Subprime-kriisi ja luottoriskin hallinta

Tutkielma käsittelee subprime-lainausta ja subprime-kriisiin johtaneita syitä. Lisäksi tutkielmassa käsitellään pankin luottoriskin hallintaa eri näkökulmista. Luottoriski on keskeisin luottolaitostoimintaan liittyvistä riskeistä ja siksi pankkien luottoriskin hallintaa tulee jatkuvasti parantaa. Luottotappiot ja niihin johtaneet syyt ovat keskeisesti tarkastelun alaisina, kun syitä subprime-kriisiin haetaan. Tutkielma perustuu kirjallisuuteen ja siinä pyritään tuomaan esiin eri tekijöitä, jotka vaikuttivat vuonna 2007 alkaneeseen subrime-kriisiin. Työ sisältää lyhyen pankkitoiminnan luonteen ja alan rakennemuutoksen, esittelen aluksi lyhyesti pankkitoiminnan perusperiaatteita ja yleistä toimintaa sekä kuvaan lyhyesti rahoitusmarkkinoiden kehitystä viime vuosikymmenten aikana. Seuraavana esittelen laajemmin luottoriskin roolia subprime-kriisissä sekä sen epäonnistunutta hallintaa osasyynä kriisiä. Tarkemmin käsittelen Value at Risk -mallia luottoriskin mittaamiskeinona ja credit scoring -luottopisteytysmenetelmän osana luottoriskin hallintaa. Toinen tutkimuksen pääaihe on subrime-lainaus. Subrime-kriisin syntyyn vaikuttaneena olennaisena tekijänä pidetään Yhdysvaltojen asuntomarkkinoita ja erityisesti subprime-asuntolainoja, jotka olivat luottoluokitukseltaan heikkoja. Näiden heikkojen lainojen yleistyessä koko rahoitusmarkkinoiden pohja heikkeni. Rahoitusjärjestelmän suurien ongelmien taustalla vaikuttivat osaltaan arvopaperistaminen ja sen avulla muodostetut sijoitusinstrumentit, yli-innokas lainaaminen markkinoilla tarjolla olleen runsaan likviditeetin seurauksena, huolimaton sijoittaminen, riskinottoa liian voimakkaasti painottavat kannustinjärjestelmät, laaja-alainen epäonnistuminen luottoriskinhallinnassa ja sääntelyssä. Näitä tekijöistä tutkielmassa tarkastellaan tarkemmin arvopaperistamista ja kasvanutta lainaamista subrime-kriisin syntymisen osatekijöinä.

Ilmatorjunnan vänrikkien käsityksiä sotilaskouluttajan asiantuntijuudesta perusyksikössä : fenomenografinen tutkimus

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata ilmatorjunta-aselajissa palvelevien vänrikkien käsityksiä sotilaskouluttajan asiantuntijuudesta. Tutkimuksen tarve nousee yhteiskunnan koulutusjärjestelmän muutoksista, mikä kiistatta vaikuttavat puolustusvoimien koulutuskulttuuriin. Koulutuskulttuuri ohjaa sotilaskouluttajien jokapäiväisiä toimintoja. Tutkitusti asiantuntijuutta on tuotu ammatillisissa organisaatioissa alas. Asiantuntijatyössä yhdistyvät alan tiedon hallinta, suunnittelu, pohdinta, toteutus, kokemus, reflektio ja kehittäminen. Tutkimushenkilöinä tässä tutkimuksessa olivat 6 määräaikaista reserviupseeria ilmatorjuntaaselajista. He kaikki työskentelivät kouluttajan tehtävissä ilmatorjunnan perusyksiköissä. Kiinnostuksen kohteena olivat heidän käsityksensä sotilaskouluttajan asiantuntijuudesta, sen kehittymisestä sekä asiantuntijan työympäristöstä. Varsinainen tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla, joita tuettiin avoimiin kysymyksiin perustuvalla lomakehaastattelulla. Haastatteluin kerätty aineisto analysoitiin laadullisesti ja fenomenografisesti kategorioihin. Käsityksissä asiantuntijuus nähtiin oman alan tiedon hallintana ja jatkuvana kehityshalukkuutena. Sotilaskoulutuksessa asiantuntijuus toisaalta nähtiin osittain hyvän kouluttajan olemuksena, toisaalta se ei aina ollut itseisarvo hyvästä kouluttajuudesta. Asiantuntijan työympäristössä perusyksikössä merkittävinä piirteinä nähtiin koulutuskulttuurin vaikutus. Perusyksikössä toimintaa ohjaavat vanhemmat kouluttajat, rutiinit ja totutut mallit. Nuori kouluttaja saattaa joutua kulttuuriristiriitaan kohdatessaan perusyksikön organisaatiokulttuurin. Työympäristö vaatii ammattilaisilta mukautumista muutoksiin, ja siihen vastataan yhteisin voimavaroin. Asiantuntijaksi kehitytään jatkuvasti kokemuksen ja ajan kanssa. Käsitykset edustivat melko hyvin muutospaineen alla muovautuvan koulutus kulttuurin yleisiä piirteitä.

