Project Resource Management in R&D Public Sector Organization

In R&D organizations multiple projects are executed concurrently. Problems arises in managing shared resources since they are needed by multiple projects simultaneously. The objective of this thesis was to study how the project and resource management could be developed in a public sector R&D organization. The qualitative research was carried out in the Magnetic Measurements section at CERN where the section measures magnets for particle accelerators and builds state of the art measurement devices for various needs. Hence, the R&D and measurement projects are very time consuming and very complex. Based on the previous research and the requirements from the organization the best alter- native for resource management was to build a project management information system. A centralized database was constructed and on top of it was built an application for interacting and visualizing the project data. The application allows handling project data, which works as a basis for resource planning before and during the projects are executed. It is one way to standardize the work-flow of projects, which strengthens the project process. Additionally, it was noted that the inner customer’s database, the measurement system and the new application needed to be integrated. Further integration ensures that the project data is received efficiently from customers and available not only within the application but also during the concrete work. The research results introduced a new integrated application, which centralizes the project information flow with better visibility.

Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnitelma

Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen kuntiin laadittiin turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnitelma. Suunnitelma laadittiin yhteistyössä Uudenmaan ELY-keskuksen sekä suunnittelualueen kuntien kanssa. Suunnitelma laadittiin kestävän liikkumisen näkökulmasta ja se sisältää turvallisuuden parantamisen lisäksi kestävän liikkumisen edistämistä. Alueen liikenneturvallisuustilannetta ja liikkumistottumuksia kartoitettiin nykytila-analyysin lisäksi asukaskyselyllä. Kaikkiin alueen kuntiin tehtiin maastotarkastelut onnettomuusanalyysissa ja asukaskyselyssä nousseiden ongelmapaikkojen perusteella. Onnettomuusanalyysin tulosten mukaan suunnittelualueen liikenneturvallisuuden tila on koko maan keskiarvoa heikompi. Vuosien 2008–2012 keskiarvon mukaan suunnittelualueella henkilövahinkoon johtaneita tieliikenneonnettomuuksia tapahtui 125 kpl/100 000 asukasta vuodessa, kun koko maassa vastaava luku oli 116 kpl. Suunnittelualueen onnettomuuskustannukset ovat vuosittain yli 57 miljoonaa euroa, josta kuntien osuus on noin 10 miljoonaa euroa. Asukaskyselyn vastauksien mukaan suunnittelualueen liikenneturvallisuus koettiin pääasiassa melko turvalliseksi. Turvavälineiden käytössä huolestuttavaa oli, että vain noin 50 % vastaajista kertoi käyttävänsä aina tai yleensä pyöräilykypärää pyöräillessä. Kyselyn mukaan 60 prosentilla vastaajista työ- tai koulumatkan pituus suuntaansa on yli viisi kilometriä, joka asettaa haasteita kestävälle liikkumiselle. Nykytila-analyysin, valtakunnallisen ja alueellisen vision ja tavoitteiden pohjalta määriteltiin suunnittelualueen liikenneturvallisuus- ja kestävän liikkumisen visio ja tavoitteet. Pitkän aikavälin liikenneturvallisuusvisioksi asetettiin, että kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä ja liikenne on vastuullista ja se koetaan turvalliseksi. Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien vähentämistavoite on, että vuonna 2020 tapahtuu korkeintaan 85 henkilövahinko-onnettomuutta (v. 2008–2012 tapahtui keskimäärin 114 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta). Tavoitteena on myös, että kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkutapaosuus lyhyillä (alle 5 km) matkoilla kasvaa (kestävien kulkutapojen kulkutapaosuuden kasvaa 38 %:sta 46 %:iin vuoteen 2020 mennessä). Suunnitelmatyön aikana kuntien liikenneturvallisuustyötä aktivoitiin. Liikenneturvallisuusryhmien ja eri hallintokuntien edustajien kanssa ideoitiin kaikille eri ryhmille sopivia toimintamuotoja liikenneturvallisuuden ja kestävän liikkumisen edistämiseksi. Liikenneympäristön parantamisehdotus tehtiin noin 210 alueen kohteeseen. Toimenpiteiden toteuttaminen vaiheistettiin kolmeen ohjeelliseen kiireellisyysluokkaan. Suunnitelma aikajänne on noin 8-10 vuotta ja suunnitelman toteutumista on tarkoitus seurata työssä asetettujen seurantamittareiden avulla.

“Mitä iloo siit o ko se o samallai kaikil”. Porilaissyntyiset ja Poriin muuttaneet nuoret aikuiset aluepuhekielen puhujina ja tarkastelijoina

