Alitajunta ei ole kaikille sama : neosurrealismi, anarkia ja uusi taide - John Richardsonin kirja An Eye for Music avaa näkökulmia digitaalisen ajan surrealismille

Kirjallisuusarvostelu

Ei tuulipuvussa kaupungille : ympäristö, imago ja kuntalaisten identiteetti Haapaveden kaupungistumisprosessissa 1995-1996

Tutkielman aiheena on vuosina 1995–1996 Haapaveden kuntamuodon muutos kunnasta kaupungiksi. Muutos aiheutti vilkasta keskustelua paikallislehdistössä ja kunnanhallituksessa sekä -valtuustossa. Tutkimuksessa kuntamuodon muutosvaikutuksia asukkaisiin lähestytään lukemalla ja analysoimalla paikallislehtien uutisia ja lukijain palstoja sekä kunnanhallituksen ja -valtuuston pöytäkirjoja liitteineen. Tutkielmassa tarkastellaan aihetta kolmen pääteeman kautta, jotka ovat identiteetti, kaupungistuminen ja imago. Ensimmäinen teema käsittelee kuntalaisen identiteetin muutosta kaupunkilaisidentiteetiksi. Identiteetti-käsitteen avaamiseen käytetään kuntalaisten omia pohdintoja ja kannanottoja paikallislehtien yleisöpalstoilla. Toinen teema koskee kaupungistumista ja kyläympäristön muovaamista kaupunkitaajamaksi kaavoituksen ja rakentamisen avulla. Tutkimusalue käsittelee syntyvän kaupungin taajamaa jättäen sivukylät tutkimuksen ulkopuolelle. Kaupungistumiseen liittyy vahvasti vallan käyttö ja sen aiheuttamat eri näkökulmat varsinkin kunta/kaupunkimuutoksessa. Tutkimuksessa otetaan vallankäytöstä esimerkiksi kaupungistumisjuhlat, niiden suunnittelu ja viettäminen sekä juhlien jälkeiset mielipiteet paikallislehtien palstoilla. Myös kunnan/kaupungin päättäjien rooli valtaapitävänä elimenä näyttäytyy tutkimuksessa. Kolmas teema tarkastelee kaupungin imagon luomista, imagoon liittyviä puheita ja kannanottoja sekä markkinoinnin esitteitä. Johtopäätöksenä ovat yllä mainittujen teemojen vähittäiset muutokset vuosien 1995–96 aikana. Tutkimuksessa havaitaan, että paikallisen asukkaan identiteetin muutos kuntalaisesta kaupunkilaiseksi tapahtuu vähitellen eikä täysin kivutta. Asukkaat saattavat kokea myös jäävänsä prosessissa paitsioon. Kaupungiksi muuttuminen näkyy konkreettisessa ympäristössä muun muassa taajamarakentamisen kaavoituksessa ja tiemuutoksissa. Kaupungin imagoa pyritään yleensä parantamaan markkinoinnin keinoin, kuten Haapavesikin teki. Haapavedellä markkinoinnin tulokset jäivät laihoiksi.

