978 resultados para Nyt vapaa olen
Resumo:
Tässä opinnäytetyössä tutkimuskohteeksi muodostui The Meters -yhtyeen rumpalin Joseph ”Zigaboo” Modelisten soittotyyli. Tutkimuksen tavoitteena oli analysoida Zigaboon soittotyyliä seuraavista näkökulmista: fraseeraus, synkopointi, claven vaikutus Zigaboon kompeissa ja virvelirummun käyttö. Olen kirjoittanut 8 kpl transkriptioita sellaisista Zigaboon soittamista kompeista, joista tulee selvästi esille New Orleans funkin tyylillisiä piirteitä ja jotka tukevat tutkimukseni tavoitteita. Kappaleiden valintaperusteena oli myös se, että kyseisiä kappaleita ja komppeja on mielestäni erityisen mukavaa soittaa. Ääninäytteet analysoitavista kompeista ovat työn mukana olevalla liiteäänitteellä. Kerron tutkimuksessani lyhyesti New Orleans funkin historiasta ja siitä, miten eri kulttuurien ja sitä kautta eri musiikkikulttuurien yhteensulautuminen on vaikuttanut New Orleansin rikkaan musiikkikulttuurin muodostumiseen. The Meters -yhtyeen historiasta 60-luvun lopulta 70-luvun loppuun, olen maininnut keskeisimmät vaiheet. Pohdin myös onko The Meters -yhtyeen musiikki vaikuttanut tämän päivän hip hop ja R&B -musiikkityyleihin.
Resumo:
Opinnäytetyössäni tavoitteena on saada tietoa Erik Lindströmistä basistina, sekä selvittää, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet hänen menestyksekkääseen basistin uraansa. Esitän hypoteesina, että ominaisuudet, joita freelancebasistilta edellytetään, ovat varsin samanlaisia nykyään, kuin Lindströmin uran alkuvaiheilla 1940-luvulla. Opinnäytetyötäni varten olen haastatellut Lindströmiä ja kirjoittanut hänen bassonsoittourastaan musiikkiharrastuksen alusta alkaen. Haastattelu on liitteenä CD-muodossa työn takakannessa ja sen kesto on 60 minuuttia. Erik Lindström syntyi Helsingissä 29.5.1922. Hänen isänsä oli aktiivinen amatöörimuusikko, jonka kanssa Erik oli jo 10-vuotiaana ensimmäisellä tanssikeikalla. Ensimmäinen soitin oli viulu, jota hän soitti korvakuulolta. Erik tutustui myöhemmin jazzia harrastaviin ikätovereihinsa Cotton Clubilla. Tästä porukasta alkoi muodostua yhtyeitä, joissa Lindström soitti bassoa. Hän tutki amerikkalaisten esikuviensa soittoa ja opiskeli klassista kontrabasson soittoa kolme vuotta. Luvussa bassonsoiton opiskelu käsitellään jazzinnostusta ja esikuvien vaikutusta, sekä Lindströmin tärkeänä pitämiä asioita, kuten soundia, timea ja yhtyesoittoa. Lisäksi pohditaan korvakuulosoittoa ja nuotinlukua. Lindströmistä kehittyi nopeasti yksi Helsingin kysytyimpiä basisteja. Valittuaan ammattimuusikon uran hän asennoitui kunnianhimoisesti työhönsä ja kehitti itseään niin teoreettisesti kuin taidollisestikin. Hän työskenteli ahkerasti studioissa soittaen erilaisissa tuotannoissa. Ammattilaisura-osassa käsiteltäviä asioita ovat asenne, instrumentit, keikat ja uran kohokohdat. Lopuksi Lindström antaa ohjeita nuoremmille soittajille. Tämän tutkimuksen valossa freelancebasistilta vaadittavat ominaisuudet eivät ole juuri muuttuneet Erik Lindströmin uran alkuajoista. Lindström pitää tärkeänä hypoteesissa mainitsemiani ominaisuuksia: soundia, taimia, musiikin omaksumistaitoja sekä täsmällisyyttä ja luotettavuutta niin musiikillisissa kuin käytännön asioissakin.
