Industry Change in Transport Packaging Sector. Case: Eltete TPM Ltd

Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää suomalaisen kartonkikuljetuspakkausfirman, Eltete TPM Oy:n, tulevaisuudennäkymät selvittämällä voiko puisen kuljetuspakkausmateriaalin korvata kartonkisilla materiaaleilla. Kyseinen tutkimus suoritetaan selvittämällä toimialanmuutokseen vaikuttavia tekijöitä kuten ostokäyttäytymistä, innovaation ominaisuuksia, säädöksiä, kilpailuympäristöä sekä lopuksi tutkimalla mitä kuljetuspakkauksien asiakkaat haluavat ja tarvitsevat. Kyseisen tutkimuksen kohdeasiakkaiksi valittiin suurimmat kodinkoneyritykset Euroopassa ja tutkimusmenetelmäksi postikysely. Suoritetun markkinointitutkimuksen tulokset kodinkoneyritysten pakkausratkaisuista sekä kilpailija-analyysi osoittivat, että todella on olemassa kasvava kysyntä kierrätettäville kartonkisille kuljetuspakkausratkaisuille, kuten Eltete TPS - Framepack solution on, sekä että Eltete TPM Oy:llä on voimavaroja tulevaisuudessa nousta markkinajohtajaksi muuttuvalla kuljetuspakkaussektorilla.

Creating and Internalizing Corporate Brand Identity, Case Wärtsilä

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli paremmin ymmärtää yritysbrandin identiteetin käsitettä sekä tutkia, miten brandi-identiteetti voidaan luoda ja sisäistää globaalissa konsernissa. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös selvittää mahdollisia eroavuuksia case-yritys Wärtsilän todellisen ja toivotun brandi-identiteetin välillä. Kattavan kirjallisuuskatsauksen avulla tarkasteltiin yritysbrandin käsitettä ja sen merkitystä liiketoiminnassa sekä sitä, minkälaisen prosessin avulla yritysbrandi voidaan rakentaa. Myös brandi-identiteetin sisäistämiskeinoja pyrittiin löytämään kirjallisuuskatsauksen avulla. Wärtsilän toivottua brandi-identiteettiä tutkittiin teemahaastattelujen avulla. Henkilöstön mielikuvia eli todellista sisäistä brandi-identiteettiä selvitettiin kvantitatiivisella kyselytutkimuksella. Tutkimus osoitti, että yritysbrandin identiteetti on käsitteenä monitahoinen ja että sillä on yhtymäkohtia useisiin rinnakkaisiin käsitteisiin, kuten yrityksen identiteettiin, uskottavuuteen, maineeseen, liiketoimintastrategiaan, visioon ja missioon. Tämä tutkimus esittääkin, että yritysbrandin identiteetin käsittelyn tulisi aina olla kokonaisvaltaista, jotta saavutettaisiin jotakin rakentavaa ja arvokasta. Tutkimuksessa todetaan myös, että yritysbrandin rooli tulee tulevaisuudessa kasvamaan, koska kestävän kilpailuedun saavuttaminen tulee entistä vaikeammaksi. Tutkimus tähdentää myös henkilöstön roolin merkitystä yritysbrandin kehittämisessä. Tämän tutkimuksen mukaan yritysbrandin identiteetti voidaan luoda portaittaisen mallin avulla: Ensin tehdään strategiset brandianalyysit, määritellään toivotut mielikuvat ja positiointi, toisin sanoen brandin olemus, ja lopuksi nämä kaikki yhdistetään brandilupaukseksi. Yrityksen henkilöstön tulee sisäistää brandilupaus, jotta sen viestiminen ulospäin olisi mahdollisimman yhdenmukaista. Sisäistämistä voidaan edesauttaa mm. luomalla brandikirja, video, yritystarina, roolimalleja, käyttämällä yrityksen Intranettiä sekä pitämällä seminaareja ja ”workshopeja”. Tutkimuksessa havaittiin, että luomisprosessiin vaikuttavat monenlaiset tekijät, kuten muuttuva globaali liiketoimintaympäristö, organisatoriset asiat sekä moninaiset sidosryhmät.

