Aineettomien riskien hallinta – case Itä-Suomen Biopankki

Aineeton pääoma nähdään organisaation keskeisenä kilpailutekijänä ja voimavarana. Se voi kuitenkin joissain tilanteissa olla organisaatiolle myös rasite tai jopa menestymistä heikentävä tekijä. Tutkimuksen tavoitteena oli laatia biopankin riskienhallinnalle malli, joka huomioi toimintaan vaikuttavat aineettomat riskitekijät ja toimii strategisena johtamisen ja toiminnan kehittämisen työvälineenä. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa käytettiin konstruktiivista tutkimusotetta. Biopankille luotiin konstruktio, riskienhallintamalli, jolla pyrittiin ratkaisemaan reaalimaailman ongelma ja samalla luomaan kontribuutiota tieteenalalle. Biopankki on uudentyyppinen organisaatio, joka kerää, hallinnoi ja säilyttää biologisia ihmisperäisiä näytteitä ja niihin liittyviä tietoja tulevaa tutkimusta varten. Toiminnan riskien taustasyyt ovat usein aineettomia, kuten toimintakulttuuri, asenne, osaaminen tai motivaatio. Tutkimuksessa löydettiin uusia biopankin toimintaan kytkeytyviä aineettomia riskejä koko aineettoman pääoman alueelta ja määriteltiin riskitasoihin perustuva lähestymistapa riskien hallintaan. Konstruktio aineettomien riskien hallintamalliksi sai selkeää vahvistusta tutkimuksen aineistosta, ja se voi toimia organisaation kehittämisen pohjana. Riskikartan luominen ja riskien arviointi ovat tekohetken poikkileikkauksia tilanteesta. Organisaation toiminta ja siihen kohdistuvat riskit ja mahdollisuudet muuttuvat ja kehittyvät. Riskien tunnistaminen lisää tietoa organisaatiosta ja sen toimintaympäristöstä, mikä luo puitteet myös uusien mahdollisuuksien tunnistamiselle. Sopivan riskienhallintamallin avulla voidaan löytää kilpailuetua suhteessa muihin organisaatioihin. Kilpailuetuna voi toimia myös muita parempi riskinkantokyky esimerkiksi toiminnan joustavuuden kautta.

Ympäristökustannusten hallinta osana tuotekehitystä

Kasvava määrä yrityksiä on siirtynyt kohti vastuullisempaa tai kestävämpää liiketoimintamallia ottaessaan käyttöönsä ympäristöstrategioita ja kehittäessään ympäristöystävällisempiä tuotteita. Tällaisten tuotteiden kehittäminen on saanut osakseen yhä enemmän huomiota keinona parantaa organisaation suorituskykyä. On kuitenkin vain vähän tietoa siitä, miksi ja miten yritykset yhdistävät ympäristöystävällisyyden uusien tuotteiden kehittämiseen. On vain vähän akateemista empiiristä ympäristölaskentatoimeen liittyvää tutkimusta. Erityisesti ympäristölaskentatoimen vaikutuksia yrityksen sisäisiin prosesseihin, kuten esimerkiksi tuotekehitykseen, on tutkittu niukasti. Tutkielmassa vastataan kysymyksiin: miten ympäristöasiat huomioidaan tuotteen elinkaarikustannusten selvittämisessä sekä miten johdon ympäristölaskentatoimea ja sen tuottamaa informaatiota hyödynnetään tuotekehityksessä most likely -yrityksessä? Tutkimuskysymyksiin pyritään löytämään vastaus tutkimalla aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja tieteellisiä artikkeleja sekä tutustumalla aiheesta aikaisemmin tehtyyn tutkimukseen. Lisäksi kysymyksiin etsitään vastausta empiirisen toiminta-analyyttisen tutkimuksen avulla. Tutkielman empiirinen osa suoritettiin laadullisena tutkimuksena teemahaastatteluja käyttäen. Tutkimustulokset ovat pitkälti samansuuntaisia aiheesta aikaisemmin tehdyn tutkimuksen kanssa. Most/least likely -mallia soveltaen niitä voidaan yleistää myös muihin yrityksiin sopiviksi. Tutkielmassa havaittiin, että ympäristökustannuslaskennan soveltamisen voidaan ajatella olevan yleisesti vielä hyvin harvinaista tai vasta kehittymässä eikä se ole erityisen kokonaisvaltaista. Sen voidaan edelleen ajatella olevan kaukana siitä, että se tuottaisi erityisen järjestelmällisiä vaikutuksia organisaatioiden ja valtioiden sääntöihin ja toimintoihin ja siten määrittelisi laskentatoimen käytäntöjä. Haasteena ympäristölaskentatoimen kehittämiselle tuntuu edelleen olevan se, että ympäristökustannuksia ei pidetä merkittävinä suhteessa muihin kustannuksiin. Kustannuksiin kohdistuva huomio näyttäisi myös kiinnittyvän liiaksi valmistukseen koko tuotteen arvoketjun sijaan. Tämä johtuu ilmeisesti siitä, että yhä monet ympäristökustannukset ovat niin sanotusti yhteiskunnan kannettavana yrityksen sijaan. Muun muassa tuotteiden käytöstä aiheutuvien ympäristökustannuksien seurantaan ei välttämättä ole motivaatiota yrityksen sisällä, sillä niiden seurauksena aiheutuvien negatiivisten ulkoisvaikutusten kustannukset menevät yhteiskunnan kannettavaksi. Koska hinta on tuotteiden myyntiin ensisijaisesti vaikuttava tekijä, huolellinen ympäristöön ja kustannuksiin liittyvä arviointi olisi paikallaan jo tuotekehitysvaiheessa.