Resumo:
The main objective of this study is to assess the potential of the information technology industry in the Saint Petersburg area to become one of the new key industries in the Russian economy. To achieve this objective, the study analyzes especially the international competitiveness of the industry and the conditions for clustering. Russia is currently heavily dependent on its natural resources, which are the main source of its recent economic growth. In order to achieve good long-term economic performance, Russia needs diversification in its well-performing industries in addition to the ones operating in the field of natural resources. The Russian government has acknowledged this and started special initiatives to promote such other industries as information technology and nanotechnology. An interesting industry that is basically less than 20 years old and fast growing in Russia, is information technology. Information technology activities and markets are mainly concentrated in Russia’s two biggest cities, Moscow and Saint Petersburg, and areas around them. The information technology industry in the Saint Petersburg area, although smaller than Moscow, is especially dynamic and is gaining increasing foreign company presence. However, the industry is not yet internationally competitive as it lacks substantial and sustainable competitive advantages. The industry is also merely a potential global information technology cluster, as it lacks the competitive edge and a wide supplier and manufacturing base and other related parts of the whole information technology value system. Alone, the industry will not become a key industry in Russia, but it will, on the other hand, have an important supporting role for the development of other industries. The information technology market in the Saint Petersburg area is already large and if more tightly integrated to Moscow, they will together form a huge and still growing market sufficient for most companies operating in Russia currently and in the future. Therefore, the potential of information technology inside Russia is immense.
Resumo:
Opinnäytetyömme yhteistyökumppanina toimii Kuntoutus Ortonin toimintaterapiayksikkö. Opinnäytetyömme käsittelee pitkäaikaista kipua sekä toimintaterapian mahdollisuuksia pitkäaikaisesta kivusta kärsivien kuntoutuksessa. Aihe on laaja, joten työmme on kohdennettu selvittämään CRPS 1 - kipuoireyhtymää (Complex Regional Pain Syndrome) sairastavien kokemuksia. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää miten toimintaterapia vaikuttaa CRPS 1-kipuoireyhtymää sairastavan toimintakykyyn sekä arjessa selviytymiseen. Kuntoutus Ortonin toimintaterapeuteilla on kokemusta CRPS -kipuoireyhtymää sairastavien kuntoutuksesta, mutta yleisesti oireyhtymää sairastavien kuntoutus on vielä melko tuntematonta. Työn tarkoituksena on tuoda esille toimintaterapian mahdollisuuksia ja keinoja oireyhtymää sairastavien kuntoutuksessa. Yhteistyökumppanimme voi hyödyntää työtämme oman työn kehittämisessä. Teoriaosuudessa esittelemme tarkemmin pitkäaikaisen kivun vaikutuksia sekä CRPS -kipuoireyhtymää ja toimintaterapian käytäntöjä. Opinnäytetyössä kootaan yhteen tuoreimpien pitkäaikaiseen kipuun ja toimintakykyyn liittyvien tutkimusten tuloksia. Olemme käyttäneet opinnäytetyössämme laadullista tutkimusmenetelmää. Aineistonkeruumenetelmänä käytimme teemahaastattelua, jonka avulla selvitimme neljän Kuntoutus Ortonin CRPS 1 - kipuoireyhtymää sairastavan kokemuksia toimintaterapiapalveluista toimintakyvyn ja arjessa selviytymisen näkökulmasta. Teemahaastattelun aihealueet pohjautuvat Kanadalaisen toiminnallisen suoriutumisen malliin. Analysoimme aineiston deduktiivisesti sisällönanalyysin avulla. Opinnäytetyön tuloksista ilmenee, että toimintaterapia vaikutti eniten kuntoutujien fyysiseen toimintakykyyn sekä itsestä huolehtimiseen. Kaikkien kuntoutujien kohdalla oli pyritty vaikuttamaan myös vapaa-aikaan, lepoon sekä affektiiviseen ja kognitiiviseen toimintakykyyn erilaisin tuloksin. Toimintaterapiassa ei oltu kiinnitetty erityisesti huomiota työhön, sillä kuntoutujat eivät ole olleet toimintaterapian toteutumisen aikana työkykyisiä. Tuloksissa kuvataan tarkemmin mistä toimintaterapiapalveluista ja -keinoista kuntoutujat kokevat erityisesti hyötyneen. Johtopäätöksenä voimme todeta, että toimintaterapia voi vaikuttaa CRPS 1 -kipuoireyhtymää sairastavan toimintakykyyn sekä arjessa selviytymiseen. Vaikutus koetaan hyvin yksilöllisesti sillä oireyhtymä esiintyy jokaisella hieman eri tavoin.
