Novel virtual environment and real-time simulation based methods for improving life-cycle efficiency of non-road mobile machinery

Virtual environments and real-time simulators (VERS) are becoming more and more important tools in research and development (R&D) process of non-road mobile machinery (NRMM). The virtual prototyping techniques enable faster and more cost-efficient development of machines compared to use of real life prototypes. High energy efficiency has become an important topic in the world of NRMM because of environmental and economic demands. The objective of this thesis is to develop VERS based methods for research and development of NRMM. A process using VERS for assessing effects of human operators on the life-cycle efficiency of NRMM was developed. Human in the loop simulations are ran using an underground mining loader to study the developed process. The simulations were ran in the virtual environment of the Laboratory of Intelligent Machines of Lappeenranta University of Technology. A physically adequate real-time simulation model of NRMM was shown to be reliable and cost effective in testing of hardware components by the means of hardware-in-the-loop (HIL) simulations. A control interface connecting integrated electro-hydraulic energy converter (IEHEC) with virtual simulation model of log crane was developed. IEHEC consists of a hydraulic pump-motor and an integrated electrical permanent magnet synchronous motorgenerator. The results show that state of the art real-time NRMM simulators are capable to solve factors related to energy consumption and productivity of the NRMM. A significant variation between the test drivers is found. The results show that VERS can be used for assessing human effects on the life-cycle efficiency of NRMM. HIL simulation responses compared to that achieved with conventional simulation method demonstrate the advances and drawbacks of various possible interfaces between the simulator and hardware part of the system under study. Novel ideas for arranging the interface are successfully tested and compared with the more traditional one. The proposed process for assessing the effects of operators on the life-cycle efficiency will be applied for wider group of operators in the future. Driving styles of the operators can be analysed statistically from sufficient large result data. The statistical analysis can find the most life-cycle efficient driving style for the specific environment and machinery. The proposed control interface for HIL simulation need to be further studied. The robustness and the adaptation of the interface in different situations must be verified. The future work will also include studying the suitability of the IEHEC for different working machines using the proposed HIL simulation method.

The Performance of European Small Cap Equity Funds

The thesis examines the risk-adjusted performance of European small cap equity funds between 2008 and 2013. The performance is measured using several measures including Sharpe ratio, Treynor ratio, Modigliani measure, Jensen alpha, 3-factor alpha and 4-factor alpha. The thesis also addresses the issue of persistence in mutual fund performance. Thirdly, the relationship between the activity of fund managers and fund performance is investigated. The managerial activity is measured using tracking error and R-squared obtained from a 4-factor asset pricing model. The issues are investigated using Spearman rank correlation test, cross-sectional regression analysis and ranked portfolio tests. Monthly return data was provided by Morningstar and consists of 88 mutual funds. Results show that small cap funds earn back a significant amount of their expenses, but on average loose to their benchmark index. The evidence of performance persistence over 12-month time period is weak. Managerial activity is shown to positively contribute to fund performance

Public-private partnership investments in dry ports – Russian logistics markets and risks

