Eri asumismuotojen taloudellinen vertailu

Tutkimuksen tarkoituksena on vertailla eri asumismuotojen taloudellisia eroja. Lisäksi se tutkii tutkimustulosten muutosherkkyyttä eri parametrien muutoksille.

Sähkönsiirtoyritysten kunnossapidon taloudellinen malli

Sähkönsiirtoyritysten kunnossapidon taloudellinen malli eli SKUTMA, on sähköverkkoyhtiöille suunniteltu luotettavuuspohjainen kunnossapitomalli, mikä priorisoi ja ajoittaa sähkönjakeluverkon komponenttien huolto- ja investointiajankohdat. Malli hyödyntää dynaamisen optimoinnin algoritmia kustannusminimien löytämiseksi tarkastelujaksolta ja simuloi komponenttien rappeutumasta rappeutumismallin avulla. Tässä diplomityössä on kehitetty kunnossapito-ohjelma SKUTMA-mallin pohjalta, minkä avulla tutkitaan mallin toimivuutta oikeilla johtolähdöillä ja sen hyödyntämistä sähköverkkojen kunnossapidon suunnittelussa. Työssä käydään läpi myös kunnossapitoohjelman laskenta metodiikkaa ja sen ominaisuuksia. Tämän työn lopputuloksena saadaan selkeä kuva mallin toiminnasta, käytettävyydestä ja jatkokehityspotentiaalista.

Estimointi ja taloudellinen ennustaminen IT-järjestelmien toimitusprojekteissa

Nykyään projektityö on erittäin yleistä katsomatta toimialaan tai yritysten kokoon. Projektiestimointi on olennainen osa onnistuneen hankkeen läpiviennissä. Työssä käsitellään projektin alkuvaiheessa tapahtuvaan arviontiprosessiin liittyvää teknistä ja taloudellista estimointia. Työssä perehdytään työmäärien estimointimenetelmiin sekä taloudellisen ennusteen rakentamiseen.

Tarkastusten turvallinen ja taloudellinen optimointi kattilalaitoksessa

Vuoden 1999 muutos kansallisessa painelaitelainsäädännössä mahdollistaa perinteisten määräaikaistarkastusten korvaamisen aiempaa joustavimmilla tavoilla. Tarkastusresurssit voidaan uuden mallin mukaisesti kohdentaa laitteisiin olemassa olevan, todellisen riskin perusteella, joka osoitetaan asianmukaisin arviointimenettelyin. Nykyiset riskianalyysit ovat osoittautuneet tähän tarkoitukseen liian raskaiksi ja työläiksi. Tässä työssä on kehitetty nykyisten arviointimenetelmien pohjalta näitä kevyempi, riskiperusteinen analyysimalli, jota on testattu kattilalaitoksen riskikohteiden arvioinnissa. Arviointimenettely on rakennettu ensisijaisesti palvelemaan painelaitteiden kunnonvalvontajärjestelmään sisältyvien tarkastusten määrittelyä, mutta se soveltuu yhtälailla perinteisen tarkastustoiminnan rinnalle. Tällöin vältytään päällekkäisiltä tarkastuksilta ja voidaan hyödyntää lainsäädännön suomaa mahdollisuutta tarkastus-aikavälien pidentämiseen sekä säästetään kustannuksissa. Aiempaan nähden, kohteen potentiaaliset riskit voidaan esittää kehitetyllä riskianalyysimallilla yhteismitallisina, jolloin niiden keskinäinen vertailu ja päätöksenteko ovat helpompia.

Logistiikkatoimialan rakenne ja taloudellinen kehitys Etelä-Suomessa 2000-luvulla