Pelko taistelussa : ilmiön käsittely puolustusvoimien johtajakoulutusmateriaalissa

Tutkimus on luonteeltaan teoreettinen. Tutkimusongelmana on: miten puolustusvoimat käsittelee sotilaan pelkoa taistelussa johtajakoulutusmateriaalissaan? Tutkimuksessa tutkitaan myös pelon vaikutusta ihmiseen taistelussa ja ihmiskäsityksen ja -kuvan, sekä kuolemankulttuurin merkitystä tutkittavaan ilmiöön. Tutkimusaineistona on puolustusvoimien johtajakoulutusmateriaalin kirjallisuus, sekä opetuspaketit Tulikaste, Taistelukenttä ja Varusmiesten johtaja- ja kouluttajakoulutus. Vertaan tutkimusaineistoa alan kirjallisuuteen. Lähestyn aihetta psykologian ja filosofian näkökulmasta. Tutkimuksessa ilmeni, että puolustusvoimien johtajakoulutusmateriaali on sisällöllisesti hajanaista ja puutteellista tutkittavan ilmiön käsittelyssä. Tappamisen pelkoa ei ole käsitelty puolustusvoimien johtajakoulutusmateriaalissa lainkaan. Länsimainen kuoleman kieltävä kulttuuri, sekä puolustusvoimien tehtäväkeskeinen ihmiskuva ovat ongelmallisia ilmiön kannalta. Tutkimukseni johtopäätöksenä on, että puolustusvoimat tarvitsee taistelustressioppaan.

Etelä-Savon aluetalouskatsaus 2013

Etelä-Savon aluetalouskatsaus 2013 esittelee maakunnan tilaa ja viimeaikaista kehitystä. Katsaus on yksi työkaluista maakunnan kehityksen seurannassa ja tulevaisuuden ennakoinnissa. Vuosittain laadittavan katsauksen teossa on hyödynnetty viimeisimpiä saatavilla olevia tilastoaineistoja. Keskeisen osan katsausta muodostavat Tilastokeskukselta hankitut yritysten liikevaihtoa, vientiä ja henkilöstömäärän kehitystä kuvaavat indeksisarjat Etelä-Savon maakunnan kannalta keskeisiltä toimialoilta ja yritysryhmistä. Indeksisarjojen tiedot yltävät vuoden 2013 maaliskuulle saakka. Maakuntatasoisen tiedon ohella katsauksessa tarkastellaan henkilöstömäärän ja liikevaihdon kehitystä myös Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan seutukunnissa. Katsauksen ovat koonneet Etelä-Savon ELY-keskuksen TENHO-hankkeen ennakointiasiantuntijat. Etelä-Savon kaikkien toimialojen liikevaihto kasvoi vuonna 2012 0,6 prosenttia ja henkilöstömäärä yhden prosentin noudattaen koko maan varsin tasaista trendiä. Maakunnan teollisuustoimialoilla kehitys oli laskusuuntaista edellisvuosien kasvun jälkeen. Vienti kuitenkin kehittyi positiivisesti kasvaen 1,9 prosenttia vuodentakaisesta. Rakennusalalla kehitys oli alavireistä poiketen eniten koko maan trendistä. Myös kaupan alan kasvu taittui. Positiivisinta kehitystä maakunnan taloudessa oli palvelualoilla, joiden liikevaihto kasvoi vuositasolla 5,7 prosenttia ja henkilöstömäärä yhden prosentin. Vuonna 2012 valopilkkuja olivat erityisesti matkailuala sekä liike-elämän palvelut.

