Logistiikkastrategia Puolustusvoimissa ja yrityksissä

Tämän kandidaatin tutkielman tutkimusongelmana on ollut selvittää miten logistiikkastrategia ymmärretään Puolustusvoimissa ja yrityksissä. Tutkimus on laadultaan kvalitatiivinen ja käytetty tutkimusmenetelmä on ollut asiakirja- ja kirjallisuusanalyysi. Aihetta on lähestytty selvittämällä mitä keskeisillä käsitteillä mm. logistiikalla, strategialla ja logistiikkastrategialla ymmärretään. Logistiikkastrategian ollessa strategisen tason asiakokonaisuus tutkimuksessa on myös selvitetty mitä on strateginen johtaminen. Logistiikkastrategiaa tutkittiin selvittämällä mitä sen suunnitteluun kuuluu, mikä on sen sisältö ja mitä aihealueita se koskettaa. Tutkimukseen saatiin myös puolustusvoimien näkökulma tutkimalla puolustusvoimien logistiikan ja logistiikkajärjestelmän erityispiirteitä. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että puolustusvoimissa ja yrityksissä logistiikkastrategia ymmärretään erilailla ja se vaikuttanee sen toteuttamiseen. Tutkimuksessa ilmenee myös että logistiikkaa ohjaa logistiikkastrategia, joka on ylin asiakirja tai päätös, joka asettaa yrityksessä tai puolustusvoimissa viitekehyksen kaikille muille logistisille päätöksille yrityksen sisällä. Näin ollen logistiikkastrategia on merkittävin yksittäinen tekijä, jonka onnistuneisuus vaikuttaa kaikkein eniten yrityksen tai puolustusvoimien logistiikan onnistumiseen. Lisäksi tutkielmassa on kartoitettu mitä jatkotutkimustarpeita aihealueesta ilmenee.

Kontrollin uudet muodot ja niiden ilmeneminen turvallisuushallinnossa

Kontrolli ja valvonta ovat käsitteitä, joihin törmää usein ja ne herättävät tiettyjä mielikuvia. Tarkkaa määrittelyä näille sanoille on kuitenkin vaikea löytää, sillä niitä käytetään useissa erilaisissa yhteyksissä. Tässä tutkielmassa selvitetään, mitä näillä sanoilla tarkoitetaan turvallisuuden, yhteiskunnan ja yksittäisen kansalaisen kannalta. Toisena tutkielman kantavana teemana on kontrollin ja valvonnan uusien menetelmien ilmeneminen kansalaisen ja viranomaisen näkökulmasta. Tutkielman on tarkoitus paneutua vallan, turvallisuuden, kontrollin ja valvonnan monipuoliseen kenttään. Teknologian kehitys on tuonut mukaan uusia kontrollin ja valvonnan muotoja, joita yhteiskunta kohdistaa kansalaisiinsa. Valtion viranomaisilla on suuri vastuu siitä, miten näitä menetelmiä käytetään siten, että siitä on mahdollisimman vähän haittaa yksilölle ja hänen oikeuksilleen. Tutkielma on kvalitatiivinen käsitetutkimus, joka perustuu käsiteanalyysiin. Kirjallisista lähteistä on muodostettu kokonaisnäkemys, jonka avulla käsitteet kontrolli ja valvonta on liitetty turvallisuuteen. Kontrollin uusien muotojen vaikutuksia on selvitetty alan tutkimuksista ja ajankohtaisista lehtiartikkeleista sekä asiantuntijoiden lausuntojen perusteella. Kontrolli on voiman ja vallan käyttöä, Se on valvontaa ja yhteiskuntajärjestyksen turvaamista. Eri kontrolli menetelmillä varmistutaan, siitä että kansalaiset elävät yhteiskunnan asettamien sääntöjen ja asetusten mukaan. Kontrolli on valtaa joka valtiolla on kansalaisiin se voi olla huomaamatonta tai tukahduttavaa pakkovaltaa. Valvonta on tarkkailua, valtaa, tiedonkeruuta ja sen järjestelmällistä rekisteröintiä. Valvonnalla pyritään aina tiettyihin päämääriin, jotka jokainen valvoja määrittää erikseen. Poliisiviranomaisille valvonta tuo kyvyn ennaltaehkäistä, valvoa ja rangaista laittomasta toiminnasta. Kauppiaalle se on mahdollisuus tutustua asiakkaaseensa ja hänen mieltymyksiinsä. Kauppiaan kannalta valvonta on taloudellisesti hyödyllistä. Yksityiselle kansalaiselle valvonta voi olla oman lapsen turvallisuuden lisäämistä seuraamalla lapsen liikkeitä tai se voi olla kansalaisen halua suojella omaisuuttaan ja perhettään.

