Baltian maihin ja Puolaan suuntautuvan merirahtiliikenteen tulevaisuusskenaarioita

Työssä käsitellään Itämeren rahtiliikennettä ja sen kehitykseen vaikuttavia tekijöitä. Työn ajankohtaisuutta on lisännyt Euroopan unionin laajentuminen toukokuussa 2004, jolloin Viro, Latvia, Liettua ja Puola liittyivät kaikki EU:hun. Työn teoriaosuus painottuu tulevaisuudentutkimukseen ja erityisesti skenaariotutkimukseen. Työssä on esitetty kahdenlaisia skenaarioita. Toisissa käsitellä Suomesta ja Ruotsista Baltian maihin suuntautuvaa rahtiliikennettä. Skenaariot on ulottuvat aina vuoteen 2011 asti. Toiset skenaariot puolestaan käsittelevät Suomen ja Puolan välisen rahtiliikenteen tulevaisuutta. Baltian skenaarioissa korostuu Venäjän suuri rooli. Venäjälle suuntautuva transitoliikenne on kaikille Baltian maille hyvin tärkeää. Sen määrän kehitys kuitenkin riippuu hyvin paljon Venäjän omien satamien sekä Venäjän talouden kehityksestä. Venäjän taloudellinen kehitys säätelee myös hyvin paljon ympäristön kehitystä. Baltian liikenteen kehittymistä säätelee myös vahvasti koko Itä-Euroopan sekä Valko-Venäjän ja Ukrainan liikenteen kehitys. Euroopan unionin jäsenyys tuo omat lisänsä kehityksen suunnille erilaisten tukien ja kehitysprojektien mukana. Puolan skenaarioissa korostuu Puolan maantieteellisen sijainnin merkitys keskellä Eurooppaa. Paineet Saksan ruuhkaongelmien purkamisen ja itäisen Euroopan nopean talouskasvun myötä keskittyvät Puolan liikenteeseen. Puolan maaliikenneinfrastruktuuri vaatii suuria kehitysprojekteja, joita rahoittamaan tarvitaan etenkin Euroopan Unionia. Puolan valtion suuri asukaspotentiaali tekee siitä myös erityisen kiinnostavan sijoituskohteen ulkomaisille investoijille. Myös tämä osaltaan lisää Puolan liikennettä. Sekä Puolassa, että Baltiassa eletään vahvan kasvun aikaa. Tämä tekee molemmista mielenkiintoisen vaihtoehdon liikennöintikohteeksi.

Laajakaistaverkon topologian visualisointi

Viimeisten vuosien aikana laajakaistaoperaattoreiden laajakaistaverkot ovat nopeiden ja kiinteähintaisten laajakaistaliittymien johdosta kasvaneet suuriksi kokonaisuuksiksi. Kokonaisuuksia hallitaan erilaisilla verkonhallintatyökaluilla. Verkonhallintatyökalut sisältävät suuren määrän eri tasoista tietoa laitteista ja laitteiden välisistä suhteista. Kokonaisuuksien hahmottaminen ilman tiedoista rakennettua kuvaa on vaikeaa ja hidasta. Laajakaistaverkon topologian visualisoinnissa muodostetaan kuva laitteista ja niiden välisistä suhteista. Visualisoitua kuvaa voidaan käyttää osana verkonhallintatyökalua, jolloin käyttäjälle muodostuu nopeasti näkymä verkon laitteista ja rakenteesta eli topologiasta. Visualisoinnissa kuvan piirto-ongelma täytyy muuttaa graafin piirto-ongelmaksi. Graafin piirto-ongelmassa verkon rakennetta käsitellään graafina, joka mahdollistaa kuvan muodostamisen automaattisia piirtomenetelmiä hyväksikäyttäen. Halutunlainen ulkoasu kuvalle muodostetaan automaattisilla piirtomenetelmillä, joilla laitteiden ja laitteiden välisten suhteiden esitystapoja voidaan muuttaa. Esitystavoilla voidaan muuttaa esimerkiksi laitteiden muotoa, väriä ja kokoa. Esitystapojen lisäksi piirtomenetelmien tärkein tehtävä on laskea laitteiden sijaintien koordinaattien arvot, jotka loppujen lopuksi määräävät koko kuvan rakenteen. Koordinaattien arvot lasketaan piirtoalgoritmeilla, joista voimiin perustuvat algoritmit sopivat parhaiten laajakaistaverkkojen laitteiden sijaintien laskemiseen. Tämän diplomityön käytännön työssä toteutettiin laajakaistaverkon topologian visualisointityökalu.

