Piikarbidipuolijohdekomponentit tehoelektroniikassa

Piikarbidi (SiC) on tunnettu korkealuokkaisena hioma-aineena ja hiekkapaperin pin-noitteena yli 100 vuoden ajan. Nykyisin ainetta käytetään pääasiassa puolijohteiden raaka-aineena. Piikarbidi on puolijohteena ylivoimainen tavanomaiseen piihin (Si) verrattuna lähes joka suhteessa johtuen sen kiderakenteesta, mutta sen valmistus on osoittautunut erittäin monimutkaiseksi johtuen pääasiassa vaikeudesta kasvattaa riittävän suuria ja laadukkaita SiC-kiteitä. Siksi tehoelektroniikan SiC-puolijohdekomponenttien laajamittaista käyttöä joudutaan yhä odottamaan. Tässä diplomityössä tehdään perusteellinen selvitys, miten piikarbidin valmistuspro-sessit eroavat normaaleista piin valmistusprosesseista, mitä etuja piikarbidin käytöllä saavutetaan ja vastaavasti mitä varjopuolia sillä on. Työssä selvitetään tällä hetkellä markkinoilla olevien SiC-tehopuolijohdekomponenttien ominaisuuksia, ketkä ovat teh-neet tutkimusta alalla, sekä esitetään arvioita SiC-tekniikan tulevaisuuden näkymistä.

Kohti omaa kotia : kokemuksia draamamenetelmän käytöstä itsenäistä asumista tavoittelevien mielenterveyskuntoutujien toimintaterapiaryhmästä

Toteutimme opinnäytetyömme tutkimuksen seitsemän mielenterveyskuntoutujan toimintaterapiaryhmässä. Työssämme tutkimme miten draamaa voi hyödyntää mielenterveyskuntoutujien toimintaterapiaryhmässä, jonka aiheena oli itsenäinen asuminen. Lisäksi tutkimme miten ryhmän jäsenet motivoituivat osallistumaan draamaharjoitteisiin ja kuinka he kokivat harjoitteet ryhmässä. Tämän opinnäytetyön avulla voimme kuvailla mielenterveyspuolella työskenteleville toimintaterapeuteille kokemuksiamme siitä, miten onnistuimme hyödyntämään draamamenetelmää itsenäiseen asumiseen liittyen. Toivomme, että työmme rohkaisee useampia toimintaterapeutteja käyttämään ja yhdistämään draamaa erilaisten sosiaalisten-, psyykkisten-, eettisten- ja prosessitaitojen harjoittelemiseen. Lisäksi työmme tarkoituksena on tuoda tietoa Espoon mielenterveys- ja päihdepalvelun työntekijöille, palveleeko draama menetelmänä heidän asiakasryhmäänsä mielenterveyspuolella sekä rohkaista ja kannustaa työntekijöitä käyttämään draama menetelmää enemmän työssään. Opinnäytetyömme on empiirinen yksittäistutkimus. Tutkimusaineisto koostui kymmenestä harjoitteesta, johon kuului kaksi tutustumisharjoitusta, kaksi lämmittelyharjoitusta ja kuusi draama harjoitusta. Aineisto kerättiin draamaharjoitteista havainnoimalla ja harjoitteiden jälkeen ryhmän jäsenten suullisesta palautteesta. Havainnointi oli osallistuvaa havainnointia. Aineiston analyysissä käytimme teorialähtöistä analyysiä. Tutkimustuloksemme perusteella draamamenetelmä on joustava menetelmä, jota voidaan soveltaa mielenterveyskuntoutujille ryhmän tavoitteiden ja ryhmän jäsenten taitojen mukaiseksi. Kokemuksellisena menetelmänä draaman kautta itsenäiseen asumiseen liittyvät asiat jäivät paremmin mieleen, koska harjoitteen aikana keskittymiskyky lisääntyi. Ryhmän jäsenten osallistumismotivaatioon ja kokemukseen vaikutti aikaisempi kokemus draamamenetelmistä, henkilön arvomaailma, ryhmän kokoonpano, draamaharjoitteen luonne sekä kokemus itsestään toimijana.