Motoriset taitotekijät lennonoppimisen taustalla

Ilmavoimissa on tutkittu ohjaajien fyysistä suorituskykyä paljon mutta taidon tutkiminen on jäänyt hieman vähemmälle. Taitavuus on hyvin tärkeä osa ohjaajan fyysistä suorituskykyä, joka vaikuttaa lentäjän toimintaan merkittävästi. Tutkimuksessa selvitetään ihmisen motorisia kehitysvaiheita sekä taitojen ja taitavuuden oppimista. Tutkielmassa tarkastellaan ihmisen motorista kehitystä sekä yleis- ja lajikohtaista taitojen oppimista. Tutkimus perehtyy motoristen taitojen kehittymiseen sekä monipuolisen liikunnan ja sen kautta hankitun liikevaraston vaikutukseen lentämisen taidon oppimiseen. Tutkimuksessa käsitellään pintapuolisesti myös yleistä oppimisen teoriaa. Tutkimus on laadultaan kvalitatiivinen kirjallisuuskatsaus. Tutkimuksessa analysoidaan urheilu- ja valmennuskirjallisuutta sekä puolustusvoimissa tehtyjä opinnäytetöitä ja pedagogiikan kirjallisuutta. Lähteinä on käytetty pääasiassa suomenkielistä kirjallisuutta, joka perustuu kotimaiseen ja ulkomaiseen kirjallisuuteen. Tutkimusongelmina ovat: 1. Kuinka motorinen taito ja taitavuus kehittyvät yleisellä tasolla? 2. Miten motoristen toimintojen oppiminen ja harjoittaminen sekä liikevaraston suuruus ovat yhteydessä lentämisessä tarvittavien taitojen oppimiseen? Motoriset taidot voidaan jakaa kolmeen perustaitoon, jotka ovat liikkumistaidot, käsittelytaidot sekä tasapainotaidot. Nämä ryhmät perustuvat koordinaatiokykyyn, joka sisältää kahdeksan koordinatiivista ominaisuutta. Ne luovat perustan motorisille toiminnoille sekä niiden oppimiselle. Motorinen oppiminen voidaan jakaa karkeamotorisen, hienomotorisen, vakiintumisen sekä automatisoitumisen vaiheeseen. Motorisesta oppimisesta on olemassa paljon erilaisia teorioita, jotka ovat kuitenkin yhteydessä toisiinsa. Tässä tutkimuksessa käsitellään sotilaspedagogiikan sekä ydinkeskeisen motorisen oppimisen teoriamallia.