Resumo:
Muscular function of the neck region may be of importance for the etiology of headache, especially of tension-type headache. However, very few data exist on the association of neck muscle function with different types of headache in adolescents. The main aim of the study was to examine the association of neck muscle function with adolescent headache. The associations between leisure time activities, endurance strength of the upper extremities (UE endurance) and mobility of the neck-shoulder region and adolescent headache were studied. In addition, the associations of force production, EMG/force ratio, co-activation and fatigue characteristics, and cross-sectional area (CSA) of neck muscles with adolescent headache were studied. The study is part of a population-based cohort study of 12-year-old children with and without headache. The study had five phases (years 1998-2003). At the age of 13 years, a sample of 183 adolescents (183/311) participated in endurance strength and mobility measurements of the neck-shoulder region. In addition, the type and level of physical and other leisure activity were elicited with open and structured questions. At the age of 17 years, a random sample of 89 adolescents (89/202) participated in force and EMG measurements of the neck-shoulder muscles. In addition, at the age of 17 years, a sample of 65 adolescents (65/89) participated in CSA measurements of the neck muscles. At the age of 13 years, intensive participation in overall sports activity was associated with migraine. Frequent computer use was associated both with migraine and tension-type headache. The type of sports or other leisure activity classified them on the basis of body loading was not associated with headache type. In girls, low UE endurance of both sides, and low cervical rotation of the dominant side, were associated with tension-type headache, and low UE endurance of non-dominant side with migraine. In boys, no associations occurred between UE endurance and mobility variables and headache types. At the age of 17 years, in girls, high EMG/force ratios between the EMG of the left agonist sternocleidomastoid muscle (SCM) and maximal neck flexion and neck rotation force to the right side as well as high co-activation of right antagonist cervical erector spinae (CES) muscles during maximal neck flexion force were associated with migraine-type headache. In girls, neck force production was not associated with headache types but low left shoulder flexion force was associated with tension-type headache. In boys, no associations were found between EMG and force variables and headache. Increased SCM muscles fatigue of both sides was associated with tension-type headache. In boys, the small CSA of the right SCM muscle and, in girls, of combined right SCM and scalenus muscles was associated with tension-type headache. Similarly, in boys, the large CSA of the right SCM muscle, of the combined right SCM and scalenus muscles, of the left semispinalis capitis muscle, of the combined left semispinalis and splenius muscles was associated with migraine. No other differences in the CSA of neck flexion or extension muscles were found. Differences in the neuromucular function of the neck-shoulder muscles were associated with adolescent headache, especially in girls. Differences in the cross-sectional area of unilateral neck muscles were associated with headache, especially in boys. Differences in the neuromuscular function and in the cross-sectional area of the neck muscles also occurred between different types of headache. It remains to be established whether the findings are primary or secondary to adolescent migraine and tension headache. Keywords: adolescent, cross-sectional area, electromyography, endurance strength, fatigue, force, headache, leisure time activity, migraine, mobility, neck muscles, tension-type headache
Resumo:
Specific demand for service concept creation has come about from industrial organizations’ desire to find new and innovative ways to differentiate their offering by increasing the level of customer services. Providers of professional services have also demanded new concepts and approaches for their businesses as these industries have become increasingly competitive. Firms are now seeking better ways to understand and segment their customers, to ensure the delivery of quality services and strengthen their position in aggressively competitive markets. This thesis is intended to provide management consulting companies with a new work method that enables service concept creation in a business-to-business environment. The model defines the service concept as a combination of delivered value and the target customers; the third-dimension operating model is brought to the new system in testing of the service concept creation guidelines in the target organization. For testing, service concepts for a management consulting company are created. Service concepts are designed to serve as a solid foundation for further service improvements. Recommendations and proposals for further action related to service development in the target organization are presented, and recommendations to further improve the model created are given.