Web-palvelutekniikka teollisuuden tietojärjestelmäintegraation kehitysvälineenä

Tänä päivänä tiedon nopea saatavuus ja hyvä hallittavuus ovat liiketoiminnan avainasioita. Tämän takia nykyisiä tietojärjestelmiä pyritään integroimaan. Integraatio asettaa monenlaisia vaatimuksia, jolloin sopivan integraatiomenetelmän ja -teknologian valitsemiseen pitää paneutua huolella. Integraatiototeutuksessa tulisi pyrkiä ns. löyhään sidokseen, jonka avulla voidaan saavuttaa aika-, paikka- ja alustariippumattomuus. Tällöin integraation eri osapuolien väliset oletukset saadaan karsittua minimiin, jonka myötä integraation hallittavuus ja vikasietoisuus paranee. Tässä diplomityössä keskitytään tutkimaan nykyisin teollisuuden käytössä olevien integraatiomenetelmien ja -teknologioiden ominaisuuksia, etuja ja haittoja. Lisäksi työssä tutustutaan Web-palvelutekniikkaan ja toteutetaan asynkroninen tiedonkopiointisovellus ko. teknologian avulla. Web-palvelutekniikka on vielä kehittyvä palvelukeskeinen teknologia, jolla pyritään voittamaan monet aiempia teknologioita vaivanneet ongelmat. Yhtenä teknologian päätavoitteista on luoda löyhä sidos integroitavien osapuolien välille ja mahdollistaa toiminta heterogeenisessa ympäristössä. Teknologiaa vaivaa kuitenkin vielä standardien puute esimerkiksi tietoturva-asioissa sekä päällekkäisten standardien kehitys eri valmistajien toimesta. Jotta teknologia voi yleistyä, on nämä ongelmat pystyttävä ratkaisemaan.

Levypyörien keskiöiden valmistuksen ja puristintyövaiheen kehittäminen

Tämän diplomityön tavoitteena oli selvittää levypyörien keskiöiden valmistuksen ja raskaiden puristintöiden kehittämisen vaihtoehdot. Työn teoriaosassa on esitelty levypyörien keskiöiden valmistuksessa käytettäviä meistoteknisiä menetelmiä ja puristintyövaiheen materiaalinkäsittelyn sekä työkalujen käsittelyn ja vaihdon kehittämisratkaisuja. Lisäksi on käsitelty teollisuusrobottien käyttöä puristintöiden kappaleenkäsittelyssä sekä puristintöiden työturvallisuutta. Tuotannon kehittämistarpeiden löytämiseksi työssä analysoitiin keskiötuotannon nykytilaa. Analyysiin perusteella tutkittiin vaihtoehtoisten valmistusmenetelmien käyttöä keskiöiden valmistuksessa sekä puristinosaston layoutin kehittämismahdollisuuksia. Lisäksi selvitettiin erilaisten työkalujen ja työkappaleiden käsittelyssä käytettävien järjestelmien soveltuvuutta raskailla epäkeskopuristimilla suoritettaviin levytöihin. Vaihtoehtoisten valmistusmenetelmien käytön kannattavuutta arvioitiin selvittämällä kappalekohtaiset valmistuskustannukset eri menetelmiä käytettäessä. Puristintöiden kehittämisvaihtoehtojen kannattavuutta selvitettiin alustavasti arvioimalla muutamien työkalujen ja työkappaleiden käsittelyratkaisujen vaatimien investointien suuruutta sekä investointien edellyttämiä tuottoja. Työssä selvitettiin levypyörien keskiöiden valmistuksen ja raskailla epäkeskopuristimilla suoritettavien levytöiden kehittämistarpeita ja kehittämisvaihtoehtoja. Tehdyn selvityksen ja työssä esitettyjen kehitysehdotusten perusteella voidaan tehdä kehityssuunnitelma levypyörien keskiöiden valmistuksen ja puristintyövaiheen kehittämiseksi havaittujen kehitystarpeiden mukaisesti.

