Tragedian tarina. Nuoren itsemurhaan päättynyt elämä vanhemman kertomana

Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisnuorten itsemurhia teon inhimillisen ja sosiaalisen ulottuvuuden näkökulmasta. Tutkimustehtävänä on itsemurhan tehneen lapsen vanhempien subjektiivisten kokemusten tavoittaminen. Tarkoituksena on selvittää (1) millaisia sisältöjä ja merkityksiä nuoren elämä ja itsemurha saavat vanhempien kertomuksissa, (2) millä tavoin vanhemmat ovat ennakoineet nuoren tulevaa itsemurhaa ja millaisiksi varjelevat tekijät muodostuvat vanhempien ennakointien pohjalta sekä (3) miten auttamistyö merkityksellistyy osana ennusmerkkeihin ja varjeleviin tekijöihin liittyviä kertomuksia. Tutkimus on suunnattu edistämään itsemurhien ehkäisyä. Tutkimustyyppinä on narratiivinen laadullinen tutkimus. Pääaineistona on 14 lapsen itsemurhakuoleman kokeneen vanhemman kerronnallista haastattelua. Nuorten kuoliniän vaihteluväli on 15–31 vuotta. Täydentävä aineisto koostuu vanhempien kanssa käydyistä sähköpostikeskusteluista sekä heidän antamasta kirjallisesta lisämateriaalista, johon lukeutuu vanhempien omia muistelmia, heidän itsemurhan tehneiden lasten päiväkirjamerkintöjä ja jäähyväiskirjeitä. Analysointi on väljästi ymmärrettynä aineistolähtöinen. Analyysi perustuu narratiivisuuden ja sisällönanalyysin suomiin mahdollisuuksiin tukeutuen myös elämäkerralliseen näkökulmaan. Elämä ja kuolema ovat toistensa vastakohtia ja tiloja, jotka ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Itsensä surmaamisessa merkityksellistyy tavoitteellinen toiminta, jolla on korostuneesti yhteys nuoren sosiaaliseen ympäristöön suhteineen ja tapahtumineen. Ennusmerkit, eli vanhempien jälkikäteen näkemät vihjeet ennen lapsen itsemurhaa, liittyvät useisiin samanaikaisesti tapahtuneisiin prosesseihin, joissa elämään yleisesti liittyvät osa-alueet ovat yhdistyneet toisiinsa ja sekoittuneet keskenään. Varjelevat tekijät rakentuvat ennusmerkkien kääntöpuolina eli sisältöinä, joita vanhemman näkökulmasta nuoren eläessä olisi pitänyt tapahtua. Kyse voi olla myös seikoista, joista vanhempi on jälkeenpäin pohtinut, että tämä jonkun olisi pitänyt ymmärtää tai tehdä toisin. Vanhemmat kritisoivat laajasti auttamistyötä. Kritiikki kohdistui palvelujärjestelmään ja auttamistyötä toteuttaneiden tahojen toimintaan. Vanhempien kriittinen toimijuus tekee näkyväksi yksilön ja yhteiskunnan välisen kompleksisen suhteen. Palvelujärjestelmää on kehitettävä kokemusperäisen tiedon näkökulmasta. Ammattikäytännöissä korostuu psykososiaalisen työn merkitys. Tutkimus osoittaa, että sensitiivisten aiheiden tutkiminen on tärkeää ja laadullisen kulttuurisen kontekstin huomioivain itsemurhatutkimuksen tarve on suuri.

Kirkkoherrojen osaamisen johtamisen kehittäminen. Case: Lappeenrannan seurakuntayhtymä