Iran's domestic and foreign policies

Iran has a reputation of being a problematic country. Right now, it is proceeding with its nuclear program despite the opposition of the West and neighboring countries and the massive sanctions inflicted upon it. The country is also struggling with domestic issues. Half of Iran’s population belongs to different ethnic or religious minorities. They have poor rights to express their culture in the country, which is a cause of dissatisfaction among non-Shiite and non-Persian citizens. After the Arab Spring, the situation in Iran is getting more topical than ever. In the Syrian conflict, the Shiite Iran is constantly giving support to al-Assad’s regime. These are all factors that have aggravated the already irritated relations between Iran and the West.

Reseptilääkkeiden markkinoinnin eettisyys

Tutkielmassa tarkastellaan reseptilääkkeiden markkinointia Suomessa alan toimijoiden päätöksenteon ja eettisten ohjeiden kautta. Tutkimuksen keskeisimpänä tavoitteena on esitellä lääkealan eri toimijoiden näkökulmia heidän eettisen tai epäeettisen päätöksentekonsa kautta. Mahdollisesti vaikuttavista tekijöistä tavoitteena on myös esitellä eettisiä ohjeita ja pohtia millainen rooli niillä on toimijoiden päätöksenteossa. Tutkimuksessa pyritään myös tuomaan ilmi eettisiä ongelmia lääketeollisuudessa ja avaamaan alan toimijoiden yleistä näkemystä reseptilääkkeiden markkinointiin liittyen. Lisäksi tutkimuksessa tutustutaan lääketeollisuuteen toimialana.

Potential benefits of building information modeling for building material supplier

This thesis investigated building information modeling (BIM) from a material supplier’s point of view. The objective was to gain understanding about how a building material supplier could benefit from the growing use of BIM in the AEC (architectural, engineering and construction) industry. Increasing amount of inquiries related to BIM from customers and other interest groups had awoken target company’s interest towards BIM. This thesis acts as a pre-study for the target company related to potential of BIM. First of all BIM and its meaning from a material supplier’s point of view was defined based on a literature review. To reveal the potential benefits of BIM for a material supplier a questionnaire survey and in total of 11 interviews were conducted. Based on the literature review and analyzed results it came clear that BIM offers benefits also for material suppliers. Product libraries and material databases for BIM tools can act as an important marketing channel for material suppliers. Material suppliers could also utilize the information from the BIM models to schedule their deliveries more precisely and potentially even to schedule their own production. All this needs deeper cooperation between material suppliers, contractors and other stakeholders in the AEC industry. Based on the results also first steps for the target company to utilize the growing use of BIM were defined.