Adaptive MCMC methods with applications in environmental and geophysical models

This work presents new, efficient Markov chain Monte Carlo (MCMC) simulation methods for statistical analysis in various modelling applications. When using MCMC methods, the model is simulated repeatedly to explore the probability distribution describing the uncertainties in model parameters and predictions. In adaptive MCMC methods based on the Metropolis-Hastings algorithm, the proposal distribution needed by the algorithm learns from the target distribution as the simulation proceeds. Adaptive MCMC methods have been subject of intensive research lately, as they open a way for essentially easier use of the methodology. The lack of user-friendly computer programs has been a main obstacle for wider acceptance of the methods. This work provides two new adaptive MCMC methods: DRAM and AARJ. The DRAM method has been built especially to work in high dimensional and non-linear problems. The AARJ method is an extension to DRAM for model selection problems, where the mathematical formulation of the model is uncertain and we want simultaneously to fit several different models to the same observations. The methods were developed while keeping in mind the needs of modelling applications typical in environmental sciences. The development work has been pursued while working with several application projects. The applications presented in this work are: a winter time oxygen concentration model for Lake Tuusulanjärvi and adaptive control of the aerator; a nutrition model for Lake Pyhäjärvi and lake management planning; validation of the algorithms of the GOMOS ozone remote sensing instrument on board the Envisat satellite of European Space Agency and the study of the effects of aerosol model selection on the GOMOS algorithm.

Diverse Routes from School, via Higher Education, to Employment. A Comparison of Nine European Countries

The central theme for this study is graduate employment and employability in European-wide discussion. In this study, the complex relationships between higher education and the world of work are explored from the vantage point of how individuals make use of the higher education system in their transition from education to employment. The variation among individual transition processes in nine European countries is analysed with the help of a comparable graduate survey. Countries in this study are Italy, Spain, France, Austria, Germany, the Netherlands, the United Kingdom, Finland, and Norway. The data used for the study is commonly known as the “CHEERS” or “Careers after Higher Education, A European Research Survey.” The data was collected in 1999. The study discusses the possibilities and limitations the higher education system has in supporting the initial education-to-work transitions of youth. The study also addresses problems with comparing national higher education systems in terms of enrolment and graduate employability. A central purpose for this study is to reflect on concerns about the prolongation of individual transitions with a framework that simultaneously considers both the graduate employability and the duration of the education-to-work transition process. The key concept for this study is the standard student/graduate; synonym concepts are the traditional and the conventional student/graduate. Standard graduates are relatively young individuals who are performing their initial transition from education to working-life and who complete the degree-earning process within the stipulated time frame. In all nine countries, standard graduates make up a considerable share of the student flow, passing from higher education to the labour markets. The share of standard graduates is by far the largest in France, where they comprise the overwhelming mass. The proportion of the standard graduates is the lowest in Italy, Finland, and Austria where approximately one in four graduates completed the process of higher education within the stipulated time frame. Of the nine countries compared, employability of the whole graduate population is the greatest in Norway, the UK, Finland, and the Netherlands. Compared with employability of the whole graduate population, variation among the countries is considerably reduced when reviewing the employability of only the standard graduates. Thereby, even though the ranking among countries remains largely unchanged, the variations among them are smaller when the duration of degree earning process is standardized. The study also discusses other ideal types of student careers (or transition processes) besides the standard student/graduate. Results of regression analyses indicate that that at the pan-European level analysis, the graduate labour markets are not heavily segmented in terms of the type of the individual transition process. When considering within-country differences between the graduates, the field of studies is clearly a more powerful explanatory variable than the type of the transition process. There are, nevertheless, clear indications that, irrespective of the country, chances of finding a high status job are, on the average, highest amongst those who graduate within the stipulated duration of the degree program and who thereby have experienced the standard student career, whereas, participating in working life while studying protects against unemployment after finishing one’s degree.