The investments have always been considered as an essential backbone and so-called ‘locomotive’ for the competitive economies. However, in various countries, the state has been put under tight budget constraints for the investments in capital intensive projects. In response to this situation, the cooperation between public and private sector has grown based on public-private mechanism. The promotion of favorable arrangement for collaboration between public and private sectors for the provision of policies, services, and infrastructure in Russia can help to address the problems of dry ports development that neither municipalities nor the private sector can solve alone. Especially, the stimulation of public-private collaboration is significant under the exposure to externalities that affect the magnitude of the risks during all phases of project realization. In these circumstances, the risk in the projects also is becoming increasingly a part of joint research and risk management practice, which is viewed as a key approach, aiming to take active actions on existing global and specific factors of uncertainties. Meanwhile, a relatively little progress has been made on the inclusion of the resilience aspects into the planning process of a dry ports construction that would instruct the capacity planner, on how to mitigate the occurrence of disruptions that may lead to million dollars of losses due to the deviation of the future cash flows from the expected financial flows on the project. The current experience shows that the existing methodological base is developed fragmentary within separate steps of supply chain risk management (SCRM) processes: risk identification, risk evaluation, risk mitigation, risk monitoring and control phases. The lack of the systematic approach hinders the solution of the problem of risk management processes of dry port implementation. Therefore, management of various risks during the investments phases of dry port projects still presents a considerable challenge from the practical and theoretical points of view. In this regard, the given research became a logical continuation of fundamental research, existing in the financial models and theories (e.g., capital asset pricing model and real option theory), as well as provided a complementation for the portfolio theory. The goal of the current study is in the design of methods and models for the facilitation of dry port implementation through the mechanism of public-private partnership on the national market that implies the necessity to mitigate, first and foremost, the shortage of the investments and consequences of risks. The problem of the research was formulated on the ground of the identified contradictions. They rose as a continuation of the trade-off between the opportunities that the investors can gain from the development of terminal business in Russia (i.e. dry port implementation) and risks. As a rule, the higher the investment risk, the greater should be their expected return. However, investors have a different tolerance for the risks. That is why it would be advisable to find an optimum investment. In the given study, the optimum relates to the search for the efficient portfolio, which can provide satisfaction to the investor, depending on its degree of risk aversion. There are many theories and methods in finance, concerning investment choices. Nevertheless, the appropriateness and effectiveness of particular methods should be considered with the allowance of the specifics of the investment projects. For example, the investments in dry ports imply not only the lump sum of financial inflows, but also the long-term payback periods. As a result, capital intensity and longevity of their construction determine the necessity from investors to ensure the return on investment (profitability), along with the rapid return on investment (liquidity), without precluding the fact that the stochastic nature of the project environment is hardly described by the formula-based approach. The current theoretical base for the economic appraisals of the dry port projects more often perceives net present value (NPV) as a technique superior to other decision-making criteria. For example, the portfolio theory, which considers different risk preference of an investor and structures of utility, defines net present value as a better criterion of project appraisal than discounted payback period (DPP). Meanwhile, in business practice, the DPP is more popular. Knowing that the NPV is based on the assumptions of certainty of project life, it cannot be an accurate appraisal approach alone to determine whether or not the project should be accepted for the approval in the environment that is not without of uncertainties. In order to reflect the period or the project’s useful life that is exposed to risks due to changes in political, operational, and financial factors, the second capital budgeting criterion – discounted payback period is profoundly important, particularly for the Russian environment. Those statements represent contradictions that exist in the theory and practice of the applied science. Therefore, it would be desirable to relax the assumptions of portfolio theory and regard DPP as not fewer relevant appraisal approach for the assessment of the investment and risk measure. At the same time, the rationality of the use of both project performance criteria depends on the methods and models, with the help of which these appraisal approaches are calculated in feasibility studies. The deterministic methods cannot ensure the required precision of the results, while the stochastic models guarantee the sufficient level of the accuracy and reliability of the obtained results, providing that the risks are properly identified, evaluated, and mitigated. Otherwise, the project performance indicators may not be confirmed during the phase of project realization. For instance, the economic and political instability can result in the undoing of hard-earned gains, leading to the need for the attraction of the additional finances for the project. The sources of the alternative investments, as well as supportive mitigation strategies, can be studied during the initial phases of project development. During this period, the effectiveness of the investments undertakings can also be improved by the inclusion of the various investors, e.g. Russian Railways’ enterprises and other private companies in the dry port projects. However, the evaluation of the effectiveness of the participation of different investors in the project lack the methods and models that would permit doing the particular feasibility study, foreseeing the quantitative characteristics of risks and their mitigation strategies, which can meet the tolerance of the investors to the risks. For this reason, the research proposes a combination of Monte Carlo method, discounted cash flow technique, the theory of real options, and portfolio theory via a system dynamics simulation approach. The use of this methodology allows for comprehensive risk management process of dry port development to cover all aspects of risk identification, risk evaluation, risk mitigation, risk monitoring, and control phases. A designed system dynamics model can be recommended for the decision-makers on the dry port projects that are financed via a public-private partnership. It permits investors to make a decision appraisal based on random variables of net present value and discounted payback period, depending on different risks factors, e.g. revenue risks, land acquisition risks, traffic volume risks, construction hazards, and political risks. In this case, the statistical mean is used for the explication of the expected value of the DPP and NPV; the standard deviation is proposed as a characteristic of risks, while the elasticity coefficient is applied for rating of risks. Additionally, the risk of failure of project investments and guaranteed recoupment of capital investment can be considered with the help of the model. On the whole, the application of these modern methods of simulation creates preconditions for the controlling of the process of dry port development, i.e. making managerial changes and identifying the most stable parameters that contribute to the optimal alternative scenarios of the project realization in the uncertain environment. System dynamics model allows analyzing the interactions in the most complex mechanism of risk management process of the dry ports development and making proposals for the improvement of the effectiveness of the investments via an estimation of different risk management strategies. For the comparison and ranking of these alternatives in their order of preference to the investor, the proposed indicators of the efficiency of the investments, concerning the NPV, DPP, and coefficient of variation, can be used. Thus, rational investors, who averse to taking increased risks unless they are compensated by the commensurate increase in the expected utility of a risky prospect of dry port development, can be guided by the deduced marginal utility of investments. It is computed on the ground of the results from the system dynamics model. In conclusion, the outlined theoretical and practical implications for the management of risks, which are the key characteristics of public-private partnerships, can help analysts and planning managers in budget decision-making, substantially alleviating the effect from various risks and avoiding unnecessary cost overruns in dry port projects.

