Virtuaalijohtaminen – esimiehen rooli ja tärkeimmät vaikuttamiskeinot virtuaalisen tiimin menestyksen kannalta

Tässä tutkimuksessa tutkittiin esimiehen merkitystä ja roolia virtuaalisessa ympäristössä, jossa tiimit ovat osittain itseohjautuvia ja vastaavat osasta perinteisesti esimiehelle kuuluvista vastuista sekä johtamiskäytäntöjä, joilla esimies pystyy parhaiten tukemaan tiimiään kun vuorovaikutus tapahtuu pääasiassa teknologiavälitteisesti. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mistä tekijöistä muodostuu virtuaalisen tiimin tehokas johtaminen. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla finanssialalla toimivasta tietointensiivisestä asiantuntijaorganisaatiosta. Haastateltavana oli sekä esimiehiä että asiantuntijoita. Tutkimus osoitti, että hajautuneisuus korostaa esimiehen merkitystä virtuaalisessa ympäristössä. Virtuaalinen konteksti vaatii vahvan ihmisten johtamiseen keskittyvän esimiehen, joka johtaa tiimin jäseniä yksilöinä sekä tiimiä kokonaisuutena valmentavalla otteella. Virtuaalijohtamisessa on ennen kaikkea kyse tiimin yhteistyön mahdollistamisesta ja itseohjautuvuuden tukemisesta ja siinä korostuu suhteiden luomiseen, tiimin muodostumiseen, vuorovaikutukseen, kommunikointiin ja tiedon jakamiseen liittyvät johtamiskäytännöt.

Muutos ja pysyvyys sosiaalisessa mediassa

Kirjallisuusarvostelu

Minkä nuorena hallitsee sen aikuisena taitaa? Liikehallinnan pysyvyys kouluiästä aikuisikään – 24 vuoden seurantatutkimus

Tässä 24 vuoden pitkittäistutkimuksessa tutkitaan liikehallinnan kehitystä ja pysyvyyttä kouluiästä aikuisikään. Lisäksi ennustetaan ja selitetään aikuisiän liikehallintaa kouluiän liikehallinnan perusteella. Tutkimukseen osallistui 44 miestä ja 44 naista eri puolilta Suomea, joiden liikehallintaa mitattiin kouluiässä 1985 ja 1988 (9–16-vuotiaina) sekä aikuisiässä 2009 (33−39-vuotiaina). Liikehallintaa mitattiin kuudella liiketehtävämittarilla (flamingoseisonta, tarkkuusheittokiinniotto, kahdeksikkokuljetus, edestakaisinhyppely, vauhditon 5-loikka ja kärrynpyörä) sekä niistä lasketulla summamuuttujalla. Miesten ja naisten liikehallintaa vertailtiin varianssianalyysilla. Kouluiässä pojat menestyivät välineenkäsittelytehtävissä ja tytöt tasapaino- ja voimistelutehtävissä, mutta kokonaisuutena sukupuolten välillä ei ollut eroa. Aikuisena miehet olivat naisia parempia lähes kaikissa tehtävissä. Kovarianssianalyysissä havaittiin, että kehonrakenteeltaan (BMI) erilaisten ryhmien liikehallinnassa oli vain yksittäisiä eroja koulu- ja aikuisiässä. Toistettujen mittausten varianssianalyysissa ilmeni, että kouluiässä molempien sukupuolten liikehallinnan kehitys oli samanlaista. Kouluiän jälkeen kevyiden ja keskipainoisten poikien liikehallinta parani, mutta painavien tulokset eivät muuttuneet. Kevyiden tyttöjen tuloksissa ei tapahtunut muutosta, mutta keskipainoisten ja painavien tulokset heikkenivät. Koululiikunnan tehostus- ja vertailuryhmien välille kouluiässä muodostuneet erot kaventuivat tai katosivat aikuisena. Kouluiän liikehallinnaltaan eritasoisten ryhmien väliset erot kaventuivat, mutta eivät poistuneet kouluiän jälkeen. Klusterianalyysissa tutkittavat jakaantuivat kouluiässä neljään liikehallintatyyppiin (yleishyvät, tasapainoiset, pallotaitajat ja yleisheikot), jotka säilyivät myös aikuisiässä, mutta niiden väliset erot kaventuivat. Ristiintaulukointi ja khiin neliö -testi osoittivat, että tasoryhmän ja liikehallinnan monipuolisuuden pysyvyys oli vahvaa kouluiästä aikuisikään. Koulu- ja aikuisiän liikehallintatulosten välinen korrelaatio oli naisilla (0.69) vahvempaa kuin miehillä (0.48). Yksittäiset mittaustulokset kouluiässä selittivät keskimäärin 33 % aikuisiän tuloksista (korrelaation neliö). Regressioanalyysissa miesten aikuisiän liikehallintaa selittivät kouluiän muuttujista parhaiten liikehallinnan monipuolisuus sekä liikkuvuus (61 %), mutta naisilla vain liikehallinnan monipuolisuus (37 %). Miesten ja naisten erot liikehallinnassa syntyivät kouluiän jälkeen, mikä johtunee erilaisista liikuntatavoista ja -harrastuksista. Kouluiän liikehallinta määritti vahvasti varsinkin tytöillä aikuisiän liikehallintaa sekä yksilö- että ryhmätasolla, mikä korostaa monipuolisen koululiikunnan merkitystä. Yksilölliset muutokset olivat mahdollisia. Kouluiän jälkeen erityisesti naiset ja kehonrakenteeltaan painavat tarvitsisivat hermolihasjärjestelmää monipuolisesti kuormittavaa ja liikesuunniltaan moniulotteista liikuntaa liikehallinnan kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi. Naisten liikehallinnan taantuminen varsinkin tasapainotehtävissä voi altistaa kaatumistapaturmille ja rajoittaa fyysistä toimintakykyä.

