Arvojen merkitys KTM-opiskelijoiden työpaikan valinnassa

Vielä muutamia vuosikymmeniä aiemmin työtä tehtiin Suomessa pääasiallisesti toimeentulon takia. Nykyään kuitenkin työelämässä yhä useampi yksilö toivoo tekevänsä toimeentulon ohella itselleen merkityksellistä työtä ja pyrkii sen avulla myös toteuttamaan itseään. Työelämä elääkin tällä hetkellä sukupolvenvaihdosta kun vuosina 1980–1990 syntyneet henkilöt, eli Y-sukupolvi, astuu työelämään tuoden väistämättä muutoksia mukanaan. Työtehtävien ja työelämän kehittyessä jatkuvasti, myös työntekijät odottavat yhä enemmän työnantajiltaan ja työltään. Nykypäivänä organisaatioiden eettisyys, arvot ja moraali ovatkin nousseet yhteiskunnassa yhdeksi keskeiseksi asiaksi. Työn merkityksen muuttumista ja sen tarjoamaa mahdollista sisältöä elämälle voidaankin pitää osittain tämän tutkimuksen alulle panevana tekijänä. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata ja selvittää, mikä on arvojen merkitys KTM-opiskelijoiden työpaikan valinnassa. Osaongelmien myötä pyritään selvittämään, mitkä tekijät KTM-opiskelijat kokevat tärkeiksi työelämässä ja mikä on KTM-opiskelijoiden ja tulevan työnantajan arvojen vastaavuuden tai eroavuuden painoarvo työpaikkaa valittaessa. Tutkimusongelmia lähestyttiin haastattelemalla Turun Yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön pro gradu -vaiheessa olevia laskentatoimen ja rahoituksen sekä markkinoinnin KTM-opiskelijoita. Aineisto kerättiin yhdeksän teemahaastattelun kautta. Tutkimuksen perusteella voidaan arvoilla todeta olevan merkitystä työpaikan valinnassa. KTMopiskelijat kokivat tärkeänä, että organisaation arvot ovat sellaiset, että niihin pystytään samaistumaan. Arvot eivät kuitenkaan ole empiirisen aineiston perusteella tärkein tekijä tulevaisuuden työpaikkaa valittaessa. Arvoja tärkeämpänä työpaikan valinnassa KTM-opiskelijat painottivat mielenkiintoisia ja haastavia työtehtäviä, henkilökohtaisia kehitysmahdollisuuksia sekä työn merkityksellisyyttä ja mielenkiintoisuutta. Organisaatioiden näkökulmasta on kaikesta huolimatta ensisijaista ymmärtää, että KTM-opiskelijat vaativat tulevaisuuden työpaikaltaan eettistä ja vastuullista liiketoimintaa. Eettisen liiketoiminnan kulmakivenä toimivat yrityksen arvot, ohjaten organisaation toimintaa.

Recovery of biomass-derived valuable compounds using chromatographic and membrane separations