ASP-malli ja sen alustavien kohdesegmenttien määrittely. Case: Novo Group Oyj

Tutkielman tavoitteena oli selvittää ASP-, eli sovellusvuokrausmallin erityis-piirteitä sekä määrittää alustavat kohdesegmentit toiminnan-, talouden- ja henkilöstönohjausjärjestelmille ASP-ratkaisuna. Työ on kaksiosainen. Tutkimuksen teoreettisessa osassa keskitytään segmentoinnin teorioihin, tietojärjestelmien ulkoistamisen motiiveihin sekä etuihin ja haittoihin sekä ASP-malliin kokonaisuudessaan. Tutkimuksen empiiristä osuutta varten suoritettiin kvalitatiivinen tutkimus, joka koostui 20 haastattelusta 18 eri organisaatiossa. Haastateltavat olivat pääasiassa asiakasyritysten tietohallintopäällikköjä. Alustavat kohdesegmentit muodostettiin teoreettisessa osassa esitettyjen ASP-mallin erityispiirteiden sekä haastattelututkimuksesta saadun informaation perusteella. ASP on uusi malli tietojärjestelmien hankintaan. ASP on käsitteenä vain noin kolme vuotta vanha tutkielman tekohetkellä. Kyseessä on malli, jolle tutkimuslaitokset ovat tehneet lupaavia kasvuennusteita IT-markkinoilla. Markkinoiden kasvu ei ole kuitenkaan ollut ennusteiden mukaista. ASP-ratkaisuna hankittu tietojärjestelmä on kokonaisvaltainen ulkoistusmalli. Kaikki mahdollinen ASP-ratkaisuna hankittavaan järjestelmään tai sovellukseen liittyvä ulkoistetaan palveluntarjoajalle. Tutkimuksessa selvisi, että kiinnostusta mallia kohtaan on olemassa. Mallin edut nähdään suurempina kuin haitat. ASP-ratkaisun käyttöönotolla asiakasyritykselle mahdollistuu resurssien kohdentaminen ydinliiketoimintaan.

Pienyrityksen investointiprosessi. Case: STL-Partners Oy

Tutkielman tavoitteena oli tutkia pienyrityksen investointiprosessia ja seurata sen edistymistä kohdeyrityksessä. Tavoite pyrittiin saavuttamaan kirjallisuustutkimuksen avulla ja STL-Partners Oy:n toimitilainvestoinnin suunnitteluprosessia seuraamalla. Tutkimus toteutettiin pääasiassa tapaustutkimuksena, mutta se sisältää myös päätöksentekometodologisia osia. Tutkielman alussa esitettiin kirjallisuuten pohjautuva investointiprosessin malli. Kohdeyrityksen investointiprosessia seurattiin esitetyn mallin vaiheiden mukaisesti. Loppuosassa selvitettiin investoinnin eri rahoitusvaihtoehdot ja tehtiin kohdeyritykseltä saatujen tietojen pohjalta laskelma investoinnin kannattavuudesta. Tutkimuksessa todettiin, että myös pienessä yrityksessä investointien kannattavuuden arvioinnissa voidaan hyödyntää investointiteorian malleja. Tutkimuksessa selvitettiin myös perusteet investoinnin kannattavuuden arvioinnille. Tutkimuksessa selvitettyjen tietojen avullalla kohdeyritys voi tehdä lopullisen investointipäätöksen.

