65 resultados para E31 - Price Level
Resumo:
Selostus: Ureoidun oljen soveltuvuus risteytysemojen talviruokintaan kahdella eri ruokintatasolla
Resumo:
Papinniemi Oy harjoittaa paperiteollisuuskuidun jatkojalostus- ja paperinkeräystoimintaa. Yhteensä raaka-ainetta tulee käsiteltäväksi noin 10 000 t/a. Työn tavoitteena oli uudistaa yhtiön jätelain (1072/1993) 42 §:n mukainen jätelupa hakemalla toiminnalle uusi ympäristönsuojelulain (86/2000)mukainen ympäristölupa. Lupahakemus toimitettiin Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen Lap-peenrannan toimipisteeseen 22.6.2006. Hakemuksen kuulutusajan ja lausuntokierroksen jälkeen ympäristökeskus teki asiasta myönteisen ympäristölupapäätöksen 1.11.2006. Lupapäätöksen kuulu-tusaika on 30 päivää, jonka jälkeen päätös saa lainvoiman, ellei siitä valiteta. Papinniemi Oy:n tulee tehdä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi 30.6.2017 mennessä. Papinniemi Oy aikoo tulevaisuudessa laajentaa toimintaansa energiajakeen vastaanotto- ja kierrä-tyspolttoaineen valmistustoimintaan. Työn toisena tavoitteena oli laatia suunnitelma ja kannatta-vuuslaskelma ko. toiminnan aloittamiseksi. Saatujen tulosten perusteella kierrätyspolttoaineen val-mistus on kannattavaa, mikäli energiajakeen saatavuus Imatran seudulla on vähintään 1700 t/a. Täl-löin yhden kierrätyspolttoainetonnin valmistuskustannus on 90 ¤. Kustannus vastaa edullisimman Imatralla kilpailevaa toimintaa harjoittavan yrityksen energiajakeen vastaanottohintaa. Polttokel-poista jätettä tuottaville yrityksille tehdyn kyselyn perusteella energiajakeen saatavuus Imatran seu-dulla on noin 3000 t/a, jolloin yhden kierrätyspolttoainetonnin valmistuskustannus on 51,49 ¤. Vaikka kierrätyspolttoaineen hinta romahti EU:n jätteenpolttodirektiivin (2000/76/EY) vaatimusten voimaantulon myötä vuoden 2006 alussa, tullee kierrätyspolttoaineen hinta nousemaan lähivuosina takaisin direktiiviä edeltäneelle tasolle (24 ¤/t). Tällöin energiajakeen vastaanottohinta toiminnan kannattavuusrajalla on 27,49 ¤/t. Kierrätyspolttoaineiden käyttöä tulevaisuudessa lisännee muiden polttoaineiden hinnan nousu, meneillään olevakierrätyspolttoaineiden standardisoimistyö, jätteiden hyödyntämisasteen parantamistavoitteet, jätteiden kaatopaikkasijoituskustannusten nousu ja päästö-kaupan vaikutus.
Resumo:
Vapautuneet sähkömarkkinat sekä yhteiskunnan kasvanut riippuvuus katkeamattomasta sähkön saannista ovat kannustaneet palveluntoimittajia kehittämään uusia palvelukonsepteja tyydyttämään sähköverkkoyhtiöihin kohdistuneita kasvavia vaatimuksia. Yhtenä ratkaisuna esitetään käytettävyyspalvelun tarjoamista, jolla palveluntoimittaja takaa tietyn käytettävyystason tietyllä vuosimaksulla. Samoin palveluntoimittaja antaa arvolupauksen, että käytettävyystaso saavutetaan tai palveluntoimittaja joutuu maksamaan sakkoa asiakkaalle. Käytettävyyden parantamisella pyritään parantamaan katkeamatonta sähkönsiirtoa. Tämän seurauksena keskeytyskustannukset ja loppukäyttäjille maksettavat vakiokorvaukset pienenevät. Sähköverkkoyhtiöt eivät kuitenkaan ole vielä valmiita ulkoistamaan toimintaansa siinä määrin, mitä palveluntoimittaja vaatisi voidakseen toimittaa käytettävyyspalvelua ja kantaa kokonaisvastuun asiakkaan tuloksesta. Näin ollen käytettävyyspalvelun ei ole mandollinen tämän hetken verkkoliiketoiminnassa, vaan sen sijaan tulisi puhua elinkaaripalveluista. Elinkaaripalveluiden avulla voitaisiin sitoa asiakas vahvasti yhteen palveluntoimittajaan verkkojen suunnittelusta purkuun saakka.