Materiaalivirtojen kehittäminen asiakasohjautuvassa tuotannossa

Asiakasohjautuva valmistus on tämän päivän tuotanto-organisaation elinehto. Useilla aloilla kilpailukykyä ja kannattavaa tuotantoa on vaikea ylläpitää ilman asiakasohjaukseen perustuvaa tuotantotapaa. Tulevaisuuden yritys tarvitsee menestyäkseen kykyä mukautua nopeasti ja vaivattomasti markkinoiden yllättäviin muutoksiin. Näihin muutoksiin pystytään vastaamaan ketterällä tuotantofilosofialla, ja ketterän toiminnan nopealla omaksumisella onkin suuri merkitys yrityksen kilpailukykyyn tulevaisuuden kiristyvillä markkinoilla. Diplomityössä tarkastellaan herkästi markkinoiden muutoksiin sopeutuvan tuotannon vaatimuksia ja edellytyksiä. Työssä keskitytään ketterän tuotannon toimintatapojen ja piirteiden kuvaamiseen sekä niiden soveltamiseen käytännön toimitaan. Tavoitteina ovat materiaalivirtojen sujuvuuden parantaminen ja läpimenoaikojen lyhentäminen. Empiirisessä osassa kuvattiin kohdeyrityksen nykyinen toimintatapa ja esitettiin perusteltuja kehitysehdotuksia ketterän tuotannon piirteiden pohjalta. Tavoitteet pyrittiin saavuttamaan tuotantoeräkokojen optimoinnin, layout –muutosten, visuaalisten ohjausmenetelmien sekä automaattisten materiaalinkäsittelylaitteiden avulla. Työssä esitettiin käytännön toimenpide-ehdotukset, kustannuslaskelmat sekä arviot saavutettavista hyödyistä.

Flokkulaation seuraaminen partikkelikokoanalysaattorilla

Tässä työssä tutkittiin kahden erilaisen partikkelikokoanalysaattorin, PSyA:n ja PIA:n soveltuvuutta flokkuloinnin online-seurantaan. Kummallekin menetelmälle määritettiin raja-arvot, kuten lietteen maksimisakeus. Lisäksi tutkittiin flokkulanttiannostuksen, sekoitusnopeuden, sekoitusajan ja lietteen kiintoainepitoisuuden vaikutusta flokkikokojakaumaan. Kirjallisuusosassa tarkasteltiin kolloidisen suspension ominaispiirteitä, koaguloinnin ja flokkuloinnin teoriaa, flokkulaation kokeellista tutkimista sekä prosessin jatkuvatoimiseen seurantaan soveltuvia laitteita. Lisäksi esitettiin taustaa hydrometallurgisesta prosessista, johon työ liittyy. Flokkauskokeissa käytettiin jätevettä, jonka koostumus vastasi metalliteollisuuden peittausjätevesien tyypillistä koostumusta. Tutkittava jätevesimäärä käsiteltiin ensin kalkkimaidolla, jonka jälkeen saostunut kiintoaine flokattiin synteettisellä polymeeriflokkulantilla. Lietteen keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli n. 10 g/l. Esikokeiden perusteella PSyA:lla voitiin mitata ilman laimennusta, mutta PIA:lla tuloksia ei saatu ilman laimentamista kiintoainepitoisuuteen n. 2,5 g/l. Kokeiden aikana havaittiin, että flokit muodostuivat erittäin nopeasti. Flokkien hajoaminen alkoi pian sen jälkeen, kun flokkulantin annostelu lopetettiin. Sekoitusnopeudella 40 r/min tai alle flokit alkoivat laskeutua astian pohjalle sekoituksesta huolimatta ja ne pysyivät pitempään koossa kuin suuremmilla sekoitusnopeuksilla. 5 - 10 minuutin kuluttua flokkulantin lisäämisestä saavutettiin tasapaino, jolloin flokkien kokojakauma ei enää muuttunut. Sekoitusnopeuksilla 80 r/min ja 120 r/min tasapainotilanteen koko-jakauma oli selvästi kapeampi kuin pienimmällä sekoitusnopeudella. Alkuperäisessä lietteessä flokit olivat suurempia kuin laimennetussa lietteessä. PSyA:lla jännepituusjakaumien määrittäminen oli varsin hidasta prosessissa tapahtuviin muutoksiin verrattuna, ja tuloksissa oli suurta hajontaa. PIA:lla saadut partikkelikokojakaumat sitä vastoin olivat johdonmukaisempia, vaikka suurimpien flokkien määrittäminen osoittautuikin epämääräiseksi. Menetelmän suurimmaksi puutteeksi todettiin soveltumattomuus sakeiden lietteiden analysointiin. Kumpikaan menetelmä ei ilman modifiointia sovellu tutkitun lietteen kaltaisten prosessilietteiden flokkuloinnin seurantaan.