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan osaamisen johtamista Lappeenrannan seurakuntayhtymässä kirkkoherrojen näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten kirkkoherrojen osaamisen johtamista voidaan kehittää. Tutkielmassa tarkastellaan kirkkoherrojen roolia ja tehtäviä sekä käytössä olevia osaamisen kehittämisen menetelmiä. Lisäksi paneudutaan osaamisen johtamisen haasteisiin ja hengellisen työn erityispiirteisiin. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla Lappeenrannan seurakuntayhtymän kaikkia viittä kirkkoherraa. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan havaita, että osaamisen johtaminen ei seurakuntayhtymässä ole kovin suunnitelmallista tai pitkäjänteistä. Tulevaisuuden haasteina nähdään etenkin kirkon yhteiskunnallisen aseman muuttuminen ja jäsenmäärän väheneminen. Suurimpana osaamisen johtamiseen liittyvänä haasteena kirkkoherrat kokevat ajan puutteen. Kirkkoherrojen näkemyksissä omasta roolistaan osaamisen johtamisessa korostuvat kokonaisuuksien hallinta, yleisten suuntaviivojen määrittely ja yhteisen suunnan selkiyttäminen. Osaamisen kehittämisen menetelmiä on käytössä monia, mutta pääpaino on keskusteluissa ja palavereissa sekä koulutuksissa. Hengellisen työn erityispiirteinä nähdään kirkon erityinen arvomaailma sekä uskon henkilökohtainen ja intiimi olemus. Osaaminen tulisi seurakuntayhtymässä ottaa tietoiseksi johtamisen kohteeksi. Kirkkoherrat voivat kehittää omaa osaamisen johtamistaan parantamalla tietoisuutta esimiehen eri rooleista ja tehtäväkentistä. Erityisesti yksilöiden oppimisen tukemiseen ja oppimista edistävän ilmapiirin luomiseen tulisi tulevaisuudessa kiinnittää huomiota. Osaamisen kehittämisen menetelmistä suositeltavia ovat etenkin erilaiset työssä oppimisen keinot.

Linguistic skills and trust creation in international business relationships

Today’s international business in highly related to crossing national, cultural and linguistic borders making communication and linguistic skills a vital part of the trade. The purpose of the study is to understand the role of linguistic skills in trust creation in international business relationships. Subobjectives are to discuss the importance of linguistic skills in international business context, to evaluate the strategic value of trust in business relationships and to analyze the extent to which linguistic skills affect trust formation. The scope is restricted to business-to-business markets. The theoretical background consists of different theories and previous studies related to trust and linguistic skills. Based on the theory a new LTS-framework is created to demonstrate a process model of linguistic skills affecting trust creation in international B2B relationships. This study is qualitative using interviews as a data collection method. Altogether eleven interviews were conducted between October 2014 and February 2015. All of the interviewees worked for organizations operating in the field of international business in B2B markets, spoke multiple languages and had a lot of experience in sales and negotiations. This study confirms that linguistic skills are an important part of international business. In many organizations English is used as lingua franca. However, there are several benefits of speaking the mother tongue of the customer. It makes people feel more relaxed and it makes the relationship more intimate and allows to continue developing it at a more personal level. From the strategic point of view trust creates competitive advantage to a company adding strategic value to the business. The data also supported the view that linguistic skills definitely impact the trust formation process. Quickness and easiness could be stated as the main benefits. It was seen that trust forms faster because both parties understand each other better and they become more open about information sharing within a shorter period of time. These findings and the importance of linguistic skills in trust creation should be acknowledged by organizations, especially regarding the human resource management. Boundary spanners are in key positions so special attention should be put into hiring and educating employees which then take care of company’s relationships. Eventually, these benefits are economical and affect to the profitability of the organization

Internal communication during an organizational change: An ethnographic case study

This study discusses the importance of internal communication during organizational change of a case study company X. The purpose of this study is to find out how to use internal communication effectively during organizational change. This study is an ethnographic cade study where a unique case of an organizational change was chosen as the research object. The theoretical background of this study consists of literature relating to the concepts of communication, organizational communication, organizational change, change management and communication of change. The empirical research conducted for this study is based on an ethnographic research method where data was collected through participant observation, informal interviews and field records in the form of a research diary. The research data was collected between September and December 2015. During this period the researcher was working within the case study organization while observing the internal communication during the organizational change process. Triangulation was used to analyze the research data in order to build a united and theoretical picture of the topic. The study finds that without clear internal communication strategy the effectiveness of communication is ought to be poor, which may lead to resistance of change, lack of trust and lower level of overall job satisfaction. Moreover the study findings highlight the importance of managerial presence during an organizational change process and consistency in using formal and informal communication and utilizing multiple communication channels. Based on the findings of this research the study suggests that during an organizational change process a clear internal communication strategy should be carefully planned and executed. The goals of internal communication should be clearly stated and communicated to the company’s employees. The findings of this study enhance importance of managers promoting sense of belonging, developing awareness of the overall change process and contributing to the manager employee relationships and trust. In addition this study points out the key factors that should be included in the internal change communication strategy which are how to ensure that the communications, both vertical and horizontal, are constant. Future research is however necessary in order to gain a more comprehensive view of the research and wider perspective of the case study. Nevertheless, this study deepens the understanding of how to use internal communication effectively during organizational change.