Cool Cats Don’t Dig the Squares” - The New York Times ja beat-sukupolvi, opiskelijamellakat ja hipit vuosina 1952-1969

Beat-sukupolvi, opiskelijoiden poliittinen aktiivisuus ja hipit olivat tunnettuja ilmiöitä Yhdysvalloissa 1950- ja 1960-luvuilla. Ilmiöillä oli paljon yhteistä ja ne vaikuttivat toisiinsa merkittävästi. Tätä yhteyttä ei aina tuoda esiin. Tämä tutkielma tuo esiin sen, miten The New York Times kirjoitti ilmiöistä. Tutkimus kertoo myös, miten The New York Times yhdistää ilmiöt keskenään. Sen lisäksi tulee esiin The New York Timesin näkemys ilmiöiden taustoista suhteessa nuorisokulttuuriin. Tutkimuksen kohteena on The New York Timesin lehtiartikkeleita vuosilta 1952-1969. Tutkimuksen pääkysymykset ovat: Miten The New York Times suhtautui beat-sukupolveen ja nuorisokulttuurin muutokseen? Miten The New York Times suhtautui yliopisto-opiskelijoihin ja heidän suhteeseensa nuorisokulttuurin muutokseen sekä miten The New York Times näkee hippien muuttavan yhteiskuntaa? Ensimmäistä pääkysymystä tarkastelen kahden alakysymyksen kautta: Miten beat-sukupolven synty esitetään The New York Timesissa, ja toisaalta millaisen kuvan The New York Times antaa beat-sukupolven vaikutuksesta nuorisoon? Toista pääkysymystä käsittelen kysymällä: Miten The New York Times näki nuorten poliittisen vaikuttavuuden nousun ja miten lehti suhtautui ajanjakson yliopistomellakoihin?. Kolmannessa luvussa tarkastelen pääkysymystä kysymällä: Keitä hipit olivat, ja olivatko hipit poliittisesti aktiivisia vai ei? Tutkimuksesta selviää, että The New York Times pyrkii kuvaamaan ilmiöitä mahdollisimman objektiivisesti. Lehti antaa ilmiöitä kuvatessa asioihin hyvin perehtyneiden henkilöiden esittää ilmiö. Sen jälkeen lehti antaa lukijoiden ja muiden asiantuntijoiden kommentoida. The New York Times näkee näiden ilmiöiden yhteyden ja se tulee voimakkaasti esille laajoissa artikkeleissa. Lyhyemmissä uutisissa yhteyttä ei aina näe, ja terminologia on yleistävämpi, tekstin eri tarkoitusperän takia. Kaiken kaikkiaan The New York Times tuo esiin mahdollisimman vähän moralisoivaa kuvaa ilmiöistä ja tuo esiin niiden keskinäisiä suhteita. Tuloksista näkee, että The New York Times on arvoiltaan vapaamielinen lehti, joka uutisoi, näiden aiheiden perusteella, kattavasti koko Yhdysvaltoja koskevista tapahtumista.

Opettajan antaman palautteen yhteys oppilasryhmien motivaatioon liikuntatunneilla

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten opettajan käyttämä palautteenantomalli vaikutti oppilasryhmien toimintaan liikuntatunneilla motivaation näkökulmasta. Palautteenantomalleina käytettiin joko runsasta ja kannustavaa palautetta tai niukkaa ja neutraalia palautetta. Vertailua tehtiin kahden palautteenantomallin välillä. Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat erään satakuntalaisen koulun seitsemäs- ja kahdeksasluokkalaisten tyttöjen liikuntaryhmät. Tutkimusaineisto kerättiin kevättalvella 2015. Menetelminä tässä tutkimuksessa käytettiin osallistuvaa havainnointia, piilohavainnointia, videointia ja sen analysointia, tutkimuspäiväkirjaa, kyselylomakkeita sekä vierailevia havainnoitsijoita ja havaintomatriiseja. Tutkimuksen aineiston hankinnassa pyrittiin monipuolisuuteen, jotta vaikeasti tutkittava ilmiö saisi useita tarkastelumahdollisuuksia analysointivaiheessa. Liikuntatunneilla, joilla palautteenantomallina oli niukka ja neutraali palaute, esiintyi enemmän passiivisuutta sekä tehtävän välttelyä kuin niillä tunneilla joilla palautteenantomalli oli runsas ja kannustava. Oppilaiden aktiivisuustaso saattoi olla hyvinkin alhainen useiden minuuttien ajan. Saman oppituntisuunnitelman mukaisella tunnilla, jolla annettiin runsaasti kannustavaa palautetta, oli oppilaiden toiminta aktiivisempaa ja ilmapiiri niukan ja neutraalin palautteenantomallin tunteihin nähden vapautuneempaa. Tottelemattomuutta ja häiriö käyttäytymistä esiintyi kuitenkin enemmän runsaan ja kannustavan palautteenantomallin oppitunneilla. Oppilaat vastasivat kyselylomakkeisiin usein havaintojen vastaisesti, joten oppilaan itsetuntemuksen varaan tutkimuksessa ei voida juuri luottaa. Osallistuva havainnointi ja liikunnanlehtorin tekemä piilohavainnointi osoittautuivat tärkeimmiksi ilmapiiriä kuvaileviksi menetelmiksi. Videoista tehdyistä havainnoista taasen saatiin arvokasta tietoa esimerkiksi tehtävän välttelystä sekä aktiivisuustasosta.