Hinnoittelutyökalu muunneltavia väliseinäratkaisuja suunnittelevalle ja toimittavalle liiketoimintayksikölle

Työn tavoitteena on kehittää rakennusteollisuudessa toimivalle liiketoimintayksikölle yksinkertainen ja nopeasti käytettävä hinnoittelutyökalu, jolla pystytään hinnoittelemaan useita erilaisia tuotevariaatioita. Hinnoittelutyökalun tarkoituksena on toimia kustannuslaskentatyökaluna, hinnoittelutyökaluna sekä projektien jälkiseurannan tukena analysoinnissa. Näiden toimintojen lisäksi hinnoittelutyökalun on kyettävä vertailemaan sekä budjetoituja eli laskettuja kustannuksia että syntyneitä kustannuksia toisiinsa. Työ toteutetaan excel –taulukkolaskentapohjaisena, jonka etuina on muunneltavuus sekä kustannustehokkuus. Työssä käsitellään hinnoittelun teoriaa sekä tuotekustannuslaskentaa joka on onnistuneen hinnoitteluprosessin perusta. Hinnoittelu ei perustu yksin tuotekohtaisiin kustannuksiin, vaan hinnoittelussa on otettava huomioon myös vallitseva markkinatilanne sekä asiakkaiden hintaherkkyys.Työssä käydään läpi hinnoittelutyökalun rakentaminen sekä sen toiminnan eri vaiheet. Työn tuloksena saadaan toimiva, yrityksen tarpeisiin räätälöity hinnoittelu- ja analysointityökalu. Työ on tuonut yritykselle hinnoittelutyökalun lisäksi oheishyötyjä kuten toimintojen järkeistymistä ja asioiden syvällisempää miettimistä. Toimenpide ehdotuksena yritystä kannustetaan jatkamaan hyvin alkanutta kehittymistä kohti rationalisoituneempaa yritystä.

Tuotantoprosessin optimointi valmistusta ja kokoonpanoa harjoittavassa yrityksessä

Diplomityö on tehty Instrumentarium Oyj:hin kuuluvan Datex-Ohmedan Helsingin tehtaalla. Työn tavoitteena on ollut Helsingin tehtaan tuotantoprosessin ja sen mitoitussääntöjen kehittäminen. Työ on ollut osa sekä yrityksen toimituskyvyn kehittämisprojektia

