Tohtorista on moneksi

Kirjoitus perustuu Suomen Akatemian marraskuussa 2003 julkaisemaan katsaukseen Suomen tieteen tilasta ja tasosta (johon voi tutustua Akatemian verkkosivuilla www.aka.fi tai tilata ilmaiseksi osoitteesta viestinta@aka.fi). Akatemia on myös laatinut selvityksen "Tohtoreiden työllistyminen, sijoittuminen ja tarve", Suomen Akatemian julkaisuja 4/03.

Julkishallinnon verkkopalvelut maahanmuuttajan kotoutumisen ja työllistymisen tukena : Case Infopankki.fi

Opinnäytetyön tavoitteena on arvioida julkishallinnon verkkopalveluiden roolia maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen tukena sekä viranomaisten työn tukena. Esimerkkinä julkishallinnon verkkopalvelusta käsitellään Infopankkia. Infopankki on verkkopalvelu, joka tarjoaa 15 kielellä tietoa Suomesta ja suomalaisesta yhteiskunnasta ja kulttuurista. Palvelun kohderyhmänä ovat maahanmuuttajat ja maahanmuuttajatyötä tekevät viranomaiset. Opinnäytteen pohjana käytetään keväällä 2007 toteutettua Infopankin kävijäkyselyn tutkimusraporttia. Tämän lisäksi toteutettiin syksyllä 2007 henkilöhaastatteluja eri julkishallinnon viranomaisille. Suomessa on maahanmuuttajia suhteellisen vähän. Työvoimapulan lähestyessä on painopiste kuitenkin siirtynyt maahanmuuton rajoittamisesta työperusteisen maahanmuuton edistämiseen. Työllistyminen ei kuitenkaan onnistu ilman toimivaa kotouttamista. Kotouttamisen onnistuminen puolestaan riippuu siitä, kuinka nopeasti maahanmuuttaja saadaan ymmärtämään oikeutensa ja velvollisuutensa ja näin integroitua yhteiskuntaan. Tämä edellyttää, että tietoa tarjotaan alkuvaiheessa maahanmuuttajan omalla äidinkielellä. Tulokset osoittavat, että Infopankin kaltaiselle monikieliselle verkkopalvelulle on kysyntää. Se tukee viranomaisia kotouttamistyössä ja toimii tiedonhakukanavana myös niille maahanmuuttajille, jotka eivät kuulu kotouttamisohjelman piiriin. Verkkopalvelu ei kuitenkaan voi korvata suoraa asiakaspalvelua vaan näiden kahden palvelun tulisi toimia toistensa tukena. Tällä hetkellä valtaosa julkishallinnon verkkopalveluista ei tarjoa kotimaisten kielten lisäksi muuta kuin englanninkielistä tietoa. Infopankki toimii edelläkävijänä maahanmuuttajaviestinnän kentällä. Palveluun on kuitenkin panostettava enemmän resursseja ja siirryttävä projektimallisesta rahoituksesta pysyvämpään. Myös muissa julkishallinnon verkkopalveluissa on tehtävä periaatepäätös monikielisen tiedon tarjoamisesta ja pyrittävä tasalaatuisuuteen. Infopankki yksin ei pysty tyydyttämään monikielisen tiedonsaannin tarpeita. - Opinnäytetyössä on liitteenä Infopankki-kävijäkyselyn 2007 tulokset -raportti (59 s.)

Ammattikorkeakoulusta yrittäjäksi. Yrittäjyyden yksiköistä valmistuneiden koulutuskokemukset, yrittäjäurat ja menestyminen