Vihreän markkinoinnin toteutus käytännössä: Case: IKEA

Tieto maapallon luonnonvarojen rajallisuudesta on johtanut tavallisten kuluttajien ostokäyttäytymisen muuttumiseen. Yhä useampi kuluttaja kiinnittää aiempaa suurempaa huomiota tuotteen valmistamisen ja käytön sosiaalisiin ja ympäristövaikutuksiin. Yritykset ovat nähneet tämän mahdollisuutena luoda kilpailuetua panostamalla kestävään kehitykseen ja siitä viestimiseen siinä toivossa, että näin voisi erottua positiivisella tavalla joukosta. Vihreä markkinointi tarkoittaa kaikkia keinoja kuluttaa, tuottaa, jakaa, promotoida, pakata ja ottaa vastaan tuotteita, joilla on suora tai epäsuora vaikutus ympäristöön. Tämän tutkielman tarkoitus on selvittää miten yritykset soveltavat vihreää markkinointia käytännössä. Asiaa tutkitaan kolmen osakysymyksen avulla: mitä on vihreä markkinointi? Mitkä ovat vihreän markkinoinnin keinot? Miten esimerkkiyritys toteuttaa vihreän markkinoinnin keinoja? Tutkimuksen esimerkkiyritykseksi on valittu IKEA. IKEA panostaa tällä hetkellä kestävään kehitykseen enemmän kuin koskaan aikaisemmin ja on aloittanut koko organisaatiota koskevan muutoksen, jonka tavoitteena on kestävämmän kehityksen mukainen organisaatio. Tutkielma on kvalitatiivinen Case-analyysi IKEA:n tavoista toteuttaa vihreää markkinointia käytännössä. Tärkeimpänä aineistona toimii IKEA:n tuottama laadullinen ja määrällinen sekundääridata. Dataa analysoidaan sekundäärianalyysin avulla. Pyrkimyksenä on selvittää, miksi IKEA on päättänyt panostaa kestävään kehitykseen, ja millä käytännön toimilla se aikoo tavoitteensa saavuttaa. Tulokset -osioissa listataan näitä käytännön toimia, jonka jälkeen käydään läpi, kuinka hyvin IKEA on onnistunut näiden toimien toteuttamisessa. Esimerkkiyrityksen toimintaa tutkiessa välittyy kuva yrityksestä, joka pyrkii aidosti muuttumaan kestävän kehityksen mukaisesti. Se harjoittaa sellaista vihreää markkinointia, joka pitää mielessä toiminnan kannattavuuden, mutta pyrkii kuitenkin parantamaan toimintansa eri osa-alueita. Samaan aikaan panostetaan vahvasti näistä asioista viestimiseen esimerkiksi vuosittain julkaistavan kestävän kehityksen raportin avulla. Tietyistä asioista IKEA ei kuitenkaan ole valmis tinkimään ja lukijan on syytä pitää mielessä, että huonekaluteollisuus on suuri luonnonvarojen nettokuluttaja. Tämän lisäksi IKEA ei suuresta koostaan huolimatta ole pörssilistautunut yritys, joten sillä ei ole kaikkia samoja tiedottamisvelvollisuuksia kuin noteeratuilla osakeyhtiöillä. Tämä antaa mahdollisuuden valikoida julkaisut tarkkaan ja painottaa positiivisia asioita.

Creating a Branding Process Model for Living Area Brands - Developing and managing a new living area brand

The objective of this thesis is to understand how to create and develop a successful place brand and how to manage it systematically. The thesis thoroughly explains the phenomenon of place brands and place branding and presents different sub-categories of place branding. The theoretical part of the thesis provides a wide overview on the prevailing literature of place branding, place brand development and place brand management, which form the basis of the thesis’ theoretical framework. The theoretical evidence is gathered from a case living area. The living area is developed by one construction company, which has a significant role in the construction industry in Finland. The empirical evidence is gathered through semi-structured in-depth interviews by interviewing the new living area’s carefully selected stakeholder groups. Afterwards the empirical data is analyzed and reflected to the theoretical findings. After examining the case living area, the thesis will present a new living area branding process model based on prevailing theories and empirical findings.

Rauhan ajan perusyksikön sisäisen viestinnän johtaminen

Onnistunut viestintä on organisaation elinehto, joka ei toteudu, mikäli viestintä ei ole suunniteltua ja johdettua. Viestintä voi olla arkipäiväisten asioiden hoitoa, toisaalta onnistuneesti johdettuna se voi olla todellinen organisaation voimavara, siinä missä kalusto, henkilöstö tai varallisuuskin. Tämän tutkielman tarkoituksena oli tutkia miten viestinnän teoriat vaikuttavat perusyksikön sisäisen viestinnän johtamiseen. Kyseisessä tutkimuksessa käsiteltiin viestinnän teorioita ja selvitettiin miten perusyksikön sisäisen viestinnän johtaminen voitaisiin näiden teorioiden pohjalta toteuttaa. Tutkielmassa käsiteltiin viestintää sekä lineaarisena tapahtumana, että merkitysjärjestelmänä. Tutkijan mielestä kyseiset viestinnän teoriat oli syytä huomioida, koska tutkielman toimintaympäristönä oli rauhan ajan perusyksikkö, jossa viestinnällä pyritään sekä kloonaavaan, että uusia tulkintoja herättävään viestintään. Tutkielman havaintoja peilattiin johtamisen nelikenttämalliin, jossa johtaminen on jaettu neljään eri osa-alueeseen: management, organisaatiokulttuuri, organisaatiorakenne ja leadership. Viestinnän ilmiön kannalta on yhdentekevää, minkälaisena viestintä nähdään. Tärkeää on kuitenkin se, miten viestintätilanteessa olevat viestijät käsittävät viestinnän ilmiön. Viestinnän johtamisen näkökulmasta perusyksikössä on kriittistä, että päällikkö ymmärtää eri osatekijät jotka vaikuttavat viestintään, kuten viestinnän häiriöt, kanavien käyttö ja sanomien tulkinta. Näiden osatekijöiden ymmärtäminen mahdollistaa viestintäjohtajan sisäisen viestinnän suunnittelun ja johtamisen. Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen. Aineisto hankittiin dokumentteihin perustuvan sisällönanalyysin sekä osallistuvan havainnoinnin keinoin. Asiakirjan muotoiluohjeet ovat peräisin Ohje Maanpuolustuskorkeakouluissa laadittavista opinnäytetöistä -luonnoksesta.