Liquidity Risk in the Finnish Stock Market

This study explores the pricing of liquidity risk and its effect on stock returns in the Finnish stock market. In addition to that, it investigates whether there is a trend in liquidity risk. Finally, it analyzes whether the two chosen liquidity measures provide different results. The data consists of all the common shares listed in the Finnish stock market during the period of 1/1997–7/2015. To examine whether liquidity risk affects stock returns in the Finnish stock market, this study utilizes a conditional version of liquidity-adjusted capital asset pricing model (LCAPM) by Acharya and Pedersen (2005). Two recently proposed illiquidity measures – PQS and AdjILLIQ – are used in the empirical estimation to see whether there are differences in the results between the measures. The time-varying conditional liquidity risks are estimated by using a multivariate DCC-GARCH model, while the pricing of the liquidity risk is conducted by applying fixed effect panel regression. The results imply that investors in the Finnish stock market are willing to pay a premium to hedge from wealth shocks and having liquid assets during the declined market liquidity. However, investors are not willing to pay a premium for stocks with higher returns during illiquid markets. The total annualized illiquidity premiums found in the Finnish stock market are 1.77% and 1.04%, based on the PQS and AdjILLIQ measures, respectively. The study also shows that liquidity risk does not exhibit decreasing trend, and investors should consider liquidity risk in their portfolio diversification in the Finnish stock market.

Pricing of Liquidity Risks in London Stock Exchange

This thesis aims to investigate pricing of liquidity risks in London Stock Exchange. Liquidity Adjusted Capital Asset Pricing Model i.e. LCAPM developed by Acharya and Pedersen (2005) is being applied to test the influence of various liquidity risks on stock returns in London Stock Exchange. The Liquidity Adjusted Capital Asset Pricing model provides a unified framework for the testing of liquidity risks. All the common stocks listed and delisted for the period of 2000 to 2014 are included in the data sample. The study has incorporated three different measures of liquidity – Percent Quoted Spread, Amihud (2002) and Turnover. The reason behind the application of three different liquidity measures is the multi-dimensional nature of liquidity. Firm fixed effects panel regression is applied for the estimation of LCAPM. However, the results are robust according to Fama-Macbeth regressions. The results of the study indicates that liquidity risks in the form of (i) level of liquidity, (ii) commonality in liquidity (iii) flight to liquidity, (iv) depressed wealth effect and market return as well as aggregate liquidity risk are priced at London Stock Exchange. However, the results are sensitive to the choice of liquidity measures.