Raportissa analysoidaan yrittäjyyskoulutuksen merkitystä yrittäjäksi ryhtymisessä ja kysytään, miten yrittäjyyskoulutus on onnistunut tehtävässä tuottaa yrittäjiä. Koulutuksen tuloksia tarkastellaan työmarkkinoille sijoittumisen,työmarkkinamenestyksen ja koulutuksen vaikuttavuuden näkökulmista. Viitekehys työlle on varsin käytännöllinen ja koulutussosiologinen. Ekspansiivisen koulutuspolitiikan keskeinen kiinnostuksen kohde, työllistyminen tai työllistyvyys, nähdään osana laajempaa koulutukseen ja edelleen työmarkkinoille valikoitumisen prosessia. Se, ketkä alun perin hakevat ja pääsevät johonkin koulutukseen, määrittää osaltaan myös lopputulosta. Oleellista on myös se, mitä koulutus antaa tai tuottaa eli työmarkkinoille sijoittumisessa sekä menestymisessä tarvittavia asenteita, taitoja ja tietoja. Miten esimerkiksi valmistuneet kokevat sen, mitä koulutus antaa tai miten he pystyvät hyödyntämään koulutusta pyrkimyksissään yrittäjäuralle. Tutkimuksessa on analysoitu yrittäjyyskoulutuksen tuloksia sekä määrällisin että laadullisin mittarein. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat Tiimiakatemiasta sekä yrittäjyyden yksiköistä vuosina 2001-2005 valmistuneet (yhteensä 406 henkilöä). Kyseiset yksiköt ovat Suomessa ammattikorkeakoulujen yhteydessä tunnetuimmat yrittäjyyteen erikoistuneet opinahjot. Vastausprosentti yhden karhukierroksen jälkeen tammikuussa 2006 oli 48, eli vastanneita oli yhteensä 195. Vastanneista 65 prosenttia oli naisia. Aineisto on määrällisesti varsin pieni, mutta niin on myös yrittäjyyskoulutuksen volyymi huomioiden yksiköistä valmistuneiden määrät. Vastausprosenttia puolestaan voi pitää suhteellisen hyvänä. Vastanneiden joukko ei sinänsä poikkea muista ammattikorkeakoulutetuista pohjakoulutuksensa perusteella. Valtaosa oli hakeutunut koulutukseen lukiotutkinnolla ja ilman suurempia työelämäkokemuksia. Noin kolmanneksella oli ammatillinen perustutkinto. Tutkinnoista selvästi suosituimmat olivat merkonomin tai kaupan alan perustutkinto. Voi olla siis mahdollista, että varsin moni on hakeutunut koulutukseen sen vuoksi, että tarjolla on ollut tradenomin tutkinto. Verrattaessa yrittäjyyden yksiköistä yrittäjäksi ryhtyneiden määriä vuosina 2000-2004 ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden yrittäjien määriin vuoden 2004 lopussa, yrittäjämäiset yksiköt ovat onnistuneet kasvattamaan yrittäjäksi lähteneiden osuutta useilla prosenttiyksiköillä. Toisaalta huomioitaessa kohderyhmän varsin yrittäjämäinen tausta, herää kysymys, miksei koulutuksen jälkeen useampikin olisi voinut päätyä yrittäjäksi? Ensimmäiseksi tulee huomioida aineiston poikkileikkauksenomainen luonne. Konkreettista tietoa siitä, kuinka moni loppujen lopuksi pidemmällä aikatähtäimellä sijoittuu yrittäjäksi tai lopettaa yritystoiminnan, ei ole. Tosin kysyttäessä valmistuneilta pidemmän aikavälin suunnitelmia, niistä, jotka kyselyhetkellä eivät toimineet yrittäjinä, ainoastaan noin 16 prosenttia suunnitteli ryhtyvänsä yrittäjäksi. Tulos kertoo siitä, että koulutuksen kautta yrittäjyyden ovet eivät kaikille halukkaille avaudu. Kyselyhetkellä yrittäjinä toimivista suhteellisen harva, yksi kolmesta, menestyi hyvin työmarkkinoilla kun arvioidaan ansioita ja yrittäjän menestymiseen liittyviä käsityksiä. Enemmistö luokittui yritystoimintansa heikosti kannattavaksi arvioineisiin, korkeintaan 1 200 euroa kuukaudessa ansaitseviin. Yritystoiminnan luonteesta kertoo myös se, että neljännes kyselyyn vastanneista oli harjoittanut liiketoimintaa jossain elämänsä vaiheessa. Syyt yritystoiminnan lopettamiseen ovat moninaiset, mutta yksi keskeisimmistä on yritystoiminnan kannattamattomuus. Tuloksien perusteella voidaan todeta, että yrittäjäksi ryhtyminen voi olla suhteellisen helppoa, mutta yrittäjänä menestyminen ei.