Johtaminen ja sen muutokset 1990-luvun puolustusvoimissa : Sotilasaikakauslehden artikkeleista syntyvä näkökulma

1990-luku oli merkittävä vuosikymmen niin maailmanlaajuisesti kuin myös Suomen ja Puolustusvoimien osalta. Puolustusvoimat kehittyi ja koki monia uudistuksia vuosikymmenen varrella. Muun muassa johtamisessa tapahtui merkittävää kehitystä Puolustusvoimissa. Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää mitä johtamisesta kirjoitettiin Sotilasaikakauslehden artikkeleissa 1990-luvulla. Tavoitteena ei ole tuoda esille todellisia tapahtumia, vaan pyrkimykseni on muodostaa kuva siitä mitä sotilaiden ammattilehdessä kirjoitettiin johtamisesta kyseisenä vuosikymmenenä. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen. Olen hankkinut aineistoni käyttämällä pääasiassa aikakauslehtitutkimusta, jonka kohteena on ollut Sotilasaikakauslehti. Olen lukenut kyseisen lehden vuosikerrat 1990–1999. Lähdemateriaalina tähän tutkimukseen olen käyttänyt teemoittelun avulla valitsemiani artikkeleita. Teemat olen esitellyt ja perustellut tarkemmin tutkimuksen teemaluvussa. Teemoja ovat tulosjohtaminen, johtajakoulutus ja tietotekniikka. Ne olivat aikanaan ajankohtaisia johtamisen aiheita ja herättivät siksi myös Sotilasaikakauslehdessä eniten keskustelua 1990-luvulla.

Suomalaisen ja yhdysvaltalaisen mekanisoidun komppanian johtamisen eroavaisuudet hyökättäessä kohtaamisolosuhteissa

Nykyaikaisella taistelukentällä sodankuvan muutos, joukkojen mekanisoituminen ja rintamalinjojen hämärtyminen ovat kasvattaneet kohtaamishyökkäysten mahdollisuutta. Tällöin tarkkaa tietoa vihollisesta ei ole ja saatetaan törmätä hyökkäävään tai puolustukseen ryhmittyneeseen viholliseen. Tutkimuksen tarkoituksena on löytää eroja yhdysvaltalaisen ja suomalaisen mekanisoidun komppanian johtamisympäristöistä, hyökkäyksen suunnittelu- ja valmisteluvaiheen johtamisesta sekä taistelun johtamisesta hyökättäessä kohtaamistaisteluolosuhteissa. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen. Aineisto on hankittu asiakirja- ja kirjallisuustutkimuksen keinoin molempien maiden ohjesäännöistä ja sotilaskirjallisuudesta. Havaintoja suomalaisen komppanian johtamisesta on täydennetty haastattelemalla kokenutta panssarijääkärikomppanian päällikköä. Tutkimuksessa on ensin tutkittu molempien maiden ohjesääntöjä koskien mekanisoitujen joukkojen johtamista kohtaamistaisteluolosuhteissa. Näitä havaintoja on pyritty täydentämään tutkimalla uusimpia sotia ja kertausharjoituksia. Tärkeimpiä lähteitä ovat olleet yhdysvaltojen armeijan kenttäohjeet (field manuals), panssarijääkäriopas, sekä sotakokemuksista kertova Leadership and command on the battlefield. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että molempien maiden taktiset toimintatavat ovat hyvin samankaltaisia. Suurimmat erot löytyvät maiden välillä organisaatioista ja johtamiskulttuurista. Komppanian avainhenkilöiden erilaiset tehtävät vaikuttavat itse komppanian johtamiseen. Komppanian organisaatioon lisättävä ammattialiupseerin virka yhdysvaltalaisen first sergeant mallin mukaisesti mahdollistaisi komppanian päällikön tehokkaamman johtamisen sekä komppanian varapäällikön tehtävän kuvan muuttumisen enemmän joukkojen taistelun johtamiseen.