Optimointijärjestelmän kehittäminen sähköä ja lämpöä tuottavaan voimalaitokseen

Työn tavoitteena oli kehittää automaattinen optimointijärjestelmä energiayhtiön omistamaan pieneen sähkön- ja lämmöntuotantolaitokseen (CHP-laitos). Optimointitarve perustuu energiayhtiön sähkön hankintaan sähköpörssistä, kaasun hankintahintaan, kohteen paikallisiin sähkö- ja lämpökuormituksiin ja muihin laitoksen talouteen vaikuttaviin tekijöihin. Kehitettävällä optimointijärjestelmällä ontarkoitus tulevaisuudessa hallita useita hajautetun energiantuotannon yksiköitäkeskitetysti. Työssä kehitettiin algoritmi, joka optimoi voimalaitoksen taloutta sähkötehoa säätävillä ajomalleilla ja suoralla sähköteho-ohjeella. Työssä kehitetyn algoritmin tuottamia hyötyjä selvitettiin Harjun oppimiskeskuksen CHP-laitoksen mittaushistoriatiedoilla. CHP-laitosten käytön optimointiin luotiin keskitettyyn laskentaan ja hajautettuun ohjaukseen perustuva järjestelmä. Se ohjaa CHP-laitoksia reaaliaikaisesti ja ennustaa historiatietoihin perustuvalla aikasarjamallilla laitoksen tulevaa käyttöä. Optimointijärjestelmän toimivuus ja saatu hyöty selvitettiin Harjun oppimiskeskuksen CHP-laitoksella vertaamalla mittauksista laskettua toteutunutta hyötyä optimointijärjestelmän laskemaan ennustettuun hyötyyn.

Kulutusosapalvelun hinnoittelumallin kehittäminen

Tämä diplomityö käsittelee paperikoneiden kulutusosapalvelua tarjoavan yrityksen hinnoittelumallin kehittämistä haastavassa toimintaympäristössä, jossa kilpailu on kiristynyt ja asiakkaat ovat muuttuneet entistä hintatietoisemmiksi. Työn tavoitteena on kehittää kulutusosapalvelulle hinnoittelumalli ja pohtia ¤/tuotettu paperitonni (¤/tonni)-hinnoittelun soveltuvuutta paperikoneiden kulutusosapalvelua toimittaville yrityksille. ¤/tonni-hinnoittelussalähtökohta on asiakkaalle tuotettu hyöty; kuinka paljon paperia kulutusosilla pystytään tuottamaan. ¤/tonni-hinnoittelua tarkastellaan tarkemmin esimerkkiasiakkaiden avulla, joiden tehtailla toimintatavat kulutusosapalveluun liittyen vaihtelevat. Tavoitteena on selvittää kulutusosapalvelun ¤/tonni-kustannukset eri toimintatavoissa kulutusosapalveluita tarjoavan yrityksen sekä asiakkaan näkökulmasta. Työssä selvitetään kuinka eri toimintatapojen ja asiakkaiden kannattavuus vaihtelee kulutusosapalveluita tarjoavan yrityksen kannalta, jamikä toimintamalli on edullisin asiakkaan kannalta. Kehitettävän hinnoittelumallin avulla analysoidaan, kuinka paljon hyötyä kulutusosapalveluita tarjoava yritys tarjoaa asiakkailleen palveluillaan. Kulutusosapalvelu jaetaan kolmeen selvitettävään kustannuskomponenttiin; kulutusosa-, logistiikka- ja laadun puutekustannuksiin. Työn teoreettinen osa koostuu kirjallisuustutkimuksesta liittyen hinnoitteluun, hinnoittelumalleihin ja hinnoittelusopimuksiin. Työnempiirinen osa perustuu haastatteluihin ja sisäisten tietojärjestelmien tietoihin. Kirjallisuustutkimuksen, haastattelujen ja kohdeyrityksen sisäisen materiaalin avulla mallinnetaan loogismatemaattisesti taulukkolaskentasovellus, ¤/tonni-hinnoittelumalli. Työn keskeiset tulokset liittyvät siihen, mitä asioita tulee huomioida ¤/tonni-hinnoittelusopimusta asiakkaan kanssa tehtäessä, miten ¤/tonni-kustannukset vaihtelevat eri toimintavoissa ja kuinka hinnoittelumallin kehittämistä kannattaa edelleen jatkaa.