Alueellinen verkostoituminen. Case: Kaakkois-Suomen TE-keskus

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Kaakkois-Suomen TE-keskuksen toiminta-ajatuksen ja vision toteutumista alueellisten yhteistyökump-paneiden (ulkoinen näkökulma) ja henkilöstön (sisäinen näkökulma) kannalta, millä lailla he ovat kokeneet voineensa vaikuttaa alueellisten toimijoiden verkostoon, ja minkälaisia rooleja on löydettävissä verkostosta. Tutkimus on kaksiosainen sisältäen kvalitatiivisen teoriaosan, ja empiiriaosan. Teoriaosassa määritellään verkostokäsite ja verkostopiirteitä. Lisäksi pohditaan motiiveja verkostoitumiseen ja tutkitaan erilaisia verkostojaotteluja. Alueellista verkostoitumista käsitellään ei-hyötyä-tavoittelevan organisaation näkökulmasta. Lisäksi käydään läpi organisaation sisäistä näkökulmaa verkostoiduttaessa sekä sitä, voiko verkostoa johtaa. Tutkimuksen empiiriaosassa teemahaastatellaan alueellisia yhteistyökumppaneita sekä henkilöstön edustajia. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että toiminta-ajatus on sisäistetty verkoston toiminnan lähtökohdaksi. Koetaan, että verkostoon voidaan vaikuttaa, mutta verkoston johtaminen on tilannekohtaista. Verkoston toimivuutta lisäävät siinä toimivien henkilöiden keskinäinen luottamus ja aktiivinen tiedonkulku. Käytännössä roolien erittely ei ole selkeätä, vaan eri roolit sekottuvat tilanteen mukaan. Vapaamuotoiset foorumit koetaan erityisen hedelmällisiksi uusia innovaatioita luotaessa ja hyvä käytäntöjä hyödynnettäessa.

Strategia ja tietojohtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Case: Laurea-ammattikorkeakoulun Espoo-Vantaan alueyksikkö

Tutkielma rakentui organisaation strategisen johtamisen ja tietojohtamisen teorialle. Tutkielmassa etsittiin niitä malleja, menetelmiä ja toimintatapoja, jotka tukevat tietojohtamisen juurruttamista organisaation toimintaan tavalla, mikä tukee asiantuntijaorganisaation strategisten tavoitteiden toteuttamista, organisaation uudistumista ja asiantuntijaorganisaation kyvykkyyden kehittämistä. Tutkielman empiirisessä osassa kohdeorganisaationa oli Laurea-ammattikorkeakoulu. Organisaation kyvykkyyttä toteuttaa valittua strategiaa selvitettiin suorittamalla mittaus KM-factor™ mittarilla. Mittauksessa otoksena oli ammattikorkeakoulun Porvoo-Vantaa -alueyksikön koko henkilöstö. Mittausta täydennettiin organisaatiossa tehdyillä haastatteluilla. Organisaatiossa tehty empiirinen tutkimus ja suoritettu mittaus selvittivät organisaation kyvykkyyttä suoriutua strategian toteuttamisessa suhteessa muissa asiantuntijaorganisaatioissa saatuihin mittaustuloksiin. Tutkielman tietojohtamisen ja strategisen johtamisen teoria ja saatu mittaustulos tukivat käsitystä siitä, että asiantuntijaorganisaatioiden kyvykkyydessä uusiutumiseen löytyy yhteisiä piirteitä. Organisaatiolle valitut toimintatavat, mallit ja menetelmät voivat merkittävästi tukea organisaation innovaatiopotentiaalia. Asiantuntijaorganisaatioissa korostuu tutkielman mukaan kyvykkyys yhteisen näkemyksen ja tavoitetilan juurruttamisessa ja sitä tukevien käytäntöjen omaksumisessa yli organisaatiorajojen.