Radioamatööritoiminta osana kriisiviestintää

Tutkimuksen aiheena oli selvittää, miten radioamatööritoiminta soveltuu kriisiviestintään ja miten sitä voidaan käyttää kriisiviestinnän välineenä. Tutkimus oli aiheeltaan kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Pääasiallisina tiedonkeruumenetelminä olivat asiakirja- ja kirjallisuustutkimus sekä omat havainnot harjoituksesta. Lähdeaineistona on käytetty radioamatöörien Turva -harjoitusten raportteja, kriisiviestintään liittyvää aineistoa sekä palo- ja pelastustoimen oppaita viestinnän ja sen vaatimusten osalta. Tutkielman tarkoituksena oli tarkastella, mitkä ovat radioamatööritoiminnan keskeiset rajoitteet kriisiviestinnän osalta, mitkä ovat radioamatööritoiminnan edut, mitä mahdollisuuksia radioamatööritoiminta tarjoaa kriisiviestintään ja miten radioamatöörien kriisi-viestintää koordinoidaan? Tutkimuksessa radioamatöörien kriisiviestintäharjoituksista löytyi viranomaisten kriisi-viestintää tukevia seikkoja ja toimintoja rajoitteet huomioiden. Rajoitteena on harjoitusten vähäisyys sujuvan toiminnan takaamiseksi sekä viranomaisten ja radioamatöörien välisen kriisiviestintäsopimuksen puute osana valmiussuunnittelua. Tutkimus osoitti, että radioamatööreillä on valmius toimia osana vapaaehtoista kriisiviestintäorganisaatiota.

Strategisen suorituskykymittariston luominen verkkoliiketoiminnan yritykselle – tapaustutkimus

Strateginen suorituskyvyn mittaaminen ja johtaminen ovat viimeisten vuosikymmenien aikana, nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä, nousseet tärkeiksi tekijöiksi liiketoiminnan kehittämisen kannalta. Tutkimuksen tavoitteena on luoda pienelle kaupan alan verkkoliiketoiminnan yritykselle strateginen suorituskyvyn mittaristo, jossa verkkoliiketoiminnan mittarit on integroitu mittariston eri näkökulmiin. Suorituskyvyn mittaristona tullaan käyttämään Balanced scorecardia eli tasapainotettua tuloskorttia. Tutkimus on laadullinen eli kvalitatiivinen tapaustutkimus. Tutkimuksessa tiedon-keruun pääasiallisena lähteenä toimivat puolistrukturoidut haastattelut. Muina tiedonkeruun lähteinä tutkimuksessa ovat case-yrityksen kahden viimeisimmän vuoden tilinpäätökset ja yrityksen omasta toiminnastaan käyttämät analysointityökalut. Lisäksi epäviralliset keskustelut omistajien kanssa, kuten mittariston mittareiden täsmentäminen, ovat toimineet tutkimuksessa aineistona. Tutkimuksen tuloksena on luotu case-yritykselle strateginen suorituskyvyn mittaristo, mikä käsittää talouden-, asiakkaan-, sisäisten prosessien sekä oppimisen ja kasvun näkökulmien mittareita. Mittaristossa on 12 mittaria. Mittaristossa toteutuu tasapaino ja syy-seuraussuhteet aina oppimisen- ja kasvun mittarista taloudellisiin mittareihin asti, strategian muodostaen mittareiden perustan. Johtopäätöksenä mittaristosta voidaan todeta sen keskittyvän mittaamaan case-yrityksen kannalta oleellisimpia seikkoja. Mittaristossa yhdistyvät yrityksen tavoitteet muun muassa kasvun suhteen ja verkkoliiketoiminnan huomioivat mittarit, joissa teknologialla on keskeinen rooli.

Alkoholimainonnan vastuullisuus – Vertailu mielikuva- ja tuotetietoja kuvaavasta mainonnasta