Maahanmuuttajat terveydenhuollon asiakkaina

Työ kuvailee tutkimuskirjallisuuden valossa maahanmuuttaja-asiakkaiden kokemuksia terveydenhuollon palveluista ja terveydenhuollon työntekijöiden kokemuksia maahanmuuttajista asiakkaina. Työssä sovellettiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmää ja analysointimenetelmänä käytettiin induktiivistä sisällönanalyysia. Tutkimusaineisto koostui kotimaisista opinnäytetöistä vuosilta 2000 - 2007 (N = 14). Työt olivat laadullisia haastatteluihin perustuvia tutkimuksia. Tutkittavien joukko koostui monista, yksittäisistä, erilaisista etnisistä ryhmistä sekä kätilöistä, sairaanhoitajista ja terveydenhoitajista. Tutkimuskontekstit sijoittuivat äitiys- ja lastenneuvolaan, turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen klinikkaan, kouluterveydenhuoltoon, sairaalaan, gynekologiseen näytteenottoon, synnytysosastoon sekä lääkäri- ja päivystysasemaan. Kaikkien tutkimusten pohjalta nousivat esille kieli- ja kommunikaatiovaikeudet terveydenhuollon palveluiden keskeisimpänä haasteena. Maahanmuuttajat olivat tyytymättömiä terveydenhuollossa esiintyvään jatkuvaan kiireeseen, ajanpuutteeseen ja toivoivat myös muutosta henkilökunnan asenteisiin. Selviksi diskriminaation merkeiksi he luettelivat ilman asiakkaan mielipidettä suoritettavat toimenpiteet, tiedon salaamisen, puutteellisen kommunikoinnin, kärsimättömyyden ja "nimittelyn". Maahanmuuttajat olivat tyytyväisiä neuvolapalveluihin sekä terveydenhuollon korkean teknologian tasoon. Hoitohenkilökunnan oman arvion mukaan heidän kulttuuriset taitonsa ja kokemukset maahanmuuttaja-asiakkaista olivat vaihtelevia; mitä enemmän heillä oli kokemusta maahanmuuttajista, sen helpompaa heidän kohtaamisensa oli. Suurin osa hoitohenkilökunnasta suhtautui maahanmuuttajiin myönteisesti ja oli kiinnostunut kehittämään omaa kulttuurista kompetenssiaan. Tutkimukset nostivat esille kulttuurisen koulutuksen tarpeellisuuden hoitotyöntekijöiden keskuudessa. Jatkotutkimusaiheeksi ehdotamme kansainvälisten ja kotimaisten tutkimusten laaja-alaisen systemaattisen kirjallisuuskatsauksen kokoamista maahanmuuttajaryhmistä ja hoitohenkilökunnasta, heidän asenteistaan ja kokemuksistaan sekä maahanmuuttajien tyytyväisyydestä terveydenhuollon palveluihin. Toiseksi jatkotutkimusaiheeksi ehdotamme laajempien tutkimusten tekemistä maahanmuuttajaryhmistä, jotta heistä saataisiin kattavaa tietoa hoitotyön osa-alueelta Olisi hyvin merkityksellistä tarkastella eri maahanmuuttajayhteisöjä lähempää, ja kuunnella mitä sanottavaa heillä on, jotta pystyisimme kehittämään maahanmuuttajapalveluita terveydenhuollon saralla.

Kyvykkyyksien mittaaminen organisaatioissa: Capabilities Audit ja Balanced Scorecard

Tutkimuksen tavoitteena oli etsiä menetelmiä, joiden avulla kyvykkyyksiä voidaan tunnistaa, mitata ja arvioida yrityksessä. Kyvykkyydet ovat tärkein tekijä yrityksen tulevaisuuden suorituskyvyn ja markkina-arvon kannalta. Tarkastelimme kahta menetelmää: Capabilities Auditia ja Balanced Scorecardia. Käsittelimme molempien menetelmien käyttämiä määritelmiä ja perusteita sekä vahvuuksia ja ongelmakohtia. Työssä tutkimme motiiveja ja mahdollisia ongelmia kyvykkyyksien tunnistamisessa ja mittaamisessa. Esittelimme lisäksi kaksi tapaa jaotella mittausmenetelmiä niiden ominaispiirteiden mukaan. Näitä menetelmiä käytimme myös Capabilities Auditin ja Balanced Scorecardin arvioinnissa. Työn tuloksena päädyimme yhdistämään tarkastelemamme menetelmät toimivaksi kokonaisuudeksi. Balanced Scorecardin avulla ei voida yksinään tunnistaa kyvykkyyksiä, joten tarvitaan menetelmä, jolla tunnistaminen tehdään. Capabilities Auditin tapaisen viitekehyksen käyttäminen Balanced Scorecardin oppimisen ja kasvun näkökulmaan liittyvien kyvykkyyksien tunnistamiseen, mittaamiseen ja arviointiin onkin mielestämme perusteltua.