Utilization of biomass-based raw materials for the production of chemicals and materials is gaining an increasing interest. Due to the complex nature of biomass, a major challenge in its refining is the development of efficient fractionation and purification processes. Preparative chromatography and membrane filtration are selective, energy-efficient separation techniques which offer a great potential for biorefinery applications. Both of these techniques have been widely studied. On the other hand, only few process concepts that combine the two methods have been presented in the literature. The aim of this thesis was to find the possible synergetic effects provided by combining chromatographic and membrane separations, with a particular interest in biorefinery separation processes. Such knowledge could be used in the development of new, more efficient separation processes for isolating valuable compounds from complex feed solutions that are typical for the biorefinery environment. Separation techniques can be combined in various ways, from simple sequential coupling arrangements to fully-integrated hybrid processes. In this work, different types of combined separation processes as well as conventional chromatographic separation processes were studied for separating small molecules such as sugars and acids from biomass hydrolysates and spent pulping liquors. The combination of chromatographic and membrane separation was found capable of recovering high-purity products from complex solutions. For example, hydroxy acids of black liquor were successfully recovered using a novel multistep process based on ultrafiltration and size-exclusion chromatography. Unlike any other separation process earlier suggested for this challenging separation task, the new process concept does not require acidification pretreatment, and thus it could be more readily integrated into a pulp-mill biorefinery. In addition to the combined separation processes, steady-state recycling chromatography, which has earlier been studied for small-scale separations of high-value compounds only, was found a promising process alternative for biorefinery applications. In comparison to conventional batch chromatography, recycling chromatography provided higher product purity, increased the production rate and reduced the chemical consumption in the separation of monosaccharides from biomass hydrolysates. In addition, a significant further improvement in the process performance was obtained when a membrane filtration unit was integrated with recycling chromatography. In the light of the results of this work, separation processes based on combining membrane and chromatographic separations could be effectively applied for different biorefinery applications. The main challenge remains in the development of inexpensive separation materials which are resistant towards harsh process conditions and fouling.

Kiuruveden tilan parantaminen : Säännöstelyn kehittäminen ja ravinnekuormituksen vähentäminen

Raportissa esitetään yhteenveto Kiuruveden ja Iisalmen kaupunkien alueella sijaitsevan Kiuruvesi -järven säännöstelyn kehittämiseksi sekä järven tilan parantamiseksi tehdyistä selvityksistä sekä esitetään suositukset säännöstelylle ja järven ja valuma-alueen hoitotoimenpiteille. Kiuruvettä säännöstellään Kiurujoen Saarikoskessa olevalla Runnin neulatammella. Säännöstely perustuu vuonna 1935 annettuun järvenlaskulupaan ja sen tavoitteena on maatalouden tulvasuojelu. Kiuruveden alue on maaperältään viljavaa ja ranta-alueet ovat pääosin viljelyksessä, joten järveen kohdistuu runsaasti valuma-alueen maataloudesta peräisin olevaa kuormitusta. Tämä näkyy myös järven ekologisessa tilassa, joka on tyydyttävä. Järven tilaan vaikuttavat jonkin verran myös säännöstelystä ja muusta vesirakentamisesta aiheutuneet muutokset, mutta niiden vaikutus on kuormitukseen nähden vähäinen, eikä vesistöä ole luokiteltu voimakkaasti muutetuksi. Säännöstelyn kehittämistä koskevassa osassa arvioidaan tarpeita ja mahdollisuuksia säännöstelyn parantamiseen. Kiuruveden kevättulvan alentamiseksi mallinnettiin Kiurujokeen erilaisia perkausvaihtoehtoja. Kiuruvedelle laskettiin myös useita säännöstelyvaihtoehtoja eri perkausvaihtoehdoilla sekä vertailtiin erilaisten mittareiden avulla niiden vaikutuksia vesistön tilaan ja käyttöön. Lisäksi mallinnettiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia vesistön hydrologiaan. Vesistön käyttäjien ja sidosryhmien mielipiteitä kerättiin mm. ranta-asukkaille järjestetyllä kyselyllä sekä monitavoitearviointimenetelmää soveltaneessa työpajassa. Säännöstelyä esitetään kehitettäväksi siten, että vedenkorkeuden kevätalennuksesta luovutaan, kevättulvalle asetetaan tavoitekorkeus ja tulvan laskua jarrutetaan nykyisestä sekä määritetään vedenkorkeudelle vaihteluväli, jonka sisällä vedenpinta voi vaihdella tulva-aikaa lukuun ottamatta. Lisäksi esitetään, että Kiurujokea perataan rankkasateista aiheutuvien kesätulvien alentamiseksi. Muutosten tavoitteena on säännöstelyn hoidon helpottaminen, säännöstelystä järven tilalle aiheutuvien haitallisten vaikutusten vähentäminen sekä vesistön käyttömahdollisuuksien parantaminen. Vesistön tilan parantamista koskevassa osassa esitetään Kiuruveden tavoitetila mm. kuormituksen suhteen sekä erilaisia mahdollisuuksia tavoitteisiin pääsemiseksi. Lisäksi tarkastellaan erilaisten suoraan järveen kohdistuvien kunnostustoimenpiteiden soveltuvuutta järven tilan parantamiseen. Tarkempaan tarkasteluun valittiin ravintoverkkokunnostus ja hapetus. Ulkoisen kuormituksen vähentämisen vaikutusten arvioinnissa käytettiin mm. KUTOVA+ -laskentamallia ja maatalouden osalta VIHMA-laskentamallia. Kiuruveden vedenlaadun ja ekologisen tilan parantaminen vaatii merkittävää ulkoisen ravinnekuormituksen vähentämistä. Ravinnekuormituksen kannalta keskeisiä asioista ovat maatalouden osalta erityisesti lannoitukseen ja maanmuokkaukseen liittyvät seikat. Haja-asutuksen jätevesienkäsittely tehostuu lähivuosina hajajätevesiasetuksen vaatimusten myötä. Keskitetyn jätevedenpuhdistuksen osalta keskeistä on nykyisen puhdistustason ja toimintavarmuuden ylläpitäminen. Metsätalouden osalta keskeistä on etenkin kiintoainekuormituksen vähentäminen. Järveen kohdistuvista hoitotoimenpiteistä hapetusta ja hoitokalastusta kannattaa jatkaa. Sen sijaan varsinainen tehokalastus ei ole ajankohtainen ennen kuin ulkoista kuormitusta on saatu vähennettyä alle kriittisen tason.