Translaatioriskin muodostuminen ja hallinta kansainvälisessä yrityksessä

Translaatioriski syntyy konsernin tytäryhtiöiden valuuttamääräisten tilinpäätöstietojen konsolidoinnista. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten translaatioriski muodostuu ja miten sitä voidaan hallita. Tutkimuksessa selvitetään, millaisia vaikutuksia suojaamattomalla translaatioriskillä voi olla kansainvälisen yrityksen toimintaan ja kilpailukykyyn. Tämä saavutetaan selvittämällä tekijöitä, jotka vaikuttavat translaatioriskin syntyyn ja suuruuteen jo olemassa olevan kirjallisuuden ja aikaisempien tutkimustulosten avulla. Empiirinen osio koostuu asiantuntijahaastatteluista, 50 pohjoismaalaisen yhtiön translaatioriskin vertailututkimuksesta sekä case-yrityksen translaatioriskin muodostumisen ja hallinnan analysoimisesta. Empiirisessä analyysissä pyritään selvittämään, miten case-yrityksen translaatioriski muodostuu ja miten valuuttakurssimuutokset voivat vaikuttaa yrityksen gearing-kovenanttiin avoimen translaatioposition kautta. Translaatioriskin merkitys ja siltä suojautumisen olennaisuus yrityksen arvon kannalta on jakanut mielipiteitä sekä tutkijoiden että yritysjohdon keskuudessa. Tutkimustulokset osoittavat, että yrityksillä on vaikeuksia tunnistaa täsmällistä translaatiopositiotaan sekä ymmärtää avoimen position seurauksia ja vaikutuksia. Translaatioposition suojaaminen ei ole yhtä yleistä kuin esimerkiksi transaktioposition hallinta, sillä translaatioriskiltä suojautuminen koetaan usein monimutkaisempana ja kalliimpana positiona suojata. Tulokset ilmentävät, että yritykset usein pyrkivät ensisijaisesti hyödyntämään riskiltä suojautumisessa sisäisiä menetelmiä, kuten rahoittamalla tytäryhtiö paikallisen valuutan lainalla. Tuloksista selviää myös, että case-yrityksen merkittävimmät translaatioriskit gearing-kovenantin osalta kohdistuvat Ruotsin ja Norjan tytäryhtiöihin, joissa yhtiöllä on suurimmat epätasapainosuhteet oman ja vieraan pääoman määrässä. Sisäisillä talletuksilla ja lainoilla case-yritys pystyy tehokkaasti pienentämään pääomarakenteen epätasapainosta muodostuvaa translaatioriskiä sekä vähentämään gearing-luvun alttiutta valuuttakurssiheilahduksille.