Nuorten psyykkinen pahoinvointi erityisopettajien silmin

Tutkimus tarkastelee erityisopettajien näkemyksiin perustuen nuorten psyykkistä pahoinvointia sekä yleisesti ilmiönä, että tarkemmin yläkoulukontekstissa. Tutkimuksen käsittely perustuu näkemykseen peruskoulun merkittävästä roolista nuorten psyykkisen hyvinvoinnin kannalta. Tutkimuksen tarkoituksena on myös kartoittaa maamme koulujärjestelmän mahdollisuuksia vaikuttaa ja puuttua nuorten psyykkisen pahoinvoinnin tilaan. Lisäksi perehdytään erityisopettajien näkemyksiin erityisopettajakoulutuksen antamista valmiuksista kohdata, tunnistaa ja reagoida nuorten psyykkiseen pahoinvointiin yläkouluissa. Tutkimuksen teoriaosuudessa tarkastellaan nuorten psyykkistä pahoinvointia tilastojen ja aikaisempien tutkimusten valossa. Teoriaosuudessa perehdytään pahoinvoinnin esiintyvyyteen, ilmenemiseen, psyykkiseen kehitykseen sekä riski-, ja suojaaviin tekijöihin. Työn empiirisessä osiossa kuvataan nuorten psyykkistä pahoinvointia Uudellamaalla työskentelevien erityisopettajien henkilökohtaisten kokemusten pohjalta. Osiossa tarkastellaan psyykkisen pahoinvoinnin esiintyvyyttä, ilmenemistä, taustatekijöitä, tulevaisuuden näkymiä, vaikuttamiskeinoja sekä erityisopettajakoulutuksen antamia valmiuksia reagoida ilmiöön. Tutkimukseen osallistui 118 Uudellamaalla työskentelevää yläkoulun erityisopettajaa. Aineisto kerättiin survey-tutkimuksella sähköistä ohjelmaa hyödyntäen. Tulokset eivät ole yleistettävissä koko Suomen erityisopettajiin, sillä aineisto kerättiin vain yhdestä maakunnasta. Tulokset antavat kuitenkin viitteitä maamme nuorison psyykkisen pahoinvoinnin tilasta ja koulujen keinoista taistella pahoinvointia vastaan. Nuorten psyykkisen pahoinvoinnin koetaan lisääntyneen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Näin kokee enemmistö erityisopettajista. Myös tulevaisuudessa pahoinvoinnin uskotaan lisääntyvän. Keskeisimmät psyykkistä pahoinvointia selittävinä tekijöinä nähdään perheiden ongelmat ja heikentynyt vanhemmuus, kiire-, tehokkuus-, ja individualismia korostava yhteiskunta, puuttumisresurssien vähyys sekä yleistynyt teknologian ja sosiaalisen median ylenpalttinen käyttö. Yläkouluissa psyykkinen oireilu näkyy useimmiten poissaoloina, häiriökäyttäytymisenä tai vetäytymisenä. Pahoinvointia koetaan yhtä paljon kaikilla luokka-asteilla sukupuolesta riippumatta. Poikien koetaan ilmaisevan pahaa oloaan ulospäin - tyttöjen oireillessa sisäänpäin. Tosin ilmaisumuodoissa korostuvat yksilölliset tekijät. Kouluissa on käytössä monipuolisia keinoja vaikuttaa psyykkisen pahoinvoinnin tilaan. Kuten tuloksista käy ilmi, voitaisiin yhteiskunnallisesti tehdä kuitenkin vielä paljon nykyistä enemmän. Erityisopettajakoulutus koetaan teoriapainotteiseksi, käytännön yhteyksien jäädessä liian vähäisiksi. Teorian ei kuitenkaan koeta sisältävät tarpeeksi tietoa mielenterveydestä ja oireilevan nuoren kohtaamisesta. Harjoittelu-, ja tutustumisjaksoja kaivataan koulutukseen huomattavasti lisää.

