Proaktiivinen verkonvalvonta ja reaaliaikainen dokumentaatio

Nykyaikaisen teollisuusympäristön toiminta nojaa pitkälti tietotekniikkaan,erityisesti tietoliikenneverkolla on merkittävä rooli. Jos verkkokatkon vuoksi informaatio ei kulje tehtaan eri yksiköiden välillä, saattaa koko tehdas pysähtyä. Tästä puolestaan voi seurata merkittäviä tuotannollisia menetyksiä. Tietoliikenneverkon häiriöttömän toiminnan varmistamisessa valvonta onkeskeisessä asemassa. Valvontatyökaluilla nähdään muun muassa verkon eri osa-alueiden kuormitus ja saadaan hälytys, jos jokin raja-arvo ylitetään tai jokin komponentti lakkaa toimimasta. Toinen tärkeä seikka on tietoliikenneverkon dokumentaatio, josta nähdään verkon rakenne, komponenttien fyysinen sijainti ja miten neon kytketty toisiinsa. Yhdistämällä valvonnan, dokumentaation ja osaavan henkilökunnan, päästään proaktiiviiseen verkonvalvontaan, jossa vikoja voidaan välttääja ehkäistä ennakkoon tehdyillä toimenpiteillä. Tärkeydestään huolimatta tietoliikenneverkon dokumentaatio on usein jätetty kokonaan tekemättä tai ainakaan se ei ole ajan tasalla. Tähän on monia syitä, joista eräs on kunnollisen dokumentaatio-ohjelmiston puuttuminen. Siksi tässä työssä kehitetään reaaliaikainen dokumentaatiojärjestelmä, jonka avulla tietoliikenneverkon dokumentointi voidaan tehdä, ja jonka ansiosta se myös pysyy ajan tasalla tietojen automaattisen päivityksen ansiosta.

Ilmastoinnin ulkosäleikköjen lumenhallintajärjestelmien suunnittelu

Diplomityö on tehty Insinööritoimisto W.Zenner Oy:n LVI -tekniikan laboratoriossa. Insinööritoimisto W.Zenner Oy:n LVI-tekniikan laboratorio tarjoaa alan yrityksille tutkimuspalveluita sekä laboratoriossa että kentällä. Tämän työn tarkoituksena on ollut määrittää asiakkaan keksimän, toimintaperiaatteltaan aiemmista poikkeavan, lumenerotusjärjestelmän prototyypin lumenerotusaste. Mittausten aikana kuitenkin ilmeni, että keksintö ei sellaisenaan ole toimiva. Tämän vuoksi on työssä käsitelty hieman laajemmin lumenerottelutapoja, järjestelmien suunnittelu- ja käyttöperusteita sekä niiden testausmahdollisuuksia.

Kulutusosapalvelun hinnoittelumallin kehittäminen

Tämä diplomityö käsittelee paperikoneiden kulutusosapalvelua tarjoavan yrityksen hinnoittelumallin kehittämistä haastavassa toimintaympäristössä, jossa kilpailu on kiristynyt ja asiakkaat ovat muuttuneet entistä hintatietoisemmiksi. Työn tavoitteena on kehittää kulutusosapalvelulle hinnoittelumalli ja pohtia ¤/tuotettu paperitonni (¤/tonni)-hinnoittelun soveltuvuutta paperikoneiden kulutusosapalvelua toimittaville yrityksille. ¤/tonni-hinnoittelussalähtökohta on asiakkaalle tuotettu hyöty; kuinka paljon paperia kulutusosilla pystytään tuottamaan. ¤/tonni-hinnoittelua tarkastellaan tarkemmin esimerkkiasiakkaiden avulla, joiden tehtailla toimintatavat kulutusosapalveluun liittyen vaihtelevat. Tavoitteena on selvittää kulutusosapalvelun ¤/tonni-kustannukset eri toimintatavoissa kulutusosapalveluita tarjoavan yrityksen sekä asiakkaan näkökulmasta. Työssä selvitetään kuinka eri toimintatapojen ja asiakkaiden kannattavuus vaihtelee kulutusosapalveluita tarjoavan yrityksen kannalta, jamikä toimintamalli on edullisin asiakkaan kannalta. Kehitettävän hinnoittelumallin avulla analysoidaan, kuinka paljon hyötyä kulutusosapalveluita tarjoava yritys tarjoaa asiakkailleen palveluillaan. Kulutusosapalvelu jaetaan kolmeen selvitettävään kustannuskomponenttiin; kulutusosa-, logistiikka- ja laadun puutekustannuksiin. Työn teoreettinen osa koostuu kirjallisuustutkimuksesta liittyen hinnoitteluun, hinnoittelumalleihin ja hinnoittelusopimuksiin. Työnempiirinen osa perustuu haastatteluihin ja sisäisten tietojärjestelmien tietoihin. Kirjallisuustutkimuksen, haastattelujen ja kohdeyrityksen sisäisen materiaalin avulla mallinnetaan loogismatemaattisesti taulukkolaskentasovellus, ¤/tonni-hinnoittelumalli. Työn keskeiset tulokset liittyvät siihen, mitä asioita tulee huomioida ¤/tonni-hinnoittelusopimusta asiakkaan kanssa tehtäessä, miten ¤/tonni-kustannukset vaihtelevat eri toimintavoissa ja kuinka hinnoittelumallin kehittämistä kannattaa edelleen jatkaa.