Strategisten suorituskykymittarien seurantatiedon hallinta päätöksenteon tukena – Case: Tyks-Sapa liikelaitos

Terveydenhuollon toimintaympäristö on muutoksessa 2010-luvulla lainsäädännön ja palvelujärjestelmän muuttuessa. Strategisen johtamisen kautta organisaatiot pyrkivät arvioimaan ja hallitsemaan toimintaympäristössään tapahtuvia muutoksia. Strateginen ohjaus tukee strategian toteuttamista organisaatiossa. Strateginen ohjaus sisältää strategian toteutumisen arvioinnin strategisten suorituskykymittarien avulla, jolloin huomiota kiinnitetään siihen, eteneekö organisaatio kohti asettamiaan tavoitteita. Organisaatioissa käytetään usein runsaasti resursseja suorituskyvyn arvioimiseen. Organisaation toiminnasta kertova arviointitieto tuottaa lisäarvoa organisaatiolle vain, mikäli tietoa kyetään hyödyntämään päätöksenteossa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli lisätä teoreettista tietoa strategisen ohjauksen tueksi kuvaamalla, miten case-organisaatiossa johtotehtävissä toimivat hyödyntävät strategisten suorituskykymittarien tuottamaa seurantatietoa päätöksenteossaan. Tutkimuksessa selvitettiin, miten strategiset suorituskykymittarit asetetaan, miten niiden tuottamaa tietoa siirretään ja miten saatua tietoa hyödynnetään case-organisaatiossa. Tutkimuksen päätutkimuskysymyksenä oli: Miten strategisten suorituskykymittarien tuottaman seurantatiedon hallintaan panostamalla tuetaan päätöksentekoa case-organisaatiossa? Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, jossa kohdeorganisaationa toimi Tyks-Sapa liikelaitos, joka on julkinen sairaanhoidollisia palveluita tuottava terveydenhuoltoalan liikelaitos. Teoriatiedon perusteella tiedon hallintaan kuuluu tietotarpeiden määrittäminen, tiedon hankinta ja siirtäminen sekä tiedon hyödyntäminen toiminnan muuttamiseen. Kirjallisuuden ja tutkimushaastattelujen perusteella tiedon hyödyntäminen päätöksenteossa edellyttää, että strategisten suorituskykymittarien tuottama tieto vastaa johtajan tietotarpeita. Haastattelujen perusteella eksplisiittisen tiedon siirtämistä tukevat johdon sähköiset tietojärjestelmät. Haastattelujen ja teoriatiedon pohjalta näyttäisi kuitenkin siltä, että strategisten suorituskykymittarien tuottamaa eksplisiittistä tietoa tulisi tulkita vuorovaikutuksessa muiden kanssa, jotta kerätty data muuntuu päätöksentekoa ohjaavaksi strategiseksi tiedoksi. Tutkimuksen tulosten mukaan strategisten suorituskykymittarien tehtävänä on tuottaa tietoa johtajien päätöksenteon tueksi, mutta he tarvitsevat myös muita tietolähteitä päätöksenteossaan. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tämän tutkimuksen tulosten ja aiemman teoriatiedon valossa näyttäisi siltä, että kiinnittämällä huomiota strategisten suorituskykymittarien tuottaman seurantatiedon hallintaan, voidaan tukea kerätyn tiedon hyödyntämistä päätöksenteossa.

Laittomasti Schengen-alueella olevien muuttovirrat ja niiden hallinta

Muuttovirtojen hallinta on osa kokonaisavaltaista maahanmuuton hallintaa, jossa Euroopan unionilla on lainsäädännöllisesti jaettutoimivalta jäsenvaltioiden kanssa. Maahanmuuton hallinta on osa kokonaisvaltaista maahanmuuttopolitiikkaa, joka on jatkuvassa vuorovaikutuksessa lainsäädännön kanssa. Näin ollen muuttovirtojen hallinta voidaan nähdä useita politiikanaloja läpäisevänä maahanmuuttopolitiikkana, jolla pyritään turvamaan jäsenvaltioiden edut, estämään laitonta maahanmuuttoa ja tarjoamaan suojaa sitä tarvitseville. Tämä politiikka jalkautuu lopulta kansallisella tasolla suoritettaviin viranomaistoimenpiteisiin, joilla pyritään varmistamaan Euroopan unionin poliittiset periaatteet, vapaus, oikeudenmukaisuus ja turvallisuus. Maahanmuuttopolitiikkaa tarkastellaan työssä rajaturvallisuusmallin mukaisesti ja se sidotaan osaksi sisäistä turvallisuutta. Kyseessä on oikeustieteellisiä menetelmiä hyödyntävä johtamisen tutkimus, jolla pyrittiin vastaamaan tutkimusongelmaan: Miten Suomessa pyritään hallitsemaan laittomasti Schengen-alueella olevien henkilöiden muuttovirtoja? Tutkimus kysymykseen vastattiin selvittämällä muuttovirtojen hallinnan kokonaisuutta, määrittelemällä käsitettä laittomasti Schengen-alueella oleva henkilö sekä selvittämällä niitä keinoja, joilla Suomen viranomaiset voivat vaikuttaa laittomasti Schengen-alueella olevien muuttovirtoihin. Suomen kannalta laittomasti Schengen alueella olevien henkilöiden muuttovirtojen hallinnassa korostuu Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikkaan vaikuttaminen ja sen jalkauttaminen viranomaistoimenpiteiksi. Suomen tehokkaan ulkorajavalvonnan ansiosta suurin laittoman maahanmuuton paine kohdistuu juuri valtakunnan sisärajoihin. Laittoman oleskelun estämiseksi ja paljastamiseksi korostuvat sisämaassa suoritettavat viranomaistoimenpiteet.