Työnantajien näkemyksiä kehitysvammaisuudesta ja kehitysvammaisten henkilöiden työllistämisestä

Tässä Pro gradu -tutkielmassa selvitettiin työnantajien näkemyksiä kehitysvammaisuudesta, avotyötoiminnasta ja kehitysvammaisten henkilöiden työllistämisestä ylipäätänsä. Päämääränä oli tutkia, millaiset mahdollisuudet kehitysvammaisten henkilöiden työsuhteiselle työlle muodostuvat työnantajien näkemysten kautta. Tarkoituksena oli näin selvittää erityisesti sitä, miten kehitysvammaisten henkilöiden työllistymistä ja avotyötoiminnan toteuttamista tehokkaammin palkkatyöhön johtavaksi väyläksi voitaisiin edistää. Näkemyksiä analysoitiin diskurssien ja niitä rakentavien puhetapojen kautta, mitkä muodostettiin diskurssianalyysilla keväällä 2015 kerätystä teemahaastatteluaineistosta. Kahdeksan haastateltavaa osallistuivat henkilöstön palkkaamiseen ja työskentelivät johtotason tehtävissä tai esimiestehtävissä Työnantajat näkivät kehitysvammaisten henkilöiden työllistämisen valtaosin mahdolliseksi reunaehdoin. Reunaehtoja olivat muun muassa olemassa olevien työtehtävien soveltuvuus, yrityksen johtoportaan hyväksyntä ja henkilökunnan perehdytys aiheeseen sekä työhönvalmentajien aktiivisempi yhteydenotto työllistämisen merkeissä yrityksiin. Nämä ovat juuri niitä tekijöitä, joihin puuttumalla voidaan kehitysvammaisten henkilöiden työllistämistä tehostaa. Etenkin työnantajien puhetapojen kautta rakentuneet kuusi kehitysvammaisen työntekijän identiteettiä tarjoavat osaltaan katsauksen siitä näkemysmaailmasta, joka ohjaa työllistymistä. Niistä käy ilmi positiivisia ulottuvuuksia, joihin voidaan voimavaralähtöisesti tukeutua, kuten yksilöllisyyden ja samanlaisuuden ulottuvuudet, mutta myös negatiivisia ulottuvuuksia kuten virheellisiä näkemyksiä kehitysvammaisuudesta, joihin voidaan puolestaan pureutua työllistämisen edistämiseksi. Yllätys oli esimerkiksi se, että kehitysvammaisuus saatettiin rinnastaa suoraan liikuntavammaan. Kehitysvammaisille työntekijöille luoduista identiteeteistä kyvykkään toimijan ja tavallisen identiteetti ovat lähtökohtaisesti myönteisiä, työllistämistä ajatellen, kun taas syrjityn, kykenemättömän toimijan, erilaisen ja esineen identiteetti vähemmän suotuisia.

Miltä tuntuu palata kotiin? Suomalaisten opiskelijoiden kokema käänteinen kulttuurisokki

Käänteinen kulttuurisokki on ilmiö, josta on puhuttu Suomessa vain vähän, vaikka opiskelijavaihdon suosio on kasvussa. Tässä tutkielmassa kysyn, miten Turun yliopiston opiskelijavaihtoon osallistuneet opiskelijat kokivat paluun Suomeen vuoden kestäneen vaihtojakson jälkeen. Aihetta lähestytään vaihtokohteessa koetun kulttuurisokin kautta, sillä ulkomailla vietetyn ajan kokemukset auttavat ymmärtämään paluukokemuksia. Tutkielman aineisto on kerätty löyhästi strukturoituina teemahaastatteluina kymmeneltä yliopisto-opiskelijalta. Aineistoa analysoitiin hyödyntämällä elementtejä sekä fenomenologiasta että fenomenografiasta. Haastattelujen merkitysyksiköistä muodostettiin tulosavaruus, jonka pohjalta kirjoitettiin tutkimuksen tulokset haastateltavien kollektiivisena kokemuksena. Tutkimuksen tulokset etenevät kronologisessa järjestyksessä siten, että aluksi kartoitetaan tunnelmia vaihtoon lähtiessä ja ulkomailla koettu mahdollinen kulttuurisokki. Sen jälkeen keskitytään paluuseen valmistautumiseen ja siihen liittyviin tuntemuksiin. Itse paluukokemuksien ja paluusta selviytymisen jälkeen pohditaan, mitä vaihtojaksosta jäi käteen: “kolmas tila”, josta tarkkaillaan kotimaata uudesta näkökulmasta, muutoksia persoonallisuudessa ja maailmankatsomuksessa, kielitaitoa ja uusia mielenkiinnon kohteita. Paluuseen kuitenkin liittyy usein myös negatiivisia tunteita siitä, että lähipiiri ei täysin ymmärrä ulkomaanjakson kokemuksia. Haastateltavat eivät kuitenkaan tunteneet itseään ulkopuolisiksi Suomessa, vaikka muuten kansallisessa identiteetissä olikin osaksi tapahtunut muutoksia. Analyysin päättää kuvaus haastateltavien tulevaisuuden suunnitelmista, joihin kaikilla kuului vielä mahdollisena lähtö ulkomaille uudestaan, vaikka pitkällä tähtäimellä tulevaisuus usein nähtiinkin Suomessa. Haastateltavien kokemuksista etsitään analyysissa yhtäläisyyksiä ja eroja aikaisempaan tutkimukseen, jota tässä tutkimuksessa edustavat erityisesti Kalervo Oberg, Stephen Bochner, Peter Adler, Kevin F. Gaw ja Craig Storti. Lopuksi pohditaan mahdollisia keinoja käänteistä kulttuurisokkia helpottamaan.