Developing a web portal for managing marketing campaign information

Diplomityö liittyy Accenturen projektiin, jossa kehitettiin asiakkaalle CMS Web-portaali, jonka tarkoitus on tarjota mekanismi tuote- ja kampanjainformaation luontiin ja hallintaan sekä hallita niihin liittyviä budjettiprosesseja yrityksen Intranetissä. Työn tavoitteena on kuvata CMS-portaalin kehitysprosessia ja koota projektin aikana saadut opit ja parannusehdotukset. Tavoitteena on myös esittää ideoita havaittujen ongelmien ehkäisemiseksi tulevissa projekteissa. Portaalin kehitysprojektinsuurimmat haasteet liittyivät tietojärjestelmien kehitysympäristöihin, portaali- ja sisällönhallintapuolen yhdistämiseen sekä tiimikehitykseen. Kun portaaliprojekti tehdään asiakkaan tiloissa, ei täyttä kontrollia kehitysympäristöistä voi saada. Jos kehitysympäristöjen kanssa on ongelmia, niistä on syytä kommunikoida selkeästi ja ammattimaisesti asiakkaan kehitysympäristöistä vastaavalle taholle. Yhteistyö ja hyvät henkilökohtaiset suhteet asiakkaan kanssaovat tärkeitä. Jos portaalin sisällönhallintatarpeet eivät ole erittäin rajoittuneet, on suositeltavaa käyttää erillistä sisällönhallintaohjelmistoa portaalin sisällön hallitsemiseksi. Pienemmillekin projekteille tämä mahdollistaa paremmat laajennusmahdollisuudet. Portaali- ja sisällönhallintapuolenyhdistäminen kannattaa tehdä ohjelmistojen tarjoajien ohjeiden mukaan ja yleisiä menettelytapoja noudattaen. Yleisillä menettelytavoilla tarkoitetaan portaalinja sisällönhallinnan yhdistämisessä sitä, että portaali vastaanottaa sisältöä sisällönhallintajärjestelmältä, mutta kaikki sisällön muokkaustoimenpiteet tehdään sisällönhallintajärjestelmän käyttöliittymän kautta. Jos mukautettuja menettelytapoja on käytettävä, näiden kehittämiselle on varattava niiden vaatima aika. Tällöin Web-palveluiden käyttöä kannattaa harkita, koska Web-palvelut auttavat ohjelmistojen yhdistämisessä etenkin, kun yhdistäminen tehdään mukautetusti. Kun portaali tehdään käyttäen tiimikehitystyötä, on käytettävä myös versionhallintajärjestelmää, jolla estetään päällekkäisten muutosten mahdollisuus. Kehitysprosessin yhdenmukaistamiseksi on erittäin suositeltavaa tehdä yleinen kehitysohjedokumentti. Lisäksi on huolehdittava siitä, että kaikki kehittäjät noudattavat yleisiä kehitysohjeita, jotta yhdenmukaisuuden mukanaan tuomat edut saavutetaan mahdollisimman hyvin.