Tässä tutkielmassa tarkastellaan kahta informanttijoukkoa: 10:ä Porista kotoisin olevaa ja 14:ää Poriin aikuisiällä muuttanutta nuorta aikuista ja sitä, miten he jäsentävät ja kuvailevat Porin aluepuhekieltä. Informantit tekevät puhutusta kielestä hyvin erilaisia havaintoja: kuvailevia ja kuvauksellisia, mutta myös kielenainekseen kohdistuvia huomioita. Käsillä ovat kielelliset piirteet kuten loppu-n:n kato, diftongien avartuminen, rajageminaation puuttuminen, vokaaliaineksen loppuheitto, d : r -vaihtelu, yks. 1. ja 2. persoonapronomien mää/sää -edustus, yleisgeminaatio ja i : ei -muotoinen imperfekti (mietin : mietein). Lisäksi tutkielmassa pohdiskellaan, onko informanttien mainitseman ”tunnistettavan rytmin” taustalla tosiasiassa kielenaineksesta paikannettava prosodinen piirre. Informanttien Porin aluepuhekielen kuvausta tarkastellaan myös vasten kahta Porin murteen traditionaalista kuvausta, joista toista edustaa Paula Eskolan Porin murrekirja (1987) ja toista Kalevi Wiikin Sano se murteella -teoksen (2006) kuvaus Porin alueen murteista. Lisäksi tässä työssä käsitellään kielen kommentoinnin prosessia: mihin aikaan kuvattava kielimuoto kytketään ja ketkä kuvataan kielimuodon puhujiksi tai ”osaajiksi”. Huomio kiinnittyy myös kommentoinnin kohteeseen, joka saattoi paljastua yhden kielenkäyttäjäkontaktin kautta muodostuneeksi käsitykseksi jostakin puhutun kielen alueellisesti tunnistettavasta muodosta. Tässä työssä osoitetaan myös, että kielenkäyttäjien kommentointiin vaikutti informanttien ja käsillä olevan kielimuodon suhde. Lisäksi tutkimuksessa hahmotetaan informanttien kommenttien ja tutkimuskirjallisuuden avulla kaksi käsitteellisesti erilaista puhutun kielen muotoa: vaihteleva (alue)puhekieli ja aito murre. Tämän pro gradu -työn lopussa arvioidaan myös kansanlingvistisiä metodeja ja tutkijan postitiota.

Nieuwe paskaart voor een gedeelte van de Oost-Zee = Nouvelle carte hydrographique d'une partie de la Mer Baltique = Nya pass cort öfwer yen dehl af Oster-Siöön = The new sea map of the second of the East-Sea

Sisältää myös kartakkeet: Pastkaartje van de Noord Bodem, Suomenlahden itäosa ja Laatokka

Nieuwe paskaart voor een gedeelte van de Oost-Zee = Nouvelle carte hydrographique d'une partie de la Mer Baltique = Nya pass cort öfwer yen dehl af Oster-Siöön = The new sea map of the second of the East-Sea

Sisältää myös kartakkeet: Pastkaartje van de Noord Bodem, Suomenlahden itäosa ja Laatokka

Willem Jansz. tot den goetwilligen leser in dese pascaarte (goetwilligen aenschouwer) hebdij alle de zeecusten van geheel Europa, seer perfectelijck afgeteeckent door Cornelis Doeds Z. van Edam, op hor rechte streckingen ende ware hoechten, nijtgenomen alleenlijck de Middelantsche Zee ..

Nimeke- ja tekijätiedot nimiönkehyksissä

Wäxande grad-charta öfwer Norre-Bottn [i.e. Norrbotten] innehållandes alle cousterne ifrån Gefle och Åbo alt op till Tårneå ...

Julkaisussa: General hydrographisk chart-book öfwer Östersjön och Katte-Gatt till sin raetta figur och stoorleek

Carte d'Afrique dressée pour l'usage du Roy

Nimeke- ja tekijätiedot nimiönkehyksissä

Insula D. Helenae sacra coeli clementia et aequabilitate soli ubertate et aquarum salubritate nulli secunda sed inhabitata; hic receptus navium ex Or. India redentium sita in altitudine 16. graduum ad austrum lineae aequinoctialis

Julkaisussa: Itinerarium ofte schip-vaert naer oost ofte Portugaels Indien

Carta particolare che mostra il Capo Buona Speranza con il mare verso ponte è con l'isole di Tristan d'Acunha è di Martin Vaz : la longitudine comincia da l'isola di Pico d'Aasores [i.e. Pico Azores] : d'America carta XVIII

Julkaisussa: Dell' arcano del mare di Ruberto Dudleo ... parte qvarta del libro sesto. Vol III

Carta particolare della entrata del Mare Botnico ó Boddico : la longitudine comincia da l'isola di Picco d'Asores [i.e. Pico Azores] : di Europa carta XXXXIII

Julkaisussa: Dell' arcano del mare di Ruberto Dudleo ... parte seconda del tomo terzo contenente il libro sesto. Vol III

Carta particolare dell fine del Mare Baltico in sino all narue : la longitudine comincia da l'isola di Picho d'Asores [i.e. Pico Azores] : di Europa carta XXXXII

Julkaisussa: Dell' arcano del mare di Ruberto Dudleo ... parte seconda del tomo terzo contenente il libro sesto. Vol III

Carta particolare della terra di Grenlande gia incognita fu scoperta da Inglesi sino a, gradi 80 di latitudine : la longitudine comincia da l'isola di Pico d'Asores [i.e. Pico Azores] : di Europa carta XXXXVIIII

Julkaisussa: Dell' arcano del mare di Ruberto Dudleo ... parte seconda del tomo terzo contenente il libro sesto. Vol III

Carta particolare della Gronlandia orientale : la longitudine comincia da l'isola di Pico d'Asores [i.e. Pico Azores] : di Europa carta LI

Julkaisussa: Dell' arcano del mare di Ruberto Dudleo ... parte seconda del tomo terzo contenente il libro sesto. Vol III

Carta particolare della costa di Finlandia con il capo dell Norto : la longitudine comincia da l'isola di Pico d'Asores [i.e. Pico Azores] : di Europa carta XXXXVI

Julkaisussa: Dell' arcano del mare di Ruberto Dudleo ... parte seconda del tomo terzo contenente il libro sesto. Vol III