Kuka minä olen? Narratiivinen näkökulma identiteetin rakentumiseen CP-vammaisten aikuisten kertomuksissa

Pro gradu -tutkielmani lähtökohtana on, että kertomukset välittävät ja rakentavat tietoa. Tarkastelen narratiivisesta näkökulmasta sitä, miten CP-vammaisten aikuisten identiteetti rakentuu kertomuksissa. Tutkimukseni taustalla on ajatus siitä, että yksilö voi tietoisesti muodostaa omaa identiteettiään kertomusten avulla. Aineisto on Invalidiliitto ry:n ja Suomen CP-liitto ry:n yhteisen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella –projektin (2007–2010) myötä kerätty elämäkerta-aineisto. Aineistoni koostuu kahdenkymmenen (20) CP-vammaisen aikuisen kertomuksesta, joissa he kertovat elämästään CP-vamman kanssa, elämänvaiheistaan ja mahdollisuuksistaan yhteiskunnassa. Etsin kertomuksista yhteneväisiä teemoja ja käytän kategorioiden muodostamisessa apuna Catherine Kohler Riessmanin (2004, 2008) huomioita narratiivisesta temaattisesta analysoinnista. Vilma Hännisen (1999) esittelemien identiteettitasojen sekä Kirsi Juhilan (2004) esiintuoman leimatun identiteetin käsitteen avulla muodostan aineistosta identiteettikategorioita. Tarkastelen kertomusten avulla, millaisia tulkintoja ja merkityksiä kirjoittajat antavat CP-vammalle ja vammaisuudelle sekä tuon esiin, millaisiin identiteettikategorioihin kirjoittajien identiteetti tulkintani mukaan sijoittuu. Vammaisten ja vammattomien välinen vastakkainasettelu nousee esiin muiden kategorisointina ja kirjoittajien omana kokemuksena, mutta aina rajanveto ei ole tarpeellista. CP-vamma rajoittaa kirjoittajia tietyissä asioissa, mutta tietyissä asioissa vamma on heille rikkaus, syntymälahja. CP-vamma ilmenee vain yhtenä ominaisuutena, ja vammaisuus on hyväksytty osaksi omaa identiteettiä. Identiteetti rakentuu kertomuksissa prosessina, sillä kirjoittajat hallitsevat erilaisia ja muuttuvia identiteettejä. Kirjoittajat rakentavat sosiaalisia identiteettejä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Henkilökohtainen elämä ja perhe rakentavat kirjoittajille identiteettiä, mutta he hallitsevat myös yhteiskunnallisella tasolla erilaisia rooleja. Identiteetit vaihtelevat myös elämäntilanteiden mukaan. Kirjoittajat vastustavat ”CP-vammaisen roolia”, sillä vamma yksinään ei määrittele heitä. Varsinkin elämässä koetut käännekohdat saivat kirjoittajat rakentamaan omaa identiteettiään uudelleen; CP-vamma saa merkityksensä identiteetin yhtenä osana. Tutkimuksestani käy ilmi, miten kirjoittajat kyseenalaistavat heille annetun leimatun identiteetin ja neuvottelevat itselleen vaihtelevia identiteettejä. Työni perusteella vamma määrittää heitä yhtä lailla kuin jokin muukin ominaisuus, sillä vammaisuuden ei koeta automaattisesti merkitsevän samaa asiaa kuin identiteetti.