Keille yliopiston portit avautuvat? Tutkimus suomalaisiin yliopistoihin ja eri tieteenaloille valikoitumisesta 2000-luvun alussa

Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisiin yliopistoihin valikoitumista 2000-luvun alussa. Tarkastelu pohjautuu yliopistoon hakeneiden, opiskelemaan hyväksyttyjen ja opiskelupaikkaa ilman jääneiden taustojen vertailuun. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten koulutuksellinen tasa-arvo toteutuu opiskelemaan pääsyssä. Erityistä huomiota kiinnitetään sukupuolten, eri-ikäisten, sosiaalisten ryhmien sekä eri alueella asuvien opiskelijavalinnoissa pärjäämiseen. Lisäksi pohditaan, millaiset taustatekijät ovat yhteydessä opiskelemaan pääsyyn ja miten suomalainen yliopistokenttä on lohkoutunut yliopistoittain ja aloittain hakijoiden ja sisään päässeiden taustojen perusteella. Tutkimuksen pääaineistona on henkilöpohjainen rekisteriaineisto, joka on laadittu valtakunnallisen hakijarekisterin (HAREK) ja Tilastokeskuksen yhteistyönä. Aineisto käsittää 40 %:n satunnaisotoksen vuonna 2003 suomalaisiin yliopistoihin hakeneista (N = 55 790). Aineiston muuttujat kuvaavat hakijoiden taustoja, elämäntilannetta, aiempaa koulutusta ja lapsuudenperheen asemaa. Tutkimuksessa hyödynnetään lisäksi kokonaisjoukosta muodostettua taulukkoaineistoa (N = 139 668). Yliopistoihin hakevat eivät ole yhtenäinen ryhmä. Vaikka suurin osa hakijoista oli nuoria, oli joukossa myös varttuneempia hakijoita, jotka olivat ehtineet hankkia koulutusta ja muuta elämänkokemusta. Päävalinnat toimivat siten myös aikuishakijoiden hakuväylänä; erillisvalintoja eivät hyödynnä läheskään kaikki, joilla siihen olisi mahdollisuus. Klusterianalyysin avulla hakijoista voitiin erottaa neljä ryhmää: 1) nuoret ylioppilaat, 2) toisen tutkinnon suorittajat, 3) koulutuspääoman kartuttajat sekä 4) aikuiset lisäkouluttautujat. Opiskelemaan pääsyyn vaikuttavia tekijöitä analysoitiin logistisen regressioanalyysin avulla. Analyysin mukaan hakijan iällä oli muista taustatekijöistä riippumaton vaikutus opiskelemaan pääsyyn niin, että todennäköisyys päästä yliopistoon vähenee hakijan iän kohotessa. Parhaiten opiskelemaan pääsivät kaikkein nuorimmat, alle 20-vuotiaat hakijat, jotka siis useimmiten ovat saman kevään ylioppilaita. Vanhemmille hakijoille oli usein kertynyt jo koulutusta, mutta aiemmat tutkinnot paransivat sisäänpääsyn mahdollisuuksia vain, mikäli ne olivat korkea-asteelta. Alemmilla ammatillisilla tutkinnoilla oli pikemminkin opiskelemaan pääsyä heikentävä vaikutus. Myös se, mitä hakija oli tehnyt ennen valintakokeita, vaikutti sisäänpääsyn mahdollisuuksiin. Parhaiten valinnoissa pärjäsivät päätoimiset opiskelijat, heikoiten työttömät hakijat. Vaikka miesten hyväksymisprosentit olivat keskimäärin korkeammat kuin naisten, sukupuoli ei osoittautunut itsenäiseksi opiskelemaan pääsyä selittäväksi tekijäksi. Naisten huonompi pärjääminen valinnoissa selittyykin pitkälti sukupuolten eriytyneillä alavalinnoilla. Naisten suosimat alat kun ovat pääsääntöisesti vaikeapääsyisempiä kuin miesten. Tutkimuksessa selvisi myös, että kaupunkilaisuus lisäsi todennäköisyyttä tulla hyväksytyksi. Toisaalta opiskelemaan pääsy erosi myös asuinmaakunnittain, mikä kertoo lähinnä siitä, että eri yliopistojen sisäänpääsyasteissa on varsin suuria eroja. Yliopistojen lohkoutuminen hakijoiden sosiaalisen taustan mukaan oli paljon selvempää kuin alojen. Kaikki pääkaupunkiseudun yliopistot – lukuun ottamatta Teatterikorkeakoulua – luokittuivat isän asemalla mitaten elitistisiksi. Matalimmista taustoista haettiin Lapin, Joensuun ja Vaasan yliopistoihin. Alojen paikka elitistisyyskansanomaisuus -ulottuvuudella vaihteli suuresti yliopistoittain. Teknillistieteellinen, matemaattis-luonnontieteellinen ja kauppatieteellinen ala sijoittuivat kuitenkin keskimääräistä ylemmäs, kun taas kasvatustiede ja farmasia olivat kansanomaisimpia hakukohteita. Opiskelijaksi valikoitumisen peruselementit toistuivat myös tässä tutkimuksessa: koulutetuimpien ja hyvässä asemassa olevien vanhempien jälkeläiset saivat opiskelupaikan useammin kuin muut. Yliopistolaitoksessa vuosikymmenten saatossa toteutetut rakenteelliset muutokset eivät siis ole muuttaneet valikoitumisen peruslinjaa, joskin uutena huomiona nousi maanviljelijöiden jälkeläisten hyvä valinnoissa pärjääminen. Maanviljelijäperheestä tulevien opiskelemaan pääsyn todennäköisyys oli kaikkein suurin.