Käyttäjäyhteisöt ja tuotekonseptit – Tutkimuksia ihmiskeskeisestä teknologiasta ja visuaalisuudesta

KÄYTTÄJÄYHTEISÖT JA TUOTEKONSEPTIT on monitieteinen avaus ajankohtaiseen ihmiskeskeisen teknologian tutkimukseen. Teos koostuu yhdestätoista artikkelista, jotka ristivalottavat uuden teknologian, yhteisöllisyyden ja visuaalisuuden välistä ongelmakenttää. Kirjoittajat kysyvät, toimiiko uusi teknologia uudenlaisten yhteisöjen perustana vai toisinpäin. Millaisia palveluita ja sovellutuksia nykyiset ja tulevat teknologian käyttäjäyhteisöt tarvitsevat ja kaipaavat? Mikä on käyttäjäyhteisöjen rooli uuden teknologian tuottamisessa ja muokkaamisessa? Miten tavalliset käyttäjät ja heidän kokemustietonsa olisi mahdollista integroida nykyistä paremmin tekniikan ja sen sovellutusten suunnittelutyöhön? Antologiassa pohditaan myös mainonnan yhteisöllisiä ulottuvuuksia ja tämän yhteisöllisyyden nopeasti muuttuvaa luonnetta tietotekniikan aikakaudella. Teoksen kirjoittajat ovat Porin monitieteisen yliopistokeskuksen tutkijoita, professoreita ja opiskelijoita, jotka ovat työskennelleet yhdessä vuosina 2005–2007 Tekesin ja yritysten rahoittamassa tutkimushankkeessa. Kuten käsillä olevasta teoksesta käy ilmi, hanke on synnyttänyt uudenlaista poikkitieteellistä keskustelua humanistien, tekniikan tutkijoiden ja taideteollisen alan tutkijoiden kesken.

Häivemateriaalit ja -rakenteet lentokoneissa

Häiveteknologian osuus sotilaslentokoneiden kehityksessä on kasvanut viime vuosikymmenten aikana merkittävästi, ja tuoreimmat valmistuneet sekä valmisteilla olevat lentokoneet hyödyntävätkin erilaisin keinoin häivetekniikkaa. Häivelentokoneet eivät ole pelkästään enää Yhdysvaltojen yksinoikeus, vaan erilaisia häivelentokoneita on suunnitteilla eripuolilla maailmaa, esimerkiksi Venäjällä ja Kiinassa. Tutkielmassa tarkastellaan tutkavaimennusmateriaaleja ja -rakenteita, niiden fysikaalisia perusteita ja käyttöä sotilaslentokoneissa. Vaimentavat materiaalit ja rakenteet ovat siitä syystä merkittävässä asemassa häivetekniikasta puhuttaessa, koska ne luovat lopullisen eron tutkapoikkipinta-alan näkökulmasta hyvin muotoiltujen lentokoneiden välille. Tutkielman päätutkimuskysymys on, miten materiaaleilla ja rakenteilla voidaan vaikuttaa lentokoneen häiveominaisuuksiin. Alatutkimuskysymykset puolestaan ovat seuraavat: Mitä ovat aktiivinen ja passiivinen häivetekniikka? Miten häivelentokoneessa häiveominaisuudet on toteutettu? Tutkimusmenetelmänä käytetään kvalitatiivista kirjallisuustutkimusta, jonka lähdeaineisto on peräisin julkisista lähteistä (kirjat ja internet-lähteet). Vaimentavat rakenteet tulevat kasvattamaan osuuttaan lentokoneiden häiveominaisuuksista, koska ne mahdollistavat laajalla taajuuskaistalla vaimennuksen ilman, että koneen paino kärsii samanaikaisesti. Vaimentavien materiaalien käyttö puolestaan on vähentymässä, koska teknologian kehityksen myötä lentokoneiden rungon liitoksista on tullut lähes aukottomia, mikä vähentää tutkasäteiden heijastuksia. Tästä seuraa se, että vaimentavilla materiaaleilla ei tarvitse enää torjua väljästä kokoamisesta aiheutuneita heijastuksia, jotka kasvattavat kohteen tutkapoikkipinta-alaa. Uusia innovaatioita häivetekniikan alueella on syntynyt teknisen kehityksen myötä, esimerkiksi älykkäät materiaalit, nanoputket ja plasma stealth. Näiden vaikutukset lentokoneiden häiveominaisuuksiin tulevat selviämään vasta tulevaisuudessa, koska niiden julkiset sovellukset ovat vielä vähäiset. Häiveominaisuuksilla saavutettu hyöty joudutaan punnitsemaan koneen huoltoihin kuluvan ajan suhteen, koska etenkin tutkavaimennusmateriaalit tarvitsevat paljon huoltoa, jotta niiden vaimentavat ominaisuudet säilyisivät. Uusimmissa häivelentokoneissa tutkavaimennusmateriaalien määrää onkin juuri tästä syystä pyritty minimoimaan. Tutkavaimennusrakenteet eivät altistu vaimentavien materiaalien tavoin kulumiselle, jolloin ne eivät tarvitse yhtä paljon huoltoa.