Ion mobility spectrometry in liquid analysis

Ion mobility spectrometry (IMS) is a straightforward, low cost method for fast and sensitive determination of organic and inorganic analytes. Originally this portable technique was applied to the determination of gas phase compounds in security and military use. Nowadays, IMS has received increasing attention in environmental and biological analysis, and in food quality determination. This thesis consists of literature review of suitable sample preparation and introduction methods for liquid matrices applicable to IMS from its early development stages to date. Thermal desorption, solid phase microextraction (SPME) and membrane extraction were examined in experimental investigations of hazardous aquatic pollutants and potential pollutants. Also the effect of different natural waters on the extraction efficiency was studied, and the utilised IMS data processing methods are discussed. Parameters such as extraction and desorption temperatures, extraction time, SPME fibre depth, SPME fibre type and salt addition were examined for the studied sample preparation and introduction methods. The observed critical parameters were extracting material and temperature. The extraction methods showed time and cost effectiveness because sampling could be performed in single step procedures and from different natural water matrices within a few minutes. Based on these experimental and theoretical studies, the most suitable method to test in the automated monitoring system is membrane extraction. In future an IMS based early warning system for monitoring water pollutants could ensure the safe supply of drinking water. IMS can also be utilised for monitoring natural waters in cases of environmental leakage or chemical accidents. When combined with sophisticated sample introduction methods, IMS possesses the potential for both on-line and on-site identification of analytes in different water matrices.