Vuonna 2012 Suomen hallitus teki eduskunnalle lakiehdotuksen alkoholin mielikuvamainonnan kieltämisestä. Hallituksen mukaan mainonta lisää positiivista suhtautumista alkoholiin sekä lisää kulutuksen määrää, kun taas panimoalan toimijoiden mukaan alkoholimainonta vaikuttaa vain eri brändien väliseen kilpailuun. Tässä tutkielmassa pohditaankin ehdotetun lakimuutoksen tarpeellisuutta tarkastelemalla mielikuva- sekä tuotetietoja kuvaavan alkoholimainonnan vastuullisuutta. Tutkimuksessa vastataan seuraavaan neljään osaongelmaan: 1. Miten vastuullista Suomen nykyinen lainsäädäntö alkoholimainonnasta on markkinointikirjallisuuden perusteella? 2. Millaisia mielikuvia alkoholimainokset synnyttävät? 3. Millaiset alkoholimainokset koetaan kiinnostaviksi? 4. Millaiset alkoholimainokset koetaan vastuullisiksi? Tutkimuksen menetelmällinen tutkimustapa on kvalitatiivinen. Ensimmäiseen osaongelmaan vastataan kirjallisuuskatsauksen perusteella. Muihin osaongelmiin vastataan empiirisen aineiston perusteella. Aineisto on kerätty kontrolloituna kyselynä, jossa näytettiin kolme alkoholin mielikuva- sekä kolme tuotetietoja kuvaavaa printtimainosta 18–20 -vuotiaille nuorille kuluttajille. Käytetyt alkoholimainokset on toteutettu yhteistyönä panimoalan toimijan Oy Hartwall Ab:n kanssa. Tutkimusaineisto on analysoitu teemoittelemalla vastaukset osaongelmien (2.-4.) mukaisesti. Aiemmissa tutkimustuloksissa todetaan, ettei mainonta lisää alkoholin kulutusta. Lisäksi mainonnan teoriat alkoholin luonteesta sekä markkinatilanteesta puoltavat mielikuvamainonnan käyttämistä alkoholimainonnassa. Tämän tutkimuksen empiiriset tulokset ovat samoilla linjoilla. Nuorille kuluttajille syntyy alkoholimainoksista lähinnä tuotteen makuun ja valmistustapaan liittyviä mielikuvia mainosmuodosta riippumatta. Mielikuvamainonnalla pystytään kuitenkin tarkemmin synnyttämään tuotteen käyttötilanteeseen liittyviä mielikuvia. Tutkimustulokset antavat näyttöä myös siitä, että nuoret kuluttajat pitävät mielikuvamainontaa helpommin kiinnostavana, mutta myös tuotetietoja kuvaavalla mainonnalla on kannattajansa. Vastuullisuuden näkökulmasta mainosmuoto jakaa nuoret kuluttajat selkeästi kahtia. Toisten mielestä tuotetietoja kuvaava mainonta on vastuullista, koska se on yksinkertaista ja rehellistä. Mielikuvamainontaa vastuullisena pitävät kuluttajat puolestaan ovat sitä mieltä, että mielikuvamainonnalla pystytään ohjaamaan kuluttajia paremmin vastuulliseen alkoholinkäyttöön. Tutkielman johtopäätöksenä todetaan sekä kirjallisuuskatsauksen että empiiristen tutkimustulosten perusteella, ettei alkoholin mielikuvamainontaa ole perusteltua kieltää Suomessa.

NEW BUSINESS MODELS – Sustainability as a main focus

A business model is a structure frame of an organization that can bring significant benefits and competitive advantage when structured properly. The aim of this paper was to observe and describe development of business models’ and identify factors and elements of a business model that are in a key role from the perspective of an organizational sustainability. One is striving to bring out in this thesis how should truly sustainable business model look like and what are main characteristics of it. Additionally, some recommendations that could be helpful in order to build sustainable and balanced business model in a company are presented in this work. The meaning was to make theoretical and in some extent practical acquaintance with such new business models as open business model and sustainable business model. Long-term sustainability achievement in a company was in a centric role and used as a main criteria when constructing sustainable business model structure. The main research question in this study aims to answer: What a firm should consider in order to develop profitable and sustainable business model? This study is qualitative in nature and it was conducted using content analyze as a main method of this research. The perspective of the target data in this study is an outlook of its producers of how sustainability is reached in an organization throw business model and which practices are important and has to be taken into account. The material was gathered mainly from secondary sources and the theoretical framework was outright built based on secondary data. The secondary data that have been mostly dissertations, academic writings, cases, academic journals and academic books have been analyzed from the point of view of sustainability perspective. As a result it became evident that a structure of a business model and its implementation along with a strategy is often what leads companies to success. However, for the most part, overall business environment decides and delimits how the most optimal business model should be constructed in order to be effective and sustainable. The evaluation of key factors and elements in business model leading organization to sustainability should be examined throw triple bottom line perspective, where key dimensions are environmental, social and economic. It was concluded that dimensions should be evaluated as equal in order to attain total long lasting sustainability, contradicting traditional perspective in business where profit production is seen as only main goal of a business.