Koulutetut maahanmuuttajat työmarkkinoilla. Tutkimus korkeakoulututkinnon suorittaneiden maahanmuuttajien työllistymisestä ja työurien alusta Suomessa

Maahanmuuttajien määrä on Suomessa merkittävämmin lisääntynyt vasta 1990- ja 2000-luvuilla. Vuonna 2010 Suomessa asui lähes 170 000 ulkomaan kansalaista. Tavallisimmin Suomeen muutetaan avioliiton, paluumuuton tai pakolaisuuden vuoksi. Pieni, joskin kasvava joukko muuttaa työn tai opiskelun vuoksi. Myös kansalaisuuksien, koulutustaustojen, ammattien jne. kirjo muuttajien joukossa on suuri. Ulkomaan kansalaisten lisääntyessä Suomessa on jouduttu kohtaamaan monenlaisia maahanmuuttoon liittyviä haasteita, joista työllistymiseen liittyvät kysymykset eivät ole vähäisimpiä. Tutkimuksessa tarkastellaan lähtömaassaan korkeakoulututkinnon suorittaneiden maahanmuuttajien työllistymistä ja työuran alkua Suomessa. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten korkeakoulutetut maahanmuuttajat ovat Suomessa työllistyneet, minkälaisia heidän työuriensa alut ovat Suomessa olleet ja miten he ovat onnistuneet uudessa maassa hyödyntämään lähtömaassa hankkimaansa koulutusta. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan, miten maahanmuuttajien lähtömaan erilaiset elämäntilanteet, olosuhteet ja valinnat ovat vaikuttaneet työuran muotoutumiseen Suomessa. Tutkimuksen aineisto muodostuu kysely- sekä haastatteluaineistosta. Kyselyaineiston (n=99) tarkoituksena on luoda määrällistä kuvaa korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymisestä Suomessa. Numerotietojen taakse jää kuitenkin näkymättömiin tieto maahanmuuttajien yksilöllisistä kokemuksista liittyen työllistymiseen ja työuran muotoutumiseen uudessa maassa. Toisena aineistona hyödynnettävän elämäkerrallisen haastatteluaineiston (n=20) kautta on mahdollista tehdä näkyväksi ne tutkittavien yksilölliset työ- ja koulutusuraan liittyvät valinnat, joita maahanmuuttajat ovat tehneet niin lähtömaassa kuin Suomessa sekä ne tilanteet ja olosuhteet, joissa tutkittavat ovat lähtömaassa eläneet ja joiden pohjalta he ovat tulleet Suomeen ja Suomen työmarkkinoille. Aineistoissa mukana olevat maahanmuuttajat olivat pääosin avioliiton, paluumuuton sekä pakolaisuuden vuoksi Suomeen tulleita. Vain muutama oli tullut työn vuoksi. Maahanmuuttajien työmarkkina-asemaa selitetään usein maahanmuuttajien resursseilla, kuten kielitaidolla, koulutuksella, työkokemuksella, sosiaalisten suhteiden ja verkostojen laadulla ja määrällä jne. Myös maahanmuuttajiin kohdistuvilla syrjivillä ja ennakkoluuloisilla asenteilla on keskeinen merkitys työllistymisessä. Koulutuksen ollessa yksi keskeisimmistä työmarkkina-asemaa määräävistä tekijöistä, tulisi koulutettujen maahanmuuttajien sijoittua hankitun tutkinnon oikeuttamiin tehtäviin. Tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että työllistyminen oli maahanmuuttajilla vaikeaa hyvästä koulutuksesta huolimatta. Kyselyaineistoon vastanneista vain muutama (6 %) oli työssä heti Suomeen muuttovuoden lopussa, kolme vuotta Suomessa asuttuaan työssä oli runsas kolmannes (35 %) ja aineistonkeruuhetkellä eli vuonna 2004 työssä oli 38 % vastaajista. Työsuhteet olivat tutkittavilla useimmiten määräaikaisia ja kestoltaan lyhyitä. Lisäksi työurat koostuivat runsaasta työttömyydestä sekä koulutukseen