Vapaaehtoiset vesienhoidon organisaatiot Toimintamallianalyysi 2012

Euroopan Unionin vesipolitiikan puitedirektiivin mukaan vesistöjen tulee saavuttaa hyvä ekologinen tila. Vesienhoidon toteuttamisen tueksi ELY-keskukset ovat laatineet vesienhoitosuunnitelmat ja niiden osana alueelliset toimenpideohjelmat, joiden tavoitteena on vähentää vesien kuormitusta ja toteuttaa kunnostuksia. Toimenpiteille ei ole määritelty lakisääteistä toteuttajaa, joten on keskeistä, että vesistöalueiden kaikki intressitahot sitoutuvat vesienhoidon toteutukseen. Yksittäisiä paikallisia kunnostus- tai hoitotoimia voidaan tehdä asukkaiden ja maanomistajien omin voimin, mutta useimmiten toimenpiteet ovat tehokkaampia organisoidulla yhteistyöllä, ja samalla taataan hoidon ja seurannan jatkuvuus. Järjestäytyminen yhdistykseksi tai muuksi organisaatioksi ei saa kuitenkaan olla itsetarkoitus, eikä organisaation ylläpito saa muodostua hoitotoimintaa suuremmaksi työksi, vaan organisoitumisen tapa ja laajuus on syytä valita toiminnan mukaan. Tällä toimintamallianalyysilla on pyritty selvittämään erilaisia vapaaehtoisen toiminnan malleja ja tekemään vapaaehtoisen organisoitumisen tueksi raportti niiden soveltuvuudesta erilaisiin vesienhoidon tarpeisiin. Analyysia varten selvitettiin olemassa olevia vesistöalan toimijoita ja sitä, millaisia hallintomalleja organisaatioilla on käytössään. Haastatteluilla kartoitettiin organisaatioiden syntyhistoriaa, hallintomallin valintaan vaikuttaneita tekijöitä sekä organisaatioiden toimintatapoja. Haastattelujen pohjalta tarkasteltiin hallinto- ja toimintamallien soveltuvuutta erilaisiin tarpeisiin ja käytännön kokemusten perusteella pyrittiin hahmottamaan toimintamallien vahvuuksia ja heikkouksia. Analyysin perusteella on tarkasteltu Lounais-Suomen vesistöjen organisoitumisen tilaa ja pyritty löytämään mahdollisia jatkotoimenpide-ehdotuksia. Toimintamallianalyysi on osa Karvianjoen kunnostusohjelma 2007–2015 -koordinaatiohanketta, jota rahoitti Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma. Lisäksi raportin toteutusta on rahoittanut Varsinais-Suomen ELY-keskuksen VELHO-hanke (Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla), jota rahoitetaan myös Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Toimintamallianalyysin toteutusta hallinnoi Varsinais-Suomen ELY-keskus.

Model-Based Management

Tämä kandidaatintyö on kirjallisuustutkimus, joka selventää lukijalle mitä tarkoittaa käsite Model-Based Management (MBM). Työssä tarkastellaan keskeisiä suuntauksia, joihin MBM pohjautuu. Lisäksi tutkitaan miksi MBM on kehittynyt ja miten sitä voidaan hyödyntää yrityksissä. Nykyiset käytössä olevat johtamismallit ovat aikaansa jäljessä, eivätkä ne hyödynnä nykyteknologian luomia mahdollisuuksia. Teknologian kehityksen myötä tiedonsaanti on helpottunut ja monipuolistunut. Globalisaation seurauksena organisaatioiden toimintaympäristöt ovat monimutkaistuneet ja organisaatioiden rakenteet ovat muuttuneet. Tiedonsaannin helppous yhdistettynä yritysten monimutkaisiin rakenteisiin aiheuttaa ongelmia yrityksen johtamisen ja hallinnan kannalta. Johtajat eivät kykene ymmärtämään kokonaisuuksia, joiden kanssa he ovat tekemisissä. Kokonaisuuksien ymmärtämisessä hyödynnetään systeemiajattelua ja mallintamista. Malleja on käytetty yrityksissä jo pitkään johtamisen apuna. MBM pohjautuu siihen, että mallit ovat johtamisen lähtökohta. Mallit auttavat ymmärtämään kokonaisuuksia ja hahmottamaan eri tekijöiden yhteyksiä toisiinsa. MBM:n näkökulmasta organisaation rakenteiden mallintaminen on elintärkeää sen toimintakyvyn kannalta.