Roolit, vuorovaikutus ja päätöksenteko johtoryhmätyöskentelyssä, case Imatra Steel Imatran terästehdas

Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja sen tavoitteena on tarkastella johtoryhmätyöskentelyä ja päätöksentekoa roolien ja vuorovaikutuksen kautta. Roolit perustuvat havainnointitutkimukselle Imatra Steelin Imatran terästehtaan johtoryhmässä. Tutkimuksessa on lisäksi hyödynnetty teemahaastatteluja ja yrityksen dokumentteja, ja näin ollen aineistotriangulaatiota. Tutkimuksen painotus on empiirisellä osalla. Tutkimuksen avulla todetaan, että johtoryhmätyöskentely kohdeyrityksessä on perinteitä noudattelevaa ja keskittynyt informaation jakamiseen sekä toiminnan koordinointiin. Strateginen päätöksenteko ja dynaaminen johtoryhmätyöskentely ovat vähemmän painottuneita. Päätökset johtoryhmän kokouksissa syntyvät keskustelujen tuloksena puheenjohtajan tehdessä lopullisen ratkaisun.

The Early Phases of Innovation Process - Case: New Wireless E-Business Opportunities in Forest Industry

Tutkimuksen tavoitteena oli soveltaa innovaatioprosessiteorioita käytäntöön konteksti huomioonottaen, koska langattoman sähköisen liiketoiminnan nopeat muutokset, metsäteollisuuden erityispiirteet ja ei-kaupallisuus asettavat erityistarpeita innovoinnille. Painopiste on prosessin aikaisissa vaiheissa, koska ne ovat kriittisiä koko innovaatioprosessin menestymisen kannalta. Tähtäimenä oli löytää yrityssektorille uusia langattomia sähköisen liiketoiminnan mahdollisuuksia, jotka hyödyttävät tutkimuksessa mukanaolevaa yritystä. Tutkimuksessa käytettiin konstruktiivista tutkimusotetta ja metodeina sähköistä aivomyrskyä, tarkistuslistaa sekä GDSS- ja postikyselyä.Tutkimuksen tuloksena on esitetty innovaatioprosessin aikaiset vaiheet kirjallisuudesta, metsäteollisuuden erityispiirteet ja innovaatioprosessisovellus. Lisäksi tämä tutkimus tuotti uusia sähköisen liiketoiminnan ideoita, suoritti niille seulonnan ja kävi läpi alustavan tutkimuksen.

Työnjohtajien näkemyksiä työn muuttumisesta, esimiestaidoista ja kehittymisestä työnjohtajana. Case Stora Enso Oyj Imatran tehtaat

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää Stora Enso Oyj:n Imatran tehtaiden työnjohdon näkemyksiä työn muuttumisesta, omista esimiestaidoista ja kehittymisestä työnjohtajana. Tutkimus suoritettiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa analysoitiin huolella aiemmin suoritettuja tutkimuksia. Tutkimuksen toinen vaihe suoritettiin kvalitatiivisesti teemahaastattelujen avulla. Tutkimuksen mukaan työnjohtajien työ on muuttunut auktoritäärisestä johtamisesta tiimityöhön ja yhteistyöhön. Muutoksen kokemiseen vaikuttavat päätöksentekoon osallistuminen, hyvät perustelut ja avoin tiedottaminen. Hyvän esimiehen ominaisuuksia ovat työnjohtajien mukaan reiluus, rehellisyys, tasapuolisuus ja luottamus työntekijään. Työnjohtajien mielestä Stora Enso tarjoaa hyvät mahdollisuudet kehittää itseään. Työnjohtajien keskeisiksi kehittämiskohteiksi nousivat ammatillinen osaaminen, kielitaito ja esimiestaidot, nimenomaan ihmisten johtaminen.