Yrityksen arvon määrittäminen

Yrityksen arvoa joudutaan tänä päivänä määrittämään monissa eri tilanteissa ja arvonmäärittäjinä voivat toimia niin yksityiset osakkeenomistajat kuin yhtiöiden ylimmät johtajat. Arvonmäärityksen yleistymisen taustalla ei ole kuitenkaan sen yksinkertaisuus ja helppokäyttöisyys, vaan sen strateginen hyöty käyttäjälleen. Lisäksi arvonmäärittämisen vaikeus ja monipuolisuus tekevät aiheesta entistäkin kiehtovamman. Tutkimuksen lähtökohtana oli selvittää käytetyimmät ja suomalaiseen käytäntöön parhaiten sopivat arvonmääritysmenetelmät. Työssä käydään läpi yrityksen arvonmäärityksen motiivit, arvonmäärityksen edellytykset sekä maailmalla paljon käytetyt arvonmääritysmenetelmät. Lisäksi johtopäätöksissä tulkitaan jokaista arvonmääritysmenetelmää sekä niiden soveltumista suomalaisten yhtiöiden arvostamiseen. Yrityksen arvonmäärittäminen on siis hyvin monipuolinen yrityksen taloudellista tilaa tutkiva ja ennustava menetelmä. Aiheesta on kirjoitettu paljon kotimaista ja ulkomaista kirjallisuutta, jotka käsittelevät aihetta erilaisista näkökulmista, mutta harvoissa teoksissa on annettu konkreettisia esimerkkejä monista eri arvonmääritysmenetelmistä sekä tutkittu niiden yhteyksiä analyyttisesti. Tässä kandidaatintyössä on käytetty kahta hyvin erilaista pörssiyhtiötä, Fortumia ja M-realia, esimerkkeinä ja pyritty selvittämään niiden avulla eri menetelmien käyttökelpoisuutta ja problematiikkaa yrityksen arvonmäärityksessä.

Strategy Formulation and Implementation Case of High Tech Instruments

The strategy process is a method for strategy formulation and implementation. The strategy process is commonly used especially within bigger companies. It is important to link the strategy formulation and implementation. The objective of this thesis has been to find out improvement areas for the case company’s strategy process. The theoretical framework based on literature emphasizes on strategy process as a method for strategy formulation and implementation. The theoretical framework, several mainly ad hoc interviews and author’s observation were used as tools to analyze the case company’s strategy process. The hierarchy in between the various corporate levels provides the foundation to formulate and implement the strategies. These strategies include the corporate and strategic business area level strategies. The recommendations to improve the case company’s strategy process were formulated at corporate and strategic business area levels. These recommendations were formulated based on research and experience gained throughout the work. The role of strategic projects to implement the strategies more efficiently and organizational control over distribution were found as potential improvement areas. The resource allocation prioritizing towards the most important strategic projects was also an important improvement area.

Skenaariomenetelmän käyttö liiketoiminnan kehittämisessä

Työn aiheena oleva skenaariomenetelmä on yksi yritysten tulevaisuudentutkimuksen työkaluista. Työn tavoitteena oli selventää skenaariomenetelmän yleisiä ominaisuuksia ja selventää sen hyödynnettävyyttä liiketoiminnan kehittämisessä. Työssä pyrittiin myös konkretisoimaan skenaarioprosessia rakentamalla esimerkkiskenaario esimerkkiyritykselle. Työn teoriaosassa esitellään skenaariomenetelmää yleensä ja sen hyviä ja huonoja puolia. Alussa kerrotaan myös millaisin eri tavoin skenaarioita yleensä rakennetaan ja mihin niitä käytetään. Työssä on esitelty erään skenaarioprosessin kulku käytännön kannalta. Teoriaosan toisessa osassa käydään läpi yksityiskohtainen skenaariorakennusprosessi. Empiriaosassa on luotu esimerkkiyritykselle kolme skenaariota. Skenaarioprosessi on räätälöity fiktiiviseen esimerkkiin sopivaksi, mutta kuitenkin siten, että siitä käy ilmi oleelliset pääkohdat. Skenaarioprosessissa on käytetty sovellettua menetelmää, jossa skenaariot ovat rakennettu yrityksen ulkopuolisesta näkökulmasta, hyödyntämällä kuitenkin yrityksen itsensä tuottamaa informaatiota. Rakentamiemme skenaarioiden perusteella skenaariomenetelmä soveltuu erinomaisesti tukemaan esimerkkiyrityksen strategista päätöksentekoa.