Resumo:
Opinnäytetyön tarkoituksena oli toteuttaa kävelykurssi, joka pohjautuu Suomen Reumaliiton 1992 perustamaan kävelykouluun. Kurssi järjestettiin yhteistyössä Pirkkalan Virin kanssa. Tavoitteena oli selvittää kävelykurssille osallistuvien kokemuksia kävelykurssista ja saada kehittämisehdotuksia kurssin parantamiseen, jotta kävelykoulut voisivat mahdollisimman hyvin palvella kurssilaisten tavoitteita ja odotuksia. Kävelykurssin tavoitteena oli opastaa ja rohkaista kävelykurssille osallistuvia säännölliseen liikkumiseen ja aktiivisempaan elämäntapaan. Opinnäytetyön tuotteena syntyi ohjaajan ja kurssilaisten yhteiskehittelyn tuloksena uusi malli kävelykurssin rakenteesta ja sisällöstä, joka toimii ainakin tämäntyyppiselle ryhmälle. Kävelykurssin aluksi selvitettiin alkukyselyllä kurssille osallistuvien (14 henkilöä) fyysistä aktiivisuutta, terveydentilaa ja odotuksia kurssista. Kävelykurssi kokoontui kuusi kertaa peräkkäisinä viikkoina noin 1,5 tuntia kerrallaan. Kurssin aiheet olivat kävelyn tarkkailu, sauvakävelytekniikka, kävelytesti, kävelyn tehostaminen, lihaskuntoharjoittelu ja lihashuolto sekä kurssilaisten ehdottama aihe. Teoria oli liitetty käytäntöön. Keskeisistä kurssin aiheista, liikunnan vaikutuksista ja terveysliikuntasuosituksista koottiin kirjallinen materiaali jokaiselle kurssilaiselle. Kurssin lopuksi loppukyselyllä kartoitettiin kehittämiskohtia kurssin rakenteesta ja sisällöstä. Samalla kyselyllä selvitettiin kurssin aikana mahdollisesti tapahtuneita muutoksia fyysisessä aktiivisuudessa ja terveydentilassa osallistujien subjektiivisten kokemusten mukaan. Loppukyselyn mukaan osa kurssilaisista koki, että kävelytestiä käsittelevällä kokoontumiskerralla teoriaa olisi pitänyt olla enemmän ja vastaavasti käytännön harjoittelua lihaskuntoa ja- huoltoa käsittelevällä kerralla. Sauvakävelytekniikkaa ja lihashuoltoa käsitteleviä osioita pidettiin tärkeimpinä ja omia tavoitteita parhaiten palvelevina. Kurssilaiset kokivat saaneensa eniten hyötyä sauvakävelytekniikan ohjauksesta, mutta liikunnan sosiaalisilla ja psyykkisillä tekijöillä oli myös suuri merkitys. Loppukyselystä selvisi, että kurssille osallistuneiden vapaa-ajan liikunnan määrä lisääntyi tai pysyi samana alkutilanteeseen verrattuna. Kävelyä suosittiin liikuntamuodoista eniten ja lihaskuntoa kehittävien lajien harrastus lisääntyi. Fyysinen kunto verrattuna ikätovereihin koettiin alkutilanteeseen verrattuna paremmaksi. Kurssilaiset olivat koko kurssin ajan motivoituneita harrastamaan liikuntaa. Osallistumisaktiivisuus oli kiitettävää.