Assessment of Customer Needs in Fine Coal Dewatering

Työn tavoitteena on kartoittaa ja arvioida asiakastarpeita hienojakoisen hiilen ja nesteen erotuksessa. Aluksi työssä kuvataan hiiliteollisuutta, jonka jälkeen syvennytäänhiilen ja nesteen erotukseen. Tämän jälkeen keskitytään asiakastarpeiden kartoittamiseen. Jo olemassaolevan tiedon keräämiseen käytetään haastatteluja ja kysymyslomakkeita. Saatyn AHP-mallia hyödynnetään asiakastarpeiden arvioinnissa. Yksi suurimmista haasteista puhtaan hiiliteknologian käytössä on kustannustehokas nesteen ja hienojakoisen hiilen erotus, joka on tärkeää rahtauskustannusten minimoinnin, laatuvaatimusten täyttämisen ja prosessiveden kierrättämisen kannalta. Tekniset ominaisuudet ja kustannukset ovat tärkeimmät ominaisuudet hiilen ja veden suodatinratkaisussa asiantuntijoiden mukaan. Asiakkaan mukaan laatu, tekniset ominaisuudet ja tukipalvelut ovat tärkeitä.Sekä asiakkaan että asiantuntijoiden mielestä korkea yksikkökapasiteetti, matala lopputuotteen kosteus ja luotettavuus ovat tärkeimmät tekniset ominaisuudet. Investointikustannukset ovat noin kolme kertaa tärkeämpiä kuin käyttökustannukset. Asiakkaan mukaan laitetoimittajan ominaisuudet ovat tärkeämpiä kuin teknologiset ominaisuudet.

Optinen merkintunnistus satamaliikenteessä ja junavaunujen tunnistamisessa

Optisella merkintunnistuksella on tärkeä rooli nykypäivän automaatiossa. Optisen merkintunnistuksen eri sovellusalueet vaihtelevat dokumenttien tekstin tunnistamisesta ajoneuvojen tunnistamiseen ja erilaisten tuotanto- ja kokoonpanolinjojen automaatioon ja laadun tarkkailuun. Tässä työssä keskitytään optisen merkintunnistuksen käyttöön satamaliikenteessä. Työ jakaantuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa esitellään satamien kannalta kaksi yleisintä ja samalla tärkeintä optisen merkintunnistuksen sovellusaluetta: rekisterikilpien tunnistus ja konttien tunnistus. Työn jälkimmäinen osa käsittelee junavaunujen tunnistamista optisen merkintunnistuksen avulla. Satamissa toimiva vaunukalusto ja niissä esiintyvät tunnisteet esitellään. Vaunujen tunnistamisen toteuttava konenäköjärjestelmä, sen vaativat laitteet sekä kuvankäsittelyn ja kuva-analyysin vaiheet käydään läpi. Kuva-analyysion jaettu työssä neljään päävaiheeseen: esikäsittely, segmentointi, piirreirrotus ja luokittelu. Kustakin vaiheesta esitetään useita eri menetelmiä, joiden käyttökelpoisuutta esitettyyn ongelmaan arvioidaan työn lopussa.