Converter-flux-based current control of voltage source PWM rectifiers - analysis and implementation

Pulsewidth-modulated (PWM) rectifier technology is increasingly used in industrial applications like variable-speed motor drives, since it offers several desired features such as sinusoidal input currents, controllable power factor, bidirectional power flow and high quality DC output voltage. To achieve these features,however, an effective control system with fast and accurate current and DC voltage responses is required. From various control strategies proposed to meet these control objectives, in most cases the commonly known principle of the synchronous-frame current vector control along with some space-vector PWM scheme have been applied. Recently, however, new control approaches analogous to the well-established direct torque control (DTC) method for electrical machines have also emerged to implement a high-performance PWM rectifier. In this thesis the concepts of classical synchronous-frame current control and DTC-based PWM rectifier control are combined and a new converter-flux-based current control (CFCC) scheme is introduced. To achieve sufficient dynamic performance and to ensure a stable operation, the proposed control system is thoroughly analysed and simple rules for the controller design are suggested. Special attention is paid to the estimationof the converter flux, which is the key element of converter-flux-based control. Discrete-time implementation is also discussed. Line-voltage-sensorless reactive reactive power control methods for the L- and LCL-type line filters are presented. For the L-filter an open-loop control law for the d-axis current referenceis proposed. In the case of the LCL-filter the combined open-loop control and feedback control is proposed. The influence of the erroneous filter parameter estimates on the accuracy of the developed control schemes is also discussed. A newzero vector selection rule for suppressing the zero-sequence current in parallel-connected PWM rectifiers is proposed. With this method a truly standalone and independent control of the converter units is allowed and traditional transformer isolation and synchronised-control-based solutions are avoided. The implementation requires only one additional current sensor. The proposed schemes are evaluated by the simulations and laboratory experiments. A satisfactory performance and good agreement between the theory and practice are demonstrated.

Short-term forecasting of power demand in the Nord Pool market

Sähkönkulutuksen lyhyen aikavälin ennustamista on tutkittu jo pitkään. Pohjoismaisien sähkömarkkinoiden vapautuminen on vaikuttanut sähkönkulutuksen ennustamiseen. Aluksi työssä perehdyttiin aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen. Sähkönkulutuksen käyttäytymistä tutkittiin eri aikoina. Lämpötila tilastojen käyttökelpoisuutta arvioitiin sähkönkulutusennustetta ajatellen. Kulutus ennusteet tehtiin tunneittain ja ennustejaksona käytettiin yhtä viikkoa. Työssä tutkittiin sähkönkulutuksen- ja lämpötiladatan saatavuutta ja laatua Nord Poolin markkina-alueelta. Syötettävien tietojen ominaisuudet vaikuttavat tunnittaiseen sähkönkulutuksen ennustamiseen. Sähkönkulutuksen ennustamista varten mallinnettiin kaksi lähestymistapaa. Testattavina malleina käytettiin regressiomallia ja autoregressiivistä mallia (autoregressive model, ARX). Mallien parametrit estimoitiin pienimmän neliösumman menetelmällä. Tulokset osoittavat että kulutus- ja lämpötiladata on tarkastettava jälkikäteen koska reaaliaikaisen syötetietojen laatu on huonoa. Lämpötila vaikuttaa kulutukseen talvella, mutta se voidaan jättää huomiotta kesäkaudella. Regressiomalli on vakaampi kuin ARX malli. Regressiomallin virhetermi voidaan mallintaa aikasarjamallia hyväksikäyttäen.