Ravinnon ja nesteytyksen merkitys taistelulennolle valmistautumisessa

Lentäjän työn fyysisen luonteen ja tehtävien haasteellisuuden vuoksi on mielenkiintoista tutkia niitä keinoja, joilla lentämisen kuormittavuutta voidaan vähentää sekä ohjaajan toimintaa lennon aikana helpottaa. Tässä tutkielmassa selvitetään ihmiskehon rakenteita ja toimintaa, ohjaajan kuormittumista lennon aikana, sekä ravinnon ja nesteytyksen merkitystä ihmisen suorituskykyyn. Suomen ilmavoimilla on aiheesta liikunnan alan ohjeita ja julkaisuja, mutta varsinaista ravintoon ja nesteytykseen keskittyvää teosta ei ole tarjolla. Päätutkimusongelmana on: Mitä tiedetään ravinnon ja nesteytyksen merkityksestä Ilmavoimien ohjaajan toimintakyvyn ylläpidossa? Tutkielma vastaa kysymykseen mitä ja milloin kannattaa syödä ja juoda taistelulennolle valmistauduttaessa, sekä mistä ihmisen suorituskyvyn muutokset johtuvat. Aineistonkeruumenetelmänä on perinteinen kirjallisuuskatsaus. Tutkimusaineisto koostuu terveys- ja liikunta-alan kirjallisuudesta, kahdesta henkilökohtaisesta tiedonannosta sekä lentäjän kuormittumiseen ja ilmailuun yleisesti liittyvistä tutkimusraporteista. Lentäminen kuormittaa elimistöä normaaliaineenvaihduntaan nähden samalla tavalla kuin pitkäkestoinen urheilusuoritus. Lihakset väsyvät ja vaativat palautuakseen aikaa, rakennusaineita ja lepoa. Ruokaillessa kannattaa suosia energiapitoisia, vähärasvaisia tuotteita, kuten pastoja, riisiä ja perunaa, mutta muistaa myös valkuaisaineiden tarve ottamalla lautaselle säännöllisesti proteiinin lähteitä, kuten lihaa, kalaa ja maitotuotteita. Nestettä tulee tankata tasaisesti lentoviikon aikana hieman etupainotteisesti. Vettä, mehua, maitoa tai muita juomia tulisi juoda noin 2-3 lasillista jokaisella aterialla, jonka lisäksi 1-3 lasillista aterioiden välillä. Lentosuoritteiden jälkeen sopiva nestemäärä nautittavaksi on 0,5 litraa. Ilmavoimien toimintakulttuurissa lentopäivän kiire luo haasteen ihanteellisen ruokavalion noudattamiselle. Nesteytyksen jatkuva toteuttaminen jää nykyisellään jokaisen lentäjän omalle vastuulle lentoviikoilla. Puolustusvoimien ruokalat tarjoavat melko hyvin ravintoainesuositukset täyttävää ruokaa, joten riittää, kun varaa tarpeeksi aikaa ruokalassa asioimiseen, varsinkin aamupalalla ja lounaalla. Mikäli joudutaan turvautumaan välipaloihin, hedelmät ja täysjyväviljatuotteet ovat hyvä valinta.