Suorituskyvyn analysointijärjestelmän implementointi pkt-yrityksessä

Työn tavoitteena oli kehittää prosessimalli, jonka avulla suorituskyvyn analysointijärjestelmä voidaan ottaa käyttöön pkt-yrityksessä. Lisäksi pyrittiin löytämään oikeita toimintatapoja, joilla järjestelmän suunnittelu ja käyttöönotto voidaan toteuttaa käytännössä. Samalla kartoitettiin potentiaalisia ongelmakohtia, joita implementointiprosessiin liittyy.Työn teoriaosassa käsitellään järjestelmän suunnittelua ja implementointiin vaikuttavia seikkoja. Lisäksi selvitetään suorituskyvyn mittaamisen teoriaa yleisemmin ja esitellään kirjallisuudesta löytyviä prosessimalleja implementointiin.Käytännön osassa suorituskyvyn analysointijärjestelmä suunniteltiin ja otettiin koekäyttöön kolmessa päijäthämäläisessä metallialan pkt-yrityksessä. Kohdeyritysten liikevaihto vaihtelee kymmenen ja sadan miljoonan markan välillä.Suorituskyvyn analysointijärjestelmän suunnittelun lähtökohta on, että mittariston on linkityttävä kiinteästi yrityksen strategiaan. Siten mittaristo voi ohjata yritystä strategian määrittelemään suuntaan. Ylimmän johdon vahva sitoutuminen implementointiprosessiin on ensiarvoisen tärkeää. Johdon on myös järjestettävä riittävät resurssit suunnittelutiimille, jotta onnistuminen on mahdollista. Suunniteltavan suorituskykymittariston on oltava pkt-yrityksessä helppokäyttöinen ja tietojen syöttämisen järjestelmään on oltava nopeaa, jotta siitä voi muodostua kiinteä osa yrityksen johtamista.

A Generic Framework Architecture for Portal Front End

A modem software development requires quick results and excellent quality, which leads to high demand for reusability in design and implementation of software components. The purpose of this thesis was to design and implement a reusable framework for portal front ends, including common portal features, such as authentication and authorization. The aim was also to evaluate frameworks as components of reuse and compare them to other reuse techniques. As the result of this thesis, a goo'd picture of framework's life cycle, problem domain and the actual implementation process of the framework, was obtained. It was also found out that frameworks fit well to solve recurrent and similar problems in a restricted problem domain. The outcome of this thesis was a prototype of a generic framework and an example application built on it. The implemented framework offered an abstract base for the portal front ends, using object-oriented methods and wellknown design patterns. The example application demonstrated the speed and ease of the application development based on the application frameworks.

E-hankinta ja sen käyttö ja hyödyntäminen teollisuusyrityksessä

Tässä tutkimuksessa olen selvittänyt sähköisten työkalujen hyödyntämisen mandollisuuksista teollisuusyrityksessä epäsuorissa hankinnoissa. Tutkimuksessa olen paneuduttu e-hankinnan terminologiaan ja menetelmiin, joita markkinoilla on käytössä. E-hankinta on keskeisin tutkimusalue. Toimittajien etsintään ja niiden hallinnointiin keskittyvät työkalut olen rajannut pois tutkimuksestani. Tutkimuksessa olen selvittänyt e-hankinnan keskeisiä haasteita ja onnistumisen elementtejä, jotta e-hankinnan käyttöönotto olisi mandollisimman helposti tehtävissä. Lukuisten esimerkkien avulla pyrin kartoittamaan e-hankinnan levinneisyyttä ja lisäksi tuon esille niitä potentiaalisia säästökohteita ja kustannusten leikkauksia, joita on mandollista toteuttaa ottamalla käyttöön sähköisen hankintamallin. Tutkimuksen loppuosassa keskityn tutkimaan Perloksen hankintavolyymeja ja löytämään sieltä ne hankintakategoriat, joille tämä sähköinen hankintamalli olisi mandollista ottaa käyttöön. Tässä tutkimuksessa tulen esittämään sähköisen hankintamallin käyttöönottoa ja samalla merkittävän kehityshankkeen toteuttamista lähitulevaisuudessa. Lopullisen päätöksen sähköisen hankintamallin käyttöönotosta ja projektin toteuttamisesta tekee yrityksen johto. Yrityksen johdolle sitten lopulta jää punnittavaksi, kuinka strategisena ja ajankohtaan nähden sopivana tämän tyyppisen kehitysprojektin toteuttaminen nähdään.