Red clover grown in a mixture with grasses : yield, persistence and dynamics of quality characteristics

Selostus: Puna-apilan pysyvyys apila-heinänurmessa sekä seosnurmen satoisuus ja laadun muutokset erilaisissa kasvuoloissa

"Eväitä omaan elämään" : läheiskurssilaisten toiveita päihdeongelmaisten läheisille tarkoitetuista palveluista

Opinnäytetyömme liittyy Kalliolan setlementin Perhe elämään -projektiin, jonka tarkoituksena on yhdistää eri työmuotoja päihdeperheiden tukemiseksi. Yhdistämällä eri työmuotoja pystytään entistä paremmin huomioimaan päihdeperheen jäsenten avun ja tuen tarpeita. Työmme on taustatutkimus projektille. Työn tavoitteena oli selvittää Nurmijärven klinikan läheiskurssin osallistujien kokemuksia päihdeongelmaisten läheisille tarkoitetuista palveluista sekä millaisia palveluita läheiset kokevat tarvitsevansa tulevaisuudessa. Opinnäytetyössä käytettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä. Aineisto hankittiin syksyn 2006 aikana haastattelemalla seitsemää Nurmijärven klinikan läheiskurssin asiakasta. Aineiston tuottamisen menetelmänä käytettiin teemahaastattelua, joka toteutettiin yksilöhaastatteluin. Aineiston analysoinnin suoritimme teemoittelemalla. Tuloksista selvisi, ettei päihdeongelmaisten läheisten palveluista ole riittävästi tietoa tai käytettyjä sosiaali- ja terveysalan palveluita ei tiedostettu myös päihteiden aiheuttamiin ongelmiin tarkoitetuksi. Tiedon puuttuessa sopiviin palveluihin hakeutuminen sekä hoitoon liittyvien omien tarpeiden erittely osoittautui vaikeaksi. Tärkeiksi tekijöiksi palveluissa nimettiin ammattihenkilöstön pysyvyys sekä erilaiset terapiat. Vertaistukiryhmät koettiin tärkeiksi arjen voimavaroiksi, joissa pystyy puhumaan tuntemuksistaan sekä pääsee tapaamaan vertaisiaan. Vertaistuen lisäksi läheiskurssi tarjoaa ammatillista tukea, joka koettiin voimaannuttavaksi. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että palveluiden kohdentamista ja niistä tiedottamista lisäämällä voidaan vähentää asiakkaiden epävarmuutta palveluihin hakeutumisessa. Hyödyntämällä ammattihenkilöstön monipuolista osaamista voidaan motivoida perheet sopivien palveluiden piiriin. Tarkoituksenmukainen palvelu vaatii toteutuakseen yksilöllisten ja perheiden yhteisten tarpeiden huomioimista. Läheisten täytyy kokea tulleensa kohdatuksi, joka mahdollistuu ammattihenkilön dialogisessa osaamisessa ja vertaisten yhteisyydentunteessa.