Hampaiden transplantaatiot

ämä syventävien opintojen kirjallinen työ käsittelee hampaiden transplantaatiota. Menetelmällä tarkoitetaan joko potilaan oman hampaan tai toiselta potilaalta saadun hampaan siirtoa valmiiseen poistokuoppaan tai erikseen preparoituun kuoppaan. Allotransplantaatiosta on kyse silloin, kun siirrettävä hammas on saatu toiselta potilaalta, jolloin ongelmaksi voi muodostua kudosyhteensopivuusongelmat. Autotransplantaatiosta puhutaan silloin, kun siirto tapahtuu potilaan omassa suussa. Tämä on nykyaikana useimmin käytetty menetelmä ja sitä käsitellään tässä työssä syvällisemmin. Hampaiden siirrot ovat vähentyneet proteettisten ratkaisujen ja implantologian kehittymisen vuoksi. On ajateltu, etteivät transplantaatiot tarjoa mitään uutta modernille hammaslääketieteelle. Ne antavat kuitenkin erittäin kilpailukykyisen vaihtoehdon menetettyjen hampaiden korvaamisessa etenkin lapsipotilaiden ja nuorten kohdalla. Transplantaatioleikkaus on tekniikkaherkkä ja vaatii onnistuakseen kokeneen kirurgin sekä huolellisen preoperatiivisen potilasvalinnan. Parhaassa tapauksessa potilas saa hampaan, joka kestää vuosikymmeniä osana omaa hampaistoa. Transplantoitu hammas reagoi purentaolosuhteiden muutoksiin samalla tavalla kuin omat hampaat, mitä implantti ei tee. Onnistuneen leikkauksen edellytyksenä on lisäksi huolellinen jälkihoito. Valitettavasti joitakin siirteitä menetetään aina epäonnistuneen hoidon takia. Yleisimpiä komplikaatioita ovat resorptiot, karies ja marginaalinen parodontiitti. Usein komplikaatiot johtavat siirteen menettämiseen jonkin ajan kuluessa, mutta siirre voidaan yrittää pelastaa esimerkiksi juurihoidolla. Tässä syventävien opintojen kirjallisessa työssä on tehty kirjallisuuskatsaus hampaiden transplantaatioista ja lisäksi tutkittu vuosina 2004 - 2013 TYKSin suu- ja leukasairauksien klinikalla tehdyt transplantaatiot. Näistä selvitettiin muun muassa leikkauksen syy, seuranta-aika sekä mahdolliset komplikaatiot. Aineistosta käy ilmi, että transplantaatio suoritettiin yhteensä kymmenelle hampaalle, joista kaksi menetettiin seuranta-aikana (k.a. 19 kk). Lisäksi pohditaan transplantaatioiden heikkouksia ja vertaillaan menetelmää implantointiin.

Plaseboefekti hammaslääketieteessä

Plaseboefekti on yleisesti tunnettu mutta kliinisessä työssä melko vähän hyödynnetty ilmiö. Se on kuitenkin tärkeä osa kliinisiä lääketutkimuksia ja tiedostamattomasti osana kaikkia hoitotoimenpiteitä myös hammaslääketieteessä. Vaikka plaseboefektin olemassaolo on havaittu jo noin 200 vuotta sitten, ei plasebolle ole laadittu täsmällistä virallista määritelmää, ja edelleen myös muu ilmiöön liittyvä terminologia on monimuotoista. Yleensä plaseboefektillä tarkoitetaan hoitoon liittyviä vaikutuksia, jotka johtuvat tuntemattomista tai tarkoitusta vastaamattomista syistä. Plaseboefektin aiheuttamia haittavaikutuksia kutsutaan noseboksi. Plasebolääkkeiden ja -hoitojen määrääminen potilaalle ei lähtökohtaisesti ole hyväksyttävää. Potilaiden myönteisten odotusten vahvistaminen tehokkaiksi todistetuissa hoidoissa on kuitenkin kannattavaa, sillä se lisää kokonaishoitovaikutusta huomattavasti. Lääketieteelliseen tutkimustyöhön Maailman lääkäriliitto on laatinut eettisen ohjeiston plasebon käytöstä. Erityisesti viime vuosien käyttäytymis- ja lääketutkimukset, psykofysiologiset tutkimukset sekä aivojen kuvantamistutkimukset ovat antaneet paljon tietoa plaseboefektin luonteesta. Sen on todettu olevan todellinen neurobiologinen ilmiö, jonka vaikutukset perustuvat voimakkaiden odotusten laukaisemaan dopamiinin ja endogeenisten opioidien vapautumiseen. Plasebohoitojen vaikuttavuudesta eniten on tutkittu niiden analgeettista tehoa ja esimerkiksi päänsäryn ja orofasiaalisen kivun lievityksessä plasebohoidoilla on saatu hyviä hoitovasteita. Myös purentafysiologian alalla on tutkittu plaseboefektin aiheuttamaa kivun lievitystä: TMD-vaivoista johtuvissa kiputiloissa plasebohoito auttaa jopa 40 %:lla. Lisäksi plasebovaikutus on myös osana esimerkiksi purentakiskohoitojen vaikuttavuutta ja tulisi huomioida hoidon suunnittelussa sekä hoitotuloksen arvioinnissa.