Strategisen johtamisen omistajalähtöinen näkökulma

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli analysoida strategisen johtamisen omistajalähtöistä johtamismallia kirjallisuuden valossa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin olemassa olevaan tekstiaineistoon perustuvaa tulkitsevaa käsitetutkimusta, jolle on ominaista, ettei tutkija ole vuorovaikutuksessa aineiston tuottajan kanssa. Työ oli luonteeltaan teoreettinen, kuvaileva ja laadullinen Tutkimuksen aineistona toimi neljä omistajalähtöistä johtamista käsittelevää teosta, joista kahdessa annettiin kokonaiskuva omistajalähtöisestä johtamisesta, yhdessä aihetta lähestyttiin arvonmäärityksen näkökulmasta ja yhdessä riskien-hallinnan näkökulmasta. Strategiaviitekehys muodostettiin käyttäen hyväksi Chaffeen kolmea, Mintzbergin yhdeksää sekä Volberda ja Elfringin kolmea koulukuntaa. Koulukuntajakoa hyödynnettiin strategisen johtamisen historiallisiin taustoihin tutustumisessa. Yrityksen arvonmääritykselle muodostettiin viitekehys strategia-kirjallisuuden määrittelemistä arvostrategioista. Kasvustrategian viiitekehys muodostui monialaistumisesta ja kansainvälistymisstrategiasta. Tutkimustulokset osoittavat, että omistajalähtöisesti johdetun yrityksen kaiken toiminnan lähtökohtana on omistajien varallisuuden kasvattaminen. Omistajien yritykseen kohdistuvat odotukset ovat yrityksen markkina-arvossa. Hallituksen merkitys johdon ja omistajien rajapintana lisääntyy. Johdon palkkiot on kytketty osakekurssiin. Osakkeenomistajat voidaan jakaa kahteen ryhmään: pääomasijoittajiin ja pörssisijoittajiin. Pääomasijoittajat odottavat yritykseltä tasaista kasvua, maltillista osinkopolitiikkaa, kannattavaa liiketoimintaa sekä riskienhallintaa pitkällä aikavälillä. Pörssisijoittajien odotukset ovat yrityksen markkina-arvossa ja pikaisissa voitoissa.

Kielitiede. Yleinen kielitiede

Kokoelmassa oli 7882 nimekettä (31,8 % kielitieteiden kaikista nimekkeistä), josta käännöstieteen osuus 764 nimekettä. Kielitieteiden koko nimekemäärä oli 24794 (4.9.2006). Aineistoa oli 20 kielellä. Pääkielet englanti 52% ja saksa 18%. Julkaisuvuosien moodi oli 1980-1989 (34% aineistosta). Yleisen kielitieteen kokoelmat tukevat kieli-ja käännöstieteiden laitoksen opetusta, tutkimusta ja opiskelua. Yleistä kielitiedettä sinänsä ei voi opiskella pääaineena Tampereen yliopistossa. Oppiaine pyrkii tarjoamaan perustavaa tietoa inhimillisen kielen yleisistä ominaisuuksista, ihmisen suhteesta omaan kieleensä ja kielten rakenteellisesta kuvaamisesta. Kirjaston luokituksen mukaan yleisen kielitieteen kokoelmaan sisältyy käännöstiede, jossa pääainevaihtoehtoina jatkotutkintoihin asti ovat käännöstiede (englanti), käännöstiede (saksa) ja käännöstiede (venäjä).