Vakkelta Pikkuperliiniin –Turun epävirallisen paikannimistön muodostustavat

Tutkielman aiheena on Turun epävirallisen paikannimistön muodostustavat. Tutkielma on kaupunkinimistön tutkimusta .Koko aineistossa on 452 epävirallista paikannimeä. Aineistossa on Sari Pennasen vuonna 2002 keräämiä nimiä 58. Olen kerännyt kyselyin ja haastatteluin loput 394 nimeä. Tutkielma on perustietojen hankkimista Turun epävirallisesta kaupunkinimistöstä eli kaupungin epävirallisen nimistön kokoamista, sen rakenteellista ja nimeämisperusteisiin perustuvaa luokittelua ja analysointia. Tutkimus on luonteeltaan empiirinen. Käytän tässä tutkimuksessa lingvistisiä ja sosio-‐onomastisia menetelmiä. Tutkimusmetodini ovat kvalitatiivinen. Käytän lisäksi kvantitatiivisia metodeja. Tutkielmassa paikannimet on luokiteltu primaareihin ja sekundaareihin nimiin. Sekundaarit nimet ovat virallisen nimen pohjalta johdettuja nimiä ja primaarit nimet eivät ole johdettu virallisen nimen pohjalta. Sekundaarit nimet on luokiteltu muodostamistavan perusteella slangijohdoksiin, muihin slangimuodosteisiin, elliptisesti lyhennettyihin nimiin, kooste- ja kirjainnimiin ja äänteellisesti mukailtuihin nimiin. Primaarit nimet on ensin luokiteltu nimeämisperusteen mukaan paikan lajin ilmaiseviin tai erityispiirrettä ilmaiseviin nimiin. Erityispiirrettä ilmaisevat nimet on vielä luokiteltu nimeämisperusteen mukaan. Näitä nimeämisperusteita ovat paikan sijainti, paikalla oleva tai esiintyvä, paikan ominaisuus ja paikan suhde ihmiseen. Sekundaarien ja primaarien lisäksi on pieni ryhmä vaille selitystä jääneitä nimiä. Paikannimien luokittelun ohella tarkastellaan nimettyjen paikkojen paikanlajeja ja vertaillaan er nimiryhmien koostumusta paikanlajien perusteella. Turun epävirallinen paikannimistö jakautuu aineistossa lähes puoliksi sekundaareihin ja primaareihin nimiin. Tavallisesti sekundaareja on kaupunkinimistössä enemmän. Sekundaarien nimien tyypillisin muodostustapa on slangi. Primaarien nimien erityispiirrettä ilmaisevien nimien nimeämisperusteryhmät ovat melko samankokoisia. Puolet aineiston nimistä on julkisten rakennusten ja liikerakennusten nimiä ja viidennes erilaisten alueiden nimiä.

Pienyrittäjän velkajärjestely

Laki yksityishenkilön velkajärjestelystä (VJL, 57/1993) muuttui 1.1.2015. Yksityiset elinkeinon- ja ammatinharjoittajat saivat aiemmin velkajärjestelyn yksityistalouden veloille, mutta uutta on se, että myös elinkeinotoiminnan velkoja voidaan järjestellä samassa yhteydessä. Yksityishenkilön velkajärjestelyä ei voi hakea pelkästään yrityksen velkoihin. Jotta elinkeinon- ja ammatinharjoittaja voisi saada velkajärjestelyn, yritystoiminnan pitää olla pienimuotoista ja perustua yrittäjän omaan työpanokseen. Laki ei koske yhtiömuotoisia yrityksiä, joten ne rajataan tämän tutkimuksen ulkopuolelle. Tässä tutkimuksessa selvitetään, miten velkajärjestelylaki kohtelee pienyrittäjää. Velkajärjestelylakiin tuli 30 muutosta, mutta keskityn tutkimuksessani pienyrittäjän kannalta merkityksellisiin seikkoihin. Toisena tutkimustehtävänä on selvittää pienyrittäjän epäonnistumisen syitä ja seurauksia. Työn tutkimuksellinen lähestymistapa on kvalitatiivinen eli laadullinen ja aineistonkeräystapana käytettiin puolistrukturoituja haastatteluja. Tutkimusaineistoa kerättiin haastattelemalla epäonnistumisen kokeneita yrittäjiä tammi-maaliskuussa 2015. Teoriaosuudessa perehdytään alan kirjallisuuteen, tuomioistuimen oikeustapaukseen ja hallituksen esityksiin. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että velkajärjestelylain muutos mahdollistaa ammatin- ja elinkeinonharjoittajien pääsyn velkajärjestelyyn ja velkajärjestelyssä voidaan tietyin edellytyksin järjestellä elinkeinotoiminnasta syntyneet velat. Menettely on kevyempi ja edullisempi kuin yrityssaneeraus. Lakimuutos on historiallinen insolvenssioikeuden alalla ja se asettaa elinkeinon- ja ammatinharjoittajat tasavertaiseen asemaan muiden velallisten kanssa ottaen huomioon elinkeinotoiminnan velkojen järjestelylle asettamat erityispiirteet. Velkajärjestelyn edellytykset ovat pienyrittäjälle hyvin tiukat, eli olettavasti moni velallinen ei hakeudu velkajärjestelyyn. Käytäntö osoittaa, onko säännöstö niin tiukka, etteivät yksityiset elinkeinon- ja ammatinharjoittajat hae velkajärjestelyä, vaan lopettavat mieluummin liiketoimintansa.