Resumo:
Korkeasaatavuus on olennainen osa nykyaikaisissa, integroiduissa yritysjärjestelmissä. Yritysten kansainvälistyessä tiedon on oltava saatavissa ympärivuorokautisesti, mikä asettaa yhä kovempia vaatimuksia järjestelmän yksittäisten osien saatavuudelle. Kasvava tietojärjestelmäintegraatio puolestaan tekee järjestelmän solmukohdista kriittisiä liiketoiminnan kannalta. Tässä työssä perehdytään hajautettujen järjestelmien ominaisuuksiin ja niiden asettamiin haasteisiin. Esiteltyjä teknologioita ovat muun muassa väliohjelmistot, klusterit ja kuormantasaus. Yrityssovellusten pohjana käytetty Java 2 Enterprise Edition (J2EE) -teknologia käsitellään olennaisilta osiltaan. Työssä käytetään sovelluspalvelinalustana BEA WebLogic Server -ohjelmistoa, jonka ominaisuudet käydään läpi hajautuksen kannalta. Työn käytännön osuudessa toteutetaan kahdelle erilaiselle olemassa olevalle yrityssovellukselle korkean saatavuuden sovelluspalvelinympäristö, joissa sovellusten asettamat rajoitukset on otettu huomioon.
Resumo:
Ilmastoinnin jäähdytys yleistyy toimisto- ja hotellikiinteistöissä jatkuvasti. Perinteinen tapa tuottaa jäähdytysenergia on kiinteistökohtainen vedenjäähdytysjärjestelmä. Helsingissä on ollut vuodesta 2000 lähtien mahdollista liittyä Helsingin energian kaukojäähdytysverkostoon. Jäähdytysjärjestelmien ominaisuudet poikkeavat toisistaan ja niistä aiheutuu kiinteistönomistajalle erilaisia kustannuksia. Kiinteistöstä saataviin tuottoihin vaikuttaa kustannusten lisäksi vuokralaisen tyytyväisyys. Tämän vuoksi työssä selvitettiin vuokralaisen tarpeet jäähdytysjärjestelmälle haastattelemalla vuokralaisen edustajia. Tässä diplomityössä vertaillaan kaukojäähdytyksen ja kiinteistökohtaisen jäähdytysjärjestelmän kustannuksia, sekä vaikutuksia kiinteistön elinkaarituottoihin kiinteistönomistajan näkökulmasta. Kerättyjen kustannusten perusteella suoritetaan elinkaarikustannuslaskenta GaBi-ohjelmalla. Vuokralaisen tarpeista jäähdytysjärjestelmälle tunnistetaan olennaisiksi toimintavarmuus, ympäristöystävällisyys sekä hiljainen äänitaso. Nämä ovat lisäarvotekijöitä, joille työssä määritetään painoarvo ja jotka huomioidaan laskennassa. Diplomityö osoitti kaukojäähdytyksen kannattavaksi vaihtoehdoksi kiinteistökohtaiselle järjestelmälle, kun huomioidaan hankinta- ja käyttökustannusten lisäksi asennustöiden, käyttöönoton, huollon ja kunnossapidon sekä loppusijoituksen kustannukset. Myös valikoituneet lisäarvotekijät puoltavat kaukojäähdytystä ja niiden kompensointi lisää kiinteistökohtaisen järjestelmän kustannuksia.
Resumo:
Teorian mukaan täydellisen kilpailun päästöoikeuskauppamarkkinoilla päästöoikeuden hinta muodostuu markkinoilla vallitsevan päästöjen vähentämisen rajakustannuksen perusteella. Euroopan päästökauppamarkkinoilla päästöjen vähentämisen kustannuksia nostavat suhteellisen lyhyet päästökauppajaksot ja epävarmuus järjestelmän jatkuvuudesta. Toisaalta päästökaupan osallistujien yhteenlaskettu päästöjen vähentämisen tarve lienee suhteellisen vähäinen ellei olematon ensimmäisellä päästökauppajaksolla. Euroopan päästökauppamarkkinoilla päästöjen vähentämisen tarve ja päästöjenvähentämisen kustannukset ovat osittain riippuvaisia muuttuvista tekijöistä. Päästöoikeuden hintaan voivat vaikuttaa päästökauppajakson aikana tapahtuva teollisuuden suhdannevaihtelu, polttoaineiden hintojen heilahtelut sekä säätilojen vaihtelu. Päästökaupan ensimmäisinä kuukausina päästöoikeuden hintakehityksellä on ollut yhteyksiä tekijöihin, joiden muutosten tulisikin vaikuttaa päästökauppamarkkinoiden tasapainoon. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi polttoainemarkkinoiden ja sähkömarkkinoiden hintakehitys sekä vaihtelut säätiloissa.