Viologen based electroactive polymers and composites for durable electrochromic systems

Electrochromism, the phenomenon of reversible color change induced by a small electric charge, forms the basis for operation of several devices including mirrors, displays and smart windows. Although, the history of electrochromism dates back to the 19th century, only the last quarter of the 20th century has its considerable scientific and technological impact. The commercial applications of electrochromics (ECs) are rather limited, besides top selling EC anti-glare mirrors by Gentex Corporation and airplane windows by Boeing, which made a huge commercial success and exposed the potential of EC materials for future glass industry. It is evident from their patents that viologens (salts of 4,4ʹ-bipyridilium) were the major active EC component for most of these marketed devices, signifying the motivation of this thesis focusing on EC viologens. Among the family of electrochromes, viologens have been utilized in electrochromic devices (ECDs) for a while, due to its intensely colored radical cation formation induced by applying a small cathodic potential. Viologens can be synthesized as oligomer or in the polymeric form or as functionality to conjugated polymers. In this thesis, polyviologens (PVs) were synthesized starting from cyanopyridinium (CNP) based monomer precursors. Reductive coupling of cross-connected cyano groups yields viologen and polyviologen under successive electropolymerization using for example the cyclic voltammetry (CV) technique. For further development, a polyviologen-graphene composite system was fabricated, focusing at the stability of the PV electrochrome without sacrificing its excellent EC properties. High electrical conductivity, high surface area offered by graphene sheets together with its non-covalent interactions and synergism with PV significantly improved the electrochrome durability in the composite matrix. The work thereby continued in developing a CNP functionalized thiophene derivative and its copolymer for possible utilization of viologen in the copolymer blend. Furthermore, the viologen functionalized thiophene derivative was synthesized and electropolymerized in order to explore enhancement in the EC contrast and overall EC performance. The findings suggest that such electroactive viologen/polyviologen systems and their nanostructured composite films as well as viologen functionalized conjugated polymers, can be potentially applied as an active EC material in future ECDs aiming at durable device performances.

Life-related negative customer emotions in real estate agent encounters

The goal of this study was to explore how do customers’ life-related negative emotions affect real estate business. This was divided into two research questions: 1. What life-related negative emotions can be recognised in real estate customer encounters? 2. How do the recognised emotions affect customer encounters and the realtor’s work? 3. How can the realtor take the emotions into account in customer service? The theoretical background consists of two main lines of study: emotions and customer encounters. A wide literary review on emotions research was conducted from a cognitive psychology point of view, focusing on negative emotions. Emotions research was then combined into the field of customer encounters. Qualitative study was chosen as the methodological basis of the study. Empirical material of this study was collected through in-depth interviews with 13 successful Finnish real estate agents. Narrative research was used as a method for the study. Four life-related emotion categories were recognized in real estate customer encounters: sadness, anger, anxiety and shame. These emotions rose from issues varying from death of a close one to divorce and from major changes in life stages to deep emotional attachment to an old home. The study also found that these incidental negative emotions do affect customer encounters and realtors’ work. The emotions affected the decision making of customers and sometimes overshadowed reason. Some emotions made the customer passive and slow to make any decisions, while others made their decision making fast and hasty. Even though the incidental emotions might not have had anything to do with the real estate deal, they could affect the outcome of the customer encounter and the whole real estate deal. Interestingly enough, the study found that not all successful real estate agents knowingly serve customers in an emotional level. The study does, however, suggest that in fact it may be an ethical decision of the customer server to take into account the emotional state of the customer. Attending to the emotional side of customers does not only increase pleasantness of the customer encounter, but may improve and balance customer decision making and prevent hasty decisions possibly leading to improved customer satisfaction. This study also gave practical managerial implications to customer service providers on how negative incidental emotions can be attended to in a customer encounter. This study could be useful not only to real estate agents, but also in other types of customer service, especially with vulnerable populations or other types of home-related business.