Zyoptix-LASIK : sarveiskalvon taittovirhekirurgian aiheuttamat komplikaatiot myopian korjaamisessa

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia sarveiskalvon taittovirhekirurgian aiheuttamia komplikaatioita ja niiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä myopian korjaamisessa. Tarkastelun kohteena olivat myös leikkaustuloksen pysyvyys, regressio ja ylikorjaukset kuukauden, kuuden kuukauden ja vuoden kuluttua Zyoptix®LASIK-leikkauksesta. Tutkimus oli laadultaan kvantitatiivinen ja se toteutettiin yhteistyössä Eiran sairaalan kanssa. Sain käyttööni Eiran sairaalan potilaskortiston, josta siirsin tarvittavat tiedot Datagraph-ohjelmaan. Tutkimusjoukko muodostui 322 myooppisesta silmästä, jotka silmäkirurgi Harri Koskela leikkasi Eiran sairaalassa tammi-kesäkuussa vuonna 2005 Zyoptix®LASIK-leikkausmenetelmällä. Tutkimustulosten mukaan komplikaatioita esiintyi vain 1,2 %:lla koko tutkimusjoukosta. Myopian määrällä ei tutkimuksen mukaan ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta komplikaatioiden ilmenemiseen eikä leikkaustuloksen pysyvyyteen. Esiintyneitä komplikaatioita olivat debris, läpän dislokaatio, haze ja epiteelin kasvu. Eniten komplikaatioita esiintyi erittäin suuriasteisessa myopiassa, jolloin myös sarveiskalvon paksuus ja sarveiskalvolle tehtävän läpän paksuus olivat pienempiä verrattuna vähäisempään myopian määrään. Ablaatiosyvyys korreloi negatiivisesti taittovirheen määrän kanssa, jolloin myopian määrän kasvaessa ablaatiosyvyys kasvoi tilastollisesti erittäin merkitsevästi. Leikkaustulos oli pysyvä kuukauden ja kuuden kuukauden kuluttua Zyoptix®LASIK-leikkauksesta riippumatta myopian määrästä. Vuoden kuluttua leikkauksesta suurilla myoopeilla tapahtui lievää regressiota. Tulevaisuudessa taittovirhekirurgia on tärkeä taittovirheen korjausmuoto silmälasien ja piilolinssien ohella. Opinnäytetyö tukee ammattiosaamistani toimiessani näönhuollon asiantuntijana. Tutkimuksen suuren otoskoon vuoksi opinnäytetyön tulosta voi pitää luotettavana.

Optimal Mechanical PulpingProcesses for Eucalyptus, Acacia and Birch

Tässä diplomityössä tutkittiin ja vertailtiin eukalyptuksen, akaasian ja koivun kemimekaanista kuiduttamista ja valkaisua. Yleensä näitä puulajeja käytetään sellun keittoon. Puulajit eroavat toisistaan kasvupaikan ja kuiturakenteen osalta. Eukalyptus ja akaasia ovat niin sanottuja trooppisia lehtipuita, kun taas koivu kasvaa pohjoisilla vyöhykkeillä. Koivulla on kookkaimmat kuidut ja akaasialla pienimmät kuidut. Myös näiden lajien putkilot eroavat toisistaan. Koivun putkilot ovat pitkiä ja kapeita, kun taas eukalyptuksen ja akaasian putkilot ovat lyhyitä ja leveitä. Prosessiksi valittiin kaksivaiheinen APMP-prosessi. Koeajot tehtiinKeskuslaboratorio Oy:ssä. Massoille asetettiin seuraavat tavoitteet: freeness 150-200 ml ja vaaleus 80 %ISO. Eukalyptukselle ja koivulle tehtiin kaksi erilaista impregnointisarjaa, mutta akaasialle vain yksi. Jauhatuksen viimeisessä vaiheessa kokeiltiin myös jauhinvalkaisua. Jauhatuksen energiankulutus oli korkea varsinkin eukalyptuksella ja akaasialla. Jotta energiankulutus saataisiin pienemmäksi, tulisi käyttää enemmän lipeää, mutta se johtaa alkalitummumiseen. Lopuksi massat valkaistiin laboratoriossa. Eukalyptus ja koivu pystyttiin valkaisemaan vaaleuteen 80 %ISO, mutta eukalyptuksen valkaisu vaati enemmän peroksidia kuin koivun valkaisu. Akaasian lähtövaaleus oli niin alhainen, ettei siinä päästy tavoitevaaleuteen. Eukalyptuksella on parempi valonsironta ja paremmat lujuusominaisuudet kuin koivulla. Kemimekaanista massaa voidaan käyttää hienopaperissa parantamassa jäykkyyttä, bulkkia ja valonsirontaa, mutta usein ongelmana on alhainen vaaleus ja huono vaaleuden pysyvyys. Kemimekaanista massaa voidaankäyttää missä tahansa mekaanisissa painopapereissa. Mekaanisissa painopapereissa kemimekaanisella lehtipuumassalla voidaan korvata mekaanista havupuumassaa. Akaasia on niin tummaa, ettei sitä voida käyttää korkeavaaleuksisiin papereihin. Eukalyptus ja koivu ovat vaaleampia ja helpompia valkaista kuin akaasia, mutta myös niillä on niin huono vaaleudenpysyvyys että käyttö hienopapereissa on rajoittunutta. Mekaanisille eukalyptus ja koivumassoille hienopaperia parempi käyttökohde on mekaaniset painopaperit, kuten MWC-paperi.