Yrityskulttuuri –interventio: case MeritaNordbanken

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää MeritaNordbankenin (nyk. Nordea) Suomessa pidettyjen yrityskulttuuriseminaarien jälkeistä aikaa ja mahdollisia vaikutuksia pankin Suomen organisaatiossa, sen suomalaisten työntekijöiden kautta. Tutkimus on laadullinen teemahaastattelututkimus. Sen empiirinen aineisto koostuu MeritaNordbankenin Suomen organisaatiossa suoritetuista teemahaastattelusta, jotka on tehty Helsingin alueella. Tutkimuksen viitekehys rakentuu voimakkaasti kulttuuriin liittyvien teorioiden ympärille. Tutkimuksen mukaan kulttuuriseminaari –intervention pohjalta ei ollut syntynyt konkreettisia organisaatiokulttuuriin liittyviä kehitystoimenpiteitä. Kuitenkin haastatteluista käy ilmi, että seminaari on muokannut osallistujien käsityksiä yksilötasolla. Intervention sisäistäminen ja eteneminen organisaatiossa tapahtuu siis yksilöiden toimintatapojen ja asenteiden muutosten kautta. Jos yrityskulttuuriseminaari on pystynyt vaikuttamaan siihen, että siihen osallistunut henkilö jäsentää toimintatapojaan ja asenteitaan uudestaan, on kulttuuriseminaari onnistunut.

Tietämyksen hallinta ja tietopääoma liiketoiminnassa – case ABC-liikennemyymäläketju

Tässä tutkimuksessa tutkittiin tietämyksen hallintaa, tietopääomaa ja niiden ilmentymiä liiketoiminnassa. Tutkimuksen avulla pyrittiin selvittämään, pystytäänkö tutkimukseen valittujen mallien avulla määrittelemään S-ryhmään kuuluvan ABC-liikennemyymäläketjun liiketoiminnan kannalta oleellinen tietämyksen hallinta ja tietopääoma. Tutkimus toteutettiin case-tutkimuksena puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Haastatteluja tehtiin yhteensä 13 kappaletta. Analyysi, tulokset ja johtopäätökset perustuivat tutkimuksen tekijän omiin tulkintoihin, jotka perustuivat haastatteluista saatujen havaintojen vertailusta teoriaan ja muihin sivutietolähteisiin. Tutkimus osoitti, että tietämyksen hallinnan ja tietopääoman määrittely kyettiin tekemään, mutta lopputulos ei ollut lähtökohtamallin mukainen. Itse määrittelyprosessi ei ollut helppo toteuttaa, mikä johtui tietämyksen hallinnan ja tietopääoman eri osa-alueiden laajuudesta, päällekkäisyydestä, käsitteiden ja aihepiirin vieraudesta haastateltaville. Tutkimuksen oleellisin tulos oli se, että lähtökohtamalliin tehtiin muutoksia tietopääoman osa-alueelle: 1. aineettomaan varallisuuteen lisättiin ”organisaatio” ja poistettiin ”tekniset järjestelmät”, 2. organisaation osaamiseen lisättiin ”verkosto-osaaminen” ja 3. organisaation uudistumiskykyyn lisättiin ”operatiivinen kyvykkyys”. Keskeisin johtopäätös oli, että määritelläkseen liiketoiminnalle ominaisen tietämyksen hallinnan ja tietopääoman ilmentymät, tulee organisaation lähteä liikkeelle yhdestä mallista ja sopia yhteisistä käytettävistä käsitteistä. Organisaatiot ovat eri toimialoilta, joten kaikkia ilmentymiä ei välttämättä esiinny tai löytyy mallissa esiintymättömiä ilmentymiä. Tällöin tulee tehdä muutoksia lähtökohtakohtamalliin.

Pankin riskiprofiilin mukainen pääomien allokointi ja oman pääoman tuottovaateen määrittäminen, Case: OKO-konserni