Resumo:
Tutkimuksen tarkoitus on selvittää, miten yritysten ajattelutapa sosiaalisesta vastuusta on muuttunut vuodesta 2000 vuoteen 2006. Lisäksi vastataan kysymyksiin, mistä osa-alueista sosiaalinen vastuu muodostuu, miten kirjoittelu sosiaalisesta vastuusta on muuttunut määrällisesti ja sisällöllisesti. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja analyysimenetelmänä on käytetty diskurssianalyysiä. Tutkimusaineisto koostuu johtavien talousalan lehtien Talouselämä ja Kauppalehden artikkeleista vuosilta 2000 ja 2006. Artikkeleista saatua tietoa peilataan teoriatietoon ja näin pyritään hahmottamaan tutkimuksen tulokset. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että vuonna 2000 lehdet ovat kirjoittaneet jonkin verran enemmän sosiaalisesta vastuusta kuin vuonna 2006. Molempina vuosina sijoittavat arvostavat vastuullista toimintaa. Yrityksen arvot ovat usein määritelty ”ylhäältä-alas”. Työntekijöiden pahoinvointi on lisääntynyt entisestään vuodesta 2000 vuoteen 2006. Syynä tähän kirjoitusten mukaan ovat esimerkiksi huono johtaminen ja työtehtävien organisointi. Sosiaalisen vastuun mittaaminen on hankalaa ja ikääntyviä työntekijöitä yritetään pitää yrityksissä mahdollisimman pitkään. Tulospalkkausjärjestelmät ovat käytössä muutamassa yrityksessä. Työn, perheen ja vapaa-ajan sovittaminen yhteen on vuodesta 2000 muuttunut entistäkin tärkeämmäksi vuonna 2006. Lopputulos on, että sosiaalisen vastuun kanto on huonontunut vuodesta 2000 vuoteen 2006.
Resumo:
Opinnäytetyö käsittelee big bandia sekä sille sovittamista. Keskityn tarkastelemaan ennen kaikkea 1930-40-lukujen musiikillista murrosta, jolloin syntyi uusi tapa käsitellä useasti suurimpien orkestereiden kokoonpanoon kuuluneita puhaltimia. Tuona ajanjaksona orkestereiden puhallinryhmistä sekä komppisoittimista alettiin yleisesti muodostaa sektioita. Tämä kokoonpano sai nimekseen ”big band”. Opinnäytetyön tavoitteena oli syventää tietojani big bandin puhallinsektioiden toiminnasta sekä niiden yleisimmistä tehtävistä. Tehtäviä selventääkseni tein big band -sovituksen omasta kappaleestani, missä peilasin 1930-40-luvuilla yleistynyttä tyyliä sovittaa. Sovitustyön valmistuminen pohjautui kolmeen seikkaan: historian tuntemus, sovitussuunnitelman teko sekä musiikin teorian tuntemus. Historian tuntemus loi pohjan sovitussuunnitelmalle, minkä avulla loin kehykset sovitustyön tekemiselle. Sovituksen tekninen suoritus sekä valmistuminen pohjautuivat musiikin teorian ymmärtämiseen sekä kokemukseeni sovittajana. Sovitukseni analyysi-osiossa käyn sovituksen läpi osa kerrallaan, selventäen kuinka puhallinsektiot kussakin osassa toimivat. Opinnäytetyön suunnittelu sekä tiukka rajaus eivät poissulkeneet täysin aiheen moniulotteisuutta. Pelkkiin puhallinsektioihin keskittyminen aiheutti ongelmallisia tilanteita, jotka vaativat suurien kompromissien tekemistä. Muun muassa teorian ja reharmonisoinnin syvempi analysoiminen tässä jää tekemättä. Sovituksellisten sekä soinnullisien ratkaisuiden olemassaolo vaatisi yleensä rinnalleen syvempää perustelua. Näin varsinkin nyt, kun ratkaisut harmoniassa ovat aika ajoin jopa radikaaleja. Tulin kuitenkin siihen päätelmään, että kaikki tekstissä ilmenevä tieto mikä ei koskisi puhallinsektioiden käyttäytymistä olisi irrelevanttia. Lopputuloksen oli tarkoitus olla jäsennelty esittely siitä, mitä big bandin puhallinsektiot ovat ja tekevät. Käyn opinnäytteessäni lyhyesti läpi myös sovitukseni esikuvat. Tämä lyhyt historia-osuus kertoo tiivistetysti mistä ajalta mallintamani sovitustyyli on peräisin ja ketkä ovat edesauttaneet sen yleistymisessä. Historia osuus toimii mainiosti suppeana avainsanastona aiheesta enemmän kiinnostuneelle.