Miehittämättömän taisteluilma-aluksen maataistelukyky

Miehittämättömien taisteluilma-alusten käyttö on yleistynyt taistelukentällä ja niiden rooli on muuttunut pelkästä tiedonkerääjästä aktiiviseen tulenkäyttöön. Kustannustehokkuus sekä UCAV:ien kyky toteuttaa vaarallisia tehtäviä riskeeraamatta ihmishenkiä on syy niiden aktiivisen käyttöön. Ase sekä sensoritekniikan kehitys on mahdollistanut UCAV:ien roolin kasvattamista, jolloin tunnistamistehtäviin tulenkäyttöä varten ei enää välttämättä tarvitse käyttää miehitettyä kalustoa. Miehittämättömät taisteluilma-alusjärjestelmät kykenevät tiedustelu sekä tulenkäyttöoperaatioihin jo täysin itsenäisesti tai ne voivat toimia kolmannen osapuolen kanssa. Tämä tutkielma on kirjallisuustutkimus jonka tarkoituksena on perehtyä kahden erityyppisen miehittämättömän taisteluilma-aluksen maataistelukykyyn erilaisten esimerkkien avulla. Esimerkit on valittu selkeästi kahdesta eri UCAV-kategoriasta, joista toinen edustaa tiedusteluun suunniteltua rynnäkkökykyistä taktista lennokkia ja toinen lentotukialukselta parvikokonaisuudessa toimivaa melkein itsenäistä järjestelmää. Ensimmäinen asialuku käsittelee alusten maataistelukykyä ja esittelee niiden asejärjestelmiä sekä sensoreita. Toinen asialuku keskittyy miehittämättömään taisteluilma-alusjärjestelmään. Johtopäätöksissä on summattu asialuvuissa esille tulleet tekijät jotka mahdollistavat UCAV:ien maataistelukyvyn ja jotka toisaalta rajoittavat sitä. Johtopäätöksissä on avattu myös alan tulevaisuudennäkymiä.

Suomen tykistössä käytettävät sytytintekniikat

Tavoitteena oli selvittää nykyisin käytössä olevia sytytintekniikoita Suomen Puolustusvoimissa. Myös pyrittiin arvioimaan uusien tekniikoiden mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Tutkielmassa esi-tetään sytyttimien jaottelu, rakenne yleisellä tasolla sekä perehdytään hieman tarkemmin sytyttimi-en toimintaperiaatteeseen. Tutkielma toteutettiin käyttämällä kvalitatiivista tutkimusmenetelmää, lähteinä alan kirjallisuus, elektroniset dokumentit, valokuvat ja internet. Tutkimuksen pääkysymys on: Mikä on suomalaisen kenttätykistön sytyttimien nykytilanne ja tulevaisuudennäkymä? Alakysymykset ovat: Mikä on käytössä olevien sytyttimien jako, rakenne ja toimintaperiaate? Mitä teknisiä innovaatioita on ke-hitteillä sytytintekniikoiden suhteen? Tutkimus rajoittuu vain Suomen tykistössä käytettäviin syty-tintekniikoihin. Tutkimuksessa ei käsitellä raketinheittimissä käytettäviä sytyttimiä. Sytyttimet voidaan nykyiseltään jakaa ainoastaan toimintaperiaatteensa mukaisesti. Niille asetetut vaatimukset ja niiden rakenne riippuvat sytytintyypistä. Kaikille voidaan kuitenkin asettaa niin sanottuja yleisiä vaatimuksia, jotka koskevat muun muassa valmistamista ja varmistuksia. Sytyttimien toimintaperiaatteiden tunteminen on turvallisuuden kannalta välttämätöntä. Mitään yleissytytintä ei ole olemassa, siksi monenlaiset toimintatavat on hallittava. Turvallisuusvaatimuk-siin kuuluvat myös varmistukset kuljetusta ja käsittelyä varten. Tutkimusten perusteella nykyiset sytyttimet toimintaperiaatteineen säilynevät vähintään seuraavat 30 vuotta. Mekanisoitujen joukkojen yleistyminen ja mahdollinen sodankäynti asutuskeskuksissa tulevat asettamaan uusia haasteita, samoin taloudelliset seikat.