Metsäteollisuuden prosessien suunnittelu simulointiympäristössä

Prosessisimulointiohjelmistojen käyttö on yleistynyt paperiteollisuuden prosessien kartoituksessa ja kyseiset ohjelmistot ovat jo pitkään olleet myös Pöyry Engineering Oy:n työkaluja prosessisuunnittelussa. Tämän työn tavoitteeksi määritettiin prosessisimulointiohjelmistojen käytön selvittäminen suomalaisissa paperitehtaissa sekä prosessisimuloinnin tulevaisuuden näkymien arviointi metsäteollisuuden suunnittelupalveluissa liiketoiminnan kehittämiseksi. Työn teoriaosassa selvitetään mm. seuraavia asioita: mitä prosessisimulointi on, miksi simuloidaan ja mitkä ovat simuloinnin hyödyt ja haasteet. Teoriaosassa esitellään yleisimmät käytössä olevat prosessisimulointiohjelmistot, simulointiprosessin eteneminen sekä prosessisimuloinnin tuotteistamisen vaatimuksia. Työn kokeellisessa osassa selvitettiin kyselyn avulla prosessisimulointiohjelmistojen käyttöä Suomen paperitehtaissa. Kysely lähetettiin kaikille Suomen tärkeimmille paperitehtaille. Kyselyn avulla selvitettiin mm, mitä ohjelmia käytetään, mitä on simuloitu, mitä pitää vielä simuloida ja kuinka tarpeellisena prosessisimulointia pidetään. Työntulokset osoittavat, että kaikilla kyselyyn vastanneilla suomalaisilla paperitehtailla on käytetty prosessisimulointia. Suurin osa simuloinneista on tehty konelinjoihin sekä massa- ja vesijärjestelmiin. Tulevaisuuden tärkeimpänä kohteena pidetään energiavirtojen simulointia. Simulointimallien pitkäjänteisessä hyödyntämisessä ja ylläpidossa on kehitettävää, jossa simulointipalvelujen hankkiminen palveluna on tehtaille todennäköisin vaihtoehto. Johtopäätöksenä on se, että tehtailla on tarvetta prosessisimuloinnille. Ilmapiiri on kyselytuloksien mukaan suotuisa ja simulointi nähdään tarpeellisena työkaluna. Prosessisimuloinnin markkinointia, erillispalvelutuotteen lisäksi, kannattaisi kehittää siten, että simulointimallin ylläpito jatkuisi projektin jälkeen lähipalveluna. Markkinointi pitäisi tehdä jo projektin alkuvaiheessa tai projektin aikana. Simulointiohjelmien kirjosta suunnittelutoimiston kannattaa valita simulointiohjelmistoja, jotka sopivat sille parhaiten. Erityistapauksissa muiden ohjelmien hankintaa kannattaa harkita asiakkaan toivomusten mukaisesti.

Organisaation innovaatiopolitiikka

Mediatoimialalla eletään murrosvaihetta. Erityisesti sähköisen median alalla uusien ansaintalogiikoiden tunnistaminen ja kehittäminen muodostuu yhä tärkeämmäksi kilpailukyvyn kannalta. Digi- ja maksutelevision tuomat muutokset tämän hetkiseen ansaintamalliin tuovat mukanaan huomattavia haasteita ja sitä kautta myös mahdollisuuksia. Myös muiden sähköisten medioiden rooli tulee kehittymään tulevien vuosien aikana. Internet on jo tällä hetkellä mobiilisti saatavavilla ja television mobiiliratkaisut tekevät tuloaan vauhdilla. Työn tavoitteena on luoda tietojohtamisen malli ja työkalut eli innovaatiopolitiikan viitekehys, jolla MTV Media voi muuttuvassa ja fragmentoituvassa mediakentässä säilyttää edelläkävijyytensä ja innovatiivisuutensa uusia tuotteita ja palveluita kehitettäessä. Työssä luodaan kirjallisuustutkimuksen perusteella malli innovaatiopolitiikan kehittämiseen ja arvioidaan valittujen työkalujen soveltuvuutta yrityksen toiminnassa. Teoreettiseksi innovaatiopolitiikan viitekehykseksi valitaan Nonakan mukaeltu malli tiedon luomisenyhdistämisestä. Nonakan mallin avulla luodaan MTV Medialle oma innovaatiopolitiikan viitekehys. Viitekehykseen sopivia työkaluja esitellään ja niiden sopivuutta viitekehykseen arvioidaan. Lopuksi viitekehystä tarkastellaan teorian ja käytännön näkökulmista MTV Median innovaatiopolitiikan kehittämisessä.