Yrityskauppamuodot Informaatioteknologia-alan yrityskaupoissa

Informaatioteknologia-alan yrityksissä tapahtuu paljon yrityskauppoja. Sopivaa yrityskauppamuotoa kannattaa miettiä huolella, sillä suuri osa yrityskaupoista epäonnistuu sen tavoitteissa. Tässä tutkielmassa on tuotu esille kolme erilaista yrityskauppamuotoa, joita IT -alan yritykset käyttävät. Nämä yrityskauppamuodot ovat fuusioyrityskauppa, perinteinen yritysosto ja kumppanuusyritysosto. Tutkielmassa on esitelty näiden yrityskauppamuotojen piirteet, edut sekä haasteet. Lisäksi tutkielmassa on mietitty sopivan yrityskauppamuodon valintaa. Tutkielman tutkimusosuus toteutettiin kvalitatiivisena haastattelututkimuksena, jossa haastateltiin viittä suomalaista IT -alan yritysjohtajaa tai osakasta. Haastatteluiden tukena käytettiin puolistrukturoitua haastattelulomaketta. Haastattelut nauhoitettiin ja aineisto analysoitiin litteroimalla. Haastatteluiden tulokset vahvistivat olemassa olevaa teoriaa eri yrityskauppamuotojen piirteiden, etujen sekä haasteiden osalta. Tutkimustuloksissa on esitetty, että tämän lisäksi vaikuttaisi myös siltä, että kaikista IT -alan yrityskaupoista löytyy samanlaisia piirteitä. Erityisesti kumppanuusoston piirteitä esiintyi jokaisessa yrityskaupassa. Näitä piirteitä ovat esimerkiksi avoin tiedon jakaminen, itsenäiset toimintayksiköt, ihmispääoman säilyttäminen, vanhojen toimintamallien säilyttäminen, osaamisen jakaminen ja molempien osapuolinen aktiivinen osallistuminen yrityskaupan toteuttamiseen. Lisäksi kaikilla yrityskauppamuodoilla on yhteisiä haasteita, joista suurin on yrityskulttuurierot. Parhaiten yrityskulttuurieroista vältyttiin kumppanuusyritysostossa. Tutkielman tuloksissa kerrotaan, että fuusioyrityskauppa on sopiva yrityskauppamuoto silloin kun yhdistetään kaksi kannattavaa yritystä, eikä haluta sekoittaa toimivia toimintamalleja. Fuusioyrityskaupan kautta voidaan tavoitella strategiaa, joka olisi yksin joko liian kallis, riskialtis tai teknologisesti liian kehittynyt toteuttaa. Fuusioyrityskauppa on myös hyvä vaihtoehto silloin kun halutaan laajentaa palvelua tai osaamista vahingoittamatta olemassa olevia asiakassuhteita. Perinteisen yritysoston tavoitteet ovat hyvin usein taloudellisia tai operationaalisia. Tätä yrityskauppamuotoa kannattaa harkita silloin kun ostetaan kannattamaton, kehittymätön tai kilpailukyvytön yritys, joka on tarkoitus saada menestymään tuomalla siihen osaamista ja henkilökuntamuutoksia. Kumppanuusyritysosto kannattaa valita, kun halitaan kehittää tai ylläpitää toimivaa yritystä. Tämä yrityskauppamuoto on erityisen hyödyllinen silloin, kun myydyn yrityksen toimiala on ostajayritykselle tuntematon. IT -alan yrityskaupoissa ihmispääomansäilyttäminen on erityisen tärkeää, sillä henkilöstö on usein asiantuntijayrityksen tärkein voimavara. IT -alan yrityskaupat toteutetaankin usein ei-uhkaavassa ilmapiirissä ja pyritään säilyttämään kaikki avainhenkilöt myös yrityskaupan jälkeen.

Ei-perinteinen menetelmäopas

Kirjallisuusarvostelu

Yllättävän hyvä kirjasto! Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden laadun arvioinnin ja kehittämisen työkalut sekä ei-käyttäjäselvitys

Hanna Kaistin esitys Tilastot ja kustannukset tehokkuudeksi -seminaarissa Helsingissä 3.12.2013.

Roles of leadership in complex environments : Enhancing Knowledge Flows in Organisational Constellations through Practice-Based Innovation Processes