Serva ad ministrare : tjänandets ethos i vårdledarskap

Avhandlingen syftar till att ur ett vårdvetenskapligt perspektiv beskriva och upptäcka tjänandets meningsinnehåll samt fördjupa förståelsekunskap om tjänandets ethos i förhållande till vårdledarskap med en inriktning på det vårdadministrativa. Syftet är även att skapa en idealmodell som öppnar för en ny eller annorlunda förståelsehorisont för tjänandets ethos i vårdledarskap. Kunskapssökandet sker genom följande delstudier: (1) I begreppsbestämningen genomförs begreppsanalyser av tjäna och tjänst med avsikt att öppna för en grundförståelse och tankestruktur i forskningsuppgiften. (2) I det idéhistoriska spåras tjänandets ontologiska arv och idémönster fram genom tolkning av historiska källornas texter från 1900-talets första hälft i ljuset av sjuksköterskeledarskap utgående från Sophie Mannerheims, Bertha Wellins och Bergljot Larssons idéer och tankeströmningar. (3) Sökandet fortsätter i dagens kliniska kontextbas genom kvalitativa djupintervjuer med 30 deltagare (vårdledare och vårdare) från Finland, Sverige och Norge. Förförståelsen och forskningens teoretiska perspektiv har rötter i Erikssons caring science-tradition och vårdvetenskapens ontologiska grundantaganden som utvecklats vid Åbo Akademi, Enheten för vårdvetenskap i Vasa. Forskningsansatsen är inspirerad av H-G Gadamers filosofiska hermeneutik. Designen är explorativ-deskriptiv, idiografisk och implicerar ett hypotetisk-deduktivt tillvägagångssätt. Tjänandet och vårdledarskapets ethos upptäcks och tolkas genom det metodologiska närmandet: Erikssons hermeneutiska begreppsbestämningsmodell, idéhistoriska läsakt och hermeneutiska läsakt. Materialet bildar förståelsehorisonter genom den hermeneutiska dialogens successiva och oändliga rörelse. Horisonterna reflekteras mot teorikärnan för att öppna för ny förståelse av tjänandets meningsinnehåll, vårdledarskap och vårdadministration. I slutandet sker en horisontsammansmältning och en reflektiv anslutning till vårdvetenskapens teorikärna som visar hur tjänandets ethos blir evident i vårdledarskap. Resultatet visar att vårdledarskap som är tjänande för patienten och vårdkulturen synliggörs i vårdadministrationens kontext genom huvudets skärpa, handens gärningar och hjärtats visdom. Tjänandets sanna, goda och sköna tidlösa rörelse är riktad mot hälsa och helande. I dag sammankopplas tjänande inom vårdorganisationer med hälsoekonomiska förhållanden, effektivitet, produktivitet och rationalitet, vilket strider mot tjänandets värdegrund, människans värdighet och respekt för livet. Vårdorganisationernas etiska ansvar är att fungera som samhälleliga förebilder, tillrättalägga för vårdadministrationernas tjänande och stå i patientens tjänst. Gestaltningen av tjänandets ethos i vårdledarskap öppnar för nya diskurser, riktningar, visioner och handlingar i den vårdadministrativa verkligheten. Avhandlingen ger vårdvetenskapens systematiska grundforskning ett teoritillskott av fördjupad förståelse av tjänandets och vårdledarskapets historiska och samtida ontologiska evidens och ethos med applikationen på klinisk vårdvetenskap.

Etelä- ja Itä-Kiinan meret aluekiistojen ja valtakamppailun näyttämönä

Etelä- ja Itä-Kiinan meret ovat maailman liikennöidyimpiä – ja kiistellyimpiä – merialueita. Merialueita ympäröivät valtiot ovat ajautuneet kiistelemään jopa pinnanalaisista karikoista, mutta miksi? Aluekiistojen taustalta löytyy useita geo-poliittisia tekijöitä ja valtioiden intressien ristiriitaisuus tekee kiistoista hankalia ratkaista. Alueen suurvalta Kiina on modernisoinut asevoimiaan ja Yhdysvallat pyrkii yhteistyöhön Kiinaa ympäröivien maiden kanssa sekoittaen entisestään alueen voimasuhteita.

Suomalainen aarniometsä

Kirjallisuusarvostelu