PEAP 802.1x-tunnistuksen toteutus RADIUS-palvelimeen

Valimo iDServer -tunnistuspalvelin on ohjelmisto, joka tukee eri käyttäjientunnistusmenetelmiä, kuten tekstiviestillä lähetettävää kertakäyttösalasanaa tai normaaliakäyttäjätunnusta ja salasanaa. Tässä diplomityössä kuvataan, kuinka palvelimeenon lisätty tuki käyttäjien kirjautumiselle langattoman verkon tukiasemien ja virtuaalilähiverkkoa tukevien kytkinten kautta käyttäen normaaleja Windows-käyttöjärjestelmän mukana tulevia asiakasohjelmistoja. Työn ensimmäisessä vaiheessa kuvataan lähtökohdat ja vaatimukset tulevalle järjestelmälle. Työn osana käytännössä tehty kokonaisuus muodostuu useista eri määrityksistä koostuvista osista. Työn toisessa vaiheessa käydään läpi korkealla tasolla sovelluksen vaatimat protokollat. Osana näihin protokolliin kuului erilaisten avainten jatarkisteiden laskenta sekä salausmenetelmien käyttö, jotka myös kuvataan tässä työssä. Viimeisessä kappaleessa analysoidaan työn tuloksia jakäydään läpi toteutukseen ja itse sovelluksen toimintaan liittyvät ongelmat. Suurin osa havaituista ongelmista liittyi tilanteisiin, joihin itse palvelinsovelluksen toteutuksella ei voitu vaikuttaa. Eniten ongelmia aiheuttivat asiakasohjelmiston sekä verkkokorttien ja niiden ajureiden toiminta ongelmatilanteissa. Asiakasohjelmistoa ei selkeästi ole suunniteltu käytettäväksi kuin muuttumattomien salasanojen kanssa, koska käyttäjän näkökulmasta käyttökokemus ei ollut optimaalinen. Ongelmista huolimatta työn tuloksena saatiin asiakkaan vaatimukset täyttävä järjestelmä. Myös tuotekehitysnäkökulmasta projektia voitaneen pitää onnistuneena, koska nyt tehty sovellus luo pohjan uusien tunnistustapojen ja menetelmien toteuttamiselle tuotteen jatkokehitystä ajatellen.

Seostamattoman hitsausteräksen leimuhitsaus

Valssilangan valmistuksessa päättymättömällä valssausprosessilla voidaan parantaa tuotannon tuottavuutta ja joustavuutta. Menetelmän ansiosta myös valssilankakieppien kokoa voidaan vaihdella asiakkaan tarpeiden mukaan. Prosessin joustavuus ja tuottavuus perustuvat liikkuvaan leimuhitsauslaitteistoon, jolla austeniittialueelle kuumennetut teelmät hitsataan toisiinsa ennen valssausta. Koska leimuhitsausliitoksen hyvä laatu on valmistusprosessin kannalta erityisen tärkeää, tutkittiin tässä työssä hitsausparametrien vaikutusta liitoksen laatuun. Hitsausparametreista tärkeimpiä ovat leimutusaika ja -jännite sekä tyssäyksen voima ja määrä. Parametrien ollessa liian suuria muodostuvat liitospinnat liian plastisiksi ja sopivan tyssäysvoiman ylläpitäminen on vaikeaa. Liian pienillä parametreilla liitospintojen plastisoituminen jää kesken ja tyssäys jää puutteelliseksi. Leimuhitsauksen laatuun vaikuttaa myös liitospinta-alan koko. Kaikki nämä tekijät heikentävät liitoksia, joten parametrien optimaalisuus on liitoksen hyvän laadun kannalta välttämätön. Parametrikokeina hitsattujen koekappaleiden rakennetta ja ominaisuuksiatutkittiin ainetta rikkovilla kokeilla. Lyhyemmillä leimutusajoilla hitsatuistakoekappaleista löytyi virheitä, jotka heikensivät huomattavasti liitoksien laatua. Menetelmäkokeiden perusteella koekappaleet eivät kaikilta osin täyttäneet liitosten laatuvaatimuksia.

Pientarvikkeidenkustannusten ja logistiikan hallinan kehittäminen

Tämän diplomityön keskeisenä päätavoitteena on luoda toimintamallivarustelutarvikkeiden kustannusten ja logistiikan hallinnalle. Päätavoite voidaan jakaa osatavoitteisiin, joita ovat tuotannon palvelutason parantaminen, kustannusten tarkempi kohdistaminen sekä kustannussäästöjen saavuttaminen. Työssä keskitytään kahden tavarantoimittajan toimittamiin varustelunimikkeisiin. Nimikkeistön analysoinnin perusteella valittiin uuteen toimintamalliinsopiva nimikkeistö. Teoriasta valittiin viitekehys, jonka ympärille uutta toimintamallia lähdettiin rakentamaan. Toimintamallin rungoksi valittiin VMI-malli eli täydennysyhteistyö. Lisäksi uuden toimintamallin rinnalle kehitettiin uusi kustannusten kohdistusmenetelmä. Tuotannon palvelutason voidaan katsoa parantuneen ja varaston sekä oston työmäärän vähentyneen jo työn aikana. Tiedon liikkuminen asiakkaan ja toimittajien välillä lisääntyi ja liiketoimintasuhteet tiivistyivät. Saatuja tuloksia verrattiin teorian ja tutkimuksen tuloksiin.