Yritysostojen vaikutus osakkeiden hintoihin metsäteollisuustoimialalla

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yritysostoilmoitusten vaikutusta ostajayrityksen osakekursseihin ja tutkia kasvattavatko yritysostot ostajayrityksen osakkeenomistajien varallisuutta ylisuurten tuottojen muodossa. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös, vaikuttaako ylisuurten tuottojen syntymiseen ostokohteen liiketoimintatyyppi, yritysoston koko tai ostajan oma aikaisempi taloudellinen menestys. Tutkimuskohteena olivat kansainväliset metsäteollisuusyritykset. Tutkimusmenetelmänä käytettiin tapaustutkimusta. Tutkimustulosten mukaan liiketoimintatyypin mukaisesti tarkasteltuna paperin, kartongin ja pehmopaperin valmistajan ostoilmoituksen vaikutuksesta havaintoperiodin kumulatiiviset tuotot olivat ostajayrityksellä positiivisia. Yritysoston koon perusteella tarkasteltuna pienet ostot, joiden suuruus oli alle 10 prosenttia ostajan edellisen vuoden taseesta, olivat ostajan kannalta kannattavia. Yrityksen aikaisemman taloudellisen menestyksen perusteella voidaan todeta, että keskiarvoa paremman velkaantuneisuusasteen ja oman pääoman tuottoprosentin omaavien yritysten kumulatiiviset epänormaalit tuotot olivat yritysostoilmoituksen vaikutuksesta positiivisia ja tilastollisesti merkitseviä.

Institutional trust - development of the construct and the scale

Organisatorisen luottamuksen tutkimuksessa luottamus nähdään yleensä henkilöiden välisenä ilmiönä kuten työntekijän luottamuksena työtovereihin, esimieheen tai lähimpään johtoon. Organisatorisessa luottamuksessa on kuitenkin myös ei-henkilöityvä ulottuvuus, ns. institutionaalinen luottamus. Tähän mennessä vain muutamat tutkijat ovat omissa tutkimuksissaan käyttäneet myös institutionaalista luottamusta osana organisatorista luottamusta. Tämän työn tavoitteena on kehittää institutionaalisen luottamuksen käsitettä sekä mittari sen havainnoimiseksi organisaatioympäristössä. Kehitysprosessi koostui kolmesta vaiheesta. Ensimmäisessä vaiheessa kehitettiin mittariin tulevia väittämiä sekä arvioitiin sisällön validiteetti. Toinen vaihe käsitti aineiston keruun, väittämien karsimisen sekä vaihtoehtoisten mallien vertailun. Kolmannessa vaiheessa arvioitiin rakennevaliditeetti sekä reliabiliteetti. Työn empiirinen osatoteutettiin internet-kyselynä aikuisopiskelijoiden keskuudessa. Aineiston analysoinnissa käytettiin pääkomponenttianalyysiä sekä konfirmatorista faktorianalyysiä. Institutionaalinen luottamus muodostuu kahdesta ulottuvuudesta: kyvykkyys ja oikeudenmukaisuus. Kyvykkyys muodostuu viidestä alakomponentista: operatiivisen toiminnan organisointi, organisaation pysyvyys, kyvykkyys liiketoiminnan ja ihmisten johtamisessa, teknologinen luotettavuus sekä kilpailukyky. Oikeudenmukaisuus puolestaan muodostuu HRM-käytännöistä, organisaatiossa vallitsevasta reilun pelin hengestä sekä kommunikaatiosta. Lopullinen mittari kyvykkyydelle käsittää 18 väittämää ja oikeudenmukaisuudelle 13 väittämää. Työssä kehitetty mittari mahdollistaa organisatorisen luottamuksen entistä paremman ja luotettavamman mittaamisen. Tutkijan tietämyksen mukaan tämä onensimmäinen kokonaisvaltainen mittari institutionaalisen luottamuksen mittaamiseksi.