Jään asettamat vaatimukset tulevaisuuden vartiolaivalle

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitä vaatimuksia Itämeren jääolosuhteet asettavat tulevaisuuden vartiolaivalle. Lisäksi tutkitaan mitä vaatimuksia nykyisten vartiolaivojen jäissäkulkukyvylle on asetettu, miten hyvin ne ovat toteutuneet ja millä teknisillä ratkaisuilla alusten jäissäkulkukykyä voidaan yleisesti parantaa. Tutkimusmenetelmänä käytetään kvalitatiivista kirjallisuusanalyysiä. Tutkimusaineisto koostuu pääosin vartiolaivojen erittelyistä, rajavartiolaitoksen henkilöstön haastatteluista, Puolustusvoimien vaatimustenhallintaa käsittelevistä ohjekirjoista sekä laivateknisen alan oppikirjoista ja opinnäytetöistä. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että vaikka alusten jäissäkulkukyvylle asetettuja vaatimuksia ei ole määrällisesti montaa ovat ne kuitenkin sisällöllisesti riittäviä. Vaatimusten perusteella hankittujen alusten jäissäkulkukyky on ollut vaatimusten mukainen ja alukset ovat olleet kykeneväisiä toimimaan käyttöperiaatteidensa mukaisesti kaikissa Itämeren olosuhteissa. Tutkimuksen tuloksena syntyi vaatimus tulevaisuuden vartiolaivan jääluokasta, joka ilmentää samalla aluksen jäissäkulkukykyä. Tutkimuksessa esitetään lisäksi runkomalli ja propulsiojärjestelmä, joilla vaatimus saadaan täytettyä. Jatkotutkimuksen aiheiksi tutkimus ehdottaa ruoripotkurilaitteen rungolle aiheuttamaa jääkuormitusta, vartiolaivan jäissäkulkukyvyn tutkimista kustannustehokkuuden näkökulmasta sekä SWATH-tyyppisen rungon soveltumista vartiolaivakäyttöön Itämerellä.

Panssaroidun pyöräajoneuvon tilannetietoisuuden parantaminen sensoreilla

Sodan kuvan muutos on luonut haasteen vastata informaatioajan taistelukentän vaatimuksiin. Ratkaisuna tähän nähdään verkostokeskeinen sodankäynti, jonka tärkeimpiä käsitteitä on tilannetietoisuus. Tilannetietoisuus perustuu oikeaan tilannekuvaan, jonka muodostuminen panssaroiduissa pyöräajoneuvoissa on haastavaa, koska se perustuu pääsääntöisesti ajoneuvon johtajan tekemiin havaintoihin. Erilaisilla sensoreilla on mahdollista parantaa panssaroidun pyöräajoneuvon tilannekuvaa, ja täten luoda edellytykset tilannetietoisuuden muodostumiselle. Tutkimuksen pääkysymyksenä on, kuinka panssaroidun pyöräajoneuvon tilannetietoisuutta saadaan parannettua sensoreilla. Tämän lisäksi tutkimuksessa vastataan alakysymyksiin, mitä ovat optroniset sensorit, ja miten tilannetietoisuutta saadaan välitettyä ajoneuvosta ja ajoneuvoon. Tutkimuksessa käsitellään optronisia sensoreita ja tiedonsiirtoa VHF-radioverkossa sekä USB-laitteella. Tutkimusmenetelmänä on kirjallisuustutkimus, jonka lähtökohtana on hyödynnetty alan painettuja perusteoksia. Näitä on täydennetty muun muassa verkkojulkaisuilla. Panssaroidun pyöräajoneuvon tilannetietoisuuden parantamiseksi voidaan käyttää videokameraa, valonvahvistinta ja lämpökameraa. Näistä optronisista sensoreista lämpökamera tarjoaa suurimman yksittäisen hyödyn verrattuna videokameraan ja valonvahvistimeen. Lämpökameran toiminta on riippumaton valaistusolosuhteista toisin kuin videokamera ja valonvahvistin. Lämpökameroiden erojen takia on selvitettävä, minkälainen laite soveltuu parhaiten Suomen olosuhteisiin. Parhaiten tilannetietoisuutta saadaan parannettua sensorilla, joka yhdistää edellä mainittujen sensorien kuvat. Nykyiset tiedonsiirtotekniikat luovat haasteita sensorien luoman tilannekuvan siirtämiselle. Esimerkiksi videokuvan siirtäminen VHF-radioverkkoa käyttäen ei ole mahdollista nykyisin käytössä olevalla tekniikalla. Erilaisten radiotekniikoiden kehittymisen myötä VHFradioverkkojen tiedonsiirtokapasiteetti kasvaa, mutta videokuvan siirtäminen kyseistä kanavaa pitkin ei liene mahdollista. USB-muistin käyttäminen tiedonsiirtämiseen taistelukentällä mahdollistaa suuren tietomäärän siirtämisen kerralla, mutta edellyttää taistelulähetin käyttöä, mikä lisää viivettä tiedon välittämiseen.

Kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma Vihdin Vanjokilaaksossa ja Sulkavanojan alueella

Yleissuunnitelman tavoitteena on innostaa viljelijöitä vesiensuojelua edistävien kosteikkojen perustamiseen ja luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen. Toimenpiteiden toteuttaminen on vapaaehtoista, eikä suunnitelma velvoita maanomistajia mihinkään. Suunnitelman tietoja voidaan käyttää yksityiskohtaisen suunnittelun tukena haettaessa ei-tuotannollista investointitukea, maatalouden ympäristötukea tai muuta rahoitusta kohteiden toteuttamiseen. Kosteikkojen yleissuunnitelma kattaa Vihdin puoleisen Vanjoen valuma-alueen ja Sulkavanojan valuma-alueen (74 km2). Peltoa suunnittelualueesta on noin 40 prosenttia. Luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma maatalousmaisemassa käsittää pienemmän alueen (51 km2) eli Vihdin puoleisen Vanjoen valuma-alueen pois lukien Vanjärven rannat ja Vanjärven ja Hiidenveden välisen jokilaakson. Suunnitelma perustuu kohteiden maastoinventointeihin. Maastokäyntien kohteet valittiin karttatarkastelun perusteella sekä eri tahoilta saatuihin vihjeisiin ja tietoihin. Paikkatietoaineiston luominen oli tulosten käsittelyssä merkittävässä asemassa. Paikkatietojen avulla voitiin laskea mm. kohteiden pinta-alat ja kosteikkojen osalta valuma-alue ja kosteikon pinta-alan osuus valumaalueesta. Raportissa kerrotaan asiaan liittyvää perustietoa alueesta ja vesistöistä. Tietoa tarjotaan kosteikkojen perustamisesta ja ylläpidosta sekä monimuotoisuuskohteiden alkuraivauksesta ja hoidosta. Näiden toimien mahdollisia rahoituslähteitä ja rahoituksen ehtoja esitellään. Suunnitelma esittää 147 kohdetta. Niistä valtaosa on mahdollista toteuttaa maataloustuilla. Kosteikkokohteita suunnitelmassa on 76. Näistä kahdeksan täyttää myös luonnon monimuotoisuuskohteen kriteerit. Kosteikkojen yhteisala on 58 ha. Kohteista 70 on luonnon monimuotoisuuskohteita. Näiden pinta-ala on yhteensä noin 29 ha. Yleisimpiä ovat erilaiset reunavyöhykkeet. Perinneympäristöihin kuuluvia kohteita on yhdeksän, yhteensä 11,5 ha.