Home Made Cars: An insight on Consumer Ethnocentrism – Case Saab

Saab outstands in the history of the Finnish car manufacturing. This is not only due to that these cars have been manufactured in Finland more than other passenger vehicles altogether. Finns also have a special emotional attachment to the “Finnish Saabs”. Findings from previous studies show that consumers connect cars well to the origin of the brand (COB). They are however rarely aware of the Country of Manufacturing (COM). Domestic brands are often popular in the COB, but research from situations in which the domestic origin is limited to the COM is rare. The case of this study is a phenomenon, in which the products origin is two dimensional and divided into domestic COM and foreign COB. The aim is to understand the phenomenon’s effect on consumer behavior. The research problem is approached with two sub questions: • Which country do consumers perceive as the origin country of the car? • What is the role of this origin in the consumers’ product perception and purchasing decision of the car? The theoretical framework of this study applies previous findings of two areas of interest: Country of Origin effect and Consumer Ethnocentrism. This is followed by feasibility studies that present and discuss the history and current state of Finnish car manufacturing. Based on the findings of earlier stages of the study, the role of the domestic COM on consumer behavior is presumed high. This expectation is confirmed by the experts and also by the first consumer respondent, who states domestic origin having been the main motivation to his car choice. All further consumer respondents do however not connect Saab to the home country, but discuss it as a Nordic car. This unexpected finding means that they do not perceive the origin to be neither the COM nor COB, but a geographical area that includes both countries. In other words, consumers have widened their in-group in a way that is in this thesis explained with reference group theory. The consumers’ perceived origin of the car is in this research found to be an important factor to the consumers’ product perception and purchasing decision. Being fit for the yields of the local environment is discovered to have been the most important factor to Finnish consumers purchasing choice of a Saab and the Nordic origin has been an indicator of this fit to them.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston jauhatuslaboratorion työturvallisuusanalyysi

Suomen työturvallisuuslaki vaatii työnantajia selvittämään työpaikan turvallisuuden ja poistamaan tai pienentämään siellä olevia vaaran riskejä. Tämä laki rinnastaa opiskelijan työntekijäksi ja yliopiston työnantajaksi. Turvallisuuden kartoitukseen on olemassa erilaisia riskianalyysimenetelmiä. Kaikissa menetelmissä analysoitavan kohteen vaaratekijät käydään läpi ja niiden aiheuttamien seurausten vakavuutta ja vaaran todennäköisyyttä arvioidaan. Näiden perusteella voidaan valita tarvittavat toimenpiteet. Yritys voi valita tarkoitukseensa sopivimman analyysimenetelmän tai yhdistellä eri menetelmiä. Tässä kandidaatin työssä Lappeenrannan teknillisen yliopiston jauhatuslaboratoriolle tehtiin riskikartoitus BS 8800-standardin mukaisesti. Riskikartoituksessa tuli ilmi vakaviakin puutteita jauhatuslaboratorion turvallisuudessa. Turvallisuuden parantamiseksi ilmi tulleille puutteille annettiin toimenpide-ehdotuksia. Toteutettujen toimenpiteiden jälkeen on laboratorion turvallisuutta seurattava ja aika ajoin riskianalyysi on tehtävä uudelleen, jotta laboratorion puutteet löydetään ja niihin voidaan puuttua. Näin laboratorio pysyy turvallisena esimerkiksi laitemuutosten jälkeen.

Luottokelpoisuuden arviointi osana luottopäätöstä yritysten välisessä kaupankäynnissä