Tuotelaskennan kehittäminen metalliteollisuusyrityksessä.

Työssä esitetään laskentamalli tuotekohtaisten kustannusten laskemiseksi teräsrakentamisen tuotteita valmistavan ja markkinoivan divisioonan tarpeisiin. Mallissa kustannuksia lasketaan standardikustannuslaskennan ja lisäyslaskennan periaatteita hyödyntäen. Laskentamalli liittyy esimerkkiyrityksen tuote- ja asiakaskannattavuuden kehittämishankkeeseen. Mallissa tuotteille kohdistetaan materiaalin ja prosessoinnin kustannuksia sekä pääoman kustannuksia poistojen osalta. Tuotelaskennan mallin avulla lasketaan kustannuksia muutamille esimerkkituotteille. Tarkastelua ei kuitenkaan tehdä divisioonan erikoistuotteiden osalta. Saadut laskentatulokset noudattavat vallitsevia käsityksiä liiketoiminta-alueen tuotteiden kustannusrakenteesta. Samalla malli antaa kuitenkin tarkemman kuvan kustannusten todellisesta kohdistumisesta tuotteille. Kattavan laskenta-aineiston puuttuessa työn merkittävimpänä tuloksena voidaan kehittämishankkeen tässä vaiheessa pitää yhtenäisen laskentamallin saamista tukemaan tuotekustannusten laskemista koko divisioonan alueella. Malli ei kuitenkaan kuvaa kustannusten kohdistumista tuotteille parhaalla mahdollisella tavalla. Jatkokehityshankkeissa tulisikin pohtia kustannuskohdistimien ja työssä tuotteelle kohdistamatta jätettyjen kustannuserien käsittelyä sekä divisioonan vakiotuotteiden että erikoistuotteiden osalta.

Liikesimulaattorialustan kehittäminen virtuaaliprototyypin avulla

Työn tarkoituksena oli kehittää kuuden vapausasteen liikesimulaattorialusta virtuaaliprototyypin avulla siten, että alustan dynamiikka mallinnetaan Adams-ohjelmistolla ja ohjaus- ja säätöpiiri Matlab Simulink:llä. Tarkoituksena oli tutkia dynaamisen mallin ja säätöteknisen mallin yhdistämistä ja niiden yhteen toimimista. Tarkoituksena oli myös selvittää tulevaisuudessa rakennettavan Stewart:n alustan mekaniikan mitat ja hydraulikomponenttien koot. Työssä tutkittiin alustan käyttäytymistä halutulla liikealueella, nopeuksia joita saavutetaan ja mekaanisia rajoitteita. Työn tuloksesta on tarkoitus rakentaa fyysinen prototyyppi liittyen KONSI-projektiin, jossa kehitetään satamanosturisimulaattori nosturiohjaajan koulutuksen tueksi. Malli tullaan kytkemään Teppo Lehtisen diplomityönä tehtyyn satamanosturi kontin simulointimalliin ja koko järjestelmän on tarkoitus toimia reaaliaikaisena.