Tutkielman tavoitteena on määrittää taloudellisen lisäarvolaskelman lähtötiedot, eli riskiprofiilin mukainen pääoman allokointi ja oman pääoman tuottovaade pankin neljälle liiketoiminta-alueelle, jotta tulevaisuudessa voidaan laskea kunkin liiketoiminta-alueen tuotettu euromääräinen lisäarvo. Tutkielman teoriaosuudessa käsitellään taloudellisen lisäarvon muodostumisen taustalla vaikuttavia tekijöitä pankin näkökulmasta ja tutkitaan kuinka pankkien uusi vakavaraisuuskehikko vaikuttaa pankin riskienhallintaan ja siten pääomien allokointiin sekä pääoman tuottovaateen määrittämiseen. Tutkimus on suoritettu teorian pohjalta, jota on syvennetty muutamaa asiantuntijaa haastattelemalla ja aiheeseen liittyviä tekstejä analysoimalla. Johtopäätöksenä tässä tutkielmassa on, ettei kannata tyytyä pääoman allokoinnissa viranomaispääoman tasolle, vaan kehittyneempien taloudellisten pääomamallien kehittäminen on tullut ajankohtaiseksi. Lisäksi oikein mitoitetut riskit ja riskipainotettu hinnoittelu toimii tehokkaasti etenkin osakkeenomistajien edun mukaisesti, kun pääomalle saadaan riskeihin nähden maksimaalinen tuotto. Basel II –vakavaraisuussäännösten ansiosta pääoman hallinnoinnista tulee aiempaa joustavampaa ja tehokkaampaa ja tämä puolestaan vaikuttaa myönteisesti vähimmäispääoman määrään, mikäli uudistuksen suomat mahdollisuudet otetaan tehokkaasti käyttöön pääomia hallinnoitaessa. Capital Asset Pricing –malli on hyvä tapa määrittää oman pääoman kustannus listatuille pörssiyrityksille, mutta sen soveltaminen yrityksiin, joiden osakkeita ei ole noteerattu pörssissä tai soveltaminen liiketoiminta-alueille tuottaa omat hankaluutensa. Tilinpäätösbeta, jota analysoitiin tässä tutkimuksessa yhtenä vaihtoehtona, toimii tilanteissa, jossa riski muodostuu pääosin tulosriskistä, ja jossa tulosriskin katsotaan kuvaavan liiketoiminta-alueen riskiä. Tulevaisuudessa mallia voidaan täydentää muilla riskitekijöillä. Tulevaisuudessa ratkaistavaksi myös jää se, määritetäänkö lisäpreemio jokaiselle liiketoiminta-alueelle erikseen, vai käytetäänkö samaa lisäpreemiota jokaisella liiketoiminta-alueella.

Strategisten asiakassuhteiden johtaminen - Case: Heath Comm Oy

Tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten yritys voi luoda itselleen ja asiakkailleen kilpailuetua johtamalla systemaattisesti asiakassuhteitaan nopeasti muuttuvassa ympäristössä. Pyrkimyksenä oli kartoittaa käytännön tekijöitä, joilla yritys voi luoda asiakkailleen ja tuotteidensa loppukäyttäjille lisäarvoa tunnistamalla sopivimmat asiakkaat ja pyrkimällä pitkiin liikesuhteisiin. Tutkielman teoreettisen osan lähdeaineistona käytettiin pääosin avainasiakasajatteluun, liikesuhteisiin ja niiden johtamiseen sekä asiakkaiden analysointiin liittyvää kirjallisuutta ja artikkeleita. Empiirisen tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla toimeksiantajayrityksen asiakkaita, johtohenkilöitä ja myynnin henkilökuntaa. Tutkimuksen lähdeaineistoa täydensi tutkijan oma työkokemus. Empiirinen tutkimus oli laadullinen case-analyysi. Asiakashaastattelujen perusteella muodostettiin käsitys pitkäaikaisiin liikesuhteisiin ja niiden johtamiseen vaikuttavista tekijöistä kohdetoimialalla. Yrityksen sisäisten keskustelujen avulla muodostettiin puolestaan käsitys yrityksen nykytoiminnasta. Vertailun pohjalta esitettiin portfolio-malli yrityksen asiakassuhteiden analysointiin sekä asiakkaan hoitosuunnitelma. Lisäksi esitettiin yleisiä toimenpide-ehdotuksia teorian ja asiakashaastattelujen pohjalta. Asiakkaan saamaan arvoon vaikuttavat tuotteiden käytettävyys ja toimintavarmuus, kommunikaation ja palvelun laatu, toimittajan riittävä asiantuntemus sekä toimitusten nopeus ja luotettavuus. Asiakkaat arvostavat erityisesti vilkasta ja avointa tiedon välitystä. Yritysten väliset sidokset voidaan nähdä asiakasosuutta kasvattavina voimina