osallistumisesta. Myönteistä kuitenkin oli, että mikäli korkeakoulutetut maahanmuuttajat onnistuivat Suomessa työllistymään, vastasi työ usein joko kokonaan tai ainakin osittain hankittua korkeakoulututkintoa. Korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työuran alut Suomessa voidaan tyypitellä kolmeen ryhmään, joista kukin jakaantui vielä kahteen alaryhmään siten, että kaiken kaikkiaan saatiin kuusi erilaista työuran alun tyyppiä: koulutusta vastaava vakaa ja vakiintuva ura, koulutusta osittain vastaava sekaura ja laskeva ura sekä koulutusta vastaamaton sisääntuloura ja työttömän ura . Haastatteluaineiston kautta tarkastellaan korkeakoulutettujen maahanmuuttajien yksilöllisiä elämänuria lähtien liikkeelle korkeakoulutettujen maahanmuuttajien lähtömaassa tekemistä ura- ja ammatinvalinnoista jatkuen Suomeen muuton kautta aina työuran muotoutumiseen Suomessa. Haastatteluja toisistaan erottelevina keskeisinä teemoina olivat toisaalta pärjääminen Suomessa ja suomalaisilla työmarkkinoilla toisaalta elämän muotoutuminen lähtömaassa ja nimenomaan siellä tehdyt ura- ja ammatinvalinnat ja niihin liittyvät kokemukset ja elämäntilanteet. Näiden kriteerien pohjalta aineisto jakaantui kolmeen ryhmään, jotka nimettiin pärjääjiksi, harhailijoiksi ja sinnittelijöiksi. Pärjääjien kertomukset muotoutuivat tietyllä tavalla myönteisen kehän kautta: niin lähtömaassa tehdyt ammatinvalinnat kuin työuran muotoutuminen Suomessa tapahtuivat suhteellisen vaivattomasti. Useimmiten työt Suomessa vastasivat lähtömaassa hankittua koulutusta. Omiin uravalintoihin oltiin myöhemmin myös tyytyväisiä. Harhailijoille oman paikan löytyminen oli puolestaan hankalampaa. Leimallista tälle ryhmälle oli tietynlainen valintojen vaikeus sekä tyytymättömyys omiin aikaisemmin tehtyihin ratkaisuihin. Jotkut harmittelivat nuorena tekemiään uravalintoja niin, että päättivät Suomessa hankkia kokonaan uuden ammatin. Muutto Suomeen merkitsi useimmille ammatillisen aseman laskua. Sinnittelijät kertoivat jo lähtökohdiltaan kahteen muuhun ryhmään nähden hyvin erilaista tarinaa. Tämän ryhmän lähes koko elämä lähtömaassa oli sodan ja levottomuuksien sävyttämää. Tämä näkyi myös ammatinvalinnassa: opiskelupaikka oli saatettu valita esimerkiksi sen perusteella, missä oli milloinkin turvallista opiskella. Myös Suomeen muutto erosi kahdesta aikaisemmasta ryhmästä, sillä lähtö entisestä kotimaasta oli tapahtunut usein hyvinkin yllättäen vailla etukäteissuunnittelua tilanteiden kärjistyttyä nopeasti. Suomessa työelämään pääseminen oli kaikille sinnittelijöille vaikeaa ja haastatteluhetkellä useilla vielä hyvin alkutekijöissä. Hyväkään koulutus ei aina takaa maahanmuuttajille työtä uudessa maassa, sillä hankittua tutkintoa ja osaamista ei ole helppo siirtää maasta toiseen. Pahimmassa tapauksessa vieraassa maassa suoritettu korkeakoulututkinto voi kokonaan mitätöityä uudessa maassa ja korkeakoulututkinnon myötä hankittu osaaminen menettää täysin arvonsa. Kyse on niin yksilön kuin yhteiskunnankin resurssien tuhlaamisesta tilanteessa, jossa maassa pysyvästi asuvat koulutetut maahanmuuttajat työskentelevät tavalla tai toisella koulutustaan vastaamattomissa epävakaissa töissä, työmarkkinoiden laitamilla tai ovat kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolella.