Quality Function Deployment asiakaslähtöisen tuotekehityksen menetelmänä

Quality Function Deployment eli QFD on menetelmä, jonka avulla asiakkaiden tarpeet huomioidaan systemaattisesti koko tuotekehitysprosessissa. Tuotekehitys on yleensä se osa yrityksen toimintaa, missä asiakaslähtöisyys voidaan parhaiten ottaa huomioon. Työn tarkoituksena on kuvata lukijalle Quality Function Deployment tuotekehitysmenetelmän eri vaiheita ja esitellä mahdollisimman selkeästi menetelmän periaatteet. Menetelmän neljästä vaiheesta paneudutaan etenkin ensimmäiseen eli laadun taloon. Myös menetelmän kolme seuraavaa vaihetta esitellään. Menetelmän toteutus aloitetaan asiakastarpeiden kartoittamisella. Asiakastarpeet ovat menetelmän perusta. Matriisitekniikalla asiakastarpeet muunnetaan tuoteominaisuuksiksi. Matriisia analysoimalla saadaan ne tuoteominaisuudet, joita aletaan mahdollisesti kehittää. Menetelmästä voidaan käyttää vain laadun taloa tai jatkaa seuraaviin vaiheisiin, missä kolmen muun matriisin avulla iskostetaan asiakastarpeet koko organisaatioon, tuotekehitykseen konseptin luomisesta aina valmistukseen asti. Menetelmää voidaan käyttää monella eri toimialalla. valmistukseen asti. Menetelmää voidaan käyttää monella eri toimialalla.

Vanhempien käsihygieniaohjaus sairaalaolosuhteissa. Kirjallisuuskatsaus.

Opinnäytetyö on osa lapsen, nuoren ja lapsiperheen ohjaus -projektia ja se on tehty yhteistyössä Jorvin sairaalan lasten infektio-osasto L3:n kanssa. Työn tarkoituksena on kartoittaa jo olemassa olevaa tietoa käsihygieniasta ja sen toteuttamisesta sekä ohjaamisesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tavoitteena on koota yhteenveto aiheesta vanhempien käsihygieniaohjaus sairaalaolosuhteissa. Työmme on suunnattu hoitohenkilökunnalle ja sen avulla pyrimme lisäämään hoitajien ohjausvalmiuksia ja antamaan näkökulmia vanhempien käsihygieniaohjaukseen. Opinnäytetyö tehtiin soveltaen systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmää. Ainestoksi hyväksyttiin väitöskirjat, pro gradu -tutkimukset, lisensiaattitutkimukset ja muut tieteelliset tutkimukset. Katsaukseemme valikoitu aineisto on vuosilta 1996-2008. Kehittyneissä maissa tämän hetken suurimpia infektio-ongelmia ovat sairaalainfektiot, joiden yleisin tartuntatie on käsien välityksellä tapahtuva kosketustarunta. Tämän vuoksi käsihygienia muodostuu tärkeimmäksi osaksi sairaalainfektioiden torjuntaa. Asianmukainen käsihygienia kuuluu hoitotyöntekijöiden velvollisuuksiin, mutta tämä ei estä vielä infektioiden leviämistä, sillä myös vierailijat voivat tuoda mukanaan tartunnan aiheuttajia ja levittää niitä sairaalan sisällä. Tästä syystä hoitohenkilökunnan tulee oman käsihygienian toteuttamisen lisäksi pyrkiä ohjaamaan myös potilaana olevien lasten vanhempia toteuttamaan asianmukaista käsihygieniaa.