Tuulivoimalan meluvaikutusten hallinta oikeuskäytännön valossa

Tutkielma tarkastelee tuulivoimalan meluvaikutusten käsittelyä hallintotuomioistuinten oikeuskäytännössä. Tutkimusaineistona toimivat Suomen hallinto-oikeuksien sekä korkeimman hallinto-oikeuden tuulivoimahankkeita tai hankkeiden suunnittelua koskevat päätökset, joiden valituksenalainen viranomaispäätös on tehty vuosina 2011–2015. Tutkielma tehtiin yhteistyössä Suomen Tuulivoimayhdistys r.y.:n kanssa. Tutkielma seuraa käytännönläheisen lainopin tutkimuksellisia lähtökohtia, jossa hyödynnetään laajaa oikeuskäytäntöä. Tutkielma pyrkii oikeuskäytännön avulla selkeyttämään tuulivoimamelua koskevaa oikeustilaa, sekä pohtii oikeusohjeiden soveltamista tuulivoimatoiminnan alkamisen jälkeen ilmenneissä tuulivoimamelua koskevissa erimielisyyksissä. Lähtökohtana toimii ristiriita tuulivoiman toiminnanharjoittajan ja tuulivoimalan lähialueen asukkaan tai maanomistajan välillä. Tuulivoimaloista aiheutuva melu, tuulivoimamelu, on yksi kiistanalaisimmista tuulivoimaloiden ympäristövaikutuksista, mikä näkyi tutkimusaineiston muutoksenhakuvaatimuksissa. Tuulivoimameluun sovelletaan sekä lakitasoisia että viranomaisten antamia oikeusohjeita. Tuomioistuimissa sovellettiin sitomattomia ohjeita ja suosituksia, mutta soveltamiskäytäntö vaihteli hieman eri tuomioistuinten ja eri tuomioistuinasteiden välillä. Tuulivoimalan lähialueen kiinteistön käyttötarkoitus sekä maankäyttö- ja rakennuslain (MRL, 132/199) maankäytön suunnittelumenettelyjen valinnat vaikuttavat tuulivoimatoiminnan jatkuvuuden varmistamiseen. Suunnittelumenettelyistä vahvimman suojan tuulivoimakiinteistön käyttötarkoitukselle antaa kaava. Jälkikäteinen puuttuminen tuulivoimalan toimintaan liiallisten meluvaikutusten takia on mahdollista ympäristönsuojelulain (YSL, 527/2014) nojalla muun muassa antamalla yksittäisiä määräyksiä, vaatimalla ympäristöluvan hakemista jälkikäteen tai muuttamalla voimassa olevaa ympäristölupaa. Tuulivoimakiinteistön lähialueelle ulottuvien meluvaikutusten kohtuullisuus ja sietämisvelvollisuus arvioidaan tuulivoimamelua koskevien oikeusohjeiden perusteella. Asiasanat: hallintotuomioistuimet, maankäytön suunnittelu, melu, oikeuskäytäntö, tuulivoimalat, ympäristöoikeus, ympäristövaikutukset

Poliittisten riskien hallinta kansainvälisessä kaupassa

Tässä tutkielmassa tutkitaan sitä, mitä poliittinen riski on. Tarkoitus on saada selvyyttä tälle käsitteelle, jotta poliittisten riskien arviointi ja hallinta olisi kansainvälisille yrityksille helpompaa. Tutkielmassa tutkitaan myös sitä, millaisilla erilaisilla strategioilla ja keinoilla poliittiseen riskiin on mahdollista varautua. Tutkielman empiirisessä osiossa tutkitaan, tukevatko aikaisempien tutkimusten tulokset ja teoriat tosielämää erään suomalaisen teknologiavientiyhtiön kautta tarkasteltuna.