Joukkoirtisanomisen jälkeen - työllistymisen haasteet ja tukitoimien toimivuus irtisanottujen näkökulmasta

Tämän tutkimuksen tavoitteena on kuvata joukkoirtisanottujen näkökulmasta työllistymisen haasteita, tukitoimien toimivuutta ja miten tukitoimia kehittämällä pystyttäisiin vastaamaan paremmin irtisanottujen kokemiin haasteisiin. Tutkimusmenetelmä on laadullinen haastattelututkimus. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla yhtätoista Voikkaan tehtaalta vuonna 2006 irtisanottua työntekijää. Tutkimuksen perusteella keskeisimpinä työllistymisen haasteina nähdään ikä, yksipuolinen työkokemus, vaikeasti toiselle alalle siirrettävä ammattitaito sekä haluttomuus muuttaa toiselle paikkakunnalle. Pääsääntöisesti tukitoimiin oltiin melko tyytyväisiä, joskin mielipiteet tukitoimien onnistumisesta vaihtelivat paljon. Muutosturvan tärkeimpänä hyötynä nähtiin mahdollisuus opiskella taloudellisen tuen turvin. Tukitoimia koskevaa tiedotusta kritisoitiin mm. puutteellisista ja vääristä tiedoista.

Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen moduulimallin ulkoinen arviointi : Hieman hiomalla timantiksi

Kainuun ELY-keskus järjestää yhteistyössä alueen TE-toimistojen kanssa maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusta moduulimuotoisena. Kotoutumiskoulutusta järjestetään aikuisille, kotoutumislain piirissä oleville maahanmuuttajille. Koulutus on pääsääntöisesti työvoimapoliittista koulutusta ja sen tarkoituksena on kehittää maahanmuuttajien suomen- tai ruotsinkielentaitoa sekä yhteiskunnan tuntemusta. Tämä raportti on Kainuun ELY-keskuksen hallinnoiman Kansainvälinen työvoima -projektin (ESR) toimeksiannosta tehtävän ulkoisen arvioinnin loppuraportti. Kotoutumiskoulutuksen moduulimallin ulkoisella arvioinnilla tähdätään mallin kehittämiseen ja sitä kautta maahanmuuttajien kotoutumisen ja myös työllistymismahdollisuuksien parantamiseen. Ulkoisen arvioinnin tavoitteena on moduulimallin kehittäminen tuloksellisempaan ja tehokkaampaan suuntaan siten, että se paremmin palvelee maahanmuuttajien kotoutumistavoitteita.