Yritysten välinen tuotantopanosten ja hyödykkeiden vaihdanta perustuu maailmanlaajuisesti merkittävissä määrin luottokaupankäyntiin. Tällöin vaihdannassa myyjänä toimiva osapuoli saa luovuttamastaan panoksesta tai hyödykkeestä maksun myöhemmin kuin panos tai hyödyke fyysisesti vaihtaa omistajaa. Voidakseen luottaa ostajana toimivan osapuolen maksuhaluun ja -kykyyn, tulee myyjänä toimivan osapuolen arvioida ostajan aiheuttamaa luottoriskiä sekä tämän luottokelpoisuutta ennen vaihdantaan suostumista eli luottopäätöstä. Tutkielmani tavoitteena on selvittää syitä luottokaupan olemassaololle sekä kuvailla keinoja, joilla yritykset ovat pyrkineet arvioimaan kauppakumppaneidensa luottokelpoisuutta ennen luottopäätöksentekoa tai suoraan sen yhteydessä. Lisäksi tutkielman empiirinen osio perustuu toimeksiantona suoritetun kyselytutkimuksen tulosten analysointiin. Kysely suunnattiin toimeksiantajayrityksen luotonhallintaan luodun palvelun käyttäjille ja kyselyn tarkoituksena oli selvittää, miten se on käyttäjiään palvellut luotonhallinnan apuvälineenä. Kysely lähetettiin yhteensä 571 suomalaiselle yritykselle, joista 107 vastasi. Tuloksista ilmeni, että vastaajat olivat käyttäneet palvelua yleisimmin taloudellisen tilan arviointiin sekä kauppakumppaneidensa perustietojen hakuun. Siten palvelu on toiminut luotonhallinnan apuvälineenä ja tukevana toimena, muttei suoranaisesti ole soveltunut luottokelpoisuuden arviointiin sellaisenaan. Vastanneet yritykset käyttävät yleisimmin luottokelpoisuutta arvioidessaan maksuhäiriömerkintä- ja tilinpäätöstietoja, joista etenkin ensin mainittu korostaa negatiivisen maksukäytöshistorian merkitystä luottokelpoisuudelle. Vastanneet yritykset ovat myös jossain määrin sisäistäneet kauppakumppaneidensa tulevaisuuden luottokelpoisuuden arvioinnin maksukäytöshistorian rinnalla. Tämä käy ilmi esimerkiksi kauppakumppaneiden vastuullisuuden arviointina osana luottokelpoisuusarviota. Tutkielmassa suoritetun kyselyn tulosten perusteella tärkeimpinä johtopäätöksinä voidaan pitää palvelun hyvää käyttäjäystävällisyyttä, mutta tulosten tulkinta paljasti myös luottokauppaa käyvien suomalaisyritysten kohtaaman ongelman. Luottokelpoisuuden arviointia varten tarvittavia yritysten talous-, maksuhäiriö- ja maksuviivetietoja on tarjolla useiden eri palveluntarjoajien tuottamina, jonka vuoksi yritysten luotonhallinta vaatii useiden eri tietolähteiden käyttöä. Tämän perusteella suomalaisten luottokauppaa käyvien yritysten voidaan tulkita tarvitsevan luotonhallinnan palvelua, jossa yhdistyisi usean palveluntarjoajan tietokannat, ja joka olisi integroitavissa automaattiseksi osaksi yritysten luoton- ja myynninhallintaa.

Saksan graniittimarkkinoiden analysointi: Case Ylamaa Group Oy

Tämän kandidaatintyön tavoitteena on analysoida Saksan graniittimarkkinoiden houkuttelevuutta suomalaisen yrityksen näkökulmasta. Ylamaa Group Oy on rakennus-, ympäristö- ja sisustuskiveä tuottava yritys, joka on jo toimittanut Saksan alueelle tuotteitaan, mutta toiminta on ollut siellä vielä varsin vähäistä. Saksaa markkina-alueena analysoidaan PESTEn, sekä talouden ja maan raken-nusalan tulevaisuudennäkymien avulla, kilpailuasetelmaa puolestaan Porterin viidellä voimalla. Lisäksi tutkitaan asiakkaan kokemia arvoja graniitin tapauksessa ja etsitään yhteyksiä niiden, ja case-yrityksen ydinosaamisten välillä. Näin osoitetaan, miten yritys voi luoda itselleen kilpailuetua. Työn tuloksena käy ilmi, että Saksan markkinoille kannattaa laajentua. Kuitenkin kilpailu Saksassa on kovaa Euroopan yhtenäisen talousalueen vuoksi. Ylamaa Groupin tuleekin ottaa tuotannossaan ja markkinoinnissaan huomioon erinäisiä seikkoja Saksan markkinoilla pärjätäkseen, kuten hinta-laatusuhteen ja ympäris-töystävällisyyden korostamista.

A Comparison of B2C E-Commerce in Finland, Germany and United Kingdom

E-Commerce is not a new phenomenon, but strictly speaking, it has breakthrough during the past 15 years. E-commerce is adopted differently across European countries, even though almost all of them are considered to be advanced industrialized nations. These notions are made at the same time as E-Commerce markets grow year by year. Countries seem to evolve at a different pace. At the same time, customers get more and more experienced with the Internet and perceive online marketplace more critically. Also, companies have their important role in the development of E-Commerce. E-Commerce research has been conducted on three levels of analysis: individual, company, and country. In this thesis, the primary focus is on the differences between B2C retail E-Commerce in Finland, Germany, and the United Kingdom. The research is conducted with an exploratory method by collecting data from secondary sources. The research suggests that there are no significant differences between delivery methods in Finland, Germany, and the United Kingdom. When it comes to payment methods, the results suggests that there is a statistically significant difference between Germany and United Kingdom.