Varastonhallintakäytäntöjen kehittäminen maahantuontia harjoittavalle pienyritykselle

Työn tavoitteet liittyivät varastonhallintakäytäntöjen kehittämiseen sekä tämän seurantaan ja ylläpitoon liittyvien työvälineiden luomiseen. Päätutkimuskysymyksenä oli: 'Miten varastonhallintakäytäntöä kannattaisi parantaa, niin että nykyisillä resursseilla saavutettaisiin kustannussäästöjä asiakkaan palvelutasoa alentamatta?' Keskeinen teoreettinen sisältö liittyy varastonhallintakäytäntöihin. Tämä käsitellään varastonhallinnan perusteiden, varastonohjauksen, suorituskyvyn arvioinnin sekä varastonhallintakäytännön muutosprosessin avulla. Empiirinen osuus suoritetaan kohdeyrityksen logistisen muutosprosessimallin läpiviemisen avulla sisältäen tunnuslukuja, täydennysmenetelmiä, tuoteluokittelua ja muita analyyseja. Muutosprosessin vaiheet ovat edellytysten selvittäminen, nykytilan kuvaus ja analysointi, vaihtoehtoisten ratkaisujen ehdottaminen, nykytilan vertailu ratkaisuehdotelmiin, yhden ratkaisun valitseminen, muutoksen läpivienti ja lopputulosten seuranta. Työn keskeiset tulokset ovat erilaisten varastonhallintaan liittyvien tunnuslukujen laskeminen, tuoteluokittelun suorittaminen, täydennysmenetelmiin kuuluvien kaavojen luominen, varastokartan laatiminen ja toimintavaihtoehtojen esittely. Viimeiseen sisältyy oman muokatun kohdeyritykselle soveltuvan ¿voi tilata¿ täydennysmenetelmän laatiminen, ehdotuksen tekeminen liikkumattomien nimikkeiden eroon pääsemisestä, nimikkeiden uudelleensijoittaminen varastoon laaditun varastokartan mukaisesti, uuden työjaonluominen, muutosehdotuksen säännöllinen seuranta ja uusien tavoitteiden asettaminen sekä koulutustarpeeseen ja tietojärjestelmän kehittämiseen liittyvien ehdotusten tekeminen emoyhtiölle.

Kriittiset menestystekijät suorituskyvyn mittaamisen tukena

Suorituskyvyn mittaamiseen on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota, kun julkinen sektori on siirtynyt uusiin palkkausjärjestelmiin. Onnistuneen suorituskyvyn mittauksen taustalla on onnistuminen kriittisten menestystekijöiden määrittämisessä. Kriittisten menestystekijöiden yhdistämistä suorituskyvyn mittaamiseen ei ole kuitenkaan tutkittu kovinkaan paljon. Työssä selvitetään puolustusvoimien materiaalihankkeiden kriittiset menestystekijät. Työssä tarkastellaan kriittisten menestystekijöiden ja suorituskyvyn mittaamisen aikaisempaa tutkimusta ja teoriaa, jota on sovellettu työn empiirisessä osassa. Empiirisen aineiston muodostaa hankehenkilöstölle ja - johdolle suunnattu kysely. Kriittisten menestystekijöidenmäärittämisessä ja suorituskyvyn mittaamisen välistä yhteyttä tutkittaessa on käytetty hyväksi teoriaa, SWOT-analyysia, kyselyn tuloksia ja asiakkaan asiakirjoja. Valitut kriittiset menestystekijät ovat henkilöstö, avoin ympäristö sekä henki, riittävät resurssit, resurssien kustannustehokas käyttö,realistinen ja selkeä tavoite, vaatimustenmäärittelyn onnistuminen, yksityiskohtaiset ja päivitettävät suunnitelmat. Työssä pohditaan myös suorituskyvyn mittaamista hankkeissa ja tuloksena ehdotetaan SAKE- järjestelmän käyttöönottoa. Näkökulmiksi SAKE- järjestelmään ehdotetaan henkilöstöä, laatua, johtoa ja resursseja. Työn pohjalta tulisi käynnistää jatkotyö, jossa materiaalihankkeille luotaisiin varsinainen suorituskyvyn mittaristo.