Resumo:
Tässä tutkimuksessa olen selvittänyt sähköisten työkalujen hyödyntämisen mandollisuuksista teollisuusyrityksessä epäsuorissa hankinnoissa. Tutkimuksessa olen paneuduttu e-hankinnan terminologiaan ja menetelmiin, joita markkinoilla on käytössä. E-hankinta on keskeisin tutkimusalue. Toimittajien etsintään ja niiden hallinnointiin keskittyvät työkalut olen rajannut pois tutkimuksestani. Tutkimuksessa olen selvittänyt e-hankinnan keskeisiä haasteita ja onnistumisen elementtejä, jotta e-hankinnan käyttöönotto olisi mandollisimman helposti tehtävissä. Lukuisten esimerkkien avulla pyrin kartoittamaan e-hankinnan levinneisyyttä ja lisäksi tuon esille niitä potentiaalisia säästökohteita ja kustannusten leikkauksia, joita on mandollista toteuttaa ottamalla käyttöön sähköisen hankintamallin. Tutkimuksen loppuosassa keskityn tutkimaan Perloksen hankintavolyymeja ja löytämään sieltä ne hankintakategoriat, joille tämä sähköinen hankintamalli olisi mandollista ottaa käyttöön. Tässä tutkimuksessa tulen esittämään sähköisen hankintamallin käyttöönottoa ja samalla merkittävän kehityshankkeen toteuttamista lähitulevaisuudessa. Lopullisen päätöksen sähköisen hankintamallin käyttöönotosta ja projektin toteuttamisesta tekee yrityksen johto. Yrityksen johdolle sitten lopulta jää punnittavaksi, kuinka strategisena ja ajankohtaan nähden sopivana tämän tyyppisen kehitysprojektin toteuttaminen nähdään.
Resumo:
Tutkielmassa käsitellään Euroopan unionin kemikaaliasetusta 1907/2006, joka astui voimaan 1.6.2007 ja sen vaikutuksia maahantuontiyrityksen toimintaan. Kemikaaliasetusta toteutetaan soveltamalla REACH-järjestelmää. REACH tulee sanoista Registration (rekisteröinti), Evaluation (arviointi), Authorisation (lupamenettely) Chemicals (koskee kemikaaleja). Tutkielman kirjallisuusosassa käsitellään pääosin kemikaaliasetusta. Empiirisessä osassa käsitellään asetuksen tuomia haasteita ja peilataan niitä maahantuontiyrityksen tähänastisiin kokemuksiin ja vaikutelmiin. Kohdeyrityksenä on kemian alan yritys PCC SE. Tutkielmassa selvitetään myös, miten REACH on vaikuttanut tarkastus- ja testauslaitokseen. Lisäksi REACH-järjestelmää peilataan olemassa olevaan kasvinsuojelu-ainedirektiiviin ja käytännön kokemuksia saaneeseen kasvinsuojeluaine-teollisuuteen. Lyhyesti käsitellään myös joidenkin EU:n ulkopuolisten maiden kokemuksia. Johtopäätöksenä voitaneen todeta, että kemikaaliasetuksen tavoitteet, terveyttä ja ympäristöä suojelevat toimenpiteet, koetaan positiivisina asioina. Asioiden selvittely, valtava työmäärä ja korkeat kustannukset koettiin negatiivisiksi asioiksi. Markkinoiden uskotaan jakautuvan harvempien ja suurempien yritysten kesken, ja PK-yritysten toiminta-mahdollisuudet vähenevät oleellisesti. Tarkastus- ja testaus-asiantuntijoiden vähäinen määrä vaikuttaa jo nyt testausaikatauluihin ja tulee yhä enemmän vaikuttamaan tulevaisuudessa.