Tässä raportissa on esitelty viitekehys, jonka avulla voidaan tuottaa tietoa Etelä-Suomen logistiikka-alan taloudellisesta tilanteesta ja kehityksestä säännöllisesti vuositasolla. Raportissa on kuvattu logistiikka-alan markkinoiden ja rakenteen kehitystä Suomessa sekä alan yritysten taloudellisen suorituskyvyn kehittymistä Etelä-Suomessa 2000- luvulla. Päälähteet ovat olleet Tilastokeskuksen yritystilastot ja Amadeus-tietokanta, jonka tilinpäätöstietoihin taloudellisen suorituskyvyn analysointi perustuu. Raportissa on kuvattu sekä koko logistiikkasektorin että sen alatoimialojen kehitystä. Etelä-Suomessa toimivien logistiikkayritysten taloudellista suoriutumista on vertailtu myös kansainvälisesti. Vertailualueiksi valittiin Itämeren alueelta Viro ja Itä-Ruotsi. Vuonna 2009 Suomessa toimi 13 000 logistiikka-alan yritystä, jotka työllistivät noin 80 000 ihmistä. Yritysten lukumäärä on pysynyt lähes samalla tasolla vuodesta 2001 lähtien, mutta henkilöstömäärä on lisääntynyt yhdeksällä prosentilla. Logistiikka-alan yrityksistä yhdeksän kymmenestä on mikroyrityksiä, joissa henkilöstömäärä on alle kymmenen. Vuosina 2001–2009 palkat logistiikkasektorilla toimivissa yrityksissä ovat kasvaneet hieman nopeammin kuin Suomessa toimivissa yrityksissä keskimäärin. Logistiikka-alan toimipaikkoja Suomessa oli lähes 14 000, joista noin puolet sijaitsi Etelä-Suomessa. Toimipaikkojen ja yritysten lukumäärällä mitattuna tieliikenteen tavarankuljetus on suurin logistiikan alatoimiala Suomessa. Suomen kotimaan tavaraliikenteen kuljetussuorite on pysynyt melko tasaisena vuodesta 2001 lähtien. Vuonna 2009 se putosi taantuman vuoksi vuoden 1996 tasolle ja oli 36,9 miljardia tonnikilometriä. Kotimaan tavaraliikenteestä kaksi kolmasosaa kulkee maanteitse ja neljäsosa rautateitse. Ulkomaan kuljetuksissa vuosittainen vaihtelu on ollut voimakkaampaa kuin kotimaisissa kuljetuksissa. Vuodesta 2001 vuoteen 2008 tuonti kasvoi 16 prosenttia ja vienti 14 prosenttia tavaravolyymilla mitattuna. Vuonna 2009 tuonnin määrä oli 52,8 miljoonaa tonnia, mikä on 88 prosenttia vuoden 2001 tasosta, ja viennin 35,5 miljoonaa tonnia, mikä on 96 prosenttia vuoden 2001 tasosta. Ulkomaan tavaraliikenteestä suurin osa kulkee vesitse. Etelä-Suomen logistiikkayrityksissä liikevaihdon mediaani oli puolen miljoonan euron tuntumassa vuosina 2002–2009 ja se oli korkeimmillaan 556 000 euroa vuonna 2007. Vuoden 2007 jälkeen liikevaihdon mediaani lähti taantuman myötä laskuun, ja vuoteen 2009 mennessä se oli pudonnut vuoden 2003 tasolle. Liikevaihdon keskimääräisessä suuruudessa on paljon vaihtelua logistiikan alatoimialojen välillä. Esimerkiksi meri- ja rannikkoliikenteen tavarankuljetuksessa toimivilla yrityksillä liikevaihdon mediaani oli noin viisinkertainen koko logistiikka-alaan verrattuna. Etelä-Suomen logistiikkayritysten liikevaihdon mediaani on hieman suurempi kuin Viron ja Itä-Ruotsin logistiikkayrityksissä. Etelä-Suomen ja Itä-Ruotsin logistiikkayrityksissä liikevaihdon keskimääräinen kehitys on ollut hyvin samansuuntainen vuosina 2002–2009. Näillä alueilla voidaan nähdä esimerkiksi samanlainen nousu liikevaihdon mediaanissa vuosina 2004–2007, jota Viron kohdalla ei ole havaittavissa. Taseen loppusumma on ollut Etelä-Suomen logistiikkayrityksissä keskimäärin 300 000 euroa vuosina 2002–2009, joskin alatoimialojen välillä on jonkin verran vaihtelua, kuten liikevaihdonkin suhteen. Taseen loppusumman keskimääräinen kehitys on ollut samansuuntainen kuin liikevaihdon. Verrattaessa Viroon ja Itä-Ruotsiin mediaanin kehityssuunta on ollut samankaltainen, mutta Etelä-Suomen logistiikkayrityksissä tase on keskimäärin ollut hieman pienempi kuin Itä-Ruotsissa ja suurempi kuin Virossa. Keskimääräinen omavaraisuusaste Etelä-Suomen logistiikkayrityksissä on pysytellyt 40 prosentin tuntumassa koko tarkasteluajanjakson huolimatta käyttökateprosentin- ja liiketulosprosentin laskusuuntaisesta kehityksestä. Suuria eroja alatoimialojen välillä ei ole, joskin huolinnassa ja rahtauksessa omavaraisuusaste on koko tarkastelujakson pysytellyt selvästi alle 40 prosentin ja vuonna 2008 laskenut jopa alle 30 prosentin. Virossa omavaraisuusasteen mediaani on ollut selvästi Etelä-Suomen logistiikkayrityksiä korkeammalla tasolla vuosina 2002–2009. Vuonna 2009 se on jo noussut yli 50 prosentin. Käyttökate- ja liiketulosprosenttien kehityksen perusteella vaikuttaa siltä, että Etelä-Suomen logistiikkayritysten kannattavuus on keskimäärin heikentynyt vuodesta 2002 vuoteen 2009. Käyttökateprosentin mediaani oli 15 vuonna 2009, mikä on neljä prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2002. Samankaltainen lasku on havaittavissa kaikilla alatoimialoilla. Käyttökateprosentin keskimääräinen lasku on tuonut Etelä-Suomen logistiikkasektorin lähemmäksi Itä-Ruotsin tasoa. Virossa käyttökateprosentin mediaani oli silti alhaisemmalla tasolla kuin Etelä-Suomessa. Vuonna 2009 ero oli 4 prosenttiyksikköä. Yritykseen sitoutuneena olevalle, omistajien omalle pääomalle laskettu tuottoprosentti pysytteli mediaaniarvoltaan noin 20 prosentissa taantumaan asti ja vastaavasti koko pääoman tuotto pysyi 7 prosentin tuntumassa. Koko tarkastelujaksolla molempien pääoman tuottoa kuvaavien mittareiden mediaaniarvot laskivat noin 40 prosenttia. Alatoimialoista etenkin meri- ja rannikkoliikenteen tavarankuljetus poikkesi koko logistiikkasektorista: sekä oman että koko pääoman tuottoasteen mediaanit laskivat alalla nollaan vuonna 2009.