Televerkkojen yhteenliittämisen hinnoittelu- ja kustannuslaskenta-mallit – mallien analysointi

Tutkielman päätavoitteena oli selvittää: - Miten televerkkojen yhteenliittämismaksu tulisi muodostaa Suomen telemarkkinoilla ? - Millaisia ovat televerkkojen yhteenliittämisen hinnoittelussa käytettävät hinnoittelumallit ? Tutkielmassa esitellään Tutkielmassa esitellään ensin telemarkkinoiden rakenne sekä televerkkojen yhteenliittämistä säätelevän lainsäädännön, teleyrityksille asettamat vaatimukset. Tutkielman varsinaisessa teoriaosassa käsitellään mm. yrityksen taloustavoitteita ja niiden yhteyttä hinnoitteluun, tuotekustannuslaskentaa, nykyarvolaskentaa, tuotantokapsiteetin huomioimista sekä yleisten hinnoittelustrategioiden ominaisuuksia. Tutkielmaan ei sisälly varsinaista laajaa empiirista osaa. Yhteenliittämisen hinnoittelumallien vertailu on toteutettu kuviteltuja lukuja sisältävän esimerkkilaskelman avulla. Televerkkojen yhteenliittämismaksujen tulee lainsäädännön mukaan perustua pitkän tähtäyksen keskimääräisiin lisäkustannuksiin.Tällöin yhteenliittämismaksun suuruuteen vaikuttaa oleellisesti vakiintuneen teleyrityksen yhteenliittämisen toteutushetken kapasiteettitilanne. Ratkaiseva tekijä yhteenliittämismaksujen muodostamisen osalta on pitkän tähtäyksen keskimääräisten lisäkustannusten lisäksi veloitettava hinnanlisä/kate, jonka suuruus on käytettävästä hinnoittelumallista riippuvainen. Lainsäädännön mukainen käsite ”kohtuullinen kate” on epätarkasti määritelty, mikä antaa teleyritykselle mahdollisuuden kattaa esimerkiksi yhteenliittämisen aiheuttamat vaihtoehtoiskustannukset tai osan teleyrityksen yleiskustannuksista korkeamman hinnanlisän/katteen avulla.

Pankin riskiprofiilin mukainen pääomien allokointi ja oman pääoman tuottovaateen määrittäminen, Case: OKO-konserni

Tutkielman tavoitteena on määrittää taloudellisen lisäarvolaskelman lähtötiedot, eli riskiprofiilin mukainen pääoman allokointi ja oman pääoman tuottovaade pankin neljälle liiketoiminta-alueelle, jotta tulevaisuudessa voidaan laskea kunkin liiketoiminta-alueen tuotettu euromääräinen lisäarvo. Tutkielman teoriaosuudessa käsitellään taloudellisen lisäarvon muodostumisen taustalla vaikuttavia tekijöitä pankin näkökulmasta ja tutkitaan kuinka pankkien uusi vakavaraisuuskehikko vaikuttaa pankin riskienhallintaan ja siten pääomien allokointiin sekä pääoman tuottovaateen määrittämiseen. Tutkimus on suoritettu teorian pohjalta, jota on syvennetty muutamaa asiantuntijaa haastattelemalla ja aiheeseen liittyviä tekstejä analysoimalla. Johtopäätöksenä tässä tutkielmassa on, ettei kannata tyytyä pääoman allokoinnissa viranomaispääoman tasolle, vaan kehittyneempien taloudellisten pääomamallien kehittäminen on tullut ajankohtaiseksi. Lisäksi oikein mitoitetut riskit ja riskipainotettu hinnoittelu toimii tehokkaasti etenkin osakkeenomistajien edun mukaisesti, kun pääomalle saadaan riskeihin nähden maksimaalinen tuotto. Basel II –vakavaraisuussäännösten ansiosta pääoman hallinnoinnista tulee aiempaa joustavampaa ja tehokkaampaa ja tämä puolestaan vaikuttaa myönteisesti vähimmäispääoman määrään, mikäli uudistuksen suomat mahdollisuudet otetaan tehokkaasti käyttöön pääomia hallinnoitaessa. Capital Asset Pricing –malli on hyvä tapa määrittää oman pääoman kustannus listatuille pörssiyrityksille, mutta sen soveltaminen yrityksiin, joiden osakkeita ei ole noteerattu pörssissä tai soveltaminen liiketoiminta-alueille tuottaa omat hankaluutensa. Tilinpäätösbeta, jota analysoitiin tässä tutkimuksessa yhtenä vaihtoehtona, toimii tilanteissa, jossa riski muodostuu pääosin tulosriskistä, ja jossa tulosriskin katsotaan kuvaavan liiketoiminta-alueen riskiä. Tulevaisuudessa mallia voidaan täydentää muilla riskitekijöillä. Tulevaisuudessa ratkaistavaksi myös jää se, määritetäänkö lisäpreemio jokaiselle liiketoiminta-alueelle erikseen, vai käytetäänkö samaa lisäpreemiota jokaisella liiketoiminta-alueella.