Resumo:
Kirjallisuutta
Resumo:
Teatteri-ilmaisun ohjaaja toimii usein moninaisissa työrooleissa ja ryhmätyöskentely kuuluu kiinteänä osana tähän työhön. Pohdin lopputyössäni ryhmädynamiikan ymmärtämisen vaikutusta työn tekoon. Analysoin esimerkkitapausten kautta syitä siihen, miksi on tärkeää tiedostaa ja hallita ryhmädynaamisia (ongelma)tilanteita. Tarkastelen opinnäytetyössäni seuraavia ryhmädynaamisia muuttujia: On eri asia vaikuttaa ryhmään ohjaajana kuin ryhmän jäsenenä. Projektille asetetut tavoitteet vaikuttavat ryhmädynaamisiin voimiin. Myös ryhmän pitkä yhteinen työhistoria heijastuu ryhmän toimintaan eri tavoin kuin aloittelevalla ryhmällä. Teatteri-ilmaisun ohjaaja ei myöskään työskentele vain teatteriryhmissä, vaan saattaa olla ohjaajana aivan toisenlaisessa yhteisössä, jossa esimerkiksi ryhmän toimivuutta halutaan parantaa teatterin keinoin. Esittävän taiteen koulutusohjelmassa olen osallistunut erilaisiin työpajoihin. Näiden kokemusten kautta pohdin tässä opinnäytetyössä ryhmädynamiikkaa, sekä omaa rooliani niin taiteilijana kuin opettajanakin. Näiden lisäksi tarkastelen ryhmädynamiikan kysymystä opiskeluaikaani liittyvän ammattiteatterissa toteutuneen työharjoittelun valossa sekä tekemäni teatterialan ammattilaisen haastattelun kautta. Opinnäytetyöni loppuosassa pohdin aiheeni kannalta keskeisimpiä asioita yhteisesti. Olen todennut lopputyössäni, että teatteri-ilmaisun ohjaajan ammattitaitoon kuuluvat olennaisesti erilaisten teatteritekniikoiden ja soveltavan teatterin hallinta, sekä pedagoginen lähestymistapa ja tietoisuus ryhmädynamiikan eri puolista.
Resumo:
Opinnäytetyöni aihe on musiikkiteatterikoulu Skene, joka tarjoaa varhaisnuorille ja nuorille monipuolista perusopetusta ja harrastusmahdollisuuksia koko musiikkiteatterin saralta; niin laulun, tanssin kuin näyttelijäntyönkin osalta. Opettamisen lisäksi toimin Skenen opetussuunnitelmallisten sisältöjen suunnittelijana ja koulun käytännön toiminnan koordinaattorina. Pääpaino opinnäytetyössäni on kuitenkin omassa opettajuudessani ja ohjaajuudessani sekä taiteellisessa työssäni. Työn alussa määrittelen sen mitä yleisesti tarkoitetaan käsitteellä musiikkiteatteri. Selvitän lyhyesti myös musiikkiteatterin historiallisia taustoja ja eri tyylisuuntia sekä tuon esille oman näkemykseni siitä, mitä itse tekijänä edellytän musiikkiteatterikoulutukselta ja toimivalta musiikkiteatteriesitykseltä. Omia opetuksellisia tavoitteitani ja ideologiaani teatteri-ilmaisun ohjaajana olen lähestynyt kuvailemalla yksityiskohtaisesti keskeisiä opetusmenetelmiäni ja oppituntieni sisällöllisiä rakenteita. Ryhmien edistymistä olen kuvaillut ensimmäisistä oppitunneista aina valmiin esityksen rakentumiseen saakka. Käyttämieni teatteriharjoitteiden lisäksi työn loppupuolelta löytyy kahden Skenen kevätproduktion prosessikuvaus. Lopussa pohdin Skenen tulevaisuuden näkymiä, arvioin omaa onnistumistani opetustyössä sekä perustelen lisäksi syitä sille, miksi Skenen toimintaa tai siihen verrattavaa toimintaa pitäisi ylläpitää ja tukea. Yhtenä tärkeänä osana opinnäytetyötäni olen pitänyt pyrkimystäni osoittaa, kuinka tärkeää Skenen kaltainen teatterikasvatustyö on nuorten yleisen hyvinvoinnin kannalta.