Aamiaiskahvilasta ötökkätarjontaan. Suomen kirjoitetun yleiskielen morfosyntaktisten yhdyssanarakenteiden produktiivisuus

Tämän tutkimuksen kohde on suomen kirjoitetun yleiskielen morfosyntaktisten yhdyssanarakenteiden produktiivisuus. Tutkimuksen tärkein päämäärä on selvittää, kuinka ahkerasti erilaisia suomen kielen suomia mahdollisuuksia käytetään uusien yhdyssanojen muodostuksessa. Käytännöllistä produktiivisuutta kartoittava tutkimus täydentää kielioppien ja sanastonkuvausten antamaa kuvaa kielestä. Tutkimuksen kohteena oleva kielimuoto on kaikille kielenkäyttäjille yhteinen kirjoitettu yleiskieli. Tutkimusaineisto koostuu 28 091 uudesta yhdyssanasta, jotka on kerätty painetun median kielestä vuosina 2000–2009. Aineiston pohjana on Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanastotietokanta, johon poimitaan uusia ja uudella tavalla käytettyjä sanoja ensisijaisesti sanakirjatyön ja kielenhuollon tarpeisiin. Tutkimusaihetta lähestytään useiden yhdyssanan osien muotoa, sanaluokkaa, määrää ja pituutta koskevien alakysymysten kautta. Tutkimus etenee yksittäisten muut-tujien käsittelystä muuttujien keskinäisiä suhteita tarkasteleviin malleihin. Tutkimuksessa käytetään kaksivaiheista metodia: Metodin ensimmäinen askel on uudessa sanastossa havaittujen rakenteiden tyyppifrekvenssin tilastollinen analyysi. Toinen askel on varsinkin matalafrekvenssisten tai tilastollisessa analyysissa muuten poikkeavaksi osoittautuneiden rakenteiden kvalitatiivinen tarkastelu. Metodi on kehitetty tätä tutkimusta varten, sillä aiemmin produktiivisuuden mittaamisessa käytetyt menetelmät eivät sellaisenaan sovi suomen kielen yhdyssanarakenteiden tutkimukseen. Tutkimusmetodien kehittäminen on tutkimuksen keskeinen tavoite. Tutkimus osoittaa, että suomen kielen uudet yhdyssanat ovat rakenteeltaan homogeenisempiä, kuin aiempia kielenkuvauksia lukemalla voisi olettaa. Uusi suomen kielen yhdyssana on todennäköisimmin kahdesta substantiivista yhdistämällä muodostettu substantiivi, jonka alkuosa on nominatiivissa eikä kongruoi jälkiosan kanssa. Ennakko-oletusta huomattavasti yleisempiä ovat myös prefiksinkaltaisella alkuosalla alkavat yhdyssanat. Genetiivialkuiset yhdyssanat puolestaan ovat ennakko-oletusta harvinaisempia. Kaikki kieliopillisesti mahdolliset yhdyssanarakenteet eivät ole lainkaan produktiivisia kielenkäytön tasolla. Tutkimus on luonteeltaan kielen rakennetta kartoittavaa perustutkimusta. Tutkimustulosten tärkeimmät sovellusalat ovat kieliteknologia ja sananmuodostuksen opetus. Tutkimus avaa useita näkökulmia jatkotutkimukselle.