoittamalla tytäryhtiö paikallisen valuutan lainalla. Tuloksista selviää myös, että case-yrityksen merkittävimmät translaatioriskit gearing-kovenantin osalta kohdistuvat Ruotsin ja Norjan tytäryhtiöihin, joissa yhtiöllä on suurimmat epätasapainosuhteet oman ja vieraan pääoman määrässä. Sisäisillä talletuksilla ja lainoilla case-yritys pystyy tehokkaasti pienentämään pääomarakenteen epätasapainosta muodostuvaa translaatioriskiä sekä vähentämään gearing-luvun alttiutta valuuttakurssiheilahduksille.

Heterologisen geenin DNA-sekvenssin optimointi sekä Fab-fragmentin DNA-sekvenssin vaikutus Escherichia colin kasvuun ja tuotto-ominaisuuksiin

Synonyymisillä kodoneilla tarkoitetaan kodoneja, jotka ovat erilaisia, mutta koodaavat samaa aminohappoa. Synonyymisten mutaatioiden, eli kodonin vaihtaminen samaa aminohappoa koodaavaan toiseen kodoniin, on pitkään ajateltu olevan yhdentekeviä, mutta synonyymit muutokset DNA-sekvenssissä voivat kuitenkin vaikuttaa esimerkiksi proteiinin laskostumiseen ja proteiinin toimintaan solussa. Eri organismit käyttävät synonyymisiä kodoneja eri frekvensseillä. Tätä ilmiötä kutsutaan kodonikäytön poikkeamaksi. Kodonikäytön poikkeamien on osoitettu olevan tärkein yksittäinen prokaryoottien geeniekspressioon vaikuttava tekijä, ja usein proteiineja on hankala tuottaa vieraassa isännässä, jos kodonikäytön poikkeamat ovat liian suuria. Erilaisia kodonioptimointistrategioita on kehitetty näiden ongelmien ratkaisemiseksi. Kodonikäyttöä optimoitaessa on otettava huomioon lisäksi erilaiset paikalliset muuttujat, jotka lisäävät optimoinnin monimutkaisuutta. Työn lähtökohtana oli synteettinen ihmisen vasta-aineen Fab-fragmentin geeni. Geeni oli optimoitu kahdella eri strategialla, jotka tuottivat eri DNA-sekvenssit, mutta saman aminohapposekvenssin. Toinen varianteista tuotti aktiivista Fab-fragmenttia, toinen ei. DNA-sekvenssin vaikutuksen tutkimiseksi, toimivan geenin osia korvattiin toimimattoman variantin vastaavalla osalla. Kaikkiaan seitsemän geenivariantin kykyä ilmentää Fab-fragmenttia sekä liukoisena proteiinina että filamenttifaagin pinnalla vertailtiin. Lisäksi tutkittiin varianttien vaikutusta isäntäsolun kasvukinetiikkaan. Muunneltuja variantteja verrattiin alkuperäiseen toimivaan varianttiin. Faagituotossa havaittiin Fab-fragmentin kevyen ketjun DNA-sekvenssin synonyymisten muutosten vaikuttavan faagien immunoreaktiivisuuteen. Erityisen olennainen oli kevyen ketjun vakioisen alueen muuttaminen, joka myös aiheutti 45 % laskun faagien kokonaismäärässä ja 54 % laskun faagien immunoreaktiivisuudessa. Liukoista proteiinia tuotettaessa kevyen ketjun vakioisen alueen muutos laski Fab-määrän tasolle, jota ei voitu mitata. Tämän lisäksi, avoimen lukukehyksen alun kodonien synonyymiset mutaatiot aiheuttivat 48-kertaisen laskun aktiivisen liukoisen proteiinin määrässä verrattuna alkuperäiseen toimivaan varianttiin.

Pelastustoiminnan tilannejohtaminen ja tilannekeskustoiminta

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin tilannejohtamisen mallien sekä teorioiden kautta pelastustoiminnan johtamista sekä tilannekeskustoimintaa. Samalla pelastustoimen ja pelastuslaitosten tilannekeskustoiminnan kehittämiseen pyrittiin löytämään uusia näkökulmia. Tutkimuksessa samalla selvitettiin sisäministeriön viranomaisten (Poliisi, Rajavartiolaitos, pelastustoimi) tilannekeskustoimintaa asiantuntijoiden haastattelujen avulla. Toteutetussa tutkimuksessa käytettiin laadullisia sekä määrällisiä tutkimusmenetelmiä. Niiden avulla kyettiin asetettuja tutkimusongelmia tarkastelemaan useasta eri suunnasta. Tämän tutkimuksen pääaineisto kerättiin kyselytutkimuksen avulla, jossa vastaajina olivat pelastustoiminnan johtajat. Kyselyyn vastasi 254 pelastustoiminnan johtajaa, jotka edustivat noin 30 % valtakunnallisesta alipäällystön ja päällystön henkilöstömäärästä. Sisäministeriön alaisten toimialojen tilannekeskustoiminnan selvittäminen toteutettiin valittujen asiantuntijoiden haastattelujen avulla. Tutkimustulosten mukaan pelastustoiminnan johtaminen kuvaa pääsääntöisesti Paul Herseyn ja Kenneth Blanchardin tilannejohtamisen mallin mukaisesti osallistavaa, delegoivaa tai ohjaavaa johtamistyyliä. Alipäällystön tai päällystön vastaukset ovat hyvin samankaltaisia, ti-lastollisesti ne eivät eroa toisistaan merkittävästi. Tutkimukseen valitut tilannejohtamisen mallit tai teoriat eivät kuvaa selvästi tilannekeskuksen toimintaa. Itse tilannekeskustoimintaa tulisi pelastustoimessa kehittää strategisella sekä toiminnallisella tasolla ja arvioida sen organisoitumismalleja koko pelastustoimen osalta. Pelastustoiminnan johtajien hyvä ymmärrys tilannejohtamisen malleista antaa mahdollisuuden hallita kokonaisvaltaisemmin pelastustoiminnan johtamista. Tilannejohtamisen mallit ovat osaltaan hyödynnettävissä pelastustoiminnan johtamisessa, mutta ennen kaikkea henkilöstön johtamisessa. Tilannekeskustoiminta tulee uudistaa valtakunnallisen strategisen suunnittelun kautta, jossa otetaan huomioon paremmin monitasoinen verkostoituminen sekä toiminnallinen vaikuttavuus.