Vinouden huomioiva arvopapereiden hinnoittelumalli ja sen empiirinen testaaminen Suomen markkinoilla

Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia osaketuottojen jakauman vinoutta ja sen mahdollisia vaikutuksia osakkeiden hinnoitteluun Suomen markkinoilla. Aineistona käytetään kuutta portfoliota jotka on muodostettu Suomen markkinoilla noteerattavista osakkeista ajanjaksolla 1.1.1987–31.12.2004. Osakkeet on jaettu portfolioihin markkina-arvon mukaan. Empiiriset tulokset osoittavat, että osaketuotot Suomen markkinoilla ovat positiivisesti vinoja mutta pääosin eivät merkitsevästi. Teoreettisen taustan perusteella olisi ollut odotettavaa, että vinoutta olisi ollut enemmän. Regressioanalyysillä ja kahta artikkelia replikoiden tutkittiin perinteisen ja vinouden sisältäviä CAPM-malleja. Odotettavissa oli, että perinteinen CAPM-malli suoriutuu huonommin kuin vinouden sisältävä. Regressio-analyysillä testatessa molemmat mallit suoriutuivat hyvin tuottojen selittämisessä, mutta vakiotermien perusteella kolmimomenttinen malli suoriutuisi paremmin. Regressiomallin ja artikkelin perusteella saadut betat olivat yhteneväisiä. Regressiomallin ja artikkelin perusteella saaduissa gam-moissa oli kuitenkin eroja ja niiden perusteella ei voida tehdä johtopäätöksiä. Regressiomalli näyttäisi kuitenkin huomioivan vinouden.

Kvantitatiivisen osakepisteytysmallin testaaminen Euroopan markkinoilla

Tutkielman tavoitteena on testata kvantitatiivisen osakepisteytysmallin tehokkuutta Euroopan osakemarkkinoilla. Osakepisteytysmalli järjestää osakkeet paremmuusjärjestykseen yrityskohtaisten tunnuslukujen avulla. Pisteytysmallin suositusten mukaan luodaan testisalkku ajanjaksolta 2002 2007. Testisalkun tuottoa mitataan pääomahyödykkeiden hinnoittelumallin sekä Faman ja Frenchin kolmen faktorin mallin avulla. Testisalkkua testataan markkina arvopainoisena sekä tasapainoisena. Tasapainoisessa salkussa jokaista osaketta painotetaan yhtäläisesti. Testisalkun rinnalle luodaan lisäksi vertailusalkku satunnaisista osakkeista. Tasapainotettu testisalkku tuotti tarkasteluajanjaksolla tilastollisesti merkitsevää markkinariskikorjattua ylituottoa 0,7 prosenttia kuukaudessa. Kolmen faktorin mallin avulla laskettu ylituotto ei ollut merkitsevä. Yrityskokofaktori sekä markkinatuotto näyttivät selittävän vahvasti testisalkun tuottoja. Yrityskoon vaikutus näkyi myös markkina arvopainotetussa salkussa, jonka tuotto ei päihittänyt markkinatuottoa. Vertailusalkku ei tuottanut tilastollisesti merkitsevää ylituottoa.