Franchisingyrittäjien rekrytointimalli Case: Kymppiposti-ketju

Tutkimuksen tavoitteena oli tehdä Kymppiposti-ketjulle franchisingyrittäjien rekrytointimalli: Kymppiposti-yrittäjän profiili, rekrytointikanavat ja -keinot, rekrytointi-prosessi ja rekrytoinnissa huomioitavat asiat. Tutkimuksen teoriaosuudessa analysoitiin kattavasti ja huolellisesti lähdekirjallisuus yli 30 vuoden ajalta tutkimusilmiön ymmärtämiseksi. Empiirinen osa koostui kolmen suomalaisen franchising-ketjun ja kolmen franchisingasiantuntijan haastatteluista sekä Kymppiposti-ketjun pilottikokemuksista. Tutkimus on kvalitatiivinen tapaustutkimus ja tutkimusote on konstruktiivinen. Luotu rekrytointimalli testataan ottamalla se käyttöön Kymppiposti-ketjussa (ns. heikko testi). Kymppipostin yrittäjävalinnan perusedellytyksenä on, että hakijalla ei ole rikosrekisteriä ja että hänen luottotiedot ovat kunnossa ts. hakijalla on kyky tehdä tarvittavat investoinnit. Tärkeitä yrittäjäpiirteitä ja -ominaisuuksia ovat motivaatio, halu menestyä, hyvät asiakaspalvelu- ja vuorovaikutustaidot, innovatiivisuus, halu ja kyky panostaa työhön, siisteys ja terveys. Rekrytointikeinoina suositellaan monikanavaisuutta, jossa rekrytointisanoma on erilaistettu hakijatyypeittäin. Rekrytointiprosessi kestää 3–6 kk ja siihen osallistuu useita henkilöitä. Prosessiin kuuluu 3 haastattelua, 2 testiä, ketjuyrittäjän haastattelu, työhön tutustuminen, koulutus- ja työharjoittelu sekä koeaika. Rekrytoinnissa on erityisesti huomioitava, että valinta-kriteereistä pidetään kiinni, hakijan oltava aktiivinen, harkinnalle on annettava aikaa ja konseptin ja ketjuyrittämisen keskeiset asiat (sopimus, pelisäännöt, laskelmat, investoinnit) on käytävä tarkkaan läpi hakijan kanssa.

Hinnoittelun kriittiset tekijät palvelusektorilla: case kolme anniskeluravintolaa

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää palveluyritysten hinnoittelun ratkaisevia, kriittisiä tekijöitä. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen ja se on toteutettu henkilökohtaisin haastatteluin ja yritysten omia dokumentteja hyödyntäen. Tutkimuskohteena on kolme toiminta-ajatukseltaan, sijainniltaan, omistusrakenteeltaan ja kooltaan erilaista anniskeluravintolaa. Kaikkien tutkimuksen yritysten hinnoittelun taustalla vaikuttaa kaksi merkityksellistä tekijää. Tuotto-odotukset ovat ratkaisevassa roolissa kaikkien yritysten hinnoittelussa. Laskentatietoon perustuvilla hinnoittelumetodeilla pyritään varmistamaan liiketoiminnan kannattavuus ja tuottavuus. Toisena suurena tekijänä hinnoittelussa on ravintoloiden asemoitumistavoitteet suhteessa markkinoihin. Markkinoiden hintatasoon pohjautuvaa hinnoittelua toteutetaan näiden tavoitteiden mukaisesti. On myös huomionarvoista, että asiakaslähtöisyys ei toteudu hinnoittelussa, vaikka se ilmenee toiminnassa muutoin selvästi.