Integrins on the move

Cancer is a leading cause of death worldwide accounting for 13% of all deaths in 2005. The spread of cancer and formation of metastases is the major cause of mortality among cancer patients. The spread of cancer is based on the cancer cell’s ability to break away from the surrounding tissue and to migrate into new areas in the body. The ability of cells to bind its surroundings and to move is controlled by the mechanical cell surface adhesion receptors called the integrins. Integrins have a critical role in cell adhesion, cell motility and tissue homeostasis. By communicating with ECM, integrins transmit signals from the surrounding environment inside the cell and modulate the function of many important signalling pathways involved in cell survival, development, gene expression, proliferation, motility and cytoskeletal organization. During cell migration integrin-matrix adhesions are formed in front of the cell while rear-adhesions are released during migration. Integrins are endocytosed from the plasma-membrane into the cytoplasm and partly recycled back to new adhesion sites in a process called integrin trafficking. Also, the cell cytoskeleton and protrusions are important in cell migration. Finger-like actin protrusions called filopodia display an interesting cancer relevant cooperation with integrins that is required for cell migration. The expression and function of integrins changes markedly as cells acquire carcinogenic properties. Changed integrin function is partly responsible for detachment of tumor cells from neighbouring cells and for providing enhanced invasive capabilities for tumor cells to disseminate. Similarly, the formation of filopodia is increased in cancer. High myosin-10 expression is related to poor outcome in breast cancer and increased cell migration. The proper function of myosin-10 induced filopodia needs association with β1 integrins. The importance of integrin trafficking and filopodia formation is becoming increasingly more recognized in cancer. This thesis focusses on the role of integrins, integrin trafficking and myosin-10 induced filopodia cancer cell migration.

Ampumaratojen kunnostustarpeen selvittäminen

Suomessa arvioidaan olevan kaikkiaan 2000 - 2500 ampumarataa joista aktiivisessa käytössä on noin 1000 kpl. Useimmat ulkoradat on perustettu paljon ennen nykyisten ympäristölakien voimaantuloa. Tästä syystä ammunnan ympäristövaikutukset melua lukuun ottamatta, eivät varmaan ole olleet tarkasteltavien asioiden listan kärjessä ampumaratoja suunniteltaessa. Sopivan maa alueen saatavuus sopivalla paikalla rakennuskustannusten minimoimiseksi on täytynyt olla yksi tärkeimmistä kriteereistä. Joissakin tapauksissa tämä valitettavasti on johtanut siihen, että ratojen paikoiksi on valittu sellaisia, mitä tämän päivän tietämyksellä ei suositeltaisi, kuten esimerkiksi pohjaveden muodostumisalueet. Ampumaratojen, etenkin haulikkoratojen, on todettu aiheuttaneen paikallisesti varsin laajaa maaperän pilaantumista. Toiminnan jatkuessa, runsaasti raskasmetalleja kertyy maahan ja taustapenkkoihin josta se rapautuu ja kulkeutuu alueelta pohjavesiin. Pohjaveden mukana haitta-aineet saattavat kulkeutua vedenpuhdistamoihin muodostaen riskiä paikallisasukkaiden terveydelle sekä jossain määrin alueen kasvillisuudelle ja faunalle. Vuoden 2007 valtioneuvoston PIMA-asetus muutti joitakin ohje-arvoja, joten näitä uusia arvoja on otettavaa huomioon niin riskiarvioinnissa kuin alueen käyttömahdollisuuksien kannalta tulevaisuudessa. Asetuksen voimaantulo edellyttää tapauskohtaisten riskiarviointien tekemistä ampumarata-alueiden kunnostuksen yhteydessä jolloin saavutetaan mahdollisemman tehokasta hyöty-kustannustasoa. Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa uuden asetuksen mukaisesti ampumaratojen muodostamaa riskiä sekä rajata kunnostettavat alueet ja valita sopivammat kunnostusvaihtoehdot. Esimerkkitapauksina käytetään Kokkolan kaupungin alueella sijaitsevaa ampumarata-aluetta.