Mittausjärjestelmän kehittäminen massansyöttöön

Tämän diplomityön tavoitteena on kehittää menetelmä mitata keskisakeuksisen sellumassan virtausta; suuntaa ja suuruutta, vapaassa tilassa ja kehittää koelaite, jolla sellupesurin massansyöttötapahtumaa voidaan tutkia sekä rakenteellisesta että prosessinäkökulmasta. Virtausmittausmenetelmän kehityksessä arvioitiin ensin erilaisten perusmittausmenetelmien soveltuvuutta keskisakeuksisen sellumassan virtausmittaukseen. Valitun menetelmän, vastusvenymäliuskamittauksen, kehityksessä ideoitiin sekä anturin mittoja ja geometriaa että virtauskappaleiden geometriaa. Lopullisella anturikonstruktiolla suoritettiin virtausmittauskokeita erilaisilla virtauskappaleilla putkivirtauksessa. Virtausaineena oli vesi sekä sellumassa eri sakeuksissa. Tulosten analysoinnin perusteella suoritettiin valitulla virtauskappaleella alustava koeajo prosessilaitteessa. Koelaitteen kehityksessä määritettiin ensin laitteelle tutkimukselliset tavoitteet. Erilaisia tutkimusmenetelmien arvioinnin perustella valittiin koelaitteeseen sopivat menetelmät. Tutkimuksellisten tavoitteiden ja sovellettavien menetelmien perusteella mitoitettiin ja suunniteltiin koelaite.

Harvesteripään karsintaterän ennenaikaiseen vaurioitumiseen johtavien syiden analysointi

Viimeisten vuosien ja jopa viimeisen vuosikymmenen aikana on metsäkoneiden valmistusta kehitetty aiemmasta, jopa täydellisestä omavalmistuksesta yhä enemmän alihankintatoimittajien suuntaan. Koneen valmistaja keskittyy usein vain varsin kapean osuuden esim. loppukokoonpanon suorittamiseen. Samalla on yhä enemmän luotettu alihankinnan suorittamaan laadunvalvontaan ja – varmistukseen. Toimintatapa edellyttää toimivaa laatujärjestelmää koneen valmistajan ja kaikkien alihankkijoiden toiminnassa. Lisäksi tuotantohenkilöstön ammattitaidon tulee olla sitä tasoa, että laatujärjestelmissä oleva laatuvaatimus saavutetaan kaikissa olosuhteissa. Tämän diplomityön tarkoituksena on selvittää, kuinka metsäkoneen harvesteripään karsintaterän luotettavuutta voidaan parantaa. Kuormitusten selvittämisen menetelmänä käytettiin venymäliuskamittausta. Analysoinnissa on käytetty nimellisen jännityksen- ja tehollisen lovijännityksen menetelmää. Em. menetelmän tulokset ovat laskettu FEM-laskennalla. Nykyiset terät on analysoitu em. menetelmien käytöstä saaduilla tuloksilla. Analysoinnin tuloksista voitiin tehdä johtopäätös, että terien lujuutta tulee lisätä luotettavuuden parantamiseksi. Saatuja mittaus- ja suunnittelutietoja voidaan tulevaisuudessa hyödyntää uusien terien suunnittelussa.