Kansainvälinen Itä-Suomi : Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017, Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala

Vuoteen 2017 ulottuva viisivuotinen strategia on laadittu Pohjois-Savon ELY-keskuksen johdolla ja kattaa Pohjois-Savon lisäksi Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnat. Itä-Suomen maahanmuuttostrategian toimet tähtäävät kansainvälistymisen kautta alueen hyvinvoinnin lisäämiseen ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseen. Itä-Suomen maahanmuuttostrategiassa toimintalinjoja on kolme ja niiden keskinäistä suhdetta kuvataan kolmiomallin avulla. Strategian terävin kärki on kolmion huipulla sijaitseva elinkeinoelämän kansainvälistymistä ja ulkomaalaistaustaisten työllistymistä koskeva toimintalinja 1. Toimintalinjan visio on, että ulkomaalaistaustaiset työllistyvät ja perustavat yrityksiä. Lisäksi alueen väestömäärä kasvaa. Elinkeinoelämä saa tarvitsemaansa työvoimaa ja osaamista viennin ja kansainvälistymisen edistämiseksi. Kuntia ja kotouttamista koskevan toimintalinjan 3 painoarvoa kolmiomallin avulla kuvataan strategian kivijalkana ja siksi se on sijoitettu kolmion alaosaan. Toimintalinjan visio on, että ulkomaalaistaustaisten kotouttaminen kunnissa on toimiva osa normaaleja peruspalveluja. Lisäksi kunnat ovat aktiivisia tarjoamaan kuntapaikkoja pakolaisille. Ilman kunnan tärkeää roolia kotouttamispalvelujen ja muiden kunnan peruspalvelujen tarjoajana ei voida saavuttaa elinkeinoelämää koskevia tavoitteita, sillä jokainen maahanmuuttaja asuu kuntalaisena jossakin kunnassa. Asenteita ja osallistumista koskeva toimintalinja 2 sijaitsee kahden muun toimintalinjan välissä kolmion keskellä. Toimintalinjan visio on, että Itä-Suomen ilmapiiri on kansainvälinen ja erilaisuutta arvostava. Lisäksi ulkomaalaistaustaiset osallistuvat monipuolisesti yhteiskunnan toimintaan. Asenteet ulkomaalaistaustaisia kohtaan ja alueen ilmapiiri vaikuttavat merkittävästi sekä strategian elinkeinoelämää että kuntia koskevien tavoitteiden saavuttamiseen. Ulkomaalaistaustaisten monipuolinen osallistuminen yhteiskunnan toimintaan rikastuttaa myös alueen elinkeinoelämää, kuntia ja muita toimijoita eri kulttuurien tuntemuksen ja uusien kansainvälisten yhteyksien kautta. Toimintalinjojen tavoitteet on konkretisoitu toimenpiteiksi ja ryhmitelty toimenpidekokonaisuuksiksi. Maahanmuuttostrategian kullekin toimenpidekokonaisuudelle on määritelty koordinaatiovastuutahot. Kullekin toimenpiteelle on määritelty myös yksityiskohtaisemmat vastuutahot, joiden kanssa koordinaatiovastuutahot tekevät yhteistyötä. Maakunnittain toimivat alueelliset maahanmuuttoasiain toimikunnat vastaavat maahanmuuttostrategian tarkempien indikaattoreiden määrittelemisestä ja strategian seurannasta. Strategian toimenpiteiden pääpaino tavoitteiden saavuttamisessa on viranomais- ja muun toiminnan tehostamisessa ja ne kohdentuvat erityisesti alueen maahanmuuttotoimijoihin ja päättäjiin. Strategian on tarkoitus toimia alueen maahanmuuttoa ja sen tulevaisuuden tavoitteita linjaavana asiakirjana, jota hyödynnetään monipuolisesti eri maahanmuuttotoimijoiden työssä ja muiden kansainvälistymiseen ja maahanmuuttoon liittyvien strategisten asiakirjojen laadinnassa. Maahanmuuttostrategian tavoitteet tulee myös ottaa huomioon myönnettäessä eri instrumenttien kautta kansallista tai kansainvälistä rahoitusta strategian mukaisiin kehittämishankkeisiin ja toimiin.

