Institutionaalinen luottamus - yrityksen ei-henkilöityvä luottamuksen ulottuvuus työntekijän näkökulmasta

Ylläpitääkseen kilpailuetua ja menestyäkseen markkinoilla yritysten tulee teknologisen ja liiketoimintaosaamisen lisäksi hallita tehokas sisäinen toimintansa. Tieto on tärkein tuotannontekijä ja sen jakaminen yrityksessä onkriittistä innovaatioiden syntymisen kannalta. Luottamus edistää tiedon luomista ja jakamista. Luottamusta yrityksissä on tutkittu pääasiassa henkilöiden välisenä luottamuksena omiin esimiehiin ja kollegoihin. Kansainvälisistä omistaja- jamuista yritysjärjestelyistä johtuen yritysten sisäinenkin toiminta on usein maantieteellisesti hajautettua, mikä vähentää henkilöiden välisten luottamussuhteiden syntymistä. Tällaisissa tilanteissa yritykseen itseensä kohdistuva ei-henkilöityvä luottamus täydentää tutkimusten mukaan vähäisiä henkilöiden välisiä luottamussuhteita. Yrityksen ei-henkilöityvää luottamusta on tutkittu vain vähän ja kokonaisvaltaista teoriapohjaista ja/tai empiiristä tutkimusta ei ole tehty tai sitä ei ole raportoitu. Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkittiin, mitä yrityksen institutionaalinen luottamus on ja mistä se muodostuu. Tutkielman teoriatausta nousee sosiologian, taloustieteen ja sosiaalipsykologian eri teorioista sekä aikaisemmasta monitieteisestä luottamustutkimuksesta. Empiirinen aineisto kerättiin neljässä fokusryhmäkeskustelussa ja aineisto analysoitiin sekä aineistolähtöisesti että teoriaohjaavasti hyödyntäen ATLAS.ti kvalitatiivisen aineiston analyysiohjelmaa. Työn keskeisenä tuloksena oli teorian ja empirian synteesinä muodostunutyrityksen institutionaalisen luottamuksen määritelmä. Yrityksen institutionaalisella luottamuksella tarkoitetaan yksilön odotuksia työnantajayrityksen kyvykkyydelle ja oikeudenmukaisuudelle. Kyvykkyydellä tarkoitetaan yrityksen havaittua kyvykkyyttä menestyä markkinoilla jatkuvasti ja organisoida sisäinen toimintansa tehokkaasti ja varmasti. Oikeudenmukaisuudella tarkoitetaan koettua oikeudenmukaista henkilöstöpolitiikkaa ja hyvää työnantajamainetta.

Cross-border post-acquisition integration performed by a Nordic information & telecommunication technology company in the transition economy context of the Czech Republic

Diplomityön tarkoituksena oli arvioida akvisition jälkeistä integraatioprosessia. Integraation tarkoitus on mukauttaa ostettu yritys toimivaksi osaksi konsernia. Työn empiirisenä ongelmana oli yleisesti tunnustettu integraatiojohtamisen kompleksisuus. Samoin myöskin akateemisesta kirjallisuudesta puuttui koherentti malli, jolla arvioida integraatiota. Tutkimuskohteena oli akvisitio, jossa suomalainen tietotekniikkan suuryritys osti osake-enemmistön tsekkiläisestä keskisuuresta ohjelmistoyrityksestä. Tutkimuksessa generoitiin integraatiojohtamisen malli tietopohjaiseen organisaatioon. Mallin mukaan integraatio koostuu kolmesta eriävästä, mutta toisiaan tukevasta alueesta: organisaatiokulttuurin yhdentyminen, tietopääoman tasaaminen ja konsernin sisäisten prosessien yhdenmukaistaminen. Näistä kaksi kaksi jälkimmäistä ovat johdettavissa, mutta kulttuurin yhdentymiseen integraatiojohtamisella voidaan vaikuttaa vain katalysoivasti. Organisaatiokulttuuri levittäytyy vain osallisten vuorovaikuksien kautta. Lisäksi tutkimus osoitti, miten akvisitio on revolutionaarinen vaihe yrityksen kehityksessä. Integraation ensimmäinen ajanjakso on revolutionaarista. Tällöin suurimmat ja näkyvimmät johdettavat muutokset pyritään saamaan aikaan, jotta integraatiossa edettäisiin evolutionaariseen kehitykseen. Revolutionaarisen intergaation vetojuhtana toimii integraatiojohto, kun taas evolutionaarinen integraatio etenee osallisten (organisaation jäsenten) itsensä toiminnan ja vuorovaikutusten kautta.

Identiteetti ja luopuminen perheyrityksen sukupolvenvaihdoksessa

Tutkimus on perheyrittäjyystutkimusta, se käsittelee perheyrityksessä tapahtunutta sukupolvenvaihdosta sekä siihen liittyvää luopumisen prosessia. Poikkitieteellisenä lähestymistapana käytetään sosiologisia ja psykologisia katsantokantoja identiteetin rakentumisesta ja sen muuttumisesta. Luopumiskäsitettä lähestytään perheyrittäjän identiteetin rakentumisen ja muuttumisen kautta. Tutkimus etsii vastausta neljään kysymykseen: 1. Millainen on perheyrittäjän identiteetti? 2. Miten perheyrityksen sukupolvenvaihdos vaikuttaa identiteettiin? 3. Mitä luopuminen tarkoittaa sukupolvenvaihdoksessa? 4. Mitä sukupolvenvaihdoksessa todellisuudessa tapahtuu? Tutkimuksessa paneudutaan luopujan ja jatkajan näkökulmiin, joita tarkastellaan elämänkertatarinoiden avulla. Tutkimuksen aineisto koostuu viidestä yrityksestä, joissa jollakin tasolla on sukupolvenvaihdos toteutettu. Tutkimuksessa on haastateltu kolmeatoista henkilöä. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että perheyrittäjän identiteetti on hyvin kompleksinen ja vaikeasti lähestyttävä asia. Perheyrittäjän persoona on vahva ja perhe sekä yritys vaikuttavat oleellisesti sen muotoutumiseen. Individuaalisuus jää usein familistisen näkemyksen jalkoihin. Sukupolvenvaihdos vaikutti sekä luopujan että jatkajan identiteettiin ratkaisevasti. Luopujat kohtasivat kriisin miettiessään yrityksensä tulevaisuutta ja moni jatkaja puolestaan muutti elämäänsä radikaalisti siirtyessään perheyrityksen jatkajaksi. Työstä luopuminen osoittautui tutkimuksessa kriittisimmäksi tekijäksi, etenkin luopujien näkökulmasta katsottuna. Jatkajille se merkitsi oman jo mahdollisen muun uran ja työpaikan vaihtumista perheyritykseen. Luopujille se teoriassa tarkoitti eläkkeelle siirtymistä. Tutkituissa yrityksissä kukaan luopujista ei kuitenkaan ole lopettanut työn tekoa. He ovat jokapäiväinen näky yrityksessä ja enemmän tai vähemmän aktiivisesti mukana yrityksen toiminnoissa. Tämä aiheuttaa sukupolvien yhteentörmäystä ja konflikteja, tämä seikka vie paljon energiaa yrityksessä tehtävältä työltä. Työ on yrittäjälle erittäin vahva ja merkitsevä identiteetin perusta, jonka muuttaminen tai siitä luopuminen on vaikeaa.