Bracke- ja M-Planter-istutuslaitteiden teknis-taloudellinen vertailu

Seloste artikkelista: Rantala, J., Harstela, P., Saarinen, V.-M. & Tervo, L. 2009. A techno-economic evaluation of Bracke and M-planter tree planting devices. Silva Fennica 43 (4) : 659– 667.

Sähköalan PK-yrityksen taloudellinen terveys

Työn kohteena on kaksi kotkalaista sähköasennusalan yritystä, Kotkan Käämityö Oy ja Kotkan Sähkötyö Oy. Kohdeyritysten taloudellinen tilanne on heikentynyt merkittävästi vuosien 2009 ja 2010 aikana. Työssä tarkastellaan kohdeyritysten talouden kehitystä sekä tähän kehitykseen johtaneita syitä vuosina 2005-2010. Työn pääasiallinen tutkimusmenetelmä on tunnuslukuja hyväksi käyttäen toteutettu tilinpäätösanalyysi. Tilinpäätösanalyysiä tuettiin vertailemalla kohdeyritysten talouden kehitystä kuvaavia tunnuslukuja sähköasennusalan ja alueellisten kilpailijoiden lukuihin. Lisäksi kohdeyrityksille laadittiin kannattavuusrajalaskelmat sekä skenaariomenetelmää hyväksi käyttäen tulos- ja tase-ennusteet vuosille 2011-2013. Kohdeyritykset ovat reagoineet taseidensa huononevaan tilaan myymällä omaisuutta ja järjestelemällä uudelleen liiketoimintaansa. Molempien kohdeyritysten kannattavuuden ennustettiin paranevan huomattavasti vuonna 2011. Epävarma toimintaympäristö muodostaa kuitenkin jatkuvan haasteen yritysten toiminnan kannattavuudelle ja jatkuvuudelle. Yritysten tulisi tulevaisuudessa keskittyä parantamaan varsinaisen liiketoimintansa kannattavuutta.

Tiedon taloudellinen kontrolli ja eurooppalainen informaatiokonstituutio

Referee-artikkeli