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun liikenneturvallisuussuunnitelma 2011-2014

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun liikenneturvallisuustyön visiona on tavoitella vastuullisten liikkujien maakuntaa. Puitteet turvalliselle liikkumiselle eri kulkutavoilla luodaan maankäytön suunnittelulla ja tien- ja kadunpidolla. Tiedotuksella, valistuksella, koulutuksella ja valvonnalla edistetään sääntöjen noudattamista ja turvallista liikkumiskulttuuria. Aktiivinen kunta- ja aluetyö, maakunnallinen liikenneturvallisuustyön koordinaatio sekä poikkihallinnollinen ja innovatiivinen tapa toimia ovat tapoja tavoitella visiota. Alueen liikenneturvallisuuskehitys on liikennejärjestelmää kehittävien ja valvovien toimijoiden, mutta ennen kaikkea kaikkien tiellä liikkujien käsissä. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun liikenteessä tapahtuu vuosittain yli 500 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta. Vuonna 2010 onnettomuuksissa kuoli 27 ja loukkaantui 690 ihmistä. Jokainen vähemmänkin vakava onnettomuus vähentää alueen hyvinvointia aiheuttamalla henkistä ja fyysistä pahoinvointia osallisille ja heidän läheisilleen, suoria ja epäsuoria kustannuksia ja kuluttaa sekä yksityisten että julkisen sektorin toimijoiden resursseja. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun onnettomuuskustannukset ovat lähes 330 miljoonaa euroa vuodessa, josta kuntien osuus on yli 50 miljoonaa euroa. Liikenneturvallisuustilanne Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla ei ole kehittynyt viime vuosina toivotulla tavalla. Liian suuret ajonopeudet, alkoholi, kuljettajan vireys ja terveydentila, turvavälineiden käyttämättä jättäminen, liikennesääntöjen noudattamattomuus sekä muu riskikäyttäytyminen ja välinpitämättömyys ovat taustalla suuressa osassa onnettomuuksia. Riskit ja riskikäyttäytyjäryhmät vastaavat pitkälti valtakunnallisia riskejä ja riskiryhmiä. Vuosina 2011–2014 maakunnallisen liikenneturvallisuustyön kohderyhmiksi on valittu nuoret ja iäkkäät. Yleisen liikenneturvallisuustyö ja erityisesti valittuihin kohderyhmiin vaikuttamisen tapa ja jalkauttamisen toimintamalli on toimiva alueellinen ja paikallinen liikenneturvallisuustyö. Lisäksi toteutetaan maakuntien liikennestrategian mukaisia liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteitä erityisesti liikenneturvallisuuden osalta. -- Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnallinen liikenneturvallisuusryhmä ohjaa ja seuraa liikenneturvallisuustilanteen kehittymistä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa. Seurannasta julkaistaan vuosittain liikenneturvallisuuskatsaus, jonka perusteella ryhmä suuntaa liikenneturvallisuustyötä maakunnissa.

Tervetuloa työhön! Käsikirja maahanmuuttajien työllistymiseen : KotoTyö- Työ kotouttamisen välineenä -hankkeen tulokset

KotoTyö – Työ kotoutumisen välineenä hanke on Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen koordinoima Euroopan pakolaisrahaston hanke, joka on toteutettu vuosina 2009 – 2011. Hankkeen tarkoituksena on ollut kotouttaa maahanmuuttajat työn avulla suomalaiseen yhteiskuntaan. KotoTyö- hanke on kehittänyt Työelämään ohjaavan koulutuksen pakolaistaustaisille maahanmuuttajille. Tämä työvoimapoliittinen koulutus sijoittuu kotoutumiskoulutusten jälkeen ja ennen työelämään pääsyä. Vuoden 2010 Työelämään ohjaavassa koulutuksessa Oulussa saatiin hyviä tuloksia: 88 % maahanmuuttajaopiskelijoista työllistyi, sai ammatillisen koulutuspaikan tai oppisopimuksen koulutuksen aikana. Tässä julkaisussa on kuvattu hankeen kehittämä koulutusmalli. Koulutusmalli ja hankkeen muut hyvät käytännöt ovat sovellettavissa kaikkialle Suomeen ja myös muihin maahanmuuttajaryhmiin kuin pakolaisiin. Hankkeen kohderyhminä ovat olleet myös Pohjois-Pohjanmaan kunnat, yritykset, yrittäjien kattojärjestöt ja kansalaisjärjestöt. Kyseiset tahot edesauttavat pakolaisten kotoutumista ja työllistymistä. Hankkeen kehittämät hyvät käytännöt yritysyhteistyössä ja järjestöjen aktivoimisessa maahanmuuttajien työllistämiseen ovat sovellettavissa muihin vastaaviin hankkeisiin.