Kasvatustiede

Kartoituksessa mukana kasvatustieteen kaikki Tamcat-tietokantaan luetteloidut kokoelmat yliopiston kirjastossa; aihealueen hankintavastuu on Humanistis-kasvatustieteellisen osaston toimipaikoilla (Humanika ja Hämeenlinnan yksikkö). Kokoelmat kartoitettiin lukuunottamatta kurssikirjoja. Hämeenlinnan yksikössä on laajat kasvatustieteen ja didaktiikan monogratiakokoelmat (16060 nimekettä). Humanikan kokoelmassa (23120) painopistealueina ylin opetus (7108 nimekettä), opetussuunnitelmat ja didaktiikka (3523 nimekettä). Aikuiskasvatuksella (1689 nimekettä) historiallisesti tärkeä asema yliopistossa. Kokoelman pääkielet ovat suomi 46,6% ja englanti 34,8%. Julkaisuvuoden moodi molemmissa kokoelmissa 1980-1989 (29,5 %). Kokoelmasta 61 % julkaistu 1989 tai sitä ennen. Humanikan kokoelmasta oli 6.11.06 lainassa 14 % ja Hämeenlinnan yksikössä n. 10 %. Humanikan kokoelman nimekkeitä lainattu keskimäärin 2,16 kertaa (1991 jälkeen); Hämeenlinnan 1,57 kertaa. Hämeenlinnan yksikössä lainassa olevista didaktiikan kirjoista on 48 % v. 2000 jälkeen painettuja, vastaava luku Humanikassa on 37%. Humanikassa n. 550 nimekettä (pain. ennen v. 1960) on vain korttiluettelossa. Kokoelma sisältää kirjoja ja kausijulkaisuja, painopisten on painetussa aineistossa. Kokoelmaan hankitaan aineistoa kokoelmien kehittämisohjelman mukaisesti tutkimustasolla ja elektronista aineistoa priorisoiden. Kasvatustieteiden tiedekunnan tehtävänä on tutkia elinikäistä oppimista ja koulutusta ja tarjota siihen pohjautuvaa ylintä opetusta. Opetusalat: aikuiskasvatus (Suomen vanhin professuuri), kasvatustiede, varhaiskasvatus, aineenopettajankoulutus ja luokanopettajankoulutus. Laitokset: Kasvatustieteiden laitos, Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos Tampereella ja Hämeenlinnassa. Hämeenlinnassa on kasvatustieteiden laitokseen kuuluva Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskus, joka tuottaa myös tutkintoja.Tiedekunnan tutkinnot tohtorin, lisensiaatin ja maisterin tutkintojen lisäksi lastentarhanopettajan tutkinto. Opiskelijamäärä v. 2005 oli 1507 ( 9.5% kaikista); opettajamäärä 62 (3,4%).Tampereen opettajankoulutuslaitoksen Varhaiskasvatuksen yksikkö pitää yllä omaa laitoskirjastoa.

Toimialamuutos ja trendien mukaiset mahdollisuudet yhteistyön avulla – kuitu- ja lastulevyteollisuus

Tämä tutkimus tarkastelee toimialamuutosta kuitu- ja lastulevyteollisuuden näkökulmasta. Metsäteollisuus elää Suomessa murroskautta, johon tarvitaan nopeasti radikaaleja ratkaisuja. Uusia mahdollisuuksia tulisi pohtia, tutkia ja luoda yli toimialarajojen yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Tutkimus on tulevaisuudentutkimus ja tutkimus rajattiin kolmen teeman ympärille: raaka-aine, ympäristö ja terveys. Teemojen muodostamisessa huomioitiin kohdeyritysten, Puhos Board Oy:n ja Suomen Kuitulevy Oy:n, lähtötilanteet yhdistämällä ne yrityksille oleellisiin ja potentiaalisiin trendeihin ja signaaleihin. Tutkimuksen empiirinen osio muodostui innovaatiosessiosta, johon osallistui 29 henkilöä. Keskeiset tulokset tutkimuksesta olivat, että mielikuvat kuitu- ja lastulevyteollisuudesta ovat heikot ja kuluttajiin pitäisi saada parempi kosketus. Trendien huomioiminen liiketoiminnassa tuo teollisuuden lähemmäksi kuluttajaa. Trendejä voisi myötäillä esimerkiksi lisäämällä tarkoituksenmukaisen ainesosan tuotteeseen. Kohdeyritysten tulisi miettiä mihin toimialaan kuitu- ja lastulevyteollisuus oikeastaan kuuluu, jolloin koko liiketoiminnan suuntaa voitaisiin muuttaa. Apua liiketoiminnan suunnan muuttamiseen saa innovaatioverkoston kautta.