Näönhuollon toimintamallin kehittäminen lyhytaikaishoitoon

Tarkoitus: Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää näönhuollon toimintamalli ikääntyneiden lyhytaikaishoitoon. Toimintamallin tavoitteena oli parantaa toiminnallista näköä arjessa selviytymisen tueksi. Lähtökohtana oli havaitsemattomien näönheikkouksien löytäminen ja erityistä huomiota kiinnitettiin asiakaslähtöisyyteen sekä kokonaisvaltaiseen näönhuollon tarpeen arviointiin. Mallia kehiteltiin optometristien ja hoitajien yhteistyönä, sovellettiin käytäntöön ja arvioitiin sen aikaansaamia vaikutuksia. Tutkimuksen kohderyhmä ja toimintaympäristö: Kohderyhmänä olivat lyhytaikaishoitoon saapuvat ikääntyneet asiakkaat. Lyhytaikaishoidolla tarkoitetaan lyhytaikaista kuntouttavaa hoitojaksoa, jonka jälkeen ikääntynyt palaa kotiin. Menetelmä: Kehittämistutkimuksen lähestymistapana oli kehittävä työntutkimus. Lähtötilanteen aineisto kerättiin haastattelemalla hoitajia (n=6), jonka lisäksi käytettiin valmiita dokumentteja. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä ja tulokset olivat lähtökohtana toimintamallin suunnittelulle. Näönhuollon ristiriitoihin kehitettiin toimintatapoja ja välineitä, joita toteutettiin ja analysoitiin. Lopputuloksena oli hoitajien ja optometristien yhteistyönä toteutettava näönhuollon toimintamalli, jota pilotoitiin neljän viikon ajan. Pilotointijakson aineisto kerättiin dokumentoimalla asiakastapaukset ja alkuhaastattelut, jotka analysoitiin sisällönanalyysillä. Tulokset: Lähtötilanteessa lyhytaikaishoidon asiakkaiden näönarviointi perustui haastatteluun ja hoitajan havaintoihin ja näön ongelmat asiakas hoiti hoitojakson jälkeen. Kehitetyn mallin jälkeen hoitajat selvittivät ikääntyneiden toiminnallista näköä mittaamalla ja strukturoidulla haastattelulla. Pilotointijakson aikana optometristi teki tarvittaessa näön tutkimuksen (n=17). Näistä asiakkaista kolme kokivat toiminnallisen näön parantuneen näönkäytön ohjeistuksen jälkeen ja yhden näkömukavuus parani. Neljä asiakasta varasi silmälääkärinajan, joista yksi sai lähetteen kaihileikkaukseen. Optometristi ohjeisti näköön liittyvissä asioissa ja teki apuvälineiden huollon tarvittaessa. Johtopäätökset ja jatkotutkimusaiheet: Tämä tutkimus tuotti näönhuollon toimintamallin optometristien ja hoitajien väliseen yhteistyöhön. Malli vaikutti hoitamattomiin näönheikkouksiin vähentävästi ja toimintakykyä lisäävästi. Yhteiskehittely ja -toiminta terveyden edistämiseksi näön osalta lisäsivät hoitajien ja optometristien asiantuntemusta gerontologisessa näönhuollossa. Toimintamallin laajentaminen pitkäaikaishoitoon ja yhteistyöhön silmälääkärin kanssa vahvistaisivat ikääntyneen palvelutarpeeseen vastaamista.

Leikki-ikäisen lapsen haastattelun erityispiirteet : osa 1 : Miten haastatella lasta? osa 2 : Artikkeli Terveydenhoitaja-lehteen

Leikki-ikäisen lapsen haastattelu on osa hoitotyötä monilla vastaanotoilla ja osastoilla. Aihetta on kuitenkin toistaiseksi tutkittu vain vähän. Opinnäytetyön tarkoitus oli kartoittaa leikki-ikäisen lapsen haastattelun erityispiirteitä uusimmista kansainvälisistä tutkimuksista. Aineisto koostui kymmenestä käyttäytymistieteen ja kielitieteen artikkelista vuosilta 1999-2006. Työssä käytettiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmää soveltaen ja induktiivista sisällön analyysiä. Aineiston perusteella leikki-ikäisen lapsen haastattelussa suositellaan käytettäväksi avoimia, lyhyitä, neutraaleja ja ymmärrettäviä kysymyksiä. Kun lapsi tulee toimeen haastattelijan kanssa ja tuntee yksityisyyttään kunnioitettavan, lisääntyy lapsen vapautuneisuus haastattelussa. Lapsi vastaa herkemmin alle 5-vuotiaana tietyllä tavalla, kuten kyllä-vastauksella, kaikkiin kysymyksiin. Kertomuskonteksti helpottaa 4-vuotiaiden ja sitä vanhempien lasten vertauskuvien ymmärtämistä. Lapsi pystyy kertomaan omista tuntemuksistaan, jos hänelle annetaan siihen mahdollisuus eli haastattelija osallistuu haastatteluun niin vähän kuin mahdollista ja lapselle annetaan mahdollisuus vastata kysymyksiin omin sanoin. Tulokset olivat yhteneviä aikaisempien tutkimusten tulosten kanssa. Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että leikki-ikäinen lapsi pystyy tuottamaan luotettavaa tietoa haastattelussa. Haastattelija voi edistää tätä huomioimalla leikki-ikäisen lapsen haastattelun erityispiirteet. Jatkotutkimusaiheiksi ehdotetaan lasten laadullisen, avoimen haastattelun tutkimista ja haastattelussa käytettävien toiminnallisten menetelmien tutkimista.