Kiinteistön ohjaus- ja valvontajärjestelmän toteutus mobiiliympäristöön

Ohjelmistoprojektin läpivienti vaatii suunnittelua ja yhteisiä tapaamisia toimittajan ja asiakkaan kesken. Ohjelmistotuotannon prosessit ovat määrittely, suunnittelu, toteutus, testaus ja käyttöönotto. Tärkeimmät dokumentit ovat projektisuunnitelma, toiminnallinen määrittely ja tekninen määrittely. Ongelmia projektin läpiviennissä voi tulla silloin, jos toimittaja ja asiakas eivät ymmärrä toisiaan. Tässä työssä tehdään SMSviestejä käsittelevä mobiilisovellus ja siihen liittyvät projektisuunnitelma sekä määrittelydokumentit. Mobiilisovellus ohjelmoidaan J2ME:llä, joka on sulautettujen järjestelmien ohjelmointiin suunniteltu Java-kieli. Sovellus tukee toisen asteen opiskelijoille suunnattuja mobiiliohjelmointi opintoja. Opintojakso kuuluu Pohjois- Karjalan ammattiopiston järjestämään turvallisuusalan koulutukseen. Sovelluksella voidaan lähettää ohjausviestejä OUMAN EH-60 -ohjaus- ja valvontayksikköön. Yksikön avulla voi ohjata ja valvoa esimerkiksi kiinteistön lämmönsäätöä, vesivahinkoja, oven lukitusta jne. Tässä työssä tehtävällä sovelluksella demonstroidaan kesämökin ohjausta. Langaton tiedonsiirto tulee tulevaisuudessa lisääntymään kiinteistöjen ohjaus- ja valvontajärjestelmänä. Hätä- ja valvontaviestit lähetetään automaattisesti kiinteistön omistajalle, hoivapalveluyrittäjälle, talohuoltoon tai hätäkeskukseen. Kiinteistön omistaja voi omalla matkapuhelimellaan ajasta ja paikasta riippumattavalvoa ja ohjata kiinteistöään reaaliaikaisesti. Pohjois-Karjalan ammattiopisto haluaa olla kehittämässä ja toteuttamassa turvallisuusalan koulutusta nyt ja tulevaisuudessa.

Tilintarkastajanrooli asiantuntijana taloudellisessa due diligence -tutkimuksessa

Tämän Pro gradu -tutkielman tavoitteena on tarkastella hyväksytyn tilintarkastajan roolia asiantuntijana sekä vastuuta ja tehtäviä yrityskaupan yhteydessä suoritettavassa due diligence -tutkimuksessa (DD). Lisäksi tarkastellaan DD:een välillisesti kohdistuvaa sääntelyä, tutkimuksen eri osa-alueita, raportointia ja tutkimusprosessin merkitystä osana yrityskauppaa. Tutkimusmenetelmä on käsiteanalyyttinen. Tutkimuksessa on haastateltu DD:ia suorittavia hyväksyttyjä tilintarkastajia. DD:n tavoitteena on saada mahdollisimman kattava kuva ostettavasta kohteesta, liiketoiminnasta sekä riskeistä ja mahdollisuuksista. Taloudellinen DD keskittyy tilinpäätökseen, kannattavuuteen ja tuloksentuottamiskykyyn. Yrityskauppojen luku- ja euromäärän kasvettua viime vuosina, on due diligencestä tullut erottamaton osa yrityskauppaprosessia. DD:ta on tarkasteltu ostajan, erityisesti pääomasijoittajan, näkökulmasta huutokauppaprosessissa, jolloin ostajalla ei aina ole tuntemusta ostettavan yrityksen toimialasta ja liiketoiminnasta. Tällöin asiantuntijana toimivan tilintarkastajan rooli korostuu erityisesti.