Global challenges, complexity and continuous uncertainty demand development of leadership approaches, employees and multi-organisation constellations. Current leadership theories do not sufficiently address the needs of complex business environments. First of all, before successful leadership models can be applied in practice, leadership needs to shift from the industrial age to the knowledge era. Many leadership models still view leadership solely through the perspective of linear process thinking. In addition, there is not enough knowledge or experience in applying these newer models in practice. Leadership theories continue to be based on the assumption that leaders possess or have access to all the relevant knowledge and capabilities to decide future directions without external advice. In many companies, however, the workforce consists of skilled professionals whose work and related interfaces are so challenging that the leaders cannot grasp all the linked viewpoints and cross-impacts alone. One of the main objectives of this study is to understand how to support participants in organisations and their stakeholders to, through practice-based innovation processes, confront various environments. Another aim is to find effective ways of recognising and reacting to diverse contexts, so companies and other stakeholders are better able to link to knowledge flows and shared value creation processes in advancing joint value to their customers. The main research question of this dissertation is, then, to seek understanding of how to enhance leadership in complex environments. The dissertation can, on the whole, be characterised as a qualitative multiple-case study. The research questions and objectives were investigated through six studies published in international scientific journals. The main methods applied were interviews, action research and a survey. The empirical focus was on Finnish companies, and the research questions were examined in various organisations at the top levels (leaders and managers) and bottom levels (employees) in the context of collaboration between organisations and cooperation between case companies and their client organisations. However, the emphasis of the analysis is the internal and external aspects of organisations, which are conducted in practice-based innovation processes. The results of this study suggest that the Cynefin framework, complexity leadership theory and transformational leadership represent theoretical models applicable to developing leadership through practice-based innovation. In and of themselves, they all support confronting contemporary challenges, but an implementable method for organisations may be constructed by assimilating them into practice-based innovation processes. Recognition of diverse environments, their various contexts and roles in the activities and collaboration of organisations and their interest groups is ever-more important to achieving better interaction in which a strategic or formal status may be bypassed. In innovation processes, it is not necessarily the leader who is in possession of the essential knowledge; thus, it is the role of leadership to offer methods and arenas where different actors may generate advances. Enabling and supporting continuous interaction and integrated knowledge flows is of crucial importance, to achieve emergence of innovations in the activities of organisations and various forms of collaboration. The main contribution of this dissertation relates to applying these new conceptual models in practice. Empirical evidence on the relevance of different leadership roles in practice-based innovation processes in Finnish companies is another valuable contribution. Finally, the dissertation sheds light on the significance of combining complexity science with leadership and innovation theories in research.

Five Baltic Ports Togehter: Forecasts, Trends and Recommendations

The ports of Stockholm, Tallinn, Helsinki, Naantali and Turku play key roles in making the Central Baltic region accessible. Effective, competitive, eco-friendly and safe port procedures and solutions for the transportation of goods are of major importance for trade in the Baltic Sea region. This report presents the most essential results and recommendations of the PENTA project, which focused on how ports could better comprehend and face current and future challenges facing carriage of goods by sea. Each of the four work packages (WPs) of the PENTA project analysed the changes from a different perspective. WP2 focused on traffic flows between the PENTA ports. Its main emphasis was on the ports, shipowners, and logistics companies that are the key parties in freight transport and on the changes affecting the economy of those ports. In WP3 noise as an environmental challenge for ports was investigated and the analysis also shed light on the relationship between the port and the city. In WP4 procedures related to safety, security and administrative procedures were researched. The main emphasis was on identifying the requirements for the harmonisation of those procedures. Collaboration is highlighted throughout this report. In order to prepare for the future, it was found that ports need to respond to growing competition, increasing costs and shifts in customer demand by strengthening their existing partnerships with other actors in the maritime cluster. Cargo and passenger transport are the main sources of income for most ports. Cargo traffic between the PENTA ports is expected to grow steadily in the future and the outlook for passenger traffic is positive. However, to prepare for the future, ports should not only secure the core activities which generate revenue but also seek alternative ways to make profit. In order to gain more transit traffic, it is suggested that ports conduct a more thorough study of the future requirements for doing business with Russia. The investigation of noise at ports revealed two specific dilemmas that ports cannot solve alone. Firstly, the noise made by vessels and, secondly, the relationship between the port and the surrounding city. Vessels are the most important single noise source in the PENTA ports and also one of the hardest noise sources to handle. Nevertheless, port authorities in Finland and Sweden are held responsible for all noise in the port area, including noise produced by vessels, which is noise the port authority can only influence indirectly. Building housing by waterfront areas close to ports may also initiate disagreements because inhabitants may want quiet areas, whereas port activities always produce some noise from their traffic. The qualitative aspects of the noise question, cooperating with the stakeholders and the communicating of issues related to noise are just as important. We propose that ports should follow the logic of continuous improvement in their noise management. The administrative barriers discussed in this report are mainly caused by differences in international and national legislation, variations in the customs procedures of each country, the incompatibility of the IT systems used in maritime transport, noncompliance with regulations regarding dangerous goods, and difficulties in applying Schengen regulations to vessels from non-EU countries. Improving the situation is out of the hands of the ports to do alone and requires joint action on a variety of levels